FI80515B - Till vattenarmaturer hoerande blandningsanordnings reglerenhet. - Google Patents

Description

1 80515

Vesikalusteisiin kuuluvan sekoituslaitteen säätöyksikkö

Keksintö kohdistuu vesikalusteisiin kuuluvan sekoituslaitteen säätöyksikköön, jossa on kiinteä, laitteen 5 veden sisääntuloaukkojen kanssa yhteyteen tuotava, edullisesti tasainen säätöpinta, jossa on ainakin yksi aukko-alue kylmälle vedelle ja ainakin yksi aukkoalue kuumalle vedelle, sekä tähän nähden kahdessa vapausasteessa sekoi-tinvivun avulla liikkuva, edullisesti tasainen säätöpinta, 10 joka sekoitussuhteen säätämiseksi sen asennosta riippuen peittää aukkoalueet tai saattaa ne yhteyteen ainakin yhden veden ulostulon kanssa.

Yksi tällainen sekoituslaite on jo tunnettu (DE-OS 2 756 784). Tässä on olemassa yksi kiinteä tasainen levy, 15 jossa on kaksi veden sisääntulo-aukkoa, joista yksi on kuumaa vettä ja toinen kylmää vettä varten. Tätä kiinteää levyä vasten on siirrettävissä ja kierrettävissä toinen levy, jolloin liikkuva levy voi täydellisesti peittää ja avata molemmat sisääntuloaukot. Kiertämällä liikkuvaa le-20 vyä määrätään sekoitussuhde ja siirtämällä liikkuvaa levyä läpivirtaavan veden kokonaismäärä.

Toinen tällainen yhden käden sekoituslaite on tunnettu julkaisusta DE-OS 3 325 296. Tässä sekoituslaittees-sa liikkuvan säätölevyn ulkoreunat sulkevat kiinteän sää-25 töpinnan aukot. Sisääntuloaukko sekä kuumalle vedelle että myös kylmälle vedelle voi tällöin muodostua kahdesta vierekkäin olevasta aukosta.

Tunnetuissa sekoitusventtiileissä on joko sisäreuna- tai ulkoreunasäätö.

30 Sisäreunasäädöissä on se haittapuoli, että ne vaa tivat suhteellisen paljon tilaa. Liikkuvan säätölevyn täytyy olla niin suuri, että säätöaukon molemmin puolin mahtuvat vielä kulloisenkin aukon viemä tila ja lisäksi vastaava tiivistysalue. Lisäksi itse säätöaukon täytyy olla . . 35 yhdessä suunnassa vähintäin niin suuri kuin itse aukot ja 2 80515 niiden väli. Siksi tällaisessa sekoitusventtiilissä säätölaitteen virtauspoikkipinta on suhteellisen pieni, mikä johtaa suurempiin virtausnopeuksiin ja siksi häiritseviin meluihin.

5 Alussa mainituilla tunnetuilla säädöillä on lisäksi se haittapuoli, että niiden käyttömahdollisuudet ovat rajoitetut. Ne soveltuvat huonosti erilaisiin käyttötapauksiin.

Keksinnön pohjana on tehtävä aikaansaada säätöyk-10 sikkö yksivipuiselle sekoitusventtiilille, jonka käyttömahdollisuudet ovat suuremmat kuin tähän asti on ollut mahdollista.

Tämän tehtävän ratkaisemiseksi on keksinnölle tunnusomaista, että liikkuvan säätöpinnan aukkoalueet ja/tai 15 ääriviivat ja/tai veden ulostulo ovat siten sijoitetut ja muotoillut, että on olemassa vähintään kaksi erillistä, itsenäistä, mekaanisesti kytkettyä säätöä. Näiden molempien toisistaan riippumattomasti toimivien säätöjen avulla voidaan lisätä säätöyksikön erilaisten käyttömahdollisuuk-20 sien lukumäärää. Siten on esimerkiksi mahdollista, läpi-virtauspoikkipinnan suurentamiseksi antaa molempien ohjausten toimia rinnan. Tämä aikaansaa läpivirtauspoikki-pinnan voimakkaamman suurenemisen kuin siinä tapauksessa, missä yhden ainoan säädön yksityisiä aukkoalueita suuren-25 nettaisiin. On kuitenkin mahdollista käyttää molempia säätöjä eri tarkoituksiin. Siten voidaan esimerkiksi käyttää yhtä säätöä pääsuihkulle ja toista säätöä sivusuihkulle. Tässä tapauksessa voivat molemmat säädöt vaikuttaa kumpaankin kulloinkin toisesta veden ulostulosta erotettuun 30 veden ulostuloon. Tämä antaa ensinnäkin sen edun, että molemmat suihkut sekoitusventtiilin ulostulopuolella eivät ole toisiinsa yhdistetyt, niin että venttiiliä suljettaessa pääsuihkun vesi ei voi virrata ulos sivusuihkun johdon kautta. Sitäpaitsi molempien suihkujen erilliset säädöt 35 sallivat sen, että molemmilla suihkuilla on erilaiset se- il 3 80515 koitusominaiskäyrät. Siten voi esimerkiksi pääsuihkulla olla toinen maksimilämpötila tai toinen maksimisekoitus-suhde kuin sivusuihkulla.

Keksinnön erään toisen tunnusmerkin mukaan molem-5 mat säädöt vaikuttavat yhteiseen veden ulostuloon. Tämä ei ole mielekästä vain poikkipinnan suurentamiseksi, vaan myös erikoiskäyttötapauksissa, esimerkiksi englantilaisten standardien vaatimusten yhteydessä. Näillä laitteilla täytyy olla taattu, että kuumavesivirta ja kylmävesivirta 10 sekoittuvat vasta sekoittajan ulostulopäässä. Tämä voidaan keksinnön mukaan saavuttaa esimerkiksi siten, että kuumaa vettä ohjataan yhdellä säädöllä ja kylmää vettä toisella säädöllä ja että molemmilla säädöillä säädetään sekoittajan ulostulossa sijaitsevan yhteistä veden ulostuloa.

15 Keksintöä edelleen kehitettäessä voi liikkuvalla säätöpinnalla olla ulompi säätöreuna yhden säädön toteuttamiseksi ja sisempi suljettu säätöreuna toisen säädön toteuttamiseksi. Toisin sanoen keksinnön mukaisessa säätö-yksikössä on ulkoreuna- ja sisäreunasäätö.

20 Voi olla, että kiinteässä säätöpinnassa on kutakin säätöä varten kaksi aukkoaluetta. Täten kullakin säädöllä voidaan suorittaa lämpötilan säätöä. On kuitenkin myös mahdollista, että esimerkiksi toisen säädön kahdella auk-koalueella on vain lämmintä tai kylmää vettä. Tätä mahdol-25 lisuutta voidaan käyttää hyväksi läpivirtauskuumentimissa suotuisamman säätöominaiskäyrän saavuttamiseksi, joka on erikoiset! vaikeaa siksi, että pääpainehäviö syntyy läpi-virtauskuumentimessa ja sen jälkeen kytketyllä laitteessa tulisi kuumavesipuolella olla mahdollisimman pieni vastus. 30 On myös ajateltavissa sijoittaa molemmat säädöt vain kylmälle vedelle esimerkiksi lämpötilarajoituksen aikaansaamiseksi korkealla tulolämpötilalla.

Keksinnön mukaisesti ehdotetaan myös, että kulloinkin kaksi aukkoaluetta voi olla halkaisijan suunnassa vas-35 takkain.

4 80515

Keksintöä edelleen kehitettäessä voidaan kiinteä säätöpinta tuoda yhteyteen veden ulostulon kanssa. Tässä tapauksessa voi veden ulostulo 180° käännettynä tapahtua jälleen saman säätöpinnan kautta, jonka kautta myös veden 5 sisääntulo tapahtuu.

Edelleen ehdotetaan, että säätöpinnat ovat edullisesti tasaisten säätölevyjen rajapintoja. Nämä esimerkiksi keramiikkaa olevat säätölevyt ovat erikoisen sopivia sää-töpintojen valmistamiseen. Jos levyt ja säätöpinnat ovat 10 tasaisia, voi yksi vapausaste olla säätölevyjen kiertäminen ja toinen vapausaste niiden siirtäminen.

Säätöreuna voi olla myös osa vastaavan säätölevyn läpäisevää aukkoa. Tässä tapauksessa tapahtuu siis veden läpimeno säätölevyn toiselta puolen sen toiselle puolelle, 15 niin että vesi päätyy säätöyksikön sisällä olevaan tilaan, johon myös ulkoreunasäädöstä ulostuleva vesi päätyy.

On kuitenkin myös mahdollista, että säätöreuna rajoittaa säätöpinnalle päättyvän säätölevyn toiselle sivulle päin suljettua syvennystä. Tällä tavalla voidaan tehdä 20 mahdolliseksi molemmista säädöistä tulevien veden ulostulojen erikoisen yksinkertainen erottaminen, niin että molemmat säädöt voivat vaikuttaa eri veden ulostuloihin.

Keksinnön erään toisen tunnusmerkin mukaan voi olla suunniteltu, että molemmilla säädöillä on ainakin osittain 25 identtiset säätöominaiskäyrät. Täten voidaan saavuttaa, että molemmat säädöt avaavat samanaikaisesti veden sisään-tuloaukot. Samoin on mahdollista, että molemmat säädöt avaavat samanaikaisesti, mutta sekoitussuhteen muutos loppuu yhdellä säädöllä aikaisemmin kuin toisella. Samoin on 30 mahdollista avata molemmat säädöt peräkkäin, jolloin avaustapahtumat ajallisesti limittyvät.

Lisäksi keksinnön mukaisesti ehdotetaan, että toisiinsa nähden vastakkain olevat aukkoalueet ulottuvat suunnilleen samalle kulma-alueelle.

35 Keksinnön mukaan voidaan pitää huoli siitä, että toisiinsa nähden vastakkain olevilla aukkoalueilla on eri 11 5 80515 suuri poikkipinta. On kuitenkin myös mahdollista, että niillä on sama poikkipinta.

On myös mahdollista, että kaksi, poikkipinnaltaan edullisesti samanlaista viereistä aukkoaluetta muodosta-5 vat säädön yhdellä säätöreunalla.

Keksinnön lisätunnusmerkit, yksityiskohdat ja edut selviävät patenttivaatimuksista ja seuraavasta keksinnön edullisten toteutusmuotojen selostuksesta, joissa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa 10 kuvio 1 on poikkileikkaus osasta sekoitusventtii- liä, jossa on keksinnön mukainen säätöyksikkö; kuvio 2 on kaaviollinen osaleikkaus kuvion 1 mukaista laitteesta 90° käännetystä suunnasta; kuvio 3 on näkymä päältä päin kuvion 1 mukaisen 15 laitteen säätöyksikön pohjalevystä; kuvio 4 on näkymä päältä päin kuvion 1 mukaisen laitteen kiinteästä säätölevystä; kuvio 5 on näkymä päältä päin erään liikkuvan sää-tölevyn ensimmäisestä toteutusmuodosta; 20 kuvio 6 on pituusleikkaus erään toisen toteutusmuo don mukaisesta liikkuvasta säätölevystä; kuviot 7-11 ovat kaaviomaisesti esitettyjä erilaisia kiinteiden ja liikkuvien säätölevyjen asentoja toisiinsa nähden.

25 Kuviossa 1 on esitetty sekoitusventtiilin pesä 11 vain leikattuna. Pesässä 11 on pesän pohja 12, joka on varustettu useilla veden sisääntuloilla 13, joista kuviossa 1 on nähtävissä vain yksi, sekä yhdellä veden ulostulolla 14. Pesään 11 on sijoitettu ohjausyksikkö 15, joka 30 on ulkoapäin kiinnitetty ruuviholkilla 16. Ruuviholkki 16 tarttuu sen ulkosivulle sijoitetulla ulkokierteellään 17 vastaavaan pesän 11 keskiaukon sisäkierteeseen 18.

Yksikössä 15, jota nimitetään myös patruunaksi, on patruunan pohja 19, jossa on useita aukkoja 20, 21. Pat-.. 35 ruunassa on edelleen ensimmäinen holkki 22, johon on yl häältä päin pantu pidäkeosa 23 käyttöelintä 24 varten.

6 80515

Ylhäältä päin on pidäkeosan 23 päälle asetettu hattuholkki 25, jonka sisäreuna 26 lepää pidäkeosan 23 yläpinnan reunaa 27 vasten. Hattuholkin 25 alareunassa on kuviossa 1 ulospäin suunnattu laippa 28, johon ruuviholkin 16 alareu-5 na tarttuu. Ruuviholkki 16 painaa siten sekä pidäkeosaa 23 että myös laipallaan 28 patruunan hoikkia 22 alaspäin, niin että säätöyksikkö 16 pysyy kiinni pesän 11 sisällä. Tiivistystä varten on hoikkia 22 ympäri kiertävään rengas-osaan 29 sijoitettu rengastiiviste 30. Myös pidäkeosa 23 10 on tiivistetty hoikin 22 sisäpuoleen nähden rengasuraan 31 sijoitetun rengastiivisteen 32 avulla.

Pidäkeosassa 23 on ulkopuoleltaan ja sisäpuoleltaan suurennettu akselin suuntainen aukko 33, jonka muoto on ainakin osittain kuulamainen. Tähän aukon 33 kuulamaiseen 15 osaan on sijoitettu käyttöelimen 24 keskimmäinen, suunnilleen kuulamainen osa 34. Kuulamaisen osan 34 alapuolella käyettöelin 24 jatkuu ulokkeena 35, jonka poikkipinta kuviossa 5 on suunnilleen ympyrän muotoinen, kun taas ulokkeen 35 poikkipinta tähän nähden kohtisuorassa suunnassa, 20 katso kuviota 2, on nelikulmainen. Tämä uloke 35 on sijoitettu vastaavasti muotoiltuun liikkeensiirtoelementin 37 syvennykseen 36. Tämä liikkeensiirtoelementti on sijoitettu hoikin 22 sisään sijoitettuun renkaaseen 38 siirretä-västi ja kierrettävästi. Käyttöelimen 24 kääntäminen ku-25 vion 1 tasoon nähden kohtisuoran akselin ympäri johtaa liikkeensiirtoelementin 37 siirtymiseen, kun taas käyttö-elimen 24 kiertäminen oman pituusakselinsa ympäri johtaa liikkeensiirtoelementin 37 kiertymiseen. Liikkeensiirtoelementti 37 on kytketty keramiikkaa olevaan säätölevyyn 30 39. Kuviossa 1 säätölevyn 39 alempi rajapinta muodostaa ensimmäisen säätöpinnan.

Liikkuvan säätölevyn 39 alapuolella on säätöyksik-köön kiinnitetty kiinteä säätölevy 40, jonka ylempi rajapinta muodostaa toisen säätöpinnan. Kiinteä säätölevy 40, 35 Joka on esitetty vain kaaviollisesti, lepää patruunan pohjalla 19. Patruunan pohjan 19 aukkojen 20 ja 21 ylemmät 7 80515 ulostulot täsmäävät säätölevyn 40 aukkojen 41, 42 kanssa. Aukkojen 20, 21 ympärille sekä patruunan pohjan 19 yläpinnalle että myös alapinnalle on sijoitettu tiivisteet 43.

Myös liikkuvassa säätölevyllä 39 on läpimenevä auk-5 ko 44, jonka muotoa tullaan yksityiskohtaisesti vielä selostamaan.

Kuvio 2 esittää nyt osaleikkauksen kuvion 1 mukaisesta laitteesta eräästä siihen nähden kohtisuorasta suunnasta. Tästä on nähtävissä, että käyttöelimen 24 ulokkeel-10 la 35 on tässä suunnassa suorakulmainen poikkipinta ja se tarttuu samassa tasossa liikkeensiirtoelementin 37 vastaavasti muotoiltuun syvennykseen 36. Liikkeensiirtoelementin 37 alapinnalla on kaksi pitkänomaista ripaa 45, jotka ovat otteessa liikkuvan säätölevyn 39 yläpinnalla oleviin 15 vastaavasti muotoiltujen urien 46 kanssa. Täten tulee mahdolliseksi liikkuvan säätölevyn 39 kiertäminen kiinteään säätölevyyn 40 nähden.

Kuvio 3 esittää patruunan pohjan 19 päältä nähtynä. Sillä on suunnilleen ympyrälevyn muoto ja sen ulkosivulle 20 on sijoitettu ulokkeet 47 sekoituspesän 11 sisällä oleviin vastaaviin uriin tarttumista varten, jolloin ulokkeiden 47 leveydet ovat erilaisia, jotta estetään patruunan pohjan paikalleenpano väärin päin.

Patruunan pohjassa 19 on erikoisesti ympyrän muo-25 toinen keskiaukko 21, katso myös kuviota 1. Keskiaukon 21 ympärille on sijoitettu aukot 48-51, jotka muodostavat kuviossa 1 aukkojen 20 ylemmät suut. Aukkojen 48-51 väliin ja näiden aukkojen ulkopuolelle on pantu kuviossa 1 esitetty tiiviste 43. Aukko 48 sijaitsee suunnilleen ympyrän 30 muotoisen patruunan pohjan 19 yhdessä neljänneksessä, kun taas aukko 51 on vastakkaisessa neljänneksessä. Samat pätee aukkoihin 49 ja 50, jotka siis ovat samoin halkaisijan suunnassa vastakkain. Aukko 21 on sijoitettu hieman epä-keskeisesti aukkoihin 48-51 nähden, jolloin kaikki aukot 35 ovat suunnilleen kaaren muotoisia.

8 80515

Aukkojen 48-51 muoto vastaa suunnilleen kiinteän säätölevyn 40 aukkojen 41 muotoa, jota selostetaan vielä kuviossa 4. Patruunan pohjan 19 avulla saadaan aikaan yhteys kiinteän säätölevyn 40 aukkojen tai aukkoalueiden ja 5 sekoituslaitteen pesän pohjan 12 välille. Tällöin on mahdollista kuten kuviosta 1 nähdään, että patruunan pohjan aukkoa 21 ei vastaa mikään aukko sekoitusventtiilin pesän pohjassa 12, niin että siis aukon 21 vaikutusta on vaimennettu, ilman että olisi tarpeen käyttää toista patruunan 10 pohjaa 19. Erikoistarkoituksia varten on myös mahdollista käyttää kuviossa 3 esitettyä patruunan pohjaa 19 sekoitin-pesän 11 yhteydessä, jossa esimerkiksi aukko 48 ei vastaa veden sisääntuloa. Täten voidaan toteuttaa erilaisia sekoitussuhteita, vaikka jatkuvasti käytetään samaa säätö-15 yksikköä.

Kuvio 4 esittää nyt kiinteää säätölevyä 40 päältä katsottuna, jolla on jälleen suunnilleen ympyrän muoto kaksine keskitysulokkeineen 52. Kiinteä säätölevy 40 käsittää neljä aukkoa 53-56, jotka vastaavat muodoltaan ja 20 sijoitukseltaan patruunan pohjan 19 aukkoja 48-51. Aukko 53 on halkaisijan suunnassa vastapäätä aukkoa 56, kun taas aukko 54 on aukkoa 55 halkaisijan suunnassa vastapäätä. Säätölevyssä 40 on myös ympyränmuotoinen keskiaukko 42 (katso myös kuviota 1). Aukko 42 on sijoitettu hieman epä-25 keskeisesti. Aukot 53-56 ulottuvat kaikki suunnilleen samanlaiselle kulma-alueelle, kun taas aukkojen 53 ja 56 pinnat ovat eri suuria. Jos vedetään viereiset aukot 53 ja 54 ja viereiset aukot 55 ja 56 toisistaan erottava viiva, niin aukot 43 ja 54 ja 55 ja 56 on kulloinkin muotoil-30 tu toistensa peilikuviksi.

Kuvio 5 esittää päältä nähtynä kuvioiden 1 ja 2 mukaisissa toteutusmuodoissa käytettyä liikkuvaa säätölevyä 39. Se käsittää keskiaukon 44 ja sen sivuilla molemmat kuviossa 2 mainitut urat 45.

35 Kuviossa 5 säätölevyn 38 alempaa puolikasta 39 ra joittaa reuna 60, joka kulkee pitkin ympyrän kaarta. Ku- 9 80515 viossa 5 säätölevyn 39 ylempää puolikasta rajoittaa reuna 61, jonka ulko-osilla on sama säde, mutta eri keskipiste kuin alemman puolikkaan reunalla 60.

Suunnilleen ylemmän puolikkaan keskellä on reuna 5 61 noin 90° kulman verran korvattu taaksepäin vedetyllä reunalla 62, joka lepää ympyrän kaarella. Reuna 62 muodostaa ulkoreunasäädön yhdessä aukkojen 53 ja 54 kanssa kuviossa 4, kuten seuraavassa vielä tullaan osoittamaan.

Aukon 44 reunus 63 säätölevyssä 39 muodostaa kahden 10 muun aukon 55, 56 kanssa sisäreunasäädön.

Tähän saakka kuvatun laitteen toimintatapa on seu-raava. Vesi virtaa veden sisääntulon 13 kautta, katso kuviota 1, patruunan pohjassa 19 olevan aukon 20 läpi kiinteässä säätölevyssä 40 oleviin aukkoihin 53-56. Kulloises-15 takin liikkuvan säätölevyn 39 asennosta riippuen ovat aukot enemmän tai vähemmän suljetut. Jos aukot ovat ainakin osittain avatut, virtaa vesi aukoista liikkuvan levyn kes-kiaukon 44 läpi tai liikkuvan levyn 39 reunan 62 ohi tilaan 64 liikkuvan säätölevyn 39 yläpuolelle ja sieltä ulos 20 pesän 11 sivuseinän suuntaan, josta vesi virtaa ulos akselin suunnassa alaspäin pitkin pesän reunaa pesän pohjan 12 veden ulostuloaukon 14 läpi. Jotta vesi voi pesän 11 tällä sivulla virrata helpommin ulos, on sekä patruunan pohjassa 19 että myös kiinteässä säätölevyssä 40 tässä 25 kohdassa syvennys 65, katso kuvioita 3 ja 4.

Kuvion 1 mukainen säätöyksikkö sallii kuitenkin toisessa sekoituspesässä myös toisen virtauksen. Patruunan pohjassa 19 on kiinteän säätölevyn 40 keskiaukon 42 kanssa samassa linjassa oleva keskiaukko 21, jota myös voitaisiin 30 käyttää sekoittajan pesässä, jolloin on olemassa keskeinen veden ulostulo aukon 21 jatkeella. Silloin voi veden ulostulo pesästä tapahtua myös tämän keskeisen ulostulon kautta. Tässä tapauksessa voidaan käyttää kuviossa 6 leikattuna esitettyä liikkuvaa säätölevyä 139, jolla päinvastoin 35 kuin kuvion 5 mukaisella säätölevyllä ei ole läpimenevää keskiaukkoa 44, vaan vain alaspäin avoin syvennys 144.

10 8051 5 Tämän syvennyksen 144 muoto vastaa yleensä täydellisesti kuvion 5 mukaisen säätölevyn 39 aukon 44 muotoa, niin että myös reunus 63 on identtinen. Täten voidaan mahdollistaa samat säätöominaisuudet, jolloin ulosvirtaus tapahtuu 5 alaspäin säätölevyn 40 keskiaukon 42 läpi.

Kuvion 6 mukaista säätölevyä voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Ensiksikin on mahdollista suorittaa kiinteän säätölevyn syvennyksen 144 ja keskiaukon 42 avulla esimerkiksi vain yksi kuuman veden säätö ja ulkoreunan 62 10 avulla vain kylmän veden säätö. Molemmat vesivirrat voidaan sitten yhdistää keskenään sekoittajan ulostulossa. Tämä sekoitus sekoittajan ulostulossa määritellään englantilaisilla standardeilla.

Samoin on mahdollista säätää syvennyksellä 144 ja 15 keskeisellä ulosmenolla esimerkiksi sivusuihkua, kun taas pääsuihkua ohjataan säätöreunalla 62 ja sivu-ulostulolla 14. Molemmat säädöt on kytketty mekaanisesti yhteen, jolloin kuitenkaan sekoittajan ulosvirtauksessa ei ole yhteyttä erillisiin suihkuihin menevien johtojen välillä. 20 Siksi ei myöskään voi tapahtua veden takaisinvirtausta pääsuihkusta sivusuihkuun.

On myös mahdollista käyttää sekoittajille, joilla on vähäinen läpivirtausteho, esimerkiksi pesupöytä- tai bidetsekoittajille, vain sisäreunasäätöä.

25 Viitaten kuvioihin 7-11 selostetaan nyt kaaviolli- sesti molempien säätölevyjen yhteistoimintaa molempien vesivirtojen sekoittamiseksi ja vesimäärän säätämiseksi. Liikkuvan säätölevyn 39 tai 139 kiertäminen aikaansaa lämpötilan muutoksen, kun taas liikkuvan säätölevyn siirtämi-30 nen pitkänomaisen keskiaukon 44 pituussuunnassa tekee mahdolliseksi vesimäärän valinnan. Kuviossa 7 on säätölevy kierretty vastapäivään pääteasentoonsa ja samalla työnnetty vasemmalle ylös. Aukon 44 reuna 63 jättää kiinteän säätölevyn 140 aukon 56, jonka tulee olla yhteydessä kuumaan 35 veteen, täysin vapaaksi. Samanaikaisesti jättää säätöreuna 62 säätölevyn 39 ulkosivulla aukon 53 samoin melkein täy-

K

11 8051 5 sin vapaaksi, joka on samoin yhteydessä kuuman veden sisääntuloon. Asento merkitsee siis maksimiaukkoa maksimi-lämpötilalla. Jos säätölevyä 39 nyt kierretään myötäpäivään, niin saadaan kuviossa 8 esitetty tilanne. Aukko 44 5 päästää aukot 55 ja 56 kiinteässä säätölevyssä samoilta osin vapaaksi, kun taas reuna 62 päästää aukot 53 ja 54 samoin suunnilleen samoilta osin vapaaksi. Kuvio 8 esittää siis säätöyksikön asentoa sekoitussuhteella 50 %.

Kuviossa 9 on liikkuvaa säätölevyä 39 jälleen kier-10 retty jonkin verran vastapäivään kuvion 8 asentoon verrattuna ja samalla työnnetty hiukan alas oikealle, niin että saadaan hieman korkeampi lämpötila ja hiukan pienempi lä-pivirtausmäärä.

Jos liikkuvaa säätölevyä 39 työnnetään kuvion 8 15 asennosta alaspäin kiertämättä sitä, saadaan kuviossa 10 esitetty asento, jossa keskimmäisellä lämpötila-asennolla venttiili on suljettu. Tässä suljetussa asennossa voidaan säätölevyä 39 kiertää sekä myötäpäivään että myös vasta-päivään, ilman että venttiili avautuu.

20 Kuten kuvioista 7-11 selviää, ovat toisiaan vasta päätä olevat aukot 53-56 kiinteässä säätölevyssä 40 yhteydessä kulloinkin samaan veden sisääntuloon.

Erikoistarkoituksia varten voi olla myös asiallista yhdistää, esimerkiksi molemmat aukot 53 ja 54 samaan veden 25 sisääntuloon, esimerkiksi kylmään veteen, jos halutaan lämpötilarajoitusta. Läpivirtauskuumentimissa voisi myös olla järkevää yhdistää painehäviöin vähentämiseksi molemmat aukot 53 ja 54 kuumaan veteen.

Kun esitetyssä toteutusesimerkissä sisäsäätöön käy-30 tetyt aukot 55 ja 56 ovat peilikuvia, mikä pätee myös ul-kosäädössä käytettyihin aukkoihin 53 ja 54, olisi myös mahdollista, määrätyn lämpötilaominaiskäyrän saavuttamiseksi olla sijoittamatta aukkoja peilikuviksi. Keksinnön mukaisella toimenpiteellä saadaan useita etuja. Säätöau-35 koille käytettävissä oleva tila tulee optimaalisesti hyväksi käytetyksi. Täten voidaan verrattuna samanrakenteis- i2 8051 5 ten patruunoiden perinteisiin säätöihin saada läpi oleellisesti suurempia vesimääriä. Toisaalta voidaan vain pienellä vesimäärän nousulla pitää virtausnopeudet alhaisempina ja siten pienentää melun kehitystä. Laitteissa, joil-5 la säädetään vain pienehköjä vesimääriä, voidaan käyttää samaa patruunaa, jolloin tässä tapauksessa kytketään vain yksi säätö. Käytännössä tämä on vaikeuksitta mahdollista, säätöyksikköön tarvitsee vain panna vastaavasti porattu sekoitinpesä. Tiivisteet jäävät tällöin samoiksi. Tällöin 10 on yksittäisestä tapauksesta riippuen mahdollista käyttää sisempää tai ulompaa säätöä.

Sijoittamalla keskiaukko kiinteään säätölevyyn voidaan patruunaa käyttää suljettuna järjestelmänä, jos liikkuva säätölevy joko suljetaan ylhäältä, esimerkiksi liik-15 keensiirtoelementillä tai siinä on vain alaspäin avoin syvennys. Sekoitusveden ulostulo tapahtuu silloin alaspäin yhdensuuntaisesti tulovirtauksen kanssa. Jättämällä kansi pois tai vaihtamalla liikkuva säätölevy voidaan käyttää myös sisäreunasäätöä avoimena järjestelmänä.

20 Sekä sisäreunasäädöllä että myös ulkoreunasäädöllä voidaan vastaavalla muotoilulla aikaansaada erikoinen seko! tusgeometria. Käyttötarkoitusta vastaavasti voidaan silloin käyttää sisäreunasäätöä, ulkoreunasäätöä tai molempia samanaikaisesti.

25 Käyttämällä ristiin sisä- ja ulkosäätöä, esimerkik si sisäsäätöä vain kuumalla vedellä ja ulko-säätöä vain kylmälle vedelle, voidaan sisäsäädön suljetussa versiossa täyttää englantilaisten standardien vaatimukset. Tämä erikoisvaatimus on voitu tähän saakka täyttää vain erikois-30 laitteilla.

Patruunaa voidaan käyttää paineettomien kuumenti-mien sekoittimissa, joille pätevät samat vaatimukset kuin englantilaisissa standardeissa.

Lisäetu voidaan saavuttaa läpivirtauskuumentimen 35 yhteydessä. Näillä on se erikoisuus, että suurin painehä-viö syntyy itse läpivirtauskuumentimessa ja sen jälkeen

II

i3 8051 5 kytketyllä laitteella tulee silloin ainakin kuuman veden puolella olla mahdollisimman pieni virtausvastus. Myös tässä suositellaan käytettäväksi kuumaveslpuolelle ulko-reunasäätöä suuremmalla poikkipinnalla ja kylmävesipuolel-5 le sisäreunasäätöä. Suunnilleen kääntäen verrannollisella paineiden järjestelyllä syöttöputkessa saavutetaan jälkeen tasainen säätökäyttäytymlnen.

Nämä kalkki variaatiomahdollisuudet saavutetaan samalla säätölevyllä pelkästään muutettujen liitäntöjen 10 avulla ja tarpeen vaatiessa vielä sisäisen säätöjärjestelmän peittämisellä suljetuksi järjestelmäksi yhdessä keskeisen ulosmenoaukon kanssa. Itse keramiikkalevyt ja patruunan muu rakenne voi tällöin pysyä samana. Liitäntöjen sovitus voi tapahtua suoraan patruunan alapuolella vastaa-15 vien pesän aukkojen kautta.

Claims (18)

1. Vesikalusteisiin kuuluvan sekoituslaitteen sää-töyksikkö, jossa on kiinteä, laitteen veden sisääntuloauk- 5 kojen (13) kanssa yhteyteen tuotava, edullisesti tasainen säätöpinta, jossa on ainakin yksi aukkoalue (53,55) kylmälle vedelle ja ainakin yksi aukkoalue (54,56) kuumalle vedelle, sekä tähän nähden kahdessa vapausasteessa sekoi-tinvivun avulla liikkuva, edullisesti tasainen säätöpinta, 10 joka sekoitussuhteen säätämiseksi sen asennosta riippuen peittää aukkoalueet (53-56) tai saattaa ne yhteyteen ainakin yhden veden ulostulon (14) kanssa, tunnettu siitä, että aukkoalueet (53-56) ja/tai liikkuvan säätöpin-nan ääriviivat (62,63) ja/tai veden ulostuloon (14,42) 15 ovat siten sijoitetut ja muotoillut, että on olemassa vähintäin kaksi erillistä, itsenäistä, mekaanisesti toisiinsa kytkettyä säätöä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöyksikkö, tunnettu siitä, että molemmat säädöt vaikuttavat 20 yhteiseen veden ulostuloon (14).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen säätöyksikkö, tunnettu siitä, että molemmat säädöt vaikuttavat kulloinkin yhteen toisesta erotettuun veden ulostuloon.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 25 säätöyksikkö, tunnettu siitä, että liikkuvassa säätöpinnassa on ulompi säätöreuna (62) yhden säädön toteuttamiseksi ja sisäinen suljettu säätöreuna (63) toisen säädön toteuttamiseksi.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 30 säätäyksikkö, tunnettu siitä, että kiinteässä säätöpinnassa on kussakin kaksi aukkoaluetta (53,54; 55,56) kullekin säädölle.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätöyksikkö, tunnettu siitä, että kulloinkin kak- 35 si aukkoaluetta (53,56; 54,55) on halkaisijan suunnassa toisiinsa nähden vastakkain. is 8051 5

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätöyksikkö, tunnettu siitä, että kiinteä säätö-pinta on tuotavissa yhteyteen veden ulostulon kanssa.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 5 säätöyksikkö, tunnettu siitä, että säätöpinnat ovat edullisesti tasaisten säätölevyjen (39,139,40) raja-pintoj a.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätöyksikkö, tunnettu siitä, että säätöreuna (63) 10 on vastaavan levyn (39) läpäisevän aukon osa.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätöyksikkö, tunnettu siitä, että säätöreuna (63) rajoittaa säätöpintaan päättyvää, säätölevyn (139) toiseen sivuun päin suljettua syvennystä (144).

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätöyksikkö, tunnettu siitä, että molemmilla säädöillä on ainakin osittain identtiset säätöominaiskäyrät.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätöyksikkö, tunnettu siitä, että toisiinsa näh- 20 den vastakkain olevat aukkoalueet (53,56; 54,55) ulottuvat suunnilleen samalle kulma-alueelle.

13. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätöyksikkö, tunnettu siitä, että toisiinsa nähden vastakkain olevilla aukkoalueilla (53,56; 54,55) on 25 eri suuret poikkipinnat.

14. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätöyksikkö, tunnettu siitä, että kaksi, poikkipinnaltaan edullisesti samanlaista viereistä aukkoaluetta (53,54; 55,56), muodostavat säädön yhdellä säätöreunalla 30 (62; 63).

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 tai 12-14 mukainen säätöyksikkö, tunnettu siitä, että molemmilla säädöillä on erilaiset säätöominaiskäyrät.

16. Yhden edellä olevan patenttivaatimuksen mukai- 35 nen säätöyksikkö, tunnettu siitä, että säätöpinnat ovat pallopintoja. ie 8051 5

17. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen säätöyksikkö, tunnettu siitä, että ainakin yksi aukkoalue on muodostettu useista aukoista.

18. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 5 säätöyksikkö, tunnettu siltä, että molemmat säädöt aikaansaavat ajallisesti päällekkäiset avaustapahtumat. li i7 8051 5