FI80310B - Vals foer behandling av banor, saerskilt pappersbanor. - Google Patents

Description

8031 0

TELA RAINOJEN, VARSINKIN PAPERIRAINOJEN KÄSITTELEMISEKSI -VALS FÖR BEHANDLING AV BANOR, SÄRSKILT PAPPERSBANOR

Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen tela. Tällaisissa teloissa telavaippa on telan akselin suunnassa jaettu useisiin vyöhykkeisiin. Näitä vyöhykkeitä on pyritty erikseen jäähdyttämään tai lämmittämään. Siten on aikaansaatu se, että lämpötila telavaipan koko pituudella on joko mahdollisimman tarkasti vakio tai se on säädetty vyöhykkeittäin eri lämpötiloihin. Toisin sanoen: lämpötila telavaipan koko pituudella tulee olla säädettävä.

DE-AS 1254336 kuv.2 esittää tunnetun rakenteen, jossa kiinteä ydin on tuettu useilla rengasmaisilla erotusseinämillä, jotka kannattavat rengastiivisteitä, telavaipan sisäpuolelle. Tätä tunnettua konstruktiota ei - hakijan mielestä -voida toteuttaa, koska niihin kohtiin, joissa erotusseinä-mät koskettavat telavaippaa, kohdistuu telavaipan pyöriessä ytimen painon johdosta suuria kitkavoimia. Niinpä on olemassa vaara, että toisiaan vasten liukuvat pinnat kuluvat ja että paikallinen kitkalämpö synnyttää ei-toivotulla tavalla vyöhykkeiden kuumenemista. Tämä vaara suurenee entisestään, kun telavaippa taipuu, esimerkiksi omasta painostaan tai vastatelan kuormituksen johdosta. Muissa tunnetuissa rakenteissa tämä ongelma on vältetty siten, että lämmitysväliainetta syöttävä ydin pyörii yhdessä telavaipan kanssa. Tällöin tosin tarvitaan väliaineen syöttämiseksi monimutkaisempi laitteisto (kts. DE-AS 1254336, kuv.l).

DE-OS 3128722, kuv.9 esittää telaa, jonka telavaippa on mahdollista säätää vyöhykkeittäin eri lämpötiloihin. Tämän telan kiinteä ydin on vain molemmista päistään tuettu (tukiin, jotka eivät näy kuvioissa). Telavaipan laakerit on järjestetty ytimen ympärille. Tämä tela muodostaa yhdessä vastavalssin kanssa puristusraon (kts. kuv.2 ja 8), jonka läpi esimerkiksi tasoitettava paperiraina kulkee. Kummankin 2 80310 telan akselit ja puristusrako sijaitsevat n.k. puristusta-sossa. Koska tunnettu tela on muodostettu n.k. taivutussää-tötelaksi, on kiinteä ydin tehty raskaaksi, massiviseksi taivutuskannattimeksi. Se tukee puristustason molemmille puolille pitkittäistiivisteen, joka jakaa (ytimen ja tela-vaipan välissä sijaitsevan) rengasmaisen välitilan kahteen puoliympyränmuotoiseen kammioon. Kuv.9 mukaisesti on vasta-valssiin järjestetty puoliympyränmuotoinen kammio useiden ympärystiivisteiden avulla jaettu useisiin, telan akselin suunnassa peräkkäisiin puoliympyränmuotoisiin kammio-osiin. Nämä kammio-osat paineistetaan eri nestepaineilla tietyn taipuman aikaansaamiseksi telavaippaan. Näin voidaan vaikuttaa puristusraon puristuspaineen jakautumiseen (koko telavaipan pituudella); sillä paperirainaa käsiteltäessä siinä tulee säilyä tietty, yleensä mahdollisimman tasainen poikki leikkausprofiili.

Kuv.7 mukaisesti voidaan myös muut puoliympyränmuotoiset kammiot jakaa mainitulla tavalla useisiin kammio-osiin. Kaikissa tunnetun telan sovellutusmuodoissa täytyy ympärys-tiivisteet muodostaa rengassegmenteistä. Toisin sanoen kukin ympärystiiviste voi ulottua vain yhdestä pitkittäistii-visteestä toiseen eli vain puolet telan koko kehän pituudesta. Ympärystiivisteet ovat liikuteltavissa ytimen suhteen telan akseliin nähden kohtisuorassa suunnassa, jolloin ytimen taipuma ja telavaipan taipuma voivat poiketa toisistaan.

Yksittäisten kammio-osien läpi johdettu painenestevirtaus voidaan lämmittää tai jäähdyttää erikseen. Tällä on yritetty pakottaa telavaippa yksittäisissä vyöhykkeissä eri lämpötiloihin, jolloin telavaipan ulkohalkaisijaa voidaan säädellä pienissä määrissä (1/1000-1/100 mm). Tällä menetelmällä yritetään vaikuttaa puristuspaineen jakautumaan pu-ristusraossa koko telavaipan pituudella ja aikaansaada si-

II

3 80310 ten niin tarkasti paperirainan oikea paksuuspoikkileikkaus, kuin on mahdollista yksinomaan telavaipan taipuman säätelyllä.

Tunnetun telan rengassegmenteistä muodostetut ympärystii-visteet puristetaan painejousien avulla telavaipan sisäpintaan. Tässä syntyy jälleen kitkavoimia. Ne lienevät kuitenkin pienempiä kuin DE-hakemusjulkaisun 1254336 mukaisessa tapauksessa; kuitenkin tässäkin tulee ottaa huomioon, että koko telan pituudella esiintyy kulumista ja/tai vääristymiä lämpötilajakautumassa.

Tämän keksinnön tehtävänä on eliminoida telassa, jonka vaippa pyörii kiinteän ytimen ympäri ja on vyöhykkeittäin säädettävissä eri läpmpötiloihin, mahdollisimman hyvin telan pyöriessä syntyvät telavaipan ja ympärystiivisteiden väliset kitkavoimat ja kulumat. Tällöin tulee varsinkin kitkalämmön kehittyminen estää, joka kitkalämpö saattaa aiheuttaa vääristymiä lämpötilajakautumaan telavaipan ulkopinnassa.

Tämä tehtävä on ratkaistu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerk-kiosan mukaisesti. Sen mukaisesti keksintö eroaa tunnetusta, DE-kuulutusjulkaisussa 3128722 esitetystä konstruktiosta. Toisin sanoen keksinnön mukainen rakenne käsittää kiinteän ytimen, joka on tuettu vain molemmista päistään eli se ei ole ympärystiivisteiden välityksellä tuettu telavaip-paan. Lisäksi ympärystiivisteet ovat ytimen suhteen telan akseliin nähden kohtisuorasti liikutettavia. Näillä tunnusmerkeillä saavutetaan hakemuksessa, kuten myös tunnetuissa teloissa se, että ydin voi esimerkiksi oman painonsa johdosta telavaipasta riippumatta taipua ilman, että tällöin välittyy tukivoimia ympärystiivisteiden kautta telavaip-paan. Samoin voi myös telavaippa taipua omasta painostaan tai vastatelan aiheuttaman kuormituksen johdosta riippumat- 4 80310 ta ytimestä. Toisin sanoen: koska ympärystiivisteet eivät välitä tukivoimia, ei myöskään synny niistä johtuvia kitkavoimia.

Patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosan mukaisesti on myös muut syyt, jotka aiheuttavat kitkaa ja kulumista ympärys-tiivisteissä, voitu eliminoida. Tähän on keksinnön avulla päästy siten, että rengaskansioita ei jaeta kahden pitkit-täistiivisteen avulla kahteen eri paineisiin paineistettavaan osakammioon. Toisin sanoen: kussakin rengaskammiossa (kuten DE-hakemusjulkaisun mukaisessa telassa) vallitsee olennaisesti yhtäsuuri paine, joka on sama tai lähes sama kuin ilmanpaine. Koska sen lisäksi neste johdetaan kaikkiin rengaskansioihin samalla tavalla ilman ylipainetta, ei myöskään esiinny paine-eroja vierekkäisten rengaskansioiden välillä. Niinpä voidaan luopua kahden vierekkäisen rengaskansion keskinäisestä tiivistämisestä. Vähäinen nestevuoto vierekkäisten rengaskansioiden välillä ei siten ole vahingollista. Keksinnön mukaiset ympärystiivisteet muodostavat suljetun renkaan ja ne valmistetaan jäykästä, edullisimmin metallisesta materiaalista, jolloin niiden ulkohalkaisija tehdään hieman pienemmäksi kuin telavaipan sisähalkaisija, niin että ympärystiivisteet voivat liikkua pitkin telavaipan sisäpintaa. Näin vältetään välitön kosketus ympärystii-visteiden ja telavaipan välillä osaksi tai jopa kokonaan, niin että tähän saakka ympärystiivisteessä syntynyt kitka-lämpö voidaan nyt pienentää lähes nollaan.

Ympärystiivisteiden materiaaleina tulevat kysymykseen metallit, esimerkiksi messinki tai pronssi, mutta voidaan käyttää myös kulutusta kestäviä muoveja, joilla on metalli-maisia ominaisuuksia, erityisesti riittävä jäykkyys. Ympä-rystiivisteen ulkohalkaisijaa patenttivaatimuksessa 1 koskeva kohta tarkoittaa seuraavaa: ympärystiivisteen ja tela-vaipan väliin tulee järjestää rako, jonka suuruus on 1/10 - 5 80310 1/20 mm. Käytettäessä voimakkaasti lämmitettyä lämmitysnes-tettä (suuruusluokka 100°) tulee varoa, etteivät ympärys-tiivisteet veny voimakkaammin tai ainakaan nopeammin kuin te lava ippa.

Koska kussakin rengaskansiossa vallitsee olennaisesti sama paine (suunnilleen sama kuin ilmanpaine), voidaan ydin tehdä suhteellisen ohuesta putkimateriaalista tai (kuten myöhemmin tarkemmin selitetään) muodostaa rengaskappaleista. Vielä eräs etu on, että lämmitys- tai jäähdytysväliaineena voidaan käyttää öljyä, jolla on alhainen viskositeetti; siten vähennetään entisestään kitkahäviöitä.

On ilmeistä, että edellämainitusta pitkittäistiivisteistä luopumisesta on seurauksena, että telan taipuma, toisin kuin DE-kuulutusjulkaisussa, ei enää ole säädettävissä, vaan tela on vyöhykkeittäin lämpötilaohjättävissä. Kuitenkin tämä onnistuu keksinnön erään sovellutusmuodon mukaan (patenttivaatimus 16) huomattavasti yksinkertaisemmin vaikuttamalla puristuspaineen jakautumaan puristusraossa sekä taivutussäädöllä että vyhykkeittäisellä lämpötilasäädöllä. Tämä tapahtuu siten, että kahdesta puristusraon keskenään muodostavasta telasta toinen tela on pelkästään taivutus-säädettävissä ja toinen pelkästään vyöhykkeittäin lämpötilaoh jättävissä. Tämä menetelmä on yksinkertaisempi ja myös tehokkaampi, koska telat ovat ohjattavissa toisistaan riippumatta. Sitä vastoin DE-kuulutusjulkaisun 3128722 mukaisessa ratkaisussa on erityisen vaikeata säätää kussakin eri nestevirtauksessa niin tietty paine kuin myös tietty lämpötila. Patenttivaatimuksessa 16 mainittua telalaitetta varten soveltuu taivutussäädettäväksi telaksi erittäin hyvin DE-patenttijulkaisussa 3024575 mainittu tela.

Kuten aiemmin jo mainittiin, vältetään keksinnön avulla kitkalämmön kehittyminen telavaipalle niihin kohtiin, jois 6 80310 sa ympärystiivisteet sijaitsevat. Tämä on tärkeätä siksi, että voidaan säätää haluttu lämpötilajakautuma telavaipan yläpinnalle. Tämä tapahtuu ohjaamalla lämpömääriä, jotka johdetaan yksittäisten nestevirtausten välityksellä eri rengaskansioihin. Lämpömäärien ohjaaminen voi tapahtua, kuten tunnetuissakin teloissa, lämpötilaohjauksella tai (toisin kuin tässä) ohjaamalla nestevirtausta.

Keksinnön mukainen tela soveltuu paperikoneiden tasoitusme-kanismeihin, myös n.k. kuumatasoitusmekanismeihin tai pape-rikalantereihin, mm. myös superkalantereihin. Kaikissa näissä käyttömuodoissa tulee, kuten edellä mainittiin, läpikulkevan paperirainan paksuus pitää koko radan leveydeltä sovitunlaisena tai tasalaatuisena. Tämä voidaan keksinnön mukaisella telalla saavuttaa ilman vaikeuksia, sillä se mahdollistaa vyöhykkeittäisen lämmittämisen avulla melko suuret läpimittamuutokset. Läpimittamuutokset voivat olla jopa 2/100 mm, jolloin tarvitaan vain suhteellisen pieni nesteen lämpötilan muutos, esimerkiksi n. 20°C.

Keksinnön eräs etu saavutetaan sillä, että telavaipan pituus voidaan jakaa suureen määrään vyöhykkeitä, jotka ovat suhteellisen kapeita. Tällöin aikaansaadaan merkittäviä läpimittamuutoksia (ja samalla haluttu muutos puristusvoiman jakautumaan) erittäin kapeiden vyöhykkeiden sisällä.

Patenttivaatimuksissa 2 ja 3 mainituilla lisätoimenpiteillä voidaan huolehtia hyvästä ja tasaisesta lämmönsiirtyrnisesta nesteestä telavaipalle (tai päinvastoin). Edullisimmin järjestetään liitoskohdat nesteen syöttöä ja poistoa varten pitkittäistiivisteen kummankin puolen välittömään läheisyyteen. Näin pakotetaan kuhunkin vyöhykkeeseen nestekierto kehän suunnassa koko ytimen ympäri. Neste syötetään joko pienellä ylipaineella tai käytetään hyväksi sitä mahdollisuutta, että pyörivä telavaippa aikaansaa nestekierron.

7 80310

Siinä tapauksessa tarvitaan nesteen syöttöpumppu. Olosuhteiden mukaan on lisäksi otettava huomioon, että telavaipan pyöriessä syntyy siihen rengaskammion puoliskoon, johon poistojohto on liitetty, pieni ylipaine, joka saattaa taivuttaa telavaippaa. Sen vuoksi järjestetään pitkittäistii-viste edullisimmin puristustasoon (tai sen läheisyyteen) siten, että ylipaineen johdosta syntyneen taipuman suunta on kohtisuorassa puristustelatason kanssa (patenttivaatimus 4).

Lämmönsiirtymisen nesteestä telavaippaan (tai päinvastoin) parantamiseksi entisestään, voidaan keksinnön erään sovel-lutusmuodon (patenttivaatimus 5) mukaan järjestää nesteen kaavintalistat. Nämä kaapivat telavaipalla olevan nestekal-von pois, joka muuten toimisi epäedullisesti eristyskerroksena. On myös ajateltavissa, että muilla samankaltaisilla listoilla aikaansaataisiin kiertävään nesteeseen turbulenssi. Turbulenssi yksinään on kuitenkin huomattavasti vähemmän tehokas.

Patenttivaatimuksessa 6 on esitetty eräs edullinen pitkit-täislistojen (eli pitkittäistiivisteen ja kaavintalistojen) ja rengastiivisteiden sovellutusmuoto. Siinä pitkittäislis-tat kannattavat ympärystiivisteitä ja estävät niitä pyörimästä. On ymmärrettävää, että kaikki listat ja tiivisteet ulottuvat uriin (pitkittäisuriin tai ympärysuriin), jotka on järjestetty ytimen ulkopuolelle.

Pitkittäislistojen toisen, yksinkertaisemman rakenteen (patenttivaatimus 7) avulla vältetään pitkittäislistojen ja ympärystiivisteiden päällekkäisyys. Tällöin voidaan ympärystiivisteitä pitää joko suoraan ytimessä vääntövarmisti-men avulla tai tehdä ympärystiiviste ilman vääntövarmistin-ta.

8 80310

Kuten jo mainittiin on ympärystiivisteet muodostettu suljetuiksi renkaiksi. Jotta ne olisivat asennettavissa ytimeen muodostettuihin rengasuriin, on olemassa kaksi vaihtoehtoa: 1. Kukin ympärystiiviste voi olla moniosainen (patenttivaatimus 8).

2. Ydin tehdään moniosaiseksi siten, että ympärystiivistei-nä voidaan käyttää yksinkertaisia, yhdestä kappaleesta muodostettuja renkaita. Ytimen kokoaminen useista rengasosista merkitsee yksiosaiseen ytimeen verrattuna vain vähän lisäkustannuksia, koska rengasosien tekeminen nykyisillä työkoneilla aiheuttaa erittäin vähän kustannuksia.

Kunkin yksittäisen rengaskammion läpi johdettavan lämpömäärän ohjaamiseksi voidaan yksinkertaisimmassa tapauksessa järjestää kutakin vyöhykettä varten ohjausventtiili, jolla nestevirtaus ohjataan kuhunkin yksittäiseen rengaskammioon. Mikäli on edelleen tarpeen säätää suhteellisen suuria lämpötilaeroja telavaipan yksittäisten vyöhykkeiden välille, voidaan tämä aikaansaada parhaiten patenttivaatimuksessa 10 esitetyillä toimenpiteillä. Tällöin voidaan kuhunkin yksittäiseen rengaskammioon syöttää kaksi eri lämpöistä neste-virtausta. Toisin sanoen: muihin teloihin verrattuna, jotka ovat joko vain lämmitettäviä tai vain jäähdytettäviä, saavutetaan telavaipan tietyn vyöhykkeen lämpötilan säätö-alueen kaksinkertaistuminen.

Keksinnön erään ajatuksen mukaan voidaan saavuttaa vielä eräs lisäefekti patenttivaatimuksissa 11-13 esitetyllä tavalla. Nämä sallivat ensinnäkin telan käytön kaikille vyöhykkeille yhteisessä keskimääräisessä nestelämpötilassa, n.k. normaalilämpötilassa. Niin kauan kuin teloja käytetään tällä tavoin, ne toimivat kuten tunnetut tasalämpötelat. Näin vältetään se, että tuleva ja telan kautta kulkeva pa-periraina, jos se on lämmitetty koko leveydeltään epätasai-

II

9 80310 I

sesti, ei välitä telavaipalle tätä epätasaista lämpötilajakautumaa. Esimerkiksi vältetään se, ettei paperirainan pysyvästi keskimääräistä lämpimämpi alue (pitkittäislistat) lämmitä telavaipan tiettyä vyöhykettä keskimääräistä voimakkaammin niin, että tässä vyöhykkeessä telavaipan ulkolä-pimitta suurenisi. Tällöin tässä vyöhykkeessä paperiraina puristuisi voimakkaammin kuin tämän vyöhykkeen ulkopuolella. Normaalilämpöisen nesteen avulla käyttämisen etu on siinä, ettei nesteen lämmittämiseen tai jäähdyttämiseen tarvita energiaa. Tarvittaessa voidaan kuitenkin kuhunkin vyöhykkeeseen ohjata syötön yhteydessä jäähdytettyä tai lämmitettyä nestettä. Tällöin voi myös tapahtua sekoittuminen normaalilämpöisen ja lämmitetyn nesteen välillä (säätämällä ohjausventtiiliä välisäädössä, kts. patenttivaatimus 13).

Eräässä mahdollisessa sovellutusmuodossa on ydin kiinnitetty vähintään yhteen telanpäähän välittömästi siinä olevaan tukikappaleeseen. Siinä tapauksessa on telavaippa laakeroitu ytimeen ja liitospää kiinnitetty ytimeen. Erittäin edullinen on kuitenkin patenttivaatimuksessa 14 esitetty sovel-lutusmuoto.

Patenttivaatimuksessa 15 esitetty sovellutusmuoto mahdollistaa erityisen edullisen ohjausventtiilin muodon, jolloin sen tiivistyslaitteet voidaan järjestää näkyvästi kiinteän liitospään ympärille sen ulkopuolelle. Saman kaltainen oh-jausventtiili tunnetaan US-patentista 3182587 (kuv.3 ja 4); siinä kuitenkin ydin ja liitospää on kiinnitetty telavaip-paan ja ne pyörivät sen mukana.

Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuv. 1 esittää pitkittäisleikkausta keksinnön mukaisen 10 8031 0 telan ohjauspäästä.

Kuv. 2 esittää pitkittäisleikkausta kuv.l mukaisen telan käyttöpäästä.

Kuv. 3 esittää kuviosta 1 poikkeavan sovellutusmuodon.

Kuv. 4 esittää johtokaaviota nesteen syöttämiseksi telaan.

Kuv. 5 esittää osapoikkileikkausta kuv.l viivaa V-V pitkin.

Kuv. 6 esittää leikkausta kuv.l viivaa VI-VI pitkin.

Kuv. 7 esittää osapoikkileikkausta kuv.l viivaa VII-VII pitkin.

Kuv. 8 esittää osapoikkileikkausta kuv.6 viivaa VIII-VII1 pitkin.

Kuv. 8a esittää erästä toista osapitkittäisleikkausta kuv.6 viivaa VIII-VIII pitkin.

Kuv. 9 esittää kokoonpantua rengastiivistettä.

Kuv. 10 esittää suurennettuna poikkileikkausta kuv.9 viivaa X-X pitkin.

Kuv. 11 ja 12 esittävät osapitkittäisleikkauksia vielä eräästä keksinnön sovellutusmuodosta.

Kuvioissa 1 ja 2 esitetyssä telassa on putkimainen tela-vaippa 20, jonka päihin on kiinnitetty laakeritapit 21 ja 22. Koko telavaippa 20, 21 ja 22 on vaappurullalaakerien 23 ja 24 avulla laakeroitu tukikappaleisiin 25 ja 26. Kumpikin n n 80310 laakeri 23 ja 24 on tiivistetty kaksipuolisesta, ohjauspuo-len laakerin 23 tapauksessa tiivistysrenkailla 23a ja 23b. Tukikappaleet 25 ja 26 voidaan tunnetulla tavalla kiinnittää joko jäykkään konealustaan tai mahdollisesti liikkumattomilla kääntövivuilla. Käyttöpäähän on järjestetty koaksi-aalinen käyttötappi 27.

Telavaipan 20, 21, 22 sisäosan läpi ulottuu kiinteä ydin 30, joka on muodostettu ontoksi ja joka on telavaippaan verrattuna suhteellisen ohutseinäinen. Ytimen 30 ja tela-vaipan 20 väliin jää rengasmainen välitila 31. Tämä on jaettu useilla rengasmaisilla ympärystiivisteillä 32 lukuisiin rengaskammioihin 31a, 31b,..., 31n, joihin voidaan toisistaan riippumatta johtaa telavaipan 20 vyöhykkeittäi-seksi lämmittämiseksi tai jäähdyttämiseksi nestevirtaukset (esim. öljyä). Ympärystiivisteet 32, joita jatkossa kutsutaan "rengastiivisteiksi", ovat jokainen suljetun, päättömän renkaan muotoisia. Rengastiivisteet 32 sijaitsevat ren-gasurissa 33, jotka on työstetty ytimeen 30. Rengastiivisteet 32 ovat kuitenkin radiaalisesti liikuteltavissa ren-gasurissa 33.

Telan ohjauspäähän (kuv.l) on tukikappaleen 25 ulkopuolelle kiinnitetty liitospää 35, joka toimii lämmitys- ja/tai jäähdytysnesteen jakamiseksi ja jota myöhemmin selitetään yksityiskohtaisemmin. Ytimen 30 pidennysputki 30a ulottuu liitospään 35 sisälle ja on tuettu siihen. Tukielementtinä toimii holkki 36* jonka ulkopinta on kupera. Pyörimisen estin on merkitty viitenumerolla 37.

Ydin 30 on tuettu telan käyttöpäässä (kuv.2) tappimaisen pidennyksen 30b ja vaappurullalaakerin 38 välityksellä pyörivän telavaipan 20 laakeritappiin 22. Telalaakereilla 38 ja 24 on yhteinen keskipiste. Tämä ei kuitenkaan ole vält- 12 8031 0 tämätöntä. Pidennystapit 30b voidaan esimerkiksi tehdä lyhyemmiksi laakerin 38 järjestämiseksi laakeritapin 22 laipan 22a alueelle. Tällä on se etu, että esitetyn vaappurul-lalaakerin 24 tilalla voidaan käyttää samanlaista pienempi läpimittaista laakeria. Tunnetusti vaappurullalaakerit 23 ja 24 sallivat telan vinon asennon tietyissä rajoissa. Ydin 30 pystyy seuraamaan tällaista vinoa asentoa ilman vaikeuksia hoikin 36 kuperan ulkopinnan, vaappulaakeriksi muodostetun laakerin sekä rengastiivisteiden 32 ytimen 30 suhteen radiaalisen liikkuvuuden ansiosta.

Telan käyttöpää voidaan, kuviosta 2 poiketen, muodostaa myös toisella tavalla. Niinpä telavaippaa voidaan käyttää esimerkiksi eksentrisesti järjestetyn käyttöpyörän ja hammaspyörien välityksellä. Tai telassa ei ole ylipäätään mitään käyttölaitetta. Molemmissa tapauksissa voi ydin, poiketen kuviosta 2, olla tuettu käyttöpuolen päästään samalla tai lähes samalla tavalla kuin ohjauspuolen päästään. Toisin sanoen: Ydin 30 kiinnitetään välittömästi tukikappaleen 36 ulkopuolelle; tai järjestetään, kuten kuviossa 1, myös käyttöpäähän liitospää ja tuetaan ydin siihen.

Aiemmin jo mainittiin, että välitila 31 on rengastiivis-teillä 32 jaettu useisiin rengaskammioihin 31a, 31b,..., 31n. Esimerkiksi telanpituudelle 7 m voidaan jakaa 25 ren-gastiivistettä tasaisin välein, jolloin muodostuu 24 rengaskansiota. Olosuhteiden mukaan voi olla tarkoituksenmukaista jakaa välitila 31 vielä hienommin. Jos tela asennetaan esimerkiksi paperikoneeseen, voi etäisyys kahden vierekkäisen rengastiivisteen 32 välillä olla sama kuin kahden vierekkäisen säätöruuvin etäisyys paperikoneessa kohdassa, jossa massa syötetään viiralle.

Ensiksi mainitun esimerkin tapauksessa on liitospäähän 35, kuten kuvioista 1 ja 5 havaitaan, järjestetty 24 ohjaus- is 8031 0 venttiiliä (48, 50), jotka on tarkoituksenmukaisesti järjestetty tähtimäisestä. Edullisimmin kahdesta runko-osasta 35a ja 35b kokoonpantu liitospää 35 käsittää ulomman, rengasmaisen virtaustilan 40, johon voidaan johtaa putkijohdon 41 kautta edullisimmin alhaisessa lämpötilassa olevaa nestettä. Lisäksi sisäpuolelle on muodostettu virtaustila 42, johon voidaan johtaa johdon 43 kautta nestettä, jonka lämpötila on suhteellisen korkea. Yleensä riittää, kun näiden nesteiden lämpötilat vaihtelevat välillä 20-30°C. Virtaus-tilat 40 ja 42 on erotettu toisistaan rengasmaisella väliseinällä 44. Tämän väliseinän 44 läpi ulottuu useita ra-diaalisia porauksia 45. Näiden porausten lukumäärä vastaa rengaskammioiden 31a-31n lukumäärää. Kunkin porauksen 45 keskikohtaan on yhdistetty olennaisesti akselin suuntainen poraus, joka on yhdistetty syöttöjohdon, kuv.l tapauksessa joustavan letkun 47 välityksellä vastaavaan rengaskammioon. Jokaiseen radiaaliseen poraukseen 45 on järjestetty mäntä-mäinen venttiilikappale 48, jota voidaan ruuvin 49 ja kä-densijan 50 avulla liikuttaa porauksessa 45 siten, että syöttöjohto 47 on yhdistettynä joko ulompaan virtaustilaan 40 tai sisempään virtaustilaan 42. Kuv.5 esittää useita erilaisia venttiilikappaleen asentoja. Lisäksi havaitaan, että jokainen radiaalisista porauksista 45 on rakomaisen aukon 51 välityksellä yhdistetty akselin suuntaiseen poraukseen 46. Rako 51 on radiaalisuuntainen. Tällöin voidaan läpivirtaavaa nestemäärää mäntää 48 liikuttamalla herkästi muuttaa. Kuviosta 5 nähdään, että jokainen poraus 46 voidaan tarvittaessa eristää virtaustiloista 40 ja 42. Käden-sijojen 50 sijasta voidaan käyttää myös kauko-ohjättäviä moottoreita (esim. sähkömoottoreita tai puristusilmamootto-reita 59 tai säätösylintereitä). Liikuteltavien mäntien 48 sijasta voidaan asentaa myös kiertomännät.

Kukin rengaskammio 31a, 31b,..., 31n on yhdistetty paluupo-rauksen 52 välityksellä ytimen 30 sisäpuoliseen onttoon 14 8031 0 tilaan 53. Tämä on onton pidennysputken 30a kautta yhdistetty poistotilaan 54, joka liitospään 35 osa. Siitä joutuu käytetty neste tyhjennysjohdon 55 kautta takaisin nesteen jälleenkäsittelylaitteeseen (ei näy kuvioissa). Kuviosta 1 poiketen voidaan ytimeen 30/30a, suunnilleen telan akselin korkeudelle, järjestää kannatuslistat letkuja 47 varten, jotka ovat kohtisuorassa ytimen sisätilaan 53 nähden. Tällöin letkut 47 kulkevat letkut 47 sisätilan 53 läpi takaisin virtaavan nesteen ulkopuolella, tämän päämäärän saavuttamiseksi voidaan lisätä seuraavaa: Laipan 30b, joka yhdistää ydinosat 30 ja 30a, alaosaan voidaan järjestää poraus 30c ja samoin poraus 35c liitospääosan 35a päätyseinään. Tällöin voi neste virrata ontosta tilasta 53 porauksen 30c, välitilan 21a ja porauksen 35c kautta poistotilaan 54.

Sen mahdollisuuden johdosta, että ydin 30 voi liitospään 35 suhteen asettua vinoon, on syöttöjohdot 47, kuten jo mainittiin, muodostettu elastisesta letkusta. Tämän ansiosta samoin kuin sen ansiosta, että liitospää 35 on jaettu run-kovaippaan 35a ja päätypuolelta sisään työnnettävään ventti ilirunko-osaan 35b (johon jo mainittu väliseinä 44 kuuluu), helpottuu telan kokoonpano. Tällöin edetään edullisesti seuraavasti: Letkut 47 liitetään aluksi vain ytimen 30 sisäpuolelle (mahdollisesti kättä varten tehtyjen aukkojen avulla, jotka sen jälkeen suljetaan). Sen jälkeen kun ydin 30 on asennettu telavaippaan 20, 21, 22 ja kun laakeri 23, tukikappale 25 ja runkovaippa 35a on asennettu, liitetään letkut 47 venttiilirunko-osaan 35b runkovaipan 35a ulkopuolelle. Tämän jälkeen tapahtuu venttiilirunko-osan 35b kiinnittäminen runkovaippaan 35a. Lopuksi tapahtuu vielä venttiiliosien 48, 49 ja 50 asennus.

Kuv.3 esittää jäykästi konealustaan 25 laakeroidun telan sovellutusmuotoa. Mainittavaa telavaipan vinoutta ja siten myöskään ytimen 130 vinoutta ei tässä tapahdu. Siten voi- 15 80310 daan pidennysputkella 130a varustettu ydin 130 yhdistää jäykästi liitospäähän 135 ja sen välityksellä tukikappalee-seen 25'. Syöttöjohdot 147 voidaan nyt sijoittaa kiinteästi ytimeen 130. Ne ulottuvat pidennysputken 130a ulompaan päähän. Venttiilirunko-osa 135b ulottuu tässä tapauksessa aiemmin mainittuun pidennysputkeen 130a ja käsittää vastaavan määrän kanavia 146, joihin syöttöjohdot 147 on liitetty. Muuten kuvien 1, 2 ja 5 esittämissä sovellutusmuodoissa on pitkälle meneviä yhdenmukaisuuksia, niin että eri sovel-lutusmuotojen mukaisissa konstruktioissa voidaan käyttää useita samoja rakenneosia. Kuv.3 esittää kuitenkin vielä erään sovellutusmuodon ytimen 130 muodostamiseksi. Kuvioista 1 ja 2 poiketen on ydin koottu useista rengasosista 131, 132, 133, jne. Rengasosissa on toisiinsa sopivat keskiöin-nit, jotka on muodostettu siten, että jokaiseen kahden ren-gasosan väliseen muutoskohtaan on muodostettu rengasura rengastiivistettä 32 varten. Siten määräytyy kunkin rengas-kammion 31a, 31b,..., 31n aksiaalinen pituus sen kohdalla olevan rengasosan perusteella. Jokainen rengastiiviste asennetaan uraansa ennen kahden rengasosan yhteen liittämistä. Siten voidaan käyttää yksiosaisia, suljettuja tii-vistysrenkaita. Lisäksi on järjestetty useita kiinnikkeitä 90, jotka pitävät rengasosia pidennysputken 130a laipan 91 avulla yhdessä. On ymmärrettävää, että myös kuv.l ja 2 mukaisesti kaltevasti tuettu ydin voidaan koota useista rengasosista.

Kuviot 6-10 esittävät telan muita yksityiskohtia. Jokainen rengastiiviste 32 (kuv.7) tai 32* (kuv.9) on edullisimmin valmistettu metallisesta aineesta. Niiden sylinterimäisen ulkopinnan 60 läpimitta on niukasti pienempi (eli n. 2/10 -4/10) kuin telavaipan 20 sisäläpimitta. Tiivistysrenkaan 32 vääntövarmistimena voi toimia pitkittäislista 61 tai (kuv.

6-8 mukaisesti) useampia pitkittäislistoja 61-64, jotka ovat telan akselin kanssa yhdensuuntaisia ja sijaitsevat 16 8031 0 vastaavissa pitkittäisurissa 65 ytimen 30 ulkopuolella.

Mainitut pitkittäislistat 61-64 toteuttavat myös muita tärkeitä tehtäviä, kuten seuraavassa selitetään. Esimerkiksi kuv.6 mukaisesti voidaan kehälle järjestää tasavälein neljä pitkittäislistaa. Yksi näistä listoista on muodostettu tii-vistyslistaksi 61, eli sen poikkileikkaus on kokonainen. Nesteen syöttöjohto 47 vastaavaan vyöhykkeeseen (kuviosta 1 poiketen) on järjestetty pitkittäislistan yhdelle puolelle ja paluuporaus 52 toiselle puolelle. Siten neste pakotetaan virtaamaan lähes ytimen 30 koko kehän ympäri, kuten kuviossa 6 on nuolilla osoitettu. Telavaipan 20 pyörimissuunta on edullisimmin sama kuin nesteen kiertosuunta. Muut listat 62, 63 ja 64 on muodostettu kaavintalistoiksi, eli niiden pitää kaapia telavaipalle tarttunut ja eristävä nestekalvo. Tosin niihin tulee järjestää riittävän suuret läpivirtaus-aukot nestettä varten. Ne voivat olla muodoltaan lovien 66 tai porausten kaltaisia. Näiden läpivirtausaukkojen sijasta tai niiden lisäksi voidaan ytimeen 30 työstää kanavat, jotka kulkevat listojen 62-64 ympäri.

Myös pitkittäislistat 61, 62, 63 ja 64 ovat ytimen 30 suhteen radiaalisesti liikkuvia. Ne on kuitenkin puristettu, toisin kuin rengastiivisteet 32, painejousien 67 avulla pienellä voimalla telavaipan 20 sisäpintaan. Pitkittäislistat 61-64 voidaan kuv.8a mukaisesti jakaa yksittäisiin kappaleisiin 161, jotka ulottuvat yhdestä rengastiivisteestä 32 seuraavaan, eli rengaskammion läpi. Ne voivat kuitenkin kuv.8 mukaisesti kulkea useamman rengaskammion kautta.

Koska niiden täytyy toimia rengastiivisteiden 32 vääntövar-mistimina, on niihin kunkin rengastiivisteen alueelle muodostettu lovi telavaipan puolelle. Tähän loveen voidaan sijoittaa rengastiiviste 32, jossa tätä tarkoitusta varten on ytimen 30 puoleisella puolella kussakin pitkittäistii-visteessä vastaava lovi. Kuvioista 7 ja 8 nähdään, että 17 8031 0 mainitut lovet pitkittäislistoissa ja rengastiivisteissä on mitoitettu siten, että muodostuu radiaalinen etäisyys a (n. 2 mm) pitkittäislistojen 61-64 ja kunkin rengastiivisteen 32 väliin.

Kuviosta 6 voidaan panna merkille vielä eräs vastatelan 69 osa, joka vastatela toiii yhdessä keksinnön mukaisen telan kanssa. Molemmat telat muodostavat yhdessä puristusraon, joka sijaitsee puristustasossa. Aiemmin eritellyistä syistä on pitkittäistiivistelista 61 järjestetty puristustasoon tai ainakin lähelle sitä. Vastatela voidaan muodostaa sinänsä tunnetuksi telaksi, jonka taipumaa voidaan ohjata.

Siinä tapauksessa, että ydin on muodostettu kuv.3 mukaisesti useista rengasosista 131, 132, 133,... voivat rengastii-visteet 32, kuten jo mainittiin, olla yksikappaleisia. Muussa tapauksessa tulee rengastiivisteet jakaa kuv.9 ja 10 mukaisesti. Siinä rengastiiviste 32' on koottu neljästä puoliympyrän muotoisesta segmentistä 3 2a, 3 2b, 32c ja 32d, jotka ovat kehän suunnassa lomittain ja keskenään keskitetyt (kuv.10). Kukin rengas 32' kootaan lopullisesti vasta sen jälkeen kun segmentti on asennettu ytimen yhteen ren-gasuraan. Liittäminen voi tapahtua esimerkiksi ruuveilla. Rengas 32' on huolimatta moniosaisuudestaan suljettu ja sen vuoksi lämmitettäessä säilyttää paremmin muotonsa kuin avoin rengas, joka asennetaan levittämällä rengasuraan.

Kuviot 11 ja 12 esittävät telaa, joka seuraavien yksityiskohtien suhteen poikkeavat kuv.1-4 mukaisista sovellutus-muodoista: Ydin 80 on tuettu välittömästi tukikappaleisiin 75 ja 76. Telavaipassa 70 ei ole laakeritappeja, vaan on telalaakerin 73 ja 74 avulla laakeroitu välittömästi ytimeen 80. Telavaipassa 70 ei ole käyttölaitetta (mahdollista tosin myös kuv.l, 3 ja 4 esimerkeissä). Ytimen 80 molempiin päihin voidaan järjestää nesteen syöttö- ja poistolaitteet.

ie 8031 0

Esitetyssä esimerkissä on ytimen ohjauspäähän (kuv.ll) kiinnitetty virtauspää 85. Ytimen käyttöpäähän (kuv.12) on liitetty poistojohto 95.

Tähän mennessä esitetyistä sovellutusmuotoesimerkeistä poiketen - kahden (eri lämpömääriä kuljettavan) nestevirtauk-sen kahden syöttöosan 40/41 ja 42/43 sijasta - voidaan kuv.4 mukaisesti järjestää kolme syöttöosaa 81, 82 ja 83 kolmea nestevirtausta varten. Tällöin voidaan myös valinnan mukaan kukin rengaskammio 31a, 31b,..., 31n liittää johonkin syöttöosista 81, 82 tai 83. Selvyyden vuoksi on kuviossa 4 esitetty lukuisista ohjausventtiileista 148, jotka kuuluvat yhteen telaan, vain neljä. Kuten kuviossa 1 on kunkin ohjausventtiilin 148 ulostulopuoli syöttöjohdon 47 välityksellä yhdistetty siihen kuuluvaan rengaskammioon (ei näy kuviossa 4). Jokainen ohjausventtiili on kolmen sisään-menokanavan 181, 182 ja 183 välityksellä yhdistetty syöttö-osiin 81, 82 ja 83 ja ne voidaan moottorin M avulla saattaa esitetystä keskiasennosta kahteen päätyasentoon ja mielivaltaiseen väliasentoon. Pumppu 100 pumppaa nestettä varastosäiliöstä 101 johtoon 102, josta kolme syöttöosaa 81, 82 ja 83 haarautuu. Syöttöosat 81 ja 83 johtavat lämmönvaihti-mien 81a ja 83a läpi. Lämmönvaihtimeen 81a voidaan johdon 81b kautta johtaa höyryä, toiseen lämmövaihtimeen 83a sitä vastoin voidaan johtaa johdon 83b kautta jäähdytysvettä. Siten nesteen lämpötila on syöttöosassa 81 korkeampi ja syöttöosassa 83 alhaisempi kuin syöttöosassa 82. Lämpötilaeron suuruus voidaan säätää höyry- ja jäähdytysohjausvent-tiilien 81c ja 83c avulla. Ohjausventtiilien 148 toiminta on esitetty patenttivaatimuksissa 11 ja 12. Paluujohdot 52, 55 (kuv.l) on kuviosta 4 jätetty pois.

Claims (16)

19 8031 0

1. Tela rainojen, erityisesti paperirainojen käsittelemiseksi, jossa a) molemmista päistään pyörivästi laakeroidun putkimaisen telavaipan (20) läpi ulottuu kiinteä ydin (30, 130), joka vain molemmista päistään on välillisesti tai välittömästi tuettu tukikappaleisiin (25, 26 tai 75, 76); b) ytimen (30, 130) ja telavaipan (20) sisäpinnan väliin on muodostettu rengasmainen välitila (31); c) olennaisesti telanmuotoiseen ytimeen (30, 130) on järjestetty useita ympyrän muotoisia lovia (33), joihin jokaiseen on asennettu ympärystiiviste (32), jotka ulottuvat kehän suunnassa pitkin telavaipan (20) sisäpintaa ja jotka jakavat välitilan (31) useisiin, telan akselin suunnassa peräkkäisiin ja oleellisesti toisistaan erillään oleviin rengaskammioihin (31a, 31b,...,31n); d) ympärystiivisteet (32) ovat liikuteltavissa ympyrän muotoisissa lovissa (33) ytimen (30, 130) suhteen kohtisuorasti telan akseliin nähden; e) kuhunkin rengaskammioon (31a, 31b,...,3ln) on liitetty syöttöjohto (47, 147) ja paluujohto (52), jolloin jokaiseen rengaskammioon on järjestetty laite (48, 49, 50) nesteen välityksellä kuljetettavan lämpömäärän ohjaamiseksi; tunnettu siitä, että f) kukin ympärystiiviste (32) on muodostettu suljetun renkaan muotoiseksi ja koostuu metallisesta tai sen kaltaisesta materiaalista ; ______ -- T-- 20 80 31 0 g) ympärystiivisteiden (32) ulkol&pimitta on vain hieman pienempi kuin telavaipan (20) sisäläpimitta; h) nesteen paine syöttöjohdoissa (47, 147) on sama kuin ilmanpaine tai korkeintaan vain hieman korkeampi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen tela, tunnettu siitä, että kuhunkin rengaskansioon (31a, 31b,..., 31n) on järjestetty yksi akselin suuntainen pitkittäislista (61) ja että syöttöjohdon (47, 147) suuaukko on järjestetty rengas-kammioon yhdelle puolelle ja paluujohto (52) toiselle puolelle pitkittäislistaa (61).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen tela, tunnettu siitä, että pitkittäislista (61) sijaitsee telavaipalla (20) ja on ytimen suhteen liikkuva.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen tela, tunnet-t u siitä, että pitkittäislista (61) on järjestetty puristus tasoon (e).

5. Jonkin patenttivaatimuksista 2-4 mukainen tela, tunnettu siitä, että jokaiseen vyöhykkeeseen pitkittäis-listan (61) ulkopuolelle on järjestetty ainakin yksi ylimääräinen, mahdollisesti akselin suuntainen ja ytimen (30, 130) suhteen liikkuva lista ("kaavintalistat" 62, 63, 64), joka sijaitsee telavaipalla (20) ja että kunkin kaavinta-listan kehään suuntaan nähden etumainen ja takimainen puoli on yhdistetty nestekanavien, kuten läpivirtausaukkojen 66, välityksellä toisiinsa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tela, tunnettu siitä, että a) pitkittäislistoihin (eli pitkittäistiiviste 61 ja kaa- 2i 8031 0 vintalistat 62, 63, 64) on telavaipan puoleiselle puolelle ympMrystiivisteiden (32) kohdalle muodostettu lovet ympä-rystiivisteitä varten; b) ympärystiivisteisiin (32) on ytimen (30, 130) puoleiselle puolelle pitkittäislistojen (61-64) kohdalle tehty vään-tymisen estämiseksi lovet, joihin pitkittäislistat ulottuvat; c) ympärystiivisteitä varten tarkoitettuihin pitkittäislis-toihin (61-64) on järjestetty radiaalinen välys (a) pitkittäislistojen ja ympärystiivisteiden väliin; d) vain pitkittäislistat (61-64) on painejousien (67), jotka on tuettu ytimeen (30, 130), avulla painettavissa tela-vaippaan (20).

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen tela, tunnettu siitä, että pitkittäislistojen (eli pitkittäistiivisteiden 161 ja mahdollisesti kaavintalistojen) pituus on korkeintaan sama kuin kahden vierekkäisen ympärystiivisteen (32) välinen vapaa etäisyys.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen tela, tunnettu siitä, että jokainen ympärystiiviste (32') on kokoonpantu useista, kehän suunnassa keskenään lomittaisis-ta segmenteistä (32a-d).

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-7 mukainen tela, tunnettu siitä, että ydin (130) on kokoonpantu useista rengasosista (131, 132, 133), joiden pituus vastaa vierekkäisten ympärystiivisteiden (32) aksiaalista etäisyyttä ja jotka jokaisessa jatkokohdassa muodostavat rengasuran ympä-rystiivistettä varten ja että ympärystiivisteet (32) on muodostettu yksikappaleisiksi renkaiksi. 22 8031 0

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen tela, jossa kunkin rengaskammion (31a, 31b,..., 31n) nesteensyöttöjohtoon (47) on järjestetty ohjausventtiili (48, 49, 50), tunnettu siitä, että kahta eri, esimerkiksi eriläm-pöistä nestettä, varten on järjestetty pääsyöttöjohto (40, 41 ja 42, 43) ja että jokainen ohjausventtiili (48, 49, 50) yhdistää syöttöjohdon (47) joko syöttöosaan (40) tai toiseen syöttoosaan (42).

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen tela, jossa kunkin rengaskammion (31a, 31b,..., 3In) nesteensyöttöjohtoon (47) on järjestetty ohjausventtiili (148), tunnettu siitä, että kutakin kolmea erilämpöistä nestettä varten on järjestetty pääsyöttöjohto (81, 82, 83) ja että jokainen ohjausventtiili (148) yhdistää syöttöjohdon (47) valinnan mukaan johonkin kolmesta syöttöosasta (81, 82, 83).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen tela, tunnettu siitä, että kukin ohjausventtiili (148) yhdistää siihen liitetyn syöttöjohdon (47) syöttöosaan (81, 82, 83) seuraa-villa tavoilla: a) keskiasennossa keskilämpötilassa ("normaalilämpötilas-sa") olevan nesteen syöttöosaan (82); b) ensimmäisessä reuna-asennossa syöttöosaan (81), joka on sellaista nestettä varten, jonka lämpötila on yläpuolella normaalilämpötilan; c) toisessa reuna-asennossa syöttöosaan (83), joka on sellaista nestettä varten, jonka lämpötila on alapuolella normaali lämpöt ilan. 23 80310

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen tela, tunnettu siitä, että jokainen ohjausventtiili on asetettavissa kes-kiasennon ja kahden reuna-asennon välille.

14. Patenttivaatimuksen 10 tai 11 mukainen tela, tunnettu siitä, että a) telavaippa (20, 21) on ainakin toisesta päästään laakeroitu välittömästi tukikappaleeseen (25) telalaakerin (23) avulla, joka telalaakeri sijaitsee telavaipan (20) pidennyksen (21) ulkopuolella; b) niille puolille tukikappaletta (25), jotka ovat poispäin telavaipasta (20), on kiinnitetty liitospää (35, 135), johon on järjestetty syöttöosat (40, 42) ja ohjausventtiilit (48-50); c) ydin (30), joka ulottuu telavaipan (20) pidennyksen (21) läpi, on tuettu liitospäähän (35).

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen tela, tunnettu siitä, että liitospäässä (35) olevat syöttöosat (40 ja 42) on muodostettu syöttötiloiksi, joista ainakin yksi on muodostettu rengasmaiseksi ja ympäröi toista tai muita ja että ohjausventtiilin venttiilikappale (48) on järjestetty syöttötiloja rajoittavaan seinämään (44).

16. Telalaitteisto, jossa on ainakin kaksi puristusraon muodostavaa puristustelaa, joista toisen puristustelan (69) taipuma on ohjattavissa, tunnettu siitä, että toinen puristustela (20, 30) on muodostettu (patenttivaatimusten 1-5 mukaisesti) vyöhykkeittäin lämpötilaohjättäväksi telaksi. 24 80310