FI81628B - Foerfarande vid styrningen och/eller kontrollen av en torkningsprocess som sker med en yankee-cylinder. - Google Patents

Description

81628 1 Menetelmä jenkkisylinterillä tapahtuvan kulvatusprosessin ohjauksessa ja/tai valvonnassa Förfarande vid styrningen och/eller kontrollen av en torknlngsprocess som sker med en yankee-cylinder 5

Keksinnön kohteena on menetelmä jenkkisylinterillä tapahtuvan rainan kuiva-tusprosessin ohjauksessa ja/tai valvonnassa, jonka jenkkisylinterin ilman-jekojärjestelmä edullisesti on jaettu osiin, sopivimmin kolmeen osaan, ja jossa menetelmässä käytetään prosessin ohjaukseen tietokonetta.

Eräiden paperi- ja kartohkilaatujen yhteydessä sileys ja kiilto ovat tär-

keitä laatuominaisuuksia. Jenkkisylinterillä tapahtuvalla kuivatuksella on 1D

olennainen merkitys kartongin ja/tai paperin sileyteen. Tämän vuoksi kos-teustasoa ja kosteusproflilla määritetään prosessin eri kohdissa.

Ennestään tunnetaan menetelmiä, joissa rainan kosteutta mitataan ennen 2Φ jenkkisylinteriä ja mittaustuloksen perusteella etukuivatusosan höyry- ryhmien painetasoa säädetään, jolla pyritään pitämään kartonkirainan kosteus vakiona. Näillä menetelmillä ei kuitenkaan ole saavutettu riittävän hyvää laatua tarpeeksi nopeasti, sillä laatutason saavuttamiseen kuluu liikaa aikaa ja jo pelkät raaka-ainekustannukset ovat useita satoja markko-__ la minuutissa.

25 J

Esimerkkinä tekniikan tason osalta viitataan Fl-patenttiin 73 480, jossa mitataan kartonkirainan pinnan ja/tai selän pintakosteutta ja kartonkirainan paksuussuuntaista keskimääräistä kosteutta ennen jenkkisylinteriä ja mittaustulosten perusteella ohjataan kartonkirainan kosteusprofiiliin ennen jenkkisylinteriä vaikuttavia prosessin hallintasuureita.

Ennestään tunnetuissa paperiradankuivatuksen ohjaus- ja valvontajärjestelmissä on ilmennyt mm. seuraavanlaisia epäkohtia. Ratakatkon ja lajin-vaihdon jälkeen on tarvittu verraten pitkä "asettumisaika", jonka kuluessa rata menee hylkyyn, ennen kuin tyydyttävää laatua saadaan ajetuksi.

81 628 2 1 Myöskin laatu/tuotantokustannus-suhteeseen on toivottu parannusta, etenkin energiakustannukset huomioon ottaen. Tunnetut järjestelmät vaativat suhteellisen paljon valvontaa ja erityisen ammattitaitoista valvontahen-kilökuntaa. Kaiken kaikkiaan ennestään tunnetut järjestelmät eivät ole 5 tarjonneet riittävästi tietoa käyttöhenkilökunnalle kuivatusprosessis-ta eivätkä ne ole riittävästi auttaneet toimintahäiriöiden etsinnässä sekä tuotantoprosessin ja paperin laadun optimoinnissa. Edelleen nykyisin käytössä olevat järjestelmät eivät myöskään ole tarjonneet riittävästi informaatiota esimerkiksi pyrittäessä tutkimustyöllä parempaan pa-10 perilaatuun.

Hakijan aikaisemmasta patenttihakemuksesta 865199 tunnetaan menetelmä ralnan W päällystysprosessin ohjauksessa ja/tai valvonnassa, jossa hyödynnetään adoptoitua ja simulointitekniikalla luotua prosessimallia, 15 joka perustuu mittauksiin, koeajoihin ja kuivatusteoriaan. Julkaisussa esitetty simulointiohjelma laskee lähtötiedoista esimerkiksi haihdutuksen päällystetystä ralnasta, paperikuiva-ainepitoisuuden ja -lämpötilan päällystyspastan jähmealueen sijainnin ja lämpötilan, eri kuivatusyksikkö-jen energiakulutuksen. Julkaisussa esitetty simulointi sisältää yhden 20 tai useamman avoimen parametrin, sopivimmin ilmakuivatuksen lämmön- ja massansilrtokertoimen kuivatusilman ja kuivattavan rainan välillä huomioiden rainan ja päällysteen kosteuden johtavuusomlnaisuudet. Mainittu parametri estimoidaan prosessissa.

25 Julkaisun mukainen järjestelmä toimii myös epäsuorana mittausjärjestelmänä, jolla voidaan kerätä ja tallentaa tietokoneen muistiin suuri määrä mittausparametrejä ja tätä tietoa voidaan käyttää hyväksi kuivatusproses-sla edelleen kehitettäessä ja hyödynnettävää prosessimallia ja simulointi-ohjelmaa edelleen tarkennettaessa. Näin ollen siinä lähdetään liikkeelle 30 varsin karkeasta prosessimallista ja sitä voidaan ajan myötä tarkentaa ja kehittää edelleen juuri ohjattavan kuivatusprosessin ja vaihtelevien käyttöolosuhteiden mukaiseksi. Mainittuun kehitystyöhön kuuluvat labora-torlotesteillä kerätyt laatutiedot, joita yhdessä ajoparametreista kerättyjen tietojen kanssa käytetään hyväksi luotaessa päällystettävien eri 35 laatujen lajikarttoja, joita käytetään hyväksi menetelmässä lajikohtaisina asetusarvoparametrlsarjoina.

3 81628 1 Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi jenkkisylin-terin kulvatusprosessin ohjaus- ja valvontajärjestelmä on-line-simuloin-nin avulla jota hyväksi käyttäen päästään parempaan paperilaatuun ja tehokkaampaan kuivatukseen sekä energian käytön että laadun kannalta.

5

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on lähemmin kehittää jenkkisylin-terin kulvatusprosessia varten samantyyppinen ohjaus- ja valvontajärjestelmä kuten hakijan aikaisemmassa patenttihakemuksessa 865199 on kehitetty päällystysproeeesln ja päällytystyskuivatusohjausta tai valvontaa var-10 ten. Keksinnön tavoitteena on, että jenkkisylinterin kuivatusprosessin- ohjaus- ja valvontajärjestelmässä aikaansaadaan vastaavat edut, kun mainitussa julkaisussa 865199 on saavutettu päällystysprosessissa mm. sen, että se myös toimii epäsuorana mittaamisjärjestelmänä sekä vastaavat edellä olevat edut.

15

Keksinnön tarkoituksena on myös aikaansaada ohjaus- ja valvontajärjestelmä, jota voidaan hyödyntää sekä prosessin säädössä että optimoinnissa.

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi kek-20 slnnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että menetelmässä sovelletaan prosessimallia, joka on luotu ohjattavan prosessin tai sen vastineen koeajojen, on-line mittausten ja/tai kuiva-tusteorian perusteella, 25 että prosessimalliin syötetään ns. laji- eli reeeptikartasta ajettavana olevan rainalajin mukaiset lajikohtaiset asetusarvoparametrit, että simulointiohjelmaan syötetään tietyin väliajoin uudet lähtöarvot 30 joina käytetään kulvatusprosessin eri antureilta saatuja prosessipara-metrlen mitta-arvoja ja mahdollisesti laboratoriossa analysoituja raina-ja päällystenäytteltä, ja että prosessimallin epätarkkuuksien minimoimiseksi menetelmässä sovelle-35 taan adaptoituvaa prosessimallia, missä tarkoituksessa prosessimalliin jätetään tietty tai tietyt parametrit muuttujiksi, joka/jotka adaptoidaan oikeaan suuntaan prosessin uusista lähtöarvoista siten, että prosessimalli antaa tulokseksi mitatuille parametreille mittaustuloksia vastaavat arvot.

4 81628 1 Keksinnössä sovellettava simulointiohjelma laskee lähtötiedoista esimerkiksi jokaisen lohkon haihdutustehon kuivatetusta rainasta, paperikuiva-ainepitolsuuden ja -lämpötilan, ja eri lohkojen energiankulutuksen ja ominaiskulutuksen. Myös puhallusilman nopeus, kosteus ja lämpötila voidaan 5 laskea muista suureista.

Myös tässä keksinnössä avoin parametri on soplvlmmin ilmakuivatuksen lämmön- ja massansiirtokertoimen kuivatusilman ja kuivattavan radan välillä, joka estimoidaan prosessista.

10

On mahdollista optimoida edullinen laatu/kuivatusenergia suhde jokaisessa lohkossa kokonaiskuivatusta ajatellen. Tämäkin optimointi voidaan suorittaa keksinnön mukaisella menetelmällä.

15 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa kaaviollisesti esitettyihin keksinnön eräisiin sovellutusesimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole mitenkään ahtaasti rajoitettu.

20 Kuvio 1 esittää kaaviollisesti ja osittain lohkokaaviona keksinnön menetelmän mukaista ohjaus- ja valvontajärjestelmää ja sillä ohjattavaa ja valvottavaa jenkkisylinterin kuivatusprosessia.

Kuvio 2 esittää vuokaaviona keksinnön mukaisen järjestelmän toimintaperi-25 aatteen.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukaisella menetelmällä valvottavan ja ohjattavan prosessin eräs esimerkki, joka seuraavassa selostetaan. Kuivattava paperiraina tulee jenkkisylinterille 40. Ralnaa tuetaan tuki-30 teloilla 41 ja 42, jotka pitävät rainan tiiviisti jenkkisylinterin pintaa vastaan. Kuivatuksen tehostamiseksi jenkkisylinteri on peitetty kaavulla, joka on jaettu kolmeen osaan (lohkot . Joka lohkolla on oma ilmajärjestelmä ja lämmitys tapahtuu höyryllä. Ennen jenkkisylin-teriä voi olla esikuivattimena (ei näytetty) lyhtysylinterikuivatin, jossa 35 on esim. 20-30 sylinteriä.

Il 5 81628 1 Kuivatus tapahtuu puhallusvlrtauksilla ®3j»®32 Ja “33 ralnaa päin, jotka lämmitetään lämmönvaihtimilla 4,5,6 tarvittavaan lämpötilaan, jota kontrolloidaan ja säädetään yksiköillä 7,8 ja 9. Puhallus ilmavirrat ^3^^32 ja m^ muodostuvat korvaueilman ja kiertollman seoksesta niin, että kier-5 toilmavirrat m^.m^ ja m^3 Esaakin lohkossa haarautuu polstoilmayhteistä 21,22 ja 23. Korvausilmavirta johdetaan puhaltlmen 10 avulla kuivatus-prosessiin yhdettä 1 pitkin ja haarautuu kuvion 1 mukaisella tavalla kolmeksi yhteeksi 11,12 ja 13, joita pitkin johdetaan korvausilmaa m^.m^ ja m13 kuhunkin lohkoon ,1^ ja L3> Nämä korvausllmavlrrat m^.m^ ™13 10 yhtyvät kiertoilmavirtoihin m^j.m^ ja “43 ja johdetaan puhallusilmavir-toina ®3i»®32 3a “33 yhteitä 31,32 ja 33 pitkin rainaa päin. Suutinaukot muodostavat esim. 1,5 1 koko pinta-alasta.

Systeemistä puhaltimelle 14 poisjohdettava polstollmavlrta m^ yhdettä 2 15 pitkin kerätään kustakin lohkosta ja L3 yhteistä 21,22 ja 23.

Polstoilmakanavaesa, lämpöä otetaan talteen, jota käytetään korvausilmaa varten. Ralna W ^ jatkaa kuivattuna kulkuaan.

Kuviossa 1 on esitetty kaaviollisesti keksinnön mukaista valvontajär-20 jestelmää yksikköinä 101,102,103, jotka toimivat yhteistoiminnassa pro-sessitietokoneen 110 kanssa. Koska keksinnön mukaista järjestelmää voidaan käyttää myös säätöön, on kuviossa 1 kaaviollisesti esitetty kolme säätöykslkköä 151,152,153, yksi jokaista lohkoa 21,22,23 varten, jotka ohjaavat prosessia, jota kuviossa on lisäksi esitetty kaaviollisesti 25 lohkona 200.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä suoritetaan kuivatukeen yhteydessä suuri joukko eri prosessiparametrien mittauksia, jolta kuviossa 1 on havainnollistettu viitenumeroin. Seuraavassa esitetään luettelo eri 30 viitenumerojen tarkoittamista mittauksista.

18,19,20 Kuhunkin lohkoon menevän kuivan korvausilman virtaus 27 Korvausilman lämpötila 28,29,30 Kustakin lohkosta tulevan poistoillaan virtaus 35 34,35,36 Poistollman kosteudet kustakin lohkosta 37,38,39 Poistollman lämpötilat kustakin lohkosta 7,8,9 Puhallusilman lämpötilat ja säädöt 15,16,17 Puhallusilman virtausnopeudet 6 81628 1 Näistä mittauksista poistoilman määrää mitataan esim. painemittarilla.

Keskusyksikköön 101 johdetaan kaikki ensimmäisen lohkon LI mittaukset sekä tieto korvausilman lämpötilasta, keskusyksikköön 102 johdetaan 5 kaikki toisen lohkon L2 mittaukset sekä tieto korvausilman lämpötilasta ja keskusyksikköön 103 kaikki kolmannen lohkon L3 mittaukset, sekä tieto korvausilman lämpötilasta. Jokaisen lohkon polstoilmamäärän suhde korvausilmamäärään on tallennettu käyränä tai taulukkona muistiin ja säätö tapahtuu säätöyksiköillä 151,152 ja 153.

10

Seuraavassa selostetaan lähinnä kuvioihin 1 ja 2 viitaten keksinnön mukaisen menetelmän eri vaiheet ja olennaiset piirteet.

Keksinnön menetelmässä sovelletaan myöhemmin tarkemmin selostettavaa 15 prosessimallia, joka on luotu ohjattavan prosessin 200 tai sen vastineen koeajojen, edellä kuvion 1 yhteydessä selostettujen mittausten ja kuiva-tusteorian perusteella. Edellä mainitun prosessin perusteella tehdään myöhemmin tarkemmin selostettava tietokonesimulointiohjelma, joka on ohjelmoitu laskemaan ainakin eri kuivatuslohkojen haihdutusnopeudet ja kui-20 vattavan paperlralnan kuiva-ainepitoisuudet ja lämpötilat kunkin kuiva-tuslohkon jälkeen. Ilmanopeus lasketaan lohkokohtaisesti muista suureista. Mainittuun simulointiohjelmaan syötetään myöhemmin tarkemmin selostettavasta lajikartasta ajettavana olevan rainalajin mukaiset lajikohtaiset arvot, jotka muodostavat keksinnön mukaisen ohjausmenetelmän 25 asetusarvoparametrisarjan. Simulointiohjelmaan syötetään tietyin väliajoin automaattisesti uudet lähtöarvot, joina käytetään kuivatuspro-sessln eri mittausantureilta saatuja proseselparametrien mitta-arvoja ja mahdollisesti myös laboratoriossa analysoituja näytteitä. Keksinnön mukaisesti mainitun prosessimallin epätarkkuudet minimoidaan soveltaen 30 adaptoituvaa prosessimallia, johon on jätetty tietty tai tietyt parametrit muuttujiksi joka/jotka adaptoidaan oikeaan suuntaan prosessin 200 uusista lähtöarvoista siten että prosessimalli antaa tulokseksi mitatuille parametreille mittaustuloksia vastaavat arvot. Mainittuna avoimena prosessiparametrlnä käytetään soplvimmin ilmakuivatuksen läm-35 mön- ja massansiirtokerrolnta kuivatusilman ja kuivattavan radan välillä.

7 81628 1 Jenkkisylinterin höyrynpalnetta säädetään tästä järjestelmästä riippumatta.

Keksinnön mukaisen järjestelmän yleisrakenne selviää kuviosta 2.

5 Seuraavassa selostetaan prosessltletokoneen 110 liittyminen prosessiin.

Proeessltietokone 110 keskustelee prosessin kanssa SIP-aseman (SIPS -Serial Interface Process Station) I/O-ohjelmiston välityksellä. Perusohjelmisto pyörittää SIPS:n käyttöjärjestelmää, kun taas sovellutus-10 ohjelmisto vastaa tiedonkulusta prosessista prosessitietokoneeseen 110.

Prosessltletokoneen käyttöjärjestelmää selvitetään seuraavassa tarkemmin. Tämän lisäksi se sisältää ohjelmat SIP-asemalta tulevan tiedon vastaanottoon ja muokkaamiseen, näyttöruudun graafiseen toteutukseen, trendi-15 näyttöihin, tiedon tallentamiseen sekä simulointiin.

Seuraavassa selostetaan keksinnössä sovellettavan käyttöjärjestelmän eräs esimerkki.

20 Valvomotiloihin sijoitettavaan tietokoneeseen 110 on tehty menu-tyyppinen käyttöjärjestelmä, jossa käyttäjä saa menuvallkossa liikkumalla valita haluamansa toiminnot. Päävalikko voi olla seuraavanlainen taulukko: 1. Käynnistä simulointi 25 2. Pysäytä simulointi 3. Muuta ajoparametreja 4. Tallenna ajotllanne Päävalikosta siirrytään eri aiivalikkoihin, joista voidaan valita lisä-30 toimintoja kullekin pääryhmälle. Esim. valinta "Käynnistä simulointi" tulostaa näyttöön seuraavanlaisen allvallkon: 1.1 Valvontakuva 1 1.2 Valvontakuva 2 35 1.3 Trendinäytöt 1.4 Lajikartta 1 1.5 Lajikartta 2 1.6 Paluu päävalikkoon β 81628 1 Kuvaruudun alaosaan tulostetaan viestejä ja hälytyksiä.

Ajoparametrelsta todettakoon, että sovellusohjelma on rakennettu siten, että tietyt kiinteät ajoparametrit ovat muutettavissa käyttöjärjestel-5 mästä käsin. Tällaisia parametreja ovat: - asetusarvo loppukosteudelle - ylä- ja alahälytysraja loppukosteudelle - lajikoodi 10 Päänäyttönä valvontajärjestelmässä on valvontanäyttö, josta nähdään kuivatuksen kannalta tärkeät tiedot.

Lisäksi voidaan tulostaa eri trendinäyttöjä. Esim. simulointiohjelmiston 15 sisältämä avoin parametri ajan funktiona antaa käyttäjälle ensi käden tietoa mahdollisesta häiriöstä tai viasta prosessissa: jos parametri-arvossa tapahtuu äkkinäinen tason muutos, indikoi se muutoksesta prosessissa.

20 Avoimen parametrin lisäksi on edullista tulostaa esim. seuraavlsta suureista trendinäyttöjä: - puhallusilman lämpötila - kokonaisenergiankulutus 25 - kokonalshaihdutus

Seuraavassa selostetaan menetelmän katkot ja hälytykset. Tieto katkon alkamisesta saadaan binääritietona SIPS-yksikön kautta. Kun katkotieto saadaan, simulointiohjelmisto pysähtyy paikalleen, jolloin mm. lajikart-30 taan ja valvontakuviin jää katkoa edeltänyt tilanne. Tämän tiedon avulla voidaan prosessi nopeasti ajaa entiseen tilaansa. Katkon päättymistiedon tultua järjestelmä aloittaa automaattisesti toimintansa.

II

Hälytysviestejä varten varataan näyttöruudun alaosa. Hälytyksiä saadaan 35 mm. seuraavlsta kohteista: 9 81628 1 - puhallusilman lämpötilat - loppukosteus - avoin parametri 5 Keksinnön järjestelmän avulla saadaan selville miten haihdutus jakautuu kuivatuslohkojen välillä. Saadut halhdutusarvot adaptoituvat vastaamaan manuaalisesti otettavien kosteusnäytteiden arvoja.

Keksinnön järjestelmän avulla voidaan toistaa samanlainen haihdutus tie-10 tylle lajille eri ajojaksoilla. Keksinnön järjestelmän avulla saadaan lisätietoa pyrittäessä kuivatuksen optimointiin laadun, tehokkuuden ja/tai energiankäytön suhteen. Lisätieto saadaan käräämällä ajoparamet-reja laitteiston muistiin eri halhdutusolosuhtelssa. Samalla kerätään laatutietoa laboratorlotestelllä sekä päällyetyskoneella tehtävillä mit-15 tauksilla. Tämän tiedon perusteella on luotavissa laatukartta, joka kertoo miten eri paperilajit pitää kuivattaa. Vaihto laadusta toiseen on hyvin helppoa.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksin-20 nöllisen ajatuksen puitteissa keksinnö eri yksltyikohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä.

25 30 35

Claims (8)

1. Menetelmä jenkkisylinterillä tapahtuvan rainan (W) kuivatusprosessin ohjauksessa ja/tai valvonnassa, jonka jenkkisylinterin ilmanjakojärjes- 5 telinä edullisesti on jaettu osiin, sopivimmin kolmeen osaan, ja jossa menetelmässä käytetään prosessin ohjaukseen tietokonetta, tunnet-t u siitä, että menetelmässä sovelletaan prosessimallia, joka on luotu ohjattavan pro-10 sessin tai sen vastineen koeajojen, on-line mittausten ja/tai kuivatus-teorian perusteella, prosessimalliin syötetään ns. laji- eli reseptikartasta ajettavana olevan rainalajin mukaiset lajikohtaiset asetusarvoparametrlt, 15 simulointiohjelmaan syötetään tietyin väliajoin uudet lähtöarvot joina käytetään kuivatusprosessin eri antureilta saatuja prosessiparametrlen mitta-arvoja ja mahdollisesti laboratoriossa analysoituja rainanäytteitä, ja 20 prosessimallin epätarkkuuksien minimoimiseksi menetelmässä sovelletaan adaptoituvaa prosessimallia, missä tarkoituksessa prosessimalliin jätetään tietty tai tietyt parametrit muuttujiksi, joka/jotka adaptoidaan oikeaan suuntaan prosessin uusista lähtöarvoista siten, että prosessi-25 malli antaa tulokseksi mitatuille parametreille mittaustuloksia vastaavat arvot.

1 Patenttivaatimukset 10 81 628

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun prosessimallin perusteella lasketaan kuivatuslohkon/loh- 30 kojen haihdutustehot ja kuivattavan paperlralnan kuiva-ainepitoisuudet ja puhallusilman nopeudet ja lämpötilat kunkin mainitun lohkon jälkeen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää käytetään kuivatusprosessin valvontaan ja että valvonta- 35 järjestelmässä näytetään käyttäjälle simuloidut arvot haihdutukselle, paperlralnan kuiva-ainepitoisuuksille ja lämpötiloille sekä prosessista mitattuja vastaavia suoria mittausarvoja. li Π 81628

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmän mukaisesti toimivalla valvontajärjestelmällä kerätään tietokoneen muistiin kulvausprosessin kannalta tärkeitä ajopaparametreja, joita käytetään hyväksi kulvausprosessin ohjaus- ja valvontajärjestelmässä. 5

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmää käytetään kuivatuksen optimointiin kuivattavan ralnan laadun, kuivatustehon tai energiankäytön suhteen eri kuivatus-lohkojen välillä. 10

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että avoimeksi muuttujiksi jätettynä prosesslparametrlna käytetään llmakuivatuksen lämmön- ja massansiirtokerrolnta kuivatusilman ja kuivattavan radan välillä. 15

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että menetelmää käytetään kuivatusprosessln ohjaukseen siten, että menetelmällä säädetään optimaaliset asetusarvot puhallusllman lämpötilalle, kosteudelle ja nopeudelle. 20

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmällä kerätään ajoparametrelsta tietoja eri haihdutus-olosuhteissa laitteiston tietokoneen muistiin ja että samalla kerätään laatutietoja laboratorlotestelllä sekä kuivatuskoneella tehtävillä mit- 25 tauksilla ja että edellä mainittujen tietojen perusteella luodaan kuivattavien eri laatujen lajikarttoja, joita käytetään hyväksi menetelmässä lajikohtaisina asetusarvoparametrisarjoina. 30 35 81628 12