FI80100C - Foerfarande vid styrning och/eller oevervakning av en belaeggningsprocess av en bana. - Google Patents

Description

80100 ^ Menetelmä ralnan päällystysprosessin ohjauksessa ja/tai valvonnassa

Forfarande vld styrnlng och/eller övervaknlng av en beläggningsprocess av en bana 5

Keksinnön kohteena on menetelmä rainan päällystysprosessin etenkin pääl-1C lystyskuivatuksen ohjauksessa ja/tai valvonnassa, jossa menetelmässä jatkuva paperi- tai kartonkiraina johdetaan yhden tai useamman päällys-tysaseman läpi, jossa sen toiselle tai molemmille puolille syötetään päällystettä, jolla käsitelty raina johdetaan päällystyskuivaukseen yhden tai useamman kuivattimen läpi, jossa/joissa käytetään monisylin-15 terikuivatusta ja/tai kosketuksetonta ilmaleijukuivatusta ja/tai infra-säteilykuivatusta, ja jossa menetelmässä käytetään prosessin ohjaukseen tietokonetta.

Ennestään tunnetusti paperirainoja päällystetään joko erillisillä pääl-20 lystyslaitteilla tai paperikoneisiin integroiduilla on-machine-laitteilla tai pintaliimauslaitteilla, jotka toimivat paperikoneen kuivatusosan jälkeen niin, että päällystettävä raina viedään monisylinterikuivattimelta päällystyslaitteelle, jota seuraa yksi tai useampi ilmaleiju- ja/tai infrasäteilykuivatin ja lopuksi esim. yksi kuivatussylinteriryhmä jälki-25 kuivattimena. Tämän keksinnön tyypillinen sovellutuskohde on juuri mainittu päällystyslaitteen jälkeinen kuivatusosa.

Ennestään tunnetaan ns. leijukuivattimia, joissa kuivataan kosketuksetto-mastl paperirainaa, kartonkirainaa tai muuta vastaavaa. Leijukuivattimia 30 käytetään esim. paperinpäällystyslaitteissa tela- tai sivelypäällystimen jälkeen kosketuksettomasti kannattamaan ja kuivattamaan päällystettyä märkää rainaa. Leijukuivattimissa sovelletaan erilaisia kuivatus- ja kannatusllman puhallussuuttimia ja niiden asetelmia.

35 Ennestään tunnetaan erilaisia kuivattimia, jotka perustuvat säteilyn, etenkin infrapunasäteilyn vaikutukseen. Infrapunasäteilyn käytössä on se etu, että rainaan saadaan nopeasti johdettua suuri lämpövirta, koska 2 80100 1 säteilyllä on verraten suuri tunkeutumissyvyys, mikä kasvaa aallonpituuden pienentyessä.

Päällystyskuivatusprosessi on varsin monimutkainen ja sen ohjauksessa ja 5 valvonnassa on tarpeen tietää useita eri prosessiparametreja. Ennestään tunnetusti päällystyskoneen kuivatuksen valvonta ja säätö tapahtuu seuraavien mittaustietojen avulla: leijukuivattimen kuivatusilman lämpötilat, leijukuivattimen kuivatusilman kammiopaineet, päällystetyn radan kosteus kuivatuksen jälkeen, jälkikuivattimena toimiva moni-10 sylinterikuivattimen sylinterien höyrynpaineet ja infrakuivaimeen syötetty sähköteho. Edellä mainitut tiedot eivät kuitenkaan kerro käyttäjälle mm. sitä miten haihdutus jakautuu eri kuivatusyksikköjen välillä ja miten tehokkaasti nämä yksiköt toimivat sekä energiataloudellisesti että rainan laadun kannalta eri paperilajeja ajettaessa.

15

Ennestään tunnetuissa paperiradan päällystyksen ja päällystyskuivatuksen ohjaus- ja valvontajärjestelmissä on ilmennyt mm. seuraavanlaisia heikkouksia. Ratakatkon ja lajinvaihdon jälkeen on tarvittu verraten pitkä "asettumisaika", jonka kuluessa rata menee hylkyyn, ennen kuin tyydyttä-20 vää laatua saadaan ajetuksi. Myöskin laatu/tuotantokustannus-suhteeseen on toivottu parannusta, etenkin energiakustannukset huomioon ottaen. Tunnetut järjestelmät vaativat suhteellisen paljon valvontaa ja erityisen ammattitaitoista valvontahenkilökuntaa. Kaiken kaikkiaan ennestään tunnetut järjestelmät eivät ole tarjonneet riittävästi tietoa käyttöhenki-25 lökunnalle päällystysprosessista eivätkä ne ole riittävästi auttaneet toimintahäiriöiden etsinnässä sekä tuotantoprosessin ja paperin laadun optimoinnissa. Edelleen nykyisin käytössä olevat järjestelmät eivät myöskään ole tarjonneet riittävästi informaatiota esimerkiksi pyrittäessä tutkimustyöllä parempaan paperilaatuun.

30

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi päällystys-prosessin etenkin päällystyskuivatuksen ohjaus- ja valvontajärjestelmä on-line-simuloinnin avulla. Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen ohjaus- ja valvontajärjestelmä, jota hyväksi käyttäen päästään 35 parempaan paperilaatuun ja tehokkaampaan kuivatukseen sekä energian käytön että laadun kannalta.

3 80100 ^ Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että menetelmässä sovelletaan prosessimallia, joka on luotu ohjattavan 5 prosessin tai sen vastineen koeajojen, on-line mittausten ja/tai kuiva-tusteorian perusteella, että mainitun prosessimallin perusteella lasketaan ainakin eri kuivatus-yksikköjen haihdutustehot ja päällystettävän paperirainan kuiva-ainepitoi-1C suudet ja lämpötilat kunkin mainitun kuivattimen jälkeen, että kuivatusmalliin syötetään ns. laji- eli reseptikartasta ajettavana olevan rainalajin mukaiset lajikohtaiset asetusarvoparametrit, 15 että simulointiohjelmaan syötetään tietyin väliajoin uudet lähtöarvot, joina käytetään päällystysprosessin eri antureilta saatuja prosessipara-metrien mitta-arvoja ja mahdollisesti laboratoriossa analysoituja raina-ja päällystenäytteitä, ja 20 että prosessimallin epätarkkuuksien minimoimiseksi menetelmässä sovelletaan adaptoituvaa prosessimallia, missä tarkoituksessa prosessimalliin jätetään tietty tai tietyt parametrit muuttujiksi, joka/jotka adaptoidaan oikeaan suuntaan prosessin uusista lähtöarvoista siten, että prosessimalli antaa tulokseksi mitatuille parametreille mittaustuloksia vastaavat arvot. 25

Keksinnössä hyödynnettävä adaptoitu ja simulointitekniikalla luotu prosessimalli perustuu mittauksiin, koeajoihin ja kuivatusteoriaan. Keksinnössä sovellettava simulointiohjelma laskee lähtötiedoista esimerkiksi haihdutuksen päällystetystä rainasta, paperikuiva-ainepitoisuuden ja 30 -lämpötilan päällystyspastan jähmealueen sijainnin ja -lämpötilan, eri kuivatusyksikköjen energiankulutuksen.

Keksinnössä hyväksikäytettävä simulointiohjelma sisältää yhden tai useamman avoimen parametrin, sopivimmin ilmakuivatuksen lämmön- ja massansiir-35 tokertoimen kuivatusilman ja kuivattavan radan välillä huomioiden rainan ja päällysteen kosteudenjohtavuusominaisuudet. Mainittu parametri estimoidaan prosessista.

4 80100 1 Keksinnön mukaista menetelmää voidaan hyödyntää sekä prosessin säädössä että optimoinnissa.

Koska päällystyskuivatusprosessissa yleisesti käytetään jopa kolmea eri 5 lämmitysenergiaa, nimittäin höyryä kuivatussylintereissä, sähköä infra-kuivattimessa ja maakaasua leijukuivattimessa ja näiden eri energiamuotojen hintasuhteet vaihtelevat, on tarpeellista optimoida eri energiamuotojen suhteita mahdollisimman edullisen laatu-kuivatusenergia-suhteen aikaansaamiseksi. Tämäkin optimointi voidaan keksinnön mukaisella menetel-10 mällä toteuttaa.

Keksinnön mukainen järjestelmä toimii myös epäsuorana mittausjärjestelmänä, jolla voidaan kerätä ja tallentaa tietokoneen muistiin suuri määrä mittausparametrejä ja tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi päällystys-15 prosessia edelleen kehitettäessä ja keksinnössä hyödynnettävää prosessimallia ja simulointiohjelmaa edelleen tarkennettaessa. Näin ollen keksinnössä voidaan lähteä liikkeelle varsin karkeasta prosessimallista ja sitä voidaan ajan myötä tarkentaa ja kehittää edelleen juuri ohjattavan päällystysprosessin ja vaihtelevien käyttöolosuhteiden mukaiseksi. Mai-20 nittuun kehitystyöhön kuuluvat laboratoriotesteillä kerätyt laatutiedot, joita yhdessä ajoparametreista kerättyjen tietojen kanssa käytetään hyväksi luotaessa päällystettävien eri laatujen lajikarttoja, joita käytetään hyväksi menetelmässä lajikohtaisina asetusarvoparametrisarjoina.

25 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa kaaviolllsesti esitettyihin keksinnön eräisiin sovellutusesimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole mitenkään ahtaasti rajoitettu.

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti ja osittain lohkokaaviona keksinnön menetelmän mukaista ohjaus- ja valvontajärjestelmää ja sillä ohjattavaa ja valvottavaa päällystysprosessia.

Kuvio 2 esittää vuokaaviona keksinnön mukaisen järjestelmän toimintaperi-aatteen.

Il 5 80100 1 Kuvio 3 esittää esimerkkiä keksinnön mukaisen tietokoneen eräästä val-vontaruudusta.

Kuvio 4 esittää graafisesti keksinnössä käytettävän avoimen parametrin 5 korjausvaklota ajan funktiona.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaisella menetelmällä valvottavan ja ohjattavan prosessin eräs esimerkki, joka seuraavassa selostetaan. Päällystettävä paperiralna tulee päällystysasemalle 30, joka käsittää 10 päällekkäiset päällystystelat 31 ja 32. Päällystystelat 31 ja 32 muodostavat väliinsä päällystysnipin N, jossa telojen tai rainan yhteyteen toispuoleisesti tai molemminpuolisesti syötetty päällystysaine kuten liima tai pasta puristetaan rainaan W. Päällystysnipin N jälkeen raina W on päällystysalneen kostuttama ja se siirtyy pystysuorana juoksuna 15 päällystyskuivatukseen.

Päällystyskulvatlnykslkkö käsittää rainan W kulkusuunnassa ensimmäisenä infrakuivattimen 44, jossa rainaan kohdistetaan infrasäteilyä R molemmin puolin tai toispuoleisesti.

20

Infraykslkön 44 jälkeen raina johdetaan kolmeen peräkkäiseen leiju-kuIvatinyksikköön 40,50 ja 55. Leljukuivatinykslköt 40,50 ja 55 käsittävät yläpuoliset kotelo-osat 41,51 ja 56 ja alapuoliset kotelo-osat 42,52 ja 57, jotka rajoittavat keskenään käsittelyvällt 43,53 ja 58, joissa 25 rainaa kosketuksettomasti sinänsä tunnetusti kuivatetaan ja kannatetaan kuumilla ilmasuihkuilla, sopivlmmln molemminpuolisesti. Viimeisen leiju-kuivatinyksikön 55 jälkeen raina siirtyy osittain kuivattuna jälkikui-vatlnykslkölle 60, joka on lyhyt monisylinterikulmatin, joka muodostuu kuivatussylintereistä 61,62,63,64 ja 65. Täysin kuivattu raina johde-30 taan tämän jälkeen juoksuna W esimerkiksi rullaimelle tai vastaavalle.

Edellä on päällystys- ja kuivatusprosessl esitetty varsin kaaviolli-sestl. Eräs tarkempi esimerkki prosessista, jonka yhteydessä keksinnön mukaista ohjaus- ja valvontajärjestelmää voidaan käyttää on esitetty 35 hakijan FI-patenttihakemuksessa no 862427 (jätetty 6.6.1986). Tässä hakemuksessa on esitetty tarkemmin yhdistetty infra-leljukuivatin sekä leljukuivattimen rakenteita ja toimintaa.

6 80100 1 Kuviossa 1 on esitetty kaaviollisesti keksinnön mukaista valvontajärjestelmää yksikkönä 100 joka toimii yhteistoiminnassa prosessitieto-koneen 110 kanssa. Koska keksinnön mukaista järjestelmää voidaan käyttää myös säätöön, on kuviossa 1 kaaviollisesti esitetty säätöykslkkö 150, 5 joka ohjaa prosessia, jota kuviossa on lisäksi esitetty kaaviollisesti lohkona 200.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä suoritetaan päällystyksen ja päällystys-kuivatuksen yhteydessä suuri joukko eri prosessiparametrien mittauksia, 10 joita kuviossa 1 on havainnollistettu ympyröiden sisälle sijoitetuin viitenumeroin 1-23. Seuraavassa esitetään luettelo eri viitenumerojen 1-23 tarkoittamista mittauksista.

2 1,19 Rainan plntapaino (g/m ) 15 2,20 Rainan kosteus (%) 3,21 Rainan lämpötila (°C) 4 Infrakuivattimeen syötetty teho (kW) 5,6,7 Puhallusilman lämpötila (°C) 8,9,10 Ylälaatikon paine (Pa) 20 11,12,13 Lämmitysteho (höyrylämmitteinen leijukulvatln: bar tai kaasulämmittelnen leijukulvatln: kg/h) 14,15,16 Alalaatlkon paine (Pa) 17 Sylintereitten höyrynpaine (bar) 18 Höyrymäärä sylintereille (t/h) 25 22 Päällysteen lämpötila (°C) 23 Konenopeus (m/min)

Edellä esitetyn mukaisesti mitataan ennen päällystysasemaa ja sen päällys tysnippiä N rainasta W rainan W plntapaino (mittaus 1), rainan kos-30 teus (mittaus 2) ja rainan W lämpötila (mittaus 3) ja näin aikaansaadut mittaussignaalit johdetaan keskusyksikköön 100 yhteen a kautta. Päällys-tysasemalla mitataan esimerkiksi syötettävän päällysteen lämpötila ja mittaussignaali siirretään yhteen k kautta keskusyksikölle 100. Lelju-kuivatusyksiköillä 40,50,55 mitataan yläpuolisiin yksiköihin 41,51 ja 56 35 syötettävien puhallusilmojen lämpötilat mittauksina 5,6 ja 7 sekä mainittujen ylälaatikkoyksikköjen paineet mittauksina 8,9 ja 10 ja nämä mittaustulokset johdetaan yhteiden c ja d kautta keskusyksikölle 100. Infra- I! 7 80100 1 yksikön 44 yhteydessä suoritetaan sähkötehon mittaus 4, joka mittaustulos johdetaan yhteen b kautta keskusyksikölle 100. Vastaavasti suoritetaan ensimmäisen leijuyksikön 40 lämmitystehon mittaus 11, toisen leijuyksikön 50 lämmitystehon mittaus 12 ja kolmannen leijuyksikön 55 lämmitystehon 5 mittaus 13 sekä alalaatikoiden 42,52 ja 57 paineiden mittaukset 14,15 ja 16 ja mainitut mittaustulokset johdetaan yhtelden e,f ja g kautta yksikölle 100. Sylinteriryhmän 60 yhteydessä suoritetaan sylintereiden 61-65 höyrynpalneen mittaus 17 ja höyrymäärän mittaus 18, jotka mittaustulokset johdetaan yhteen h kautta keskusyksikölle 100. Lisäksi suoritetaan jälki- 10 kuivattimen 60 jälkeen kuivatusta rainasta W rainan W pintapainon out mittaus 19, rainan kosteusmittaus 20 ja rainan lämpötilan mittaus 21 sekä rainan W nopeuden mittaus 23, jotka mittaustulokset johdetaan yhteen 1 ja j kautta keskusyksikölle 100.

15 Seuraavassa selostetaan lähinnä kuvioihin 1 ja 2 viitaten keksinnön mukaisen menetelmän eri vaiheet ja olennaiset piirteet.

Keksinnön menetelmässä sovelletaan myöhemmin tarkemmin selostettavaa prosessimallia, joka on luotu ohjattavan prosessin 200 tai sen vastineen 20 koeajojen, edellä kuvion 1 yhteydessä selostettujen mittausten 1-23 ja kuivatusteorian perusteella. Edellä mainitun prosessin perusteella tehdään myöhemmin tarkemmin selostettava tietokonesimulointlohjelma, joka on ohjelmoitu laskemaan ainakin eri kuivatusyksikköjen 44,40,50,55 ja 60 haihdutustehot ja päällystettävän paperirainen W kuiva-ainepitoisuudet 25 ja lämpötilat kunkin kulvausykslkön 44,40,50,55 ja 60 jälkeen sekä mahdollisesti myös päällystysaineen jähmealueen sijainnin ja jähmelämpötilan. Mainittuun simulointiohjelmaan syötetään myöhemmin tarkemmin selostettavasta lajikartasta ajettavana olevan rainalajln mukaiset lajikohtaiset arvot, jotka muodostavat keksinnön mukaisen ohjausmenetelmän asetusarvo-30 parametrisarjan. Simulointiohjelmaan syötetään tietyin väliajoin automaattisesti uudet lähtöarvot, joina käytetään päällystysprosessin eri mittausantureilta 1-23 saatuja prosessiparametrien mitta-arvoja ja lisäksi myös laboratoriossa analysoituja ralna- ja päällystenäytteltä. Keksinnön mukaisesti mainitun prosessimallin epätarkkuudet minimoidaan 35 soveltaen adaptoituvaa prosessimallia, johon on jätetty tietty tai tietyt parametrit muuttujiksi joka/ jotka adaptoidaan oikeaan suuntaan prosessin 200 uusista lähtöarvoista siten että prosessimalli antaa s 80100 1 tulokseksi mitatuille parametreille mittaustuloksia vastaavat arvot.

Mainittuna avoimena prosessiparametrinä käytetään sopivimmin ilmakuiva-tuksen lämmön- ja massansiirtokerrointa kuivatusilman ja kuivattavan radan välillä.

5

Keksinnön mukaisen järjestelmän yleisrakenne selviää kuviosta 2.

Seuraavassa selostetaan prosessitietokoneen 110 liittyminen prosessiin.

10 Prosessitietokone 110 keskustelee prosessin kanssa SIP-aseman (SIPS * Serial Interface Process Station) Ι/0-ohjelmiston välityksellä. Perusohjelmisto pyörittää SIPS:n käyttöjärjestelmää, kun taas sovellutus-ohjelmisto vastaa tiedonkulusta prosessista prosessltietokoneeseen 110.

15 Prosessitietokoneen käyttöjärjestelmää selvitetään seuraavassa tarkemmin. Tämän lisäksi se sisältää ohjelmat SIP-asemalta tulevan tiedon vastaanottoon ja muokkaamiseen, näyttöruudun graafiseen (kuvio 3) toteutukseen, trendinäyttöihin (kuvio 4), tiedon tallentamiseen sekä simulointiin, 20 Seuraavassa selostetaan keksinnössä sovellettavan käyttöjärjestelmän eräs esimerkki.

Valvomotiloihin sijoitettavaan tietokoneeseen 110 on tehty menu-tyyppinen käyttöjärjestelmä, jossa käyttäjä saa menuvalikossa liikkumalla valita 25 haluamansa toiminnot. Päävalikko voi olla seuraavanlainen taulukko: 1. Käynnistä simulointi 2. Pysäytä simulointi 3. Muuta ajoparametreja 30 4. Tallenna ajotilanne Päävalikosta siirrytään eri allvalikkoihin, joista voidaan valita lisätoimintoja kullekin pääryhmälle. Esim. valinta "Käynnistä simulointi" tulostaa näyttöön seuraavanlaisen allvalikon: 35 1.1 Valvontakuva 1 1.2 Valvontakuva 2 1, , 80100 1 1.3 Trendinäytöt 1.4 Lajlkarcta 1 1.5 Lajlkarcta 2 1.6 Paluu päävalikkoon 5

Kuvaruudun alaosaan tulostetaan viestejä ja hälytyksiä.

Ajoparametreista todettakoon, että sovellusohjelma on rakennettu siten, että tietyt kiinteät ajoparametrit ovat muutettavissa käyttäjäjärjestel-10 mästä käsin. Tällaisia parametreja ovat: - käytössä olevien sylinterien lukumäärä/asema - käytössä olevien leijujen " ” - käytössä olevien IR-kuivamien " " 15 - asetusarvo loppukosteudelle - ylä- ja alahälytysraja loppukosteudelle - " " leijujen lämpötiloille -lajikoodi 20 Seuraavassa selostetaan tulostuskuvat. Päänäyttönä valvontajärjestelmässä on jokaiselle päällystysasemalle kuvion 3 osoittama valvontanäyttö. Kuvasta nähdään kuivatuksen kannalta tärkeät tiedot.

Lisäksi voidaan tulostaa eri trendinäyttöjä. Esim. simulointlohjelmlston 25 sisältämä avoin parametri ajan funktiona antaa käyttäjälle ensi käden tietoa mahdollisesta häiriöstä tai viasta prosessissa: jos parametri-arvossa tapahtuu äkkinäinen tason muutos, indikoi se muutoksesta prosessissa. Kuviossa 4 on esimerkki tästä näyttötyypistä, kun avoimena parametrina on em. lämmön- ja massansiirtokerroln kuivatusilman ja kui-30 vattavan radan välillä.

Avoimen parametrin lisäksi on edullista tulostaa esim. seuraavista suureista trendinäyttöjä: 35 - leijujen puhallusllman lämpötila - kokonaisenerglankulutus 10 801 00 1 - kokonaishaihduCus - kokonaiskaasu-/höyrymäärä

Seuraavassa selostetaan menetelmän katkot ja hälytykset. Tieto katkon 5 alkamisesta saadaan binääritietona SlPS-ykslkön kautta. Kun katkotleto saadaan, simulointiohjelmisto pysähtyy paikalleen, jolloin mm. lajikart-taan ja valvontakuviin jää katkoa edeltänyt tilanne. Tämän tiedon avulla voidaan prosessi nopeasti ajaa entiseen tilaansa. Katkon päättymistiedon tultua järjestelmä aloittaa automaattisesti toimintansa.

10 Hälytysviestejä varten varataan näyttöruudun alaosa. Hälytyksiä saadaan mm. seuraavista kohteista: - leijujen lämpötilat 15 - loppukosteus - avoin parametri

Keksinnön järjestelmän avulla saadaan selville miten haihdutus jakautuu kuivatusyksiköiden välillä. Saadut haihdutusarvot adaptoituvat vastaa-20 maan manuaalisesti otettavien kosteusnäyttelden arvoja.

Keksinnön järjestelmän avulla voidaan toistaa samanlainen haihdutus tietylle lajille eri ajojaksoilla. Keksinnön järjestelmän avulla saadaan lisätietoa pyrittäessä kuivatuksen optimointiin laadun, tehokkuuden 25 ja/tai energiankäytön suhteen. Lisätieto saadaan käräämällä ajoparamet-reja laitteiston muistiin eri haihdutusolosuhteissa. Samalla kerätään laatutietoa laboratoriotestelllä sekä päällystyskoneella tehtävillä mittauksilla. Tämän tiedon perusteella on luotavissa laatukartta, joka kertoo miten eri paperilajit pitää kuivattaa.

30

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa kekslnnö eri yksityikohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä.

35

Claims (7)

1. Menetelmä rainan (W) päällystysprosessin etenkin päällystyskuivatuk-sen ohjauksessa ja/tai valvonnassa, jossa menetelmässä jatkuva paperi- 5 tai kartonkiraina (W) johdetaan yhden tai useamman päällystysaseman (30) läpi, jossa sen toiselle tai molemmille puolille syötetään päällystettä, jolla käsitelty raina (Wj) johdetaan päällystyskuivaukseen yhden tai useamman kuivattimen (44,40,55,60) läpi, jossa/joissa käytetään monisy-linterikuivatusta (60) ja/tai kosketuksetonta ilmaleijukuivatusta (40,50, 10 55) ja/tai infrasäteilykuivatusta (44), ja jossa menetelmässä käytetään prosessin ohjaukseen tietokonetta (110), tunnettu siitä, että menetelmässä sovelletaan prosessimallia, joka on luotu ohjattavan prosessin tai sen vastineen koeajojen, on-line mittausten ja/tai kuiva-15 tusteorian perusteella, että mainitun prosessimallin perusteella lasketaan ainakin eri kuivatus-yksikköjen haihdutustehot ja päällystettävän paperirainan kuiva-ainepitoisuudet ja lämpötilat kunkin mainitun kuivattimen jälkeen, 20 että kuivatusmalliin syötetään ns. laji- eli reseptikartasta ajettavana olevan rainalajin mukaiset lajikohtaiset asetusarvoparametrit, että simulointiohjelmaan syötetään tietyin väliajoin uudet lähtöarvot, 25 joina käytetään päällystysprosessin eri antureilta (1-23) saatuja pro-sessiparametrien mitta-arvoja (a-k) ja mahdollisesti laboratoriossa analysoituja raina- ja päällystenäytteitä, ja että prosessimallin epätarkkuuksien minimoimiseksi menetelmässä sovelle-30 taan adaptoituvaa prosessimallia, missä tarkoituksessa prosessimalliin jätetään tietty tai tietyt parametrit muuttujiksi, joka/jotka adaptoidaan oikeaan suuntaan prosessin uusista lähtöarvoista siten, että prosessimalli antaa tulokseksi mitatuille parametreille mittaustuloksia vastaavat arvot. 35

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että menetelmää käytetään päällystyskuivatusprosessin valvontaan ja että 12 80100 1 valvontajärjestelmässä näytetään käyttäjälle simuloidut arvot haihdutukselle, paperiralnan kuiva-ainepitoisuuksille ja lämpötiloille sekä prosessista mitattuja vastaavia suoria mittausarvoja.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmän mukaisesti toimivalla valvontajärjestelmällä kerätään tietokoneen muistiin päällystyskuivausprosessin kannalta tärkeitä ajopapara-metreja, joita käytetään hyväksi kuivausprosessin ohjaus- ja valvontajärjestelmässä. 10

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää käytetään päällystyskuivatuksen optimointiin päällystettävän rainan laadun, kuivatustehon tai energiankäytön suhteen eri kuivatusyksikköjen välillä. 15

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että avoimeksi muuttujiksi jätettynä prosessiparametrlna käytetään llmakuivatuksen lämmön- ja massansiirtokerrolnta kuivatusllman ja kuivattavan radan välillä. 20

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää käytetään päällystyskuivatusprosessin ohjaukseen siten, että menetelmällä säädetään optimaaliset asetusarvot leijukuivat-timen puhallusilman lämpötilalle ja nopeudelle ja/tai käytettävän infra- 25 kuivaimen sähköteholle ja/tai höyryllä kuumennettavien kuivatussylinte-rien höyrynpaineelle.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmällä kerätään ajoparametreista tietoja eri haihdutus- 30 olosuhteissa laitteiston tietokoneen muistiin ja että samalla kerätään laatutietoja laboratorlotesteillä sekä päällystyskoneella tehtävillä mittauksilla ja että edellä mainittujen tietojen perusteella luodaan päällystettävien eri laatujen lajlkarttoja, joita käytetään hyväksi menetelmässä lajikohtaisina asetusarvoparametrlsarjoina. 35 11 n 80100