FI79452C - Foerfarande foer framstaellning av sitselement genom att avgjuta ram ovanpao beklaedningselement och genom detta foerfarande framstaellt sitselement. - Google Patents

Description

, 79452

MENETELMÄ ISTUINELEMENTIN VALMISTAMISEKSI VALAMALLA KEHYS VERHOILUELEMENTIN PÄÄLLE JA TÄLLÄ MENETELMÄLLÄ VALMISTETTU ISTUINELEMENTTI

Tämä keksintö koskee sellaisen istuinelementin tai vastaavan valmistusmenetelmää, jossa käytetään repeytymistä kestävää verhoilua, joka on hakijan nimellä 26. tammikuuta 1979 jätetyssä patenttihakemuksessa n:o 7902063 kuvatun kaltainen. Keksinnön kohteena on niinikään mainitulla menetelmällä valmistettu istuinelementti.

Palautetaan mieleen, että jo mainitussa ranskalaisessa patenttihakemuksessa kuvattu verhoilu käsittää ainakin kolme hyvin selvästi havaittavaa elementtiä, nimittäin: 1) Tiivistä muovimateriaalia olevan, suhteellisen paksun pää li kerroksen, joka paksuudestaan ja tiiviydestään johtuen muodostaa ensimmäisen esteen repeytymiselle. Tällä päälikerroksella, jota ei ole esijännitetty, on vähäinen joustavuus tasossaan, mutta hyvä taipuisuus.

2) Verkon, jonka muodostaa jatkuva kerros spiraalimaisia (kierukkamaisia) metal li jousia, joiden akselit ovat samansuuntaiset kuin tiivistä muovimateriaalia oleva päälikerros, ja joiden kierteet ovat kietoutuneet toinen toisiinsa si 1 lä tavoin, että, tasossa nähtynä muodostuu ruutumainen rakenne, jossa silmät ovat erittäin vähän venyneitä, tehden mahdolIiseksi pysäyttää leikkaavan esineen sisääntunkeutuminen ja eteneminen (jouset eivät voi väistyä antaakseen mainitun esineen mennä ohi) mainittujen jousien kierteiden toisaalta selvästi asettuessa samalle tasolle päin pääl»kerroksen sisäpintaa.

3) Yhdistävän välikerroksen päälikerroksen ja jousikerroksen välissä, tämän kerroksen ollessa valmistettu vaahtomuovista paksuudeltaan pienemmäksi kuin mainitun kerroksen jousien kierteiden halkaisija ja kiinnittyen toisaalta tiivistä muovimateriaalia olevan päälikerroksen sisäpintaan ja peittäessä osittain jousikerroksen kierteet (osalla jousikerroksen paksuudesta).

Istuinelementin valmistamiseksi tällaisen verhoiluelementin avulla on tarpeen leikata verhoiluelementti mittoihin ja senjälkeen kiinnittää se ainakin osalta kehäänsä jäykkään istuinrakenteeseen tai sellaiseen jäykkään elementtiin kuten kehykseen, joka on tarkoitettu liitettäväksi istu i nrakenteeseen.

On todettava, että aiemmin kuvatun verhoiluelementin ollessa kyseessä, 2 79452 tämän kiinnittäminen on tavallisesti hankala tehtävä johtuen jousi kerroksen vaahtomuovia olevasta välikerroksesta esille tulevasta, ulkonevasta osasta.

Tavanomaisten menetelmien käyttäminen tämän kiinnityksen varmistamiseksi, kuten jousikerroksen puristaminen, naulaaminen, ruuveilla kiinnittäminen tai vieläpä hitsaaminen reunakehykseen tuo mukanaan lukuisia haittoja, nimittäin: - suhteellisen suuren työvoimatarpeen, - melko korkeat valmistuskustannukset, - vaikeuden toteuttaa kevytrakenteinen ja esteettisesti miellyttävä istuin.

Keksinnön päämääränä on siten poistaa nämä haitat. Tätä varten se ehdottaa menetelmää, joka käsittää sopivasti valittua muovimateriaalia olevan jäykän kehyksen valamisen verhoiluelementin kehälle. On selvä, että valaminen edellyttää sen ongelman ratkaisemista, joka johtuu jousikerroksen välikerroksen ulkopuolelle menevästä osasta. Itse asiassa jousien vuoksi on tuskin mahdollista suunnitella muottia, joka sulkeutuisi tiiviisti verhoiluelementin päälle. Valumateriaali valuu siten vapaaseen tilaan, joka on jousikerroksen tasolla.

Tämän vastuksen voittamiseksi keksinnönmukainen menetelmä käsittää siksi seuraavat toimenpiteet: - Verhoiluelementin leikkaaminen, - Muovimateriaalia olevan joustavan nauhan sijoittaminen lähelle ulkoreunaa sille puolelle, josta jousikerros ulkonee, nauhan kiinnittyessä vaahtomuovia olevaan välikerrokseen, ja peittäessä yli mennessään sen osan jousikerrosta, joka ulkonee mainitusta välikerroksesta. Tämä nauha on nimenomaan .tarkoitettu toimimaan tiivistyselementtinä jäykkää kehystä valettaessa.

- Verhoiluelementin ulkoreunan sijoittaminen paikoilleen reunamuotin onteloon, tiivistyksen verhoiluelementin ja muotin välillä ollen varmistettu toisaalta muotin seinämän koskettaessa verhoiluelementin ulkopintaa ja toisaalta muotin seinämän koskettaessa tiivistysnauhaa, ja - Sopivasti valitun muovimateriaalin valuttaminen tai ruiskuttaminen muotin sisälle.

Keksinnön erään toisen tunnusmerkin mukaan verhoiluelementtiin kohdistetaan paikoilleenpanovaiheen ja valamisvaiheen aikana jännitys, jotta sille annettaisiin sen taipuisuutta hyväksikäyttäen kaareva muoto Tämä kaareva muoto pysyy sitten kehyksen muodostavan muovimateriaalin 3 79452 muotistapoistamisen jälkeen.

Jotta löydettäisiin hyvä kompromissi repeytymiskestolle, kulutuskestolle, taipuisuudelle ja mukavuudelle, esittää keksintö käytettäväksi valmistuksessa verkkoa, jousien lankojen halkaisijan ollessa suuruusluokkaa 0.5-1.5 mm ja kierteiden halkaisijan 10-20 mm.

Toisaalta jousien kierteet ovat sopivimmin peittyneet vaahtomuovia olevaan välikerrokseen 1/3-1/2 halkaisijansa verran. Peittymisen ollessa alle 50¾ kerroksella on taipumus lähteä irti (vaahtomuovin repeytyminen). 80&n yläpuolella jousilangat ovat vaarassa rikkoa vaahdon.

Eräs edellä kuvatun verhoilun etu on siinä, että se yhdistää hyvin erikoisella tavalla tiivistä muovimateriaalia olevan päälikerroksen taipuisuuden ja jousi kerroksen joustavuuden.

Itse asiassa, jos verhoiluelementtiä taivutetaan, se vastustaa palautusvoimaa, joka pyrkii palauttamaan sen alkuperäiseenasentoon, tämän palautusvoiman muodostuessa muovimateriaalia olevan päälikerroksen taipuisuuden resultantista ja jousikierukoiden sen osan joustavuudesta, joka ei ole peittynyt vaahtomuovia olevaan välikerrokseen. Tämä ominaisuus on tärkeä etu huomata, nimittäin, jos pää li kerrokseen tehdään halkeama esim. veitsellä, tällä halkeamalla on taipumus sulkeutua, johtuen verhoilukokonaisuuden taipuisuudesta ja pysyy näinollen käytännössä näkymättömänä.

Aiemmin mainitussa ranskalaisessa patenttihakemuksessa ehdotetussa toteutusmuodossa jousi kerroksen muodostaa joukko samansuuntaiset akselit omaavia kierukkajousia, jotka on sijoitettu rinnakkain, ja jossa kunkin jousen kierteet ovat kietoutuneet sen vieressä olevien kahden jousen kierteisiin. Näiden kierteiden kietoutuminen on aikaansaatu kiertämällä kukin jousi akselinsa ympäri siten, että se tarttuu vieressään olevien jousien kierteisiin.

Kuitenkin keksinnön erään edullisen toteutustavan mukaan jousikerros voi olla muodostettu kietomalla toisiinsa molemmat jousikerrokset, esim. aiemmin kuvatun kaltaiset, ensimmäisen kerroksen jousien akselien ollessa kohtisuorassa toisen kerroksen jousi in nähden. Tämä ratkaisu tuo nimittäin seuraavia etuja: - Sillä on mahdollista saavuttaa jousien kierteiden suurin tiheys päälikerroksen sisäpinnan läheisyydessä, näiden kierteiden ulottuessa kahteen kohtisuoraan suuntaan ja muodostaessa eräänlaisen kohoruudukon Näin saavutetaan siis entistä parempi repeytymisenkesto ja leikkaavan 4 79452 esineen sisääntunkeutumisen kesto - Sillä on mahdollista aikaansaada kerros, jossa jouset pitävät itse itsensä paikoillaan ilman, että on tarpeen käyttää ulkopuolisia elimiä, niinkuin on tarpeen aiemmassa ratkaisussa, jossa jouset voivat siirtyä hieman toinen toisiansa kohti (aksiaalisten etäisyyksien vaihtelu).

- Sillä on mahdollista saavuttaa jousikerroksen taipuisuuden parempi homogeenisuus (jopa kahden toisiinsa kietoutuneen jousikerroksen akselien suuntainen taipuisuus).

Keksinnön erään toisen toteutusmuodon mukaan verhoiluelementti käsittää lisäksi päälikerroksen ja vaahtomuovisen välikerroksen välissä muutaman kymmenesosa mm:n, esim. 6/10 mm, paksuisen lasikuitukankaisen lisäkerroksen. Tällä lisäkerroksella, johon jousien kierteiden huiput nojaavat, on useita tehtäviä: - Se helpottaa päällyselementin valmistusta, varsinkin siinä tapauksessa, jolloin päälikerroksen ja sitovan kerroksen muovimateriaali on silikonielastomeeria tai polyetyleeniä.

- Se sallii tasoittaa mekaanisia jännityksiä jousikerroksen ja päälikerroksen välillä.

- Se tekee mahdolliseksi välttää mosaiikkivaikutelman, joka johtuu jousikerroksesta ja näkyy päälikerroksen ulkopinnalla.

- Se tekee mahdolliseksi lisätä päälikerroskokonaisuuden palonkestävyyttä.

Keksinnönmukainen verhoiluelementti voi lisäksi käsittää esim. villaisen kangaspäällisen,joka peittää päälikerroksen yläpinnan.

Siinä tapauksessa, jolloin tämä kangas on sametin tapaista, se tuo mukanaan mukavuuden lisäksi sen edun, että se tekee pää li kerrokseen tehdyn halkeaman täysin näkymättömäksi (sametin nukan naamioidessa siis halkeaman kokonaan).

On todettava, että päälikerros ja välikerros on mieluiten tehty samantapaisesta muovimateriaalista, esim. polyvinyytikloridi- (PVC), silikonielastomeeri- tai polyetyleenipohjaisesta.

5 79452

Esimerkin vuoksi, tapauksessa, jolloin muovimateriaali on PVC-pohjainen, tämä muovimateriaali voi käsittää - PVC:tä, - tavanomaista pehmitintä, - mineraal»täyteaineita, - tavanomaista palonestoainetta, - lämpöstabilointiainetta, joka tekee mahdolliseksi välttää PVC:n hajoamisen valulämpötilassa, - mitä tulee vaahtomuovia olevaan välikerrokseen, paisunta-aine voi käsittää azodikarbonamidia suhteessa 2 osaa paisunta-ainetta 100 osaan PVC-hartsia.

Siinä tapauksessa, jolloin muovimateriaali on silikonielastomeeri: - päälikerros voisi olla US DOW CORNING-nimisen firman Silastic Q 39 591 silikonielastomeeria, - vaahtomuovia oleva välikerros voisi koostua DOW CORNING-firman Silastic GP 590 silikonielastomeeristä, paisunta-aineena azodikarbonamidia. On huomattava, että tässä tapauksessa paisunta-aineen prosentuaalinen osuus ei saa ylittää 2%, koska tämän prosenttiosuuden yläpuolella siitä tulee silikonielastomeerin vulkanoinnin estoaine (sitä on mieluiten 1.25%).

Keksinnön erään toisen tunnusmerkin mukaan ylläkuvatun verhoiluelementin valmistaminen käsittää seuraavat vaiheet: 1) Valetaan ympäristön lämpötilassa muottiin esim. PVC:tä oleva tiivis päälikerros, muotin sisäpinnan esittäessä kohokuviona negatiiviä lopul 1 isesta kuviosta (muotin karhennus).

2) Päälikerros esipolymeroidaan uunissa noin 180*C:een lämpötilassa noin 3-5 min, minkä jälkeen sen annetaan jäähtyä siten, että materiaalin lämpötila laskee noin 50*C, esim. !20*C:eesta 70*C:een.

3) Senjälkeen valetaan ympäristön lämpötilassa välikerros esim. PVC:n ja paisunta-aineen seoksena.

A) Nestemäisen väl»kerroksen pääl le pannaan yhtenäinen jousikerros. Jousikerros uppoaa silloin välikerrokseen niin syvälle, että se saavuttaa päälikerroksen, joka on esipolymeroitu ja joka on siitä syystä kovempi.

5) Senjälkeen polymeroidaan molemmat muovikerrokset uunissa 180’Ceen lämpötilassa noin 25 min ajan 6 79452 6) Poistetaan uunista ja annetaan jäähtyä ympäristölämpötilassa ennen verhoiluelementin käsittelyä.

7) Senjälkeen verhoiluelementit leikataan tarvittavaan muotoon ja mittoihin.

On huomattava, että edellä kuvatun valmistusmenetelmän ensimmäisessä vaiheessa muotin valukappaleen pinta voi olla alunalkaen peitetty kankaalla, joka on tehty luonnonkuiduista tai synteettisestä materiaalista, jota polymerointilämpötila ei muuta. Siinä tapauksessa saadaan kankaalla päällystettyjä verhoiluelementtejä.

Erään toisen toteutustavan mukaan verhoiluelementin valmistus käsittää seuraavat vaiheet: 1) Valetaan päälikerros ympäristölämpötilassa esim PVC:stä tai silikonielastomeerista, muotin valupinnan mahdollisesti esittäessä korkokuvana negatiivin lopullisesta kuvasta tai ollessa päällystetty kankaalla.

2) Tämän päälikerroksen päälle pannaan lasikuitukankainen lisäkerros.

3) Valetaan kylmänä muovimateriaalia oleva välikerros (hartsi sekoitettu paisunta-aineeseen).

4) Tämän nestemäisen sitovan kerroksen päälle pannaan yhtenäinen jousikerros. Jousikerros uppoaa silloin sitovaan kerrokseen niin syvälle, että se yltää lasikuitukankaiseen täydennyskerrokseen.

5) Senjälkeen molemmat muovimateriaalia olevat kerrokset polymeroidaan uunissa I80*:een lämpötilassa noin 25 min ajan.

6) Otetaan pois uunista ja annetaan jäähtyä ympäristölämpötilassa ennen verhoiluelementin käsittelyä.

7) Senjälkeen verhoiluelementit leikataan tarvittavan muotoisiksi ja tarvittaviin mittoihin.

Käytetyn muovimateriaalin valinnan suhteen on huomattava, että: - PVC-1 iuoksella on se etu, että se on hinnaltaan suhteellisen halpa. Sen lisäksi päästään Shore-kovuuteen 80. Sitävastoin tämän liuoksen haitta on siinä, että ei voida ratkaista tulipalon sattuessa tapahtuvaa vahingollisten kaasujen vapautumisongelmaa; - silikonielastomeeriliuoksella on etuna paljon parempi palonkesto 7 79452 (luokitus, savuneritys, myrkyllisyys). Kuitenkin sen hinta on korkeampi ja maksimikovuus, 50 Shorea, on pienempi kuin PVC:n

Kaareva muoto saadaan edullisella tavalla pitämällä päällystetty kerros esim. imun avulla kiinni halutun muotoisen matriisin pinnalla.

On selvää, että keksintö koskee yhtä hyvin istuinelementtiä tai vastaavaa, joka on saatu edellä kuvatulla menetelmällä

Keksinnön toteutusmuodot kuvataan tämän jälkeen ei-rajoittavin esimerkein viitaten mukaan liitettyihin piirustuksiin, joissa: - kuva 1 on kaaviomainen poikkileikkaus verhoiluelementistä, joka soveltuu keksinnönmukaiseen menetelmään, ja jossa jousikerroksen muodostaa joukko akseliltaan samansuuntaisia kierukkajousia; - kuva 2 on kaaviokuva laajennetussa perspektiivissä kuvan 1 esittämästä elementistä; - kuva 3 esittää päältäpäin nähtynä jousikerroksen, joka on muodostettu kietomalla keskenään kaksi toisiinsa nähden kohtisuorat akselit omaavaa jousikerrosta; - kuva 4 on päälikuva, joka selventää kuvassa 3 esitetyn kerroksen toteutustapaa (keskinäisestä kietoutumista); - kuvat 5-8 esittävät kaaviomaisesti eri menetelmävaiheita keksinnönmukaisen istuinelementin valmistuksessa; - kuva 9 esittää parspektiivikuvana mainitulla menetelmällä saadun istuinelementin; - kuvat 10 ja 1 Vesittävät osittaisleikkauksena kuvassa 9 esitetyn istuinelementin, päältäpäin (kuva 10) ja altapäin (kuva 11).

Kuvien 1 ja 2 esittämä verhoiluelementti käsittää päälikerroksen 1, joka on tiivistä muovimateriaalia kuten silikonielastomeeria, polyetyleeniä ja tiivistä polyvinyylikloridia (PVC), tiheydeltään 1.18-1.30, kovuudeltaan 40-98 Shorea, päälikerroksen I ollessa suhteellisen paksu, esim. noin 5 mm.

Tämän päälikerroksen 1 sisäpinta 2 on liitetty samaa vaahtomuovia olevan välikerroksen 3 avulla verkkoon 4, jonka muodostaa yhtenäinen spiraalinmuotoisten metallijousien 5 kerros, jousien akselien ollessa 8 79452 samansuuntaiset keskenään ja päälikerroksen 1 kanssa Näiden jousien kierteet ovat kietoutuneet toinen toisiinsa, kuten aiemmin kuvattiin, ja nojaavat toisaalta päin päälikerroksen 1 sisäpintaa.

Nämä jouset 5 voidaan tehdä esim. halkaisijaltaan n. 0.5-1.5 mm n teräs langasta. Kierteiden halkaisija voi silloin olla 10-20 mm Välikerros 3 voidaan tehdä vaahtomuovista (PVC, silikoni, polyetyleeni), tiheyden vaihdellessa esim 1-1.25.

Kuten aiemmin esitettiin, tämän välikerroksen 3 paksuus on yhtä suuri kuin 1/3-1/2 jousien 5 kierteiden halkaisijasta siten, että kierteet vain osittain ovat peittyneet vaahtomuoviin.

Edellä kuvatulla verhoiluelementillä on lukuisia etuja, sekä mukavuuden kannalta, että repeytymiskestävyyttä ajatellen: - ensinnäkin, johtuen päälikerroksen 1 melko huomattavasta paksuudesta ja siitä, että paljon jousien 5 kierrehuippuja tulee kosketuksiin tämän päälikerroksen 1 kanssa, käyttäjä istuutuessaan ei tunne jousien 5 olemassaoloa, - lisäksi repeytymiskokeen aikana leikkaavan esineen, jolla ensiksikin on suuri vaikeus tunkeutua syvälle päälikerrokseen sen kovuudesta ja paksuudesta johtuen, pysäyttää senjälkeen yhtenäinen jousien 5 verkko, joka sijaitsee päälikerroksen l sisäpintaa 2 vasten.

Näistä syistä se ei vahingoita vaahtomuovia 3 kuin hyvin vähäisesti. Missään tapauksessa tehty halkeama ei voi senjälkeen levitä itsestään. Päin vastoin tämä halkeama sulkeutuu luonnostaan jousikerroksen ja päälisen joustavuudesta johtuen siten, että repeytymiskokeella ei tule olemaan mitään vakavaa seurausta, joka vaatisi korjausta tai verhoilun vaihtoa.

Huomattakoon, että päälisen 1 muodostava PVC-kerros voi edullisesti olla palamaton, mikä kerroksen paksuudesta johtuen takaa erittäin hyvän palokeston verhoilukokonaisuudelle (tietenkin myös välikerros 3 voisi sekin olla palamaton).

Siinä tapauksessa, että jokin verkon 4 muodostavista metallikierukoista rikkoutuu, tämän särkyneen kierukan pää voi vain hyvin vaivoin lävistää päälikerroksen, mikä poistaa vaaran käyttäjän vahingoittumisesta.

9 79452

Kerrattakoon, että kuvien 1 ja 2 esittämissä esimerkeissä jousi kerroksen 4 muodostaa joukko kierukkajousia 5, joilla on samansuuntaiset akselit ja jotka ovat selvästi samassa tasossa. Kunkin jousen 5 kierteet ovat kietoutuneet kahden sen vieressä olevan jousen 5 kierteisiin. Näiden kierteiden keskinäinen kietoutuminen aikaansaadaan kiertämällä kukin näistä jousista 5 akselinsa ympäri siten, että se tarttuu vieressään olevien jousien kierteisiin (samalla tavoin kuin ruuvikierre).

Kuvan 3 esittämä kerros on puolestaan aikaansaatu kietomalla keskenään kaksi aiemmin kuvatun kaltaista jousikerrosta, ensimmäisen kerroksen jousien akselien ollessa kohtisuorassa toisen kerroksen jousien akseleihin nähden. Todettakoon, että tämä kaksinkertainen kietoutuminen tekee mahdolliseksi korostaa, päältä päin nähtynä, ruutumaista rakennetta.

Kuvasta 4 voi nähdä tämän kaksinkertaisen kietoutumisen periaatteen. Tässä kuvassa selvyyden vuoksi ensimmäisen jousikerroksen muodostaa vain kolme keskenään kietoutunutta jousta AI, A2, A3, kun taas toisen, akseliltaan kohtisuorassa ensimmäiseen nähden olevan kerroksen, muodostavat vain jouset Bl, B2, B3. Näiden kahden kerroksen leikkauskohdissa havaitaan kuvassa 3 esitetty korostuneen ruutumainen rakenne.

On hyvä muistaa, että kuvat 3 ja 4 ovat päälikuvia (yhdessä tasossa) eivätkä salli esittää selvemmin kierukkajousien kohokuviota, jota ei pidä sekoittaa tasomaisiin jousiin.

Kuten aiemmin mainittiin, keksinnönmukainen verhoiluelementti voi lisäksi käsittää päälikerroksen yläpintaan kiinnitetyn kangaspäällysteen 6, mieluiten villaisen, ja päälikerroksen ja yhdistävän kerroksen välissä lasikuitukankaisen lisäkerroksen 7, jonka paksuus mieluiten on noin 0.6 mm. Päällyste ja lisäkerros on esitetty katkoviivoin kuvissa 1 ja 2.

Kuten aiemmin mainittiin, ensimmäinen vaihe keksinnönmukaisen istuinelementin valmistusmenetelmässä on sellaisen verhoiluelementin leikkaaminen (kuva 5), kuin on esitetty esim. kuvissa 1 ja 3.

Menetelmän toisen vaiheen muodostaa joustavan muovinauhan 16 valaminen (kuva 6) verhoiluelementin reunuksen 15 lähelle, jousikerroksen 5 puolelle. Tämä nauha 16 peittää jousikerroksen 5 kierteiden ulkonevan osan omalla kohdallaan ja kiinnittyy vaahtomuoviseen välikerrokseen 3.

Kolmannen vaiheen muodostaa ulkoreunuksen 15 vieminen vastaavanmuotoisen muotin 18 ontelon 17 sisälle, jonka muotin ontelon poikkileikkaus vastaa sen kehyksen 19 poikkileikkausta, joka halutaan ,0 79452 muodostaa. Vastaavasti verhoilu tehdään kaarevaksi pitämällä sitä paikoillaan päällinen 1 päin halutunmuotoista 21 matriisia 20. Tässä tarkoituksessa matriisi käsittää joukon aukkoja 22, jotka on yhdistetty tyhjöpumppuun (ei esitetty). Verhoiluelementti on siis imeytynyt matriisin 20 pinnalle ja joustavuutensa ansiosta omaksuu tämän matriisin 20 muodon 21 (kuva 7).

Tässä asennossa muottiin 18 valetaan tai ruiskutetaan muovimateriaalia, jonka tehtävä on muodostaa kehys 19. Tämä muovimateriaali peittää verhoiluelementin ulkoreunuksen 15 mukaanlukien jousi kerroksen 5 pääty Näin saavutetaan erittäin hyvä kiinnittyminen.

Menetelmän viimeisen vaiheen muodostaa istuinelementin poistaminen muotista, kun kehyksen 19 muodostava muovimateriaali on kovettunut. Kehyksen 19 jäykkyydestä johtuen verhoiluelementti säilyttää matriisin 20 avulla aikaansaadun esijännitetyn muotonsa.

Keksinnönmukainen menetelmä tekee mahdolliseksi aikaansaada sellaisia istuinelementtejä, kuin on esitetty esim. kuvissa 9-11.

Tässä istuinelementissä verhoiluelementti on luonnollisesti takaa 23 muodoltaan jonkin verran kupera ja edestä 24 muodoltaan tasainen tai hieman kovera. Verhoilun mekaanisten ominaisuuksien ansiosta tämä muoto pysyy myös käytön jälkeen.

Claims (5)

1. Menetelmä istuinelementin tai vastaavan valmistamiseksi verhoiluelementin avulla, joka käsittää ainakin suhteellisen tiivistä muovimateriaalia (I) olevan päälikerroksen, verkon, joka muodostuu yhtenäisestä kerroksesta spiraalinmuotoisia metallijousia, joiden akselit ovat samansuuntaiset päälikerroksen (1) kanssa ja joiden toinen toisiinsa kietoutuneet kierteet toisaalta selvästi asettuvat samalle tasolle päin päälisen (1) sisäpintaa, ja sitovan välikerroksen (3) päälikerroksen (1) ja jousikerroksen (5) välissä, tämän kerroksen ollessa tehty vaahtomuovista, joka toisaalta kiinnittyy päälikerroksen (1) sisäpintaan ja osittain peittää jousikerroksen (5) kierteet, menetelmän ollessa tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat toimenpiteet: -verhoiluelementin leikkaaminen, - joustavan muovinauhan (16) sijoittaminen pienen matkan päähän ulkoreunasta sille puolelle, josta jousikerros (5) ulkonee, nauhan kiinnittyessä vaahtomuovia olevan välikerroksen (3) pinnalle, ja yli mennessään peittää osan jousikerrosta (5), joka ulkonee mainitusta välikerroksesta (3), - verhoiluelementin ulkoreunan (15) sovittaminen paikoilleen reunamuottiin (18), tämän muotin (18) käsittäessä ontelon, johon mainittu ulkoreuna (15) menee, päälikerroksen ja muotin (18) välisen tiivistyksen ollessa järjestetty toisaalta siten, että muotin (18) seinämä koskettaa päälikerroksen ulkopintaa, ja toisaalta muotin (18) seinämä nojaa tiivistysnauhaan (16), ja - sopivasti valitun muovimateriaalin valaminen tai ruiskuttaminen muotin sisälle.

2. Vaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paikoilleen sovittamisvaiheen ja valamisvaiheen aikana verhoiluelementtiin kohdistetaan jännitys tarkoituksena antaa sille sen taipuisuutta hyväksikäyttäen ennaltamäärätty muoto.

3. Vaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yllä mainittu ennaltamäärätty muoto saadaan pitämällä päälikerros (1) paikoillaan vastaavanmuotoisen (21) matriisin (20) päällä.

4 Vaatimuksen 3 mukainen menetelmä tunnettu siitä, että verhoiluelementin pitäminen paikoillaan matriisin (20) päällä tapahtuu imun avulla. 12 79452

5. Jonkun edellisen vaatimuksen mukainen menetelmä tunnettu siitä, että mainittu verkko on muodostettu kerroksesta spiraalimaisia metallijousia (5), joiden halkaisija on 10-20 mm ja metallilangan halkaisija on 0.5-1.5 mm, ja että jousien (5) kierteet ovat peittyneet vaahtomuovia olevaan välikerrokseen (3) 1/3-1/2 halkaisijansa verran. 13 79452