FI79432C - Rasterdistorsionskorrigeringskrets foer en videovisningsanordning inkluderande ett raetvinkligt plant bildroer. - Google Patents

Description

1 79432

Rasterivääristymän korvauspiiri suorakulmaistasomaisen kuvaputken sisältävää videonäyttölaitetta varten Tämä keksintö liittyy elektronisuihkun paikannusvir-5 heen korjauspiiristöön videonäyttölaitteessa.

Uusilla, litteämmän kuvapinnan omaavilla kuvaputkilla, kuten RCA Corporationin suorakulmaistasomaisilla kuvaputkilla, on epäpallomaisesti kaareutuvat etulevyn äärivii vat. Tämäntyyppistä putkea, jolla on kompleksisesti kaareu-10 tuva kuvapinta, on kuvattu seuraavissa US-patenttihakemuk-sissa, jotka sisällytetään tähän viittauksena.

1. US-patenttihakemus sarjanumero 469 772, joka on jätetty 25.2.1983, keksijänä F.R. Ragland, Jr. ja otsikoltaan "CATHODE-RAY TUBE HAVING AN IMPROVED SHADOW MASK

15 CONTOUR", vastaten GB-hakemusjulkaisua 2 136 200A, julkaistu 12.9.1984.

2. US-patenttihakemus sarjanumero 469 774, jätetty : · 25.2.1983, keksijänä F.R. Ragland, Jr. ja otsikoltaan "CATHODE-RAY TUBE HAVING A FACEPLATE PANEL WITH A :V: 20 SUBSTANTIALLY PLANAR PERIPHERY" vastaten GB-hakemusjul- : kaisua 2 136 198A, julkaistu 12.9.1984.

; : ; 3. US-patenttihakemus sarjanumero 469 775, jätetty ;y: 25.2.1983, keksijöinä R.J. D'Amato ja muut ja otsikoltaan "CATHODE-RAY TUBE HAVING DIFFERENT CURVATURE ALONG MAJOR 25 AND MINOR AXES", vastaten GB-hakemusjulkaisua 2 136 199A, julkaisu 12.9.1984, 4. US-patenttihakemus sarjanumero 529 644, jätetty 6.9.1983, keksijöinä R.J. D'Amato ja muut ja otsikoltaan "CATHODE-RAY TUBE HAVING A FACEPLATE PANEL WITH AN 30 ESSENTIALLY PLANAR SCREEN PERIPHERY", vastaten GB-hakemus-julkaisua 2 147 142A, julkaistu 1.5.1985.

Yhdessä litteämmän kuvapinnan omaavassa kuvaputkessa, kuten RCA:n tyyppi 110° COTY-SP, suorakulmaistasomai-nen, 27V, väritelevisiokuvaputki A68ACC10X, yhtälö kuva-35 putken etulevyn sagittaaliselle korkeudelle, z, millimetreinä etulevyn keskipisteen suhteen saadaan: 2 79432 Z=A.X2 + Α,Χ4 + Α,Υ2 + Α.Χ2Υ2 + *4 2^ 4J 2 4’ 44 Α5Χ^ + Α&Υ + Α?ΧΖΥ’ + AgX*Y , missä X ja Υ ovat etäisyyskoordinaatit millimetreinä etule-5 vyn keskeltä suurempi ja pienempää akselia pitkin vastaavasti ja jossa Αχ = -0,236424229 X 1θ“4 A2 = -0,363538575 X 10~8 A_ = -0,422441063 x 1θ"3 10 0 -8 A4 = -0,213537355 x 10 ö A5 = +0,883912220 x 10"13 A6 = -0,100020398 x 10"9 A? = +0,117915353 x 10“14

Afi = +0,527722295 x 10"21 15 8 Tämän yhtälön määrittämällä kuvaputken etulevyllä on suhteellisen vähäinen kaarevuus lähellä etulevyn keskustaa kasvaen reunojen lähellä putken sekä suuremman että pienemmän akselin suunnissa. Kokonaistuloksena on suhteellisen * 20 litteä etulevy ja tasomaiset reunat, nimittäin että pisteet : ylä- ja alareunassa samoin kuin oikeassa ja vasemmassa reu- : nassa, sijaitsevat oleellisesti yhteisessä tasossa.

Yleisesti kuvaputken loistepinnalle pyyhkäistyllä rasterilla voi olla itä-länsisuuntainen tai sivusuuntainen 25 tyynyrasterivääristymä. Tämä vääristymä voidaan oleellisesti korjata sivutyynyvääristymän korjauspiirillä, joka tuottaa parabolisen vaakapoikkeutusvirran amplitudimodulaation. Vaadittu pystytaajuinen parabolijännite voidaan saada pys-’ typoikkeutuspiiriltä integroimalla pystysaha-aaltovirta.

30 Kun tällaista tavanomaista rasterikorjauspiiriä käy tetään kuvaputkessa, kuten suorakulmaistasomaisessa kuvaputkessa, jolla on epäpallomaisesti kaareva etulevy, pieni, mutta usein havaittava rasterivääristymä voi jäädä näytön ylä- ja alareunaan, kuten on esitetty rasterinäytön R kiin-35 teillä pystylinjoissa kuviossa 1. Johtuen epäpallomaisesti kaarevasta etulevyn geometriasta, pystylinjat taipuvat 3 79432 poispäin pystysuunnasta lähellä rasterinäytön ylä- ja alareunaa, missä etulevyn kaarevuus kasvaa. Pystylinjojen kokonaisvaikutelma kuviossa 1 on hivenen tynhyrimäinen.

Keksinnön yhden piirteen mukaisesti videonäyttölaite 5 sisältää kuvaputken, jossa on loistepinta sijoitettuna etu-levylle, jolla on epäpallomaisesti kaareva geometria. Lisäksi on muodostettu korjauspiiristö, joka kompensoi ras-terivääristymän tai elektronisuihkun paikannusvirheet, kuten tyynyvääristymän tai konvergenssivääristymän. Korjaus-10 piiristö sisältää paraboligeneraattorin, joka on kytketty poikkeutuspiiristön elektronisuihkun pyyhkäisyn parabolisen modulaation tuottamiseksi. Modulaatio yleisesti muodostaa rasterivääristymän tai elektronisuihkun kohdistusvirheen korjauksen samalla kun säilyttää jäännösvirheen johtuen 15 epäpallomaisesti kaarevasta etulevyn geometriasta. Modulaatio on epälineaarisesti modifioitu epäpallomaisesti kaarevan geometrian mukaisesti elektronisuihkun pyyhkäisyn li-sämodulaation muodostamiseksi jäännösvirheen korjaamiseksi.

Keksinnön toisen piirteen mukaisesti korjauspiiris-20 tön erityisen edullinen järjestely tasaisesti suoristaa taipuneita pystylinjoja rasterinäytön ylä- ja alareunan : : : lähellä, kuten on esitetty kuviossa 1.

:Y: Korjauspiirijärjestelyn paraboligeneraattori tuot taa yleisesti parabolisesti muotoillun sisääntulojännit-25 teen, joka toistuu poikkeutustaajuudella. Vahvistin ohjaa ulostuloastetta, joka kehittää virran poikkeutuskäämistöön elektronisuihkun osumispaikan ohjaamiseksi. Vahvistin reagoi paraboligeneraattorin ulostuloon ulostuloasteen ohjaamiseksi paraboliseksi muotoillun sisääntulojännitteen mu-30 kaisesti elektronisuihkun kohdistusvirheen yleiseksi kor-jäämiseksi samalla kun jää jäljelle jäännösvirhe. Virtalähde, jossa on hakkuritoiminen virtaa jakava verkosto, reagoi parabolisesti muotoillun sisääntulojännitteen kynnystasoon osan virtalähteen virrasta syöttämiseksi vahvistimelle, kun 35 sisääntulojännite ylittää kynnystason jäännösvirheen korjaamiseksi.

4 79432

Piirustuksissa:

Kuvio 1 esittää rasterinäytön pystyjuovat pyyhkäistyinä suorakulmaistasomaisen kuvaputken kuvaruudulle;

Kuvio 2 esittää lohkokaaviorauodossa rasterin pyyh-5 käisypiiristön, jota käytetään pyyhkäistäessä rasteri epä-pallomaisesti kaarevan suorakulmaistasomaisen kuvaputken etulevylle esitettynä kaaviollisesti kuviossa 2 sivulta nähtynä ja osittain aukileikattuna;

Kuvio 3 esittää kuvion 2 vaaka- ja pystypoikkeutus-10 piirien yksityiskohtaisen suoritusmuodon sisältäen piiris-tön, joka havainnollistaa keksintöä, joka korjaa kuviossa 1 esitetyn jäännössivutyynyvääristymän;

Kuvio 4 esittää kuvion 3 piirin osan yksityiskohtaisen suoritusmuodon; ja 15 Kuvio 5 esittää aaltomuotoja, jotka ovat hyödyllisiä selitettäessä kuvioiden 3 ja 4 piirien toimintaa.

Kuviossa 1 on esitetty rasterinäytön R pystyIinjät, jotka on kehitetty kuvion 2 suorakulmaistasomaisen kuvaputken SP etulevyn 30 loistepinnalle. Kuvion 2 vaaka- ja 20 pystypoikkeutuspiirit 20 ja 40 kehittävät vaaka- ja pys-typoikkeutusvirtoja vastaavasti vaaka- ja pystypoikkeu-tuskäämityksiin LH ja Ly. Vaaka- ja pystypoikkeutusvirrat poikkeuttavat elektronisuihkuja 18 suorakulmaistasomaisessa kuvaputkessa SP rasterinäytön R tuottamiseksi etulevylle 30. 25 Suorakulmaistasomainen kuvaputki SP sisältää lasi- vaipan 11, joka käsittää yleisesti suorakulmaisen etulevy-paneelin 19 ja putkimaisen kaulan 14 kytkettynä suppiloon 16. Paneeli 19 käsittää etulevyn 30 ja kehälaipan tai sivu-seinän 12, joka on saumattu suppiloon 16 lasipalteella 17.

30 Yleisesti suorakulmaista kolmiväristä katodihohtopintaa 15 kannatellaan etulevyn 30 sisäpinnalla. Hohtopinta voi olla juovahohtopinta, jossa fosforijuovat kulkevat oleellisesti yhdensuuntaisina putken pienemmän tai pystyakselin Y-Y suunnassa. Vaihtoehtoisesti hohtopinta voi olla pistehohtopinta. 35 Moniaukkoinen värinvalintalektrodi tai reikälevy 13 on asennettu paneelin 19 sisään ennalta määrätylle etäisyydelle 5 79432 hohtopinnasta 15. Elektronitykki 10, joka on esitetty kaa-viollisesti katkoviivoilla kuviossa 2, on asennettu kaulaan 14 kehittämään ja kiihdyttämään kolme elektronisuihkua 18 konvergoivia reittejä pitkin reikälevyn 13 läpi hohtopin-5 nalle 15.

Juova- ja kenttäpoikkeutusvirrat juova- ja kenttä-poikkeutuskäämityksissä Ljj ja vastaavasti kohdistavat kolmeen elektronisuihkuun 18 pystysuuntaisen ja vaakasuuntaisen magneettivuon, jotka pyyhkäisevät elektronisuihkut 10 vaakasuunnassa isomman akselin tai vaaka-akselin X-X suunnassa ja pystysuunnassa pienemmän akselin Y-Y suunnassa suorakulmaiseksi rasterikuvioksi hohtopinnalle 15. Kuvaputken SP pituusakselia on merkitty Z-Z kuviossa 2.

Suorakulmaistasomaisen värikuvaputken SP etulevy 30 15 on suhteellisen litteä. Etulevyn kaarevuus on kompleksinen ja sitä voidaan aproksimoida yllä annetun polynomilausekkeen avulla. Kenttäpyyhkäisysuunnassa tai kun elektronisuih-kut pyyhkäistään yläreunasta alareunaan pystysuunnassa, etu-; levyn kaarevuus pienenee yläreunasta keskelle ja sitten 20 jälleen kasvaa alareunaa kohti. Samanlainen tilanne pätee juovapyyhkäisy suunnassa.

Oletetaan, että kuvion 2 vaaka- ja pystypoikkeutus-piirit 20 ja 40 korjaavat vääristymät, kuten S-vääristymä, itä-länsisuuntainen vääristymä ja lokinsiipivääristymä.

25 Edelleen oletetaan, että vaakapoikkeutuspiiri 20 yleisesti korjaa sivutyynyvääristymän moduloimalla parabolisesti vaakapoikkeutusvirran amplitudia. Pystyjuovakuvion näyttö etulevyllä 30 rasterijuovapyyhkäisyn avulla tuottaa raste-rinäytön, jollainen on esitetty kiinteillä viivoilla kuvios-.* 30 sa 1. Yleisesti pystysuuntaisilla linjoilla on jäännösvää- ristymä rasterin ylä- ja alareunassa, mikä johtuen etulevyn 30 epäpallomaisesti kaarevasta geometriasta, saa pys-tyrasterilinjat taipumaan sisäänpäin keskustaa kohti tynny-rimäisesti, 35 Keksinnön yhden piirteen mukaisesti vaakapoikkeutus piiri 20 modifioi epälineaarisesta vaakapoikkeutusvirran 6 79432 parabolista modulaatiota pystylinjojen suoristamiseksi rasterin ylä- ja alareunassa, kuten on esitetty katkoviivai-silla suorilla viivaosilla kuviossa 1.

Kuvio 3 esittää kuvion 2 pystypoikkeutuspiirin 40 ja 5 vaakapoikkeutuspiirin 20 yksityiskohtaiset suoritusmuodot sisältäen epälineaarisen aaltomuotoilupiiristön keksinnön yhden piirteen mukaisesti. Kuvion 3 vaakapoikkeutuspiirissä 20 B+ jännite syötetään paluumuuntajän T1 ensiökäämityk-seen Wp pieniarvoisen vastuksen 21 kautta. Kondensaattori 10 22 muodostaa suodatuksen. Ensiökäämitys on kytketty vaakapoikkeutuspiirin 20 vaakapääteasteeseen 70. Vaakapää-teaste 70 sisältää vaakaoskillaattorin ja ohjaimen 25, vaakapäätytransistorin Q1, ensimmäisen paluukondensaatto-rin CR^ kytkettynä transistorin Q1 ylitse, vaimennusdiodin 15 D2, toisen paluukondensaattorin Cr2 kytkettynä diodin D2 ylitse ja lineaarisuuskelan 26, S-muotoilukondensaattorin Cg, kuvion 2 poikkeutuskäämityksen LR ja resonanssipiirin 27 sarjajärjestelyn, joka resonanssipiiri käsittää kondensaattorin C1 rinnan muuntajan T2 väliulosotolla varustetun 20 käämityksen V1 induktanssin kanssa. Poikkeutuskäämitys LR on kytketty käämityksen W1 väliottoliittimeen.

Resonanssipiiri 27 on viritetty tuottamaan oleellisesti kaksi värähtelyjaksoa vaakajuova-ajän aikana värähtelevän virtakomponentin liittämiseksi vaakapoikkeutusvir-25 taan i„, joka muodostaa kuvion 1 suorakulmaistasomaisen ku-vaputken SP etulevylle 30 pyyhkäistyn rasterin dynaamisen S-korjauksen. Dynaamisen S-korjauksen muodostavan resonanssipiirin 27 toimintaa on täydellisemmin selitetty US-pa-tenttijulkaisussa 4 563 618 keksijänä P.E. Haferl, julkais-30 tu 7.1.1986 otsikkonaan "S-CORRECTED DEFLECTION CIRCUIT".

Sivutyynykorjauksen muodostamiseksi vaakapoikkeutus-virran iR amplitudia moduloidaan pystytaajuudella sivutyynykor jausmodulaattoripiirillä 80, joka ohjaa vaakapääteas-tetta 70. Sivutyynykorjausmodulaattoripiiri 80 sisältää 35 vaimennusdiodin D3, jonka anodi on maadoitettu ja jonka katodi on kytketty vaimennusdiodin D2 anodiin, paluukonden- 7 79432 saattorin CR^ kytkettynä diodin D3 ylitse, modulaattoriku-ristinkelan Lm kytkettynä paluukondensaattorien CR2 ja CR^ liitokseen ja modulaattoriohjauspiirin 60 kytkettynä kuristimeen L .

m 5 Modulaattorin ohjauspiiri 60 moduloi pystytaajuudel- la modulaattorivirtaa i kuristimessa L paluupulssijän-nitteen V^, joka on kehitetty modulaattorin paluukonden-saattorin CR.j, samanaikaiseksi moduloimiseksi. Paluupulssi-jännitteen modulointi tuottaa samanaikaisen, mutta vas-10 takkai s suuntaisen poikkeutuspaluupulssi jännitteen VRd moduloinnin poikkeutuspaluukondensaattorin CR2 ylitse. Poikkeutuspaluupulssi jännitteen VRd pystytaajuinen modulaatio tuottaa vaaditun vaakapoikkeutusvirran iR pystytaajuisen modulaation, joka muodostaa sivutyynyvääristymän korjauksen.

15 Paluupulssijännitteiden VRd ja Vj^ vastakkaissuun tainen modulaatio tuottaa moduloimattoman paluupulssijän- niteen V vaakapäätetransistorin Q1 kollektorille. Paluu-». £\ : ’·· pulssi jännite V syötetään paluumuuntajan T1 ensiökäämi- tykseen W moduloimattoman paluupulssijännitteen V „ ke- P Ktl 20 hittämiseksi toisiokäämityksen Wg liittimelle A. Moduloi-: maton paluupulssijännite kehitetään myös suurjännitekäämi- tyksessä WRy äärianodin kiihdytyspotentiaalin kehittämiseksi suurjännitteen kehittävän piirin 23 liittimelle U.

Kuvio 3 esittää kuvion 2 pystypoikkeutuspiirin 40 25 yksityiskohtaisen suoritusmuodon. Pystypoikkeutuspiiri 40 sisältää pystypoikkeutusvahvistimen U1 kytkettynä kuvion 2 pystypoikkeutuskäämitykseen Ly pystypoikkeutusvirran iy kehittämiseksi, joka poikkeuttaa elektronisuihkut kuvion 2 kuvaputkessa SP pystysuuntaan. Pystypoikkeutuskäämitys Ly 30 on kytketty pohjois-eteläsuuntaisen ja lokinsiipivääristy-**-. män korjauspiiriin 34 pystypoikkeutusvirran iy moduloimi seksi tavalla, joka korjaa sekä rasterin pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän että lokinsiipivääristymän, kun rasterijuovat pyyhkäistään kuvion 2 suorakulmaistasomaisel-35 le kuvaputkelle SP. Pohjois-eteläsuuntaisen tyynyvääristymän ja lokinsiipivääristymän korjauspiirin 34 toiminnan 8 79432 selitys voidaan löytää US-patenttihakemuksesta sarjanumero 719 227, jätetty 2.4.1985, keksijänä P.E. Haferl ja otsikoltaan "NORTH-SOUTH PINCUSHION CORRECTED DEFLECTION CIRCUIT", vastaten PCT-hakemusjulkaisua WO 85/04756, jul-5 kaistu 24.10.1985 ja US-patenttihakemuksesta sarjanumero 733 661, jätetty 10.5.1985, keksijöinä P.E. Haferl ja muut ja otsikoltaan "GULLWING DISTORTION CORRECTED DEFLECTION CIRCUITRY FOR A SQUARE-PLANAR PICTURE TUBE", vastaten PCT-hakemusjulkaisua WO 86/00170, julkaistu 3.1.1986.

10 Pystypoikkeutusvirta iv kuljettuaan korjauspiirin 34 läpi virtaa kytkentä- tai pystysuuntaisen S-muotoilu-kondensaattorin C^. ja virtanäytteenottovastuksen Rg läpi. Kytkentäkondensaattori Cv integroi pystypoikkeutusvirtaa iv likimain ideaalisen aaltomuodon omaavan AC-parabolijän- 15 nitteen kehittämiseksi kondensaattorin Cy ylitse liittimien 35 ja 36 välille, joka jännite toistuu pystypoikkeutustaa-juudella. Jännite kondensaattorin C^ ylitse käsittää AC-parabolijännitteen kerrostuneena DC-tasolle, jonka on aikaansaanut pystypoikkeutusvahvistin U1. Jännite VgV kehi- 20 tettynä virtanäytteytysvastuksen R ylitse on esitetty kuviossa 5a ja käsittää AC-, S:n muotoillun saha-aalto-jännitteen, joka toistuu pystypoikkeutustaajuudella. Jännite V1 kehitettynä liittimelle 35 on esitetty kuviossa 5b ja se vastaa jännitteiden summaa, jotka on kehitetty 25 vastuksen Cv ja vastuksen Rg ylitse. Siten jännitteen V1 AC-komponentti pystyjuova-ajan aikana, aikana t^-t^ kuviossa 5b, on yleisesti parabolisesti muotoiltu jännite, jota on porrastettu alaspäin suhteellisen pienellä saha-aalto jännitekompo nent il la, joka on johdettu näytteytysvas- 30 tukselta R .

s Jännitteet liittimillä 35 ja 36 on syötetty pysty-poikkeutusvahvistimeen U1 muodostamaan DC- ja AC-takaisin-kytkentä vastaavasti vahvistimelle. Pystytaajuiset jännitteet V1 ja VgV, vaakataajuinen paluupulssijännite ja 35 jännite V^g kehitettynä muuntajan T2 käämityksen W2 ylitse on kytketty korjauspiiriin 34 muodostamaan poikkeutus- 9 79432 tahti-informaatio ja muodostamaan aaltomuotoinformaatio, joka tuottaa vaaditun pystypoikkeutusvirran iv aaltomuo-toilun ja modulaation, kuten on selitetty yllä mainituissa US-patenttihakemuksissa.

5 Pystypoikkeutuspiiriä 40 voidaan pitää pieni-impe- danssisena jännitelähteenä 48, joka kehittää parabolisen jännitteen V1 lähteen ulostuloliittimelle 35.

Pystyparabolijännite V1 on epälineaarisesti aalto-muotoiltu epälineaarisella aaltomuotoiluverkostolla 50 ja 10 syötetty sitten DC-sulkukondensaattorin C2 ja parabolisen amplitudin asettelevan potentiometrin R kautta sivutyyny-modulaattoriohjauspiirin 60 vahvistimen U2 invertoimatto-maan sisääntuloliittimeen. Pystysaha-aaltojännite VgV syötetään vahvistimen U2 invertoivaan sisääntuloliittimeen 15 trapetriasettelupotentiometrin Rt liu'un ja vastuksen 31 kautta. DC-tasoa invertoivalla sisääntuloliittimellä ohjataan leveydenasettelupotentiometrillä 33, joka kytkee +25V lähteen vahvistimen U2 invertoivaan sisääntuloliitti-: meen vastuksen 32 ja potentiometrin 33 liukuvarren kautta.

20 Vahvistimen U2 ulostulo on kytketty invertoivaan ohjaus-. asteeseen U3, joka syöttää modulointijännitteen Vm modu- laattorikuristinkelalle L .

: m M Sivutyynymodulaattoriohjauspiiriä 60 käytetään kyt ketyssä tilassa vaakataajuudella. Vaakasaha-aaltojännite-25 generaattori 29, joka on tahdistettu vaakapaluupulssijännitteellä Vj^j, syöttää vaakataajuisen saha-aalto jännitteen VgH vahvistimen U2 invertoimattomalle sisääntuloliittimelle vastuksen R kautta. Vastus R_ edustaa saha-aaltojännitege-. . 9 9 : neraattorin 29 tehollista lähde impedanssia. Vahvistimen U2 30 ulostulo on pulssinleveysmoduloitu, vaakataajuinen jännite, jolla on toimintajakso, joka vaihtelee pystytaajuudella.

Tämä sallii ohjauksen, joka on muodostettu sivutyynykor- jausmodulaattoripiirillä 80, muuttamisen tavalla, joka kor- jaa sivu tyyny vääristymän.

35 Sivutyynykorjausmodulaattoripiiri 80 toimii samalla tavoin kuin mitä on kuvattu US-patenttihakemuksessa sarja- 10 79432 numero 651 301# jätetty 17.9.1984, keksijänä P.E. Haferl ja otsikoltaan "EAST-WEST CORRECTION CIRCUIT", vastaten GB-hakemusjulkaisua 2 150 796A, julkaistu 3.7.1985. Muitakin sivutyynykorjäuspiirejä, kuten hakkurityyppisiä dio-5 dimodulaattoripiirejä, voidaan käyttää ohjaamaan vaakapää-teastetta 70.

Keksinnön erään piirteen mukaisesti epälineaarinen aaltomuotoiluverkosto 50 on sijoitettu liittimelle 35 ja sivutyynymodulaattoriohjauspiirin 60 vahvistimen U2 in-10 vertoimattoman sisääntuloliittimen väliin. Epälineaarinen aaltomuotoiluverkosto 50 muuttaa liittimellä 35 olevan parabolijännitteen V1 aaltomuotoa muutetun parabolijännitteen V2 kehittämiseksi liittimelle 37, kuten on esitetty jännitteen V2 kiinteäviivaisella aaltomuodolla kuviossa 15 5f. Muotoiltu parabolijännite V2 syötetään tällöin vahvis timen U2 invertoimattomalle sisääntuloliittimelle AC-kyt-kentäkondensaattorin C2 ja potentiometrin R kautta. Li-säaaltomuotoilu, joka on muodostettu epälineaarisella aal-tomuotoiluverkostolla 50, korjaa jäännössivutyynyvirheen, 20 joka muutoin olisi olemassa, kun rasteri pyyhkäistään suo-rakulmaistasomaisen kuvaputken loistepinnalle.

Epälineaarinen aaltomuotoiluverkosto 50 käsittää va-kiovirtalähteen CS sarjassa potentiometrin R2 kanssa, joka on kytketty trapetsiasettelupotentiometrin liukuvarteen. 25 Diodi D1, joka toimii yksisuuntaisena kytkimenä, on kytketty potentiometrin R2 liukuvarren ja liittimen 37 väliin diodin D1 katodin ollessa kytkettynä liittimeen 37.

Toiminnassa vakiovirtalähde CS kehittää likimain ideaalisen vakiovirran ig, joka on esitetty kuviossa 5d, 30 joka ei merkittävästi muutu arvoltaan koko pystypoikkeutus-aikana tg-tg. Diodi D1 on biasoitu estosuuntaan jännitteellä V2 kuvion 5 ajan t^ aikana. Tänä aikana koko virta iQ, joka virtaa potentiometrin R2 pääteliittimelle 38, virtaa ulos toisesta pääteliittimestä 39, kuten on esitetty ku-35 viossa 5c virralla i^ ajan t^ aikana. Virta i^ virtaa potentiometrin R2 siinä osassa R2b, joka on keskiliukuvar- 11 79432 siliittimen 41 ja pääteliittimen 39 välillä, joka päätelii-tin on kytketty potentiometrin R^. liukuvarteen. Kuvion 5c kiinteäviivainen aaltomuoto esittää myös jännitteen V3, jonka virta i^ on kehittänyt resistanssiin R2b.

5 Kun diodi D1 on johtamaton kuvion 5 ajan t^ aikana, vakiovirtalähde CS edullisesti aikaansaa aseteltavan DC-biasointijännitetason keskiliukuvarsiliittimelle 41, kuten on esitetty kuvion 5c katkoviivalla merkityllä aaltomuodolla. Jännite on sama kuin vakiojännitetaso Vq, joka 10 on aikaansaatu jännitteelle V3 vakiovirtalähteellä CS summattuna pystysaha-aaltojännitteeseen, joka on kehitetty trapetsiasettelupotentiometrin Rt liukuvarrelle. Esimerkinomaisesti jännitetaso Vq on esitetty kuviossa 5c tasolla, jonka potentiometrin R2 liukuvarsi on aikaansaanut, kun 15 liukuvarsi on keskiasennossa.

Kun diodi D1 on johtamaton, jännite V1 on jaettu jännitteen jakajalla (R1, R , R. , R ) , joka on kytketty liitti- a O 9 ; ·. men 35 ja vahvistimen U2 invertoimattoman sisääntuloliitti- men väliin jännitteen V2 kehittämiseksi liittimelle 37, jo-20 ka liitin on jännitteenjakajan keskipiste. Kuten on esitetty kuvioissa 5b ja 5f, jännitteille V1 ja V2 on oleellisesti sama aaltomuoto ajan t^ aikana.

Pystyjuovan toisen puoliskon aikana juovahetken tg keskikohdan jälkeen jännitteet V1 ja V2 laskevat amplitu-25 diltaan. Lähellä hetkeä tg jännite V1 on laskenut kynnys-jännitetasolle V'a^ ja jännite V2 on laskenut kynnysjänni-tetasolle V^. Laskenut jännite V2 liittimellä 37 lähellä hetkeä tg tai hetkeä t^ sallii epälineaarisen aaltomuotoi-lupiirin 50 diodin D1 aloittaa johtaminen kytkien siten 30 liittimet 37 ja 41 yhteen.

Diodi D1 jatkaa johtamista koko kuvion 5 aikavälin t ajan. Tämän aikavälin aikana jännitteet V1 ja V2 ovat . . a kynnystasojen V'^ ja V 2 alapuolella vastaavasti. Aikavälin t& lopussa lähellä hetkeä t^ tai hetkeä t^ jänniitteet 35 V1 ja V2 ovat kasvaneet riittävästi kuvion 5c biasointi-jännitetason synnyttämiseksi uudelleen liittimelle 41, mikä pakottaa diodin D1 johtamattomaksi.

12 79432

Aikavälin t aikana, kun diodi D1 on johtava, kuvion a 5d vakiovirran ip se osa, joka virtaa potentiometrin R2 ylemmässä resistanssiosassa R2a, on erotettu resistanssista R2b potentiometrin R2 liukuvarren ja diodin D1 kautta.

5 Ohitusvirta i diodissa D1 on esitetty kuviossa 5f aikavä- c

Iin t^-t^ tai tg-t^ aikana. Virta ic vähentyy vakiovir- rasta ig, kun diodi D1 on johtava virran i^ amplitudin vähentämiseksi resistanssissa R2b ohitusvirran määrällä.

Kuten on esitetty kuviossa 5c, virralla i, aikavälin t ό 3 10 aikana on sama aaltomuoto kuin kuvion 5e virralla i , mut- c ta käänteinen vaihe.

Virran i aaltomuoto määräytyy jännitteen V1 parabolisen komponentin aaltomuodon mukaisesti, joka syötetään jännitteenjakajalle (R1, R2b), joka muodostuu, kun diodi D1 15 on johtava. Virran i amplitudi liittyy biasointijännitetason V^ ja parabolisen jännitteen V1 arvojen väliseen eroon.

Korjausvirta ic, joka virtaa liittimelle 37, muuttaa jännitteen V2 aaltomuotoa aikavälin t aikana jään-20 nössivutyynyvirheen korjaamiseksi, joka muutoin olisi olemassa kuvion 1 rasterinäytössä R. Korjausvirta i kulkee pääasiassa vastuksessa R1 lisäjännitepudotuksen muodostamiseksi liittimien 37 ja 35 välille, mikä tuottaa litteäm-män kulun parabolijännitteen V2 sivuilla diodin D1 johto-25 aikavälin t aikana.

cl

Kuvion 5f kiinteäviivainen aaltomuoto aikavälin t2 aikana esittää jännitteen V2 diodin D1 johtaessa. Katko-viivainen aaltomuoto esittää aaltomuodon, joka jännitteellä V2 olisi ollut, jos diodi D1 olisi pysynyt johtamatto-30 mana aikavälin t ajan. Verrattaessa kiinteäviivaista aal- d tomuotoa katkoviivaiseen aaltomuotoon kuviossa 5f, havaitaan että epälineaarisen verkoston 50 läsnäolo muotoilee parabolijännitettä V2 aikavälien t^-t^ ja t6-t7 aikana' kun pyyhkäistään rasterin ylä- ja alaosat.

35 Parabolijännitteen V2 litistyminen esiintyy, kun pyyhkäistään rasterilinjat kuvion 1 linjojen L3 ja L4 13 79432 välillä ja linjojen L6 ja L7 välillä. Tämä litistyminen tuottaa poikkeutusvirran iH vähäisemmän amplitudimodulaation, kun pyyhkäistään rasterilinjojen ylä- ja alaosat. Epälineaarisen aaltomuotoilun tuloksena on kuvion 1 5 rasterinäytön R taipuneiden pystylinjasegmenttien suoristuminen jäännössivutyynyvirheen korjaamiseksi, jonka on aiheuttanut suorakulmaistasomaisen kuvaputken etulevyn kasvanut kaareutuminen etulevyn yläosan ja alaosan alueilla.

Kuvio 4 esittää yksityiskohtaisemman suoritusmuodon 10 kuvion 3 piiristön osalle, joka sisältää epälineaarisen aaltomuotoiluverkoston 50. Kuvioiden 3 ja 4 kohteet, jotka on merkitty samoin viitenumeroin, suorittavat samoja toimintoja tai edustavat tai edustavat samanlaisia suureita.

15 Invertoiva ohjausaste U3 käsittää kytkentätransisto- rin Q2, jota ohjataan kannaltaan vahvistimella U2 ja jonka kollektori on kytketty kuristinkeraan Lm ja sen emitteri on kytketty maadoitukseen. Niiden aikavälien aikana kussakin vaakapoikkeutusjaksossa, jona transistori Q2 on johta-20 maton, modulaattorivirta i virtaa B+ syöttölähteeseen .·. vauhtipyörädiodin D4 kautta. DC-biasointi transistorin Q2 kantaa varten on muodostettu jännitteenjakajavastuksilla 42 ja 43. Transistorin Q2 stabiloidun toiminnan aikaansaamiseksi negatiivinen takaisinkytkentä transistorin kollek-25 torilta vahvistimen U2 invertoimattomaan sisääntuloliitti-meen on muodostettu vastuksen 44 kautta.

Vaakasaha-aaltojännitegeneraattori 29 käsittää RC-verkoston sisältäen vastuksen 45 kytkettynä paluumuuntajan liittimeen A ja kondensaattorin 46 kytkettynä vahvistimen 30 U2 invertoimattomaan sisääntuloliittimeen. DC-biasointi in-vertoimattomalle sisääntuloliittimelle on muodostettu vastuksella R^. Vaakapaluupulssijännite on integroitu RC-verkostolla vaakasaha-aaltojännitteen VgH kehittämiseksi, joka tuottaa transistorin Q2 vaakataajuisen kytkennän. Vaa-35 kaataajuisen kytkennän käyttöjaksoa moduloidaan jännitteen 14 79432

VsH AC-nC)llatason pystytaajuisen modulaation avulla.

Kuviossa 4 vakiovirtalähde CS käsittää DC-jännitelähteen, jolla on suhteellisen suuri taso, kuten 140 volttia, B+ jännitelähteen kytkettynä suhteellisen suuriarvoi-5 seen, kuten 180 kilo-ohmia, vastukseen R3. Vakiovirran ig amplitudi määräytyy pääasiassa B+ jännitteen arvosta jaettuna vastusten R3 ja R2 arvojen summalla. Virta ig muodostaa aseteltavan biasointijännitetason potentiometrin R2 liukuvarrelle, joka pitää diodin D1 johtamattomana kuvion 10 5 aikavälin t^ aikana, kun parabolijännite V1 on kyllin suu ri amplitudiltaan pitämään diodi estosuuntaan biasoituna. Jäljellä olevan aikavälin t aikana parabolijännite V1 on a riittävän pieni amplitudiltaan sallimaan diodin D1 ohikyt-kemään osa virrasta ig potentiometrin R2 resistanssiosalta 15 R2b korjausvirran i muodostamiseksi, joka aaltomuoto!lee barapolijännitettä V2.

Edullisesti diodi D1 on DC-kytketty jännitelähteeseen 48 vastuksen R1 kautta diodin D1 katodin ollessa kytkettynä kytkentäkondensaattorin C2 DC-puolelle (paraboli-20 jännitteen V1 suhteen). Diodin D1 DC-kytkennän avulla jännitelähteeseen 48 diodikytkentähetket t^ ja tg voidaan ·*' asetella potentiometrillä R2 riippumattomasti itä-länsi- suuntaisen paraboliamplitudin potentiometrin R= asettelus-

Cl ta. Kun potentiometriä R asetellaan halutun paraboliamp- a 25 litudin saamiseksi, parabolijännitteen AC-nollataso, joka on syötetty vahvistimen U2 invertoimattomaan sisääntulo-liittimeen myös vaihtelee. Tällä AC-nollatason vaihtelulla on vähäinen vaikutus tai ei lainkaan vaikutusta diodin D1 kytkentään.

30 Oletetaan esimerkiksi, että amplitudipotentiometriä R asetellaan muodostamaan oikea määrä sivutyynykorjausta, a kun pyyhkäistään keskirasterilinjat kuvion 1 rasterilinjan L4 ja rasterilinjan L6 välillä kuvion 5 aikavälin t^-tg ai-kana. Potentiometri R2 voidaan tällöin asetella aikaansaa-35 maan biasointijännitetaso V^, joka sallii diodin D1 kytkeä johtotiloja lähellä hetkiä t^ ja tg. Diodin D1 kytkentä 15 79432 lähellä hetkiä t^ ja tg muodostaa vaaditut jännitteen V2 lisäaaltomuotoilun, joka korjaa jäännössivutyynyvirheen rasterinäytön R ylä- ja alaosan alueilla.

Hetket, jona diodi D1 kytkee johtavuustiloja, ohja-5 taan DC-biasointitasolla V^, joka on muodostettu potentiometrillä R2 amplitudipotentiometrin R_ sijasta. Potentio- a metrin R2 asettelulla ei ole merkittävää vaikutusta aikaisempaan potentiometrillä R_ muodostettuun amplitudiasette- a luun.

10 Kun potentiometrin R2 liukuvartta siirretään kohti pääteliitintä 39, diodin D1 johtavuusaikaväli t pienenee ä ja sulkuaikaväli t^ kasvaa. Rasterilinjojen L4 ja L6 paikka siellä, missä epälineaarinen aaltomuotoilu alkaa, siirtyi poispäin keskirasterilinjalta L5 kohti ylä- ja alaosan 15 rasterilinjoja L3 ja L7 vastaavasti. Jännitteen V2 huipun siirtymä alaspäin, joka esiintyy lähellä paluun alkua lähellä hetkiä t2 ja t^ siirtyy myös alaspäin kohti katkoviivalla merkittyä tasoa, joka edustaa huipun siirtymistä alaspäin, kun diodi D1 on sammutettuna koko pystypoikkeu-20 tusaikavälin t2~t^ ajan.

Parabolijännitteen V2 epälineaarisen aaltomuotoi-lun määrä voidaan määrittää jännite-erona kuvion 5f kat-; ‘ koviivaisen ja kiinteäviivaisen aaltomuodon V2 välillä --- hetkinä t3 ja t?, pystyjuovan alku- ja loppukohdassa, vas- 25 taavasti. Tämä jännite-ero katkoviivaisen aaltomuodon V2 suhteen edustaa korjauksen määrää, joka on tuloksena kuvion 1 rasterinäytöllä.

Kun potentiometrin R2 liukuvartta siirretään kohti pääteliitintä 38, epälineaarisen aaltomuotoilun määrä kas-30 vaa, kunnes diodin D1 johtoaikaväli t on sama kuin johta- a mattomuusaikaväli t^. Kun potentiometri R2 siirretään edelleen kohti pääteliitintä 38, aaltomuotoilun määrä alkaa laskea ja saavuttaa nollan, kun biasointijännitetaso on asetettu riittävän korkealle tasolle sallimaan diodin D1 35 johtaminen koko pystypoikkeutusaikavälin ajan.

16 79432

Virran i amplitudi muuttuu, kun potentiometriä R2 asetellaan. Kuitenkin huippuamplitudi, jonka parabolijän-nite V2 saavuttaa, pysyy oleellisesti samana kaikilla asettelutasoilla, koska kuvioiden 3 ja 4 korjausvirta i c 5 virtaa pääosin vastuksessa R1 eikä lisää mitään merkittävää varausta AC-kytkentäkondensaattoriin C2. Virran i merkittävää osaa ei virtaa kondensaattorissa C2 johtuen kondensaattoriin C2 ja vastuksiin R,, R, , R liittyvästä

3. JD CJ

pitkästä aikavakiosta. Virta i aiheuttaa hyvin pienen 10 kasvun keskimääräiseen DC-jännitteeseen liittimellä 37, jota ei ole esitetty kuvion 5 aaltomuodossa. Tämä kasvu on likimain 75 millivolttia, joka on 1/4 jännite-erosta kuvion 5f jännitteen V2 katkoviivaisen ja kiinteäviivaisen aaltomuodon välillä hetkinä t^ ja t^.

15 Kun diodi D1 tulee johtavaksi, jännitelähde 48 tulee DC-kytketyksi virtalähteeseen CS. Samaan aikaan ylimääräinen kuormitusimpedanssi tulee kytketyksi virtalähteeseen CS johdettuna jännitteenjakajalta (R1, R_, R, , R ). Joh- a D g tuen DC-kytkennästä, joka on muodostettu diodilla D1 poten-20 tiometrin R2 liukuvarren ja jännitelähteen 48 välille, lisäjännite, joka on kytketty samaan piiriin virtalähteen CS kanssa kuvion 5 aikavälin t aikana, on suhteellisen 3 pieni. Lisäjännite AV3, on sama kuin jännite-ero kuvion 5c vakiojännitetason Vq ja resistanssin R2b ylitse kehitetyn 25 jännitteen V3 välillä.

Jännitteen 3 huipusta huippuun amplitudi on suhteellisen pieni, likimain 1 voltti huippujännitettä kuviossa 4 annetuille arvoille. Koska huipusta huippuun -amplitudi Δ&3 on paljon pienempi kuin vakiovirtalähteen CS B+ jän-30 nite, ohitusvirta ic, jonka lähde CS syöttää, kun diodi D1 on johtava, on myös pieni verrattuna virtaan i^ eikä sillä ole oleellista vaikutusta vakiovirran amplitudiin. Kuviossa 4 annetuille arvoille virran iQ amplitudi muuttuu vähemmän kuin 1 %:n kuviossa 5 esitetyn johtavuusaikavälin t 35 aikana.

17 79432

Potentiometrin R2 pääteliitin 39 voi olla edullisesti kytketty trapetsiasettelupotentiometriin maan sijasta. Tämä kytkentä sallii epälineaarisen aaltomuotoiluverkoston 50 muodostaa parabolijännitteen V1 saha-aaltojännitekompo-5 nentin yhteismuodon vaimennus. Siten diodi D1 epälineaari-sesti aaltomuotoilee ainoastaan jännitteen V1 parabolikom-ponenttia eikä saha-aaltokomponenttia. Jännitteen V1 saha-aaltokomponentin aaltomuotoilun yhteismuodon vaimennus voidaan havaita kuvioiden 5c ja 5e aaltomuodoista, jotka ovat 10 symmetrisiä juovahetken t^ keskikohdan suhteen.

Epälineaarinen aaltomuotoiluverkosto 50 tuottaa edullisesti asteittaisia muutoksia parabolijännitteen V2 kaltevuuteen diodin D1 kytkentähetkinä, jotka tasaisesti suoristavat rasterinäytön R pystyjuovien taipuneita segment-15 tejä kuviossa 1 aiheuttamatta pystylinjakuvion edestakaisin heiluvia linjavaihteluita lähellä rasterilinjoja L4 ja L6.

Epälineaarinen aaltomuotoiluverkosto 50 toimii vir-tajakajana virran iQ jakamiseksi virraksi i3 ja virraksi ic diodin D1 johtavuuden aikana. Siten muutoksilla diodin D1 20 myötäjännitepudotuksessa johtuen muutoksista ympäristön lämpötilassa, on vähäinen vaikutus parabolijännitteen aalto-muotoiluun.

Claims (12)

1. Videonäyttölaite varustettuna rasterivääristy-män korjauksella, joka käsittää 5 poikkeutusvälineen (20, 40) sisältäen vaaka- (L^) ja pysty- (Lv) poikkeutuskäämitykset vaaka- ja pystypoikkeu-tusvirtojen kehittämiseksi vastaavasti niihin kuvaputken (SP) elektronisuihkun (18) sallimiseksi pyyhkäistä rasteri loistepinnalle (15); 10 paraboligeneraattorin (48) kytkettynä poikkeutus- välineeseen (20, 40) elektronisuihkun (18) pyyhkäisyn parabolisen modulaation tuottamiseksi ensimmäisen rasteri-vääristymän yleisen korjauksen muodostamiseksi; tunnettu siitä, että 15 kuvaputkella (SP) on loistepinta (15) sijoitettu na etulevylle (30), jolla on epäpallomaisesti kaarevat pintaääriviivat ja että mainittu korjaus jättää korjaamattoman jäännösrasterivääristymän johtuen etulevyn (30) epäpallomaisesti kaarevasta geometriasta ja että se käsittää 20 välineen (50) mainitun parabolisen modulaation epälineaariseksi modifioimiseksi elektronisuihkun (18) pyyhkäisyn li-sämodulaation muodostamiseksi jäännösrasterivääristymän muuttamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, jossa en- .· 25 simmäinen rasterivääristymä johtaa sivutyynyrasterivääris- tymään, tunnettu siitä, että etulevyllä (30) on epäpallomaisesti kaareva geometria, joka johtaa etulevyn (30) lähellä ylä- ja alaosaa olevilla alueilla kasvaneeseen kaarevuuteen suhteessa kaarevuuteen alueilla lähellä 30 keskiosaa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että epälineaarisesti modifioiva väline (50) käsittää virtalähteen (CS) kytkettynä paraboligene-raattoriin (48) ja kytkettyyn virtajakajaan (D1, 42), joka 35 kytkee ensimmäisestä johtavuustilasta toiseen johtavuusti-laan pystyjuova-ajan sen osan aikana, kun rasteri is 79432 pyyhkäistään etulevyn (30) kasvaneen kaarevuuden alueille.

4, Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että paraboligeneraattori (48) kehittää yleisesti parabolisesti muotoillun sisääntulojännitteen, 5 joka toistuu pystypoikkeutustaajuudella ja jolla on sekä DC-komponenttijännite että parabolinen AC-komponenttijännite ja että kytketty virtajakaja käsittää impedanssin (R2), joka vastaanottaa vakiovirran virtalähteeltä (CS) biasoin-tijännitetason muodostamiseksi, ja kytkentävälineen (Dl), 10 joka reagoi biasointijännitetasoon ja on tasavirtakytketty paraboligeneraattoriin (48) vakiovirran osan ohikytkemistä varten, kun sisääntulojännite ylittää kynnysjännitetason, joka on muodostettu biasointijännitetason mukaisesti sisääntulo jännitteen aaltomuodon modifioimiseksi tavalla, joka 15 korjaa jäännösrasterivääristymän.

5. Piiri tietyn virheen korjaamiseksi elektroni-suihkun paikannuksessa videonäyttölaitteella käsittäen: poikkeutuskäämityksen (L^); pääteasteen (70) virran kehittämiseksi poikkeutuskää-20 mitykseen (LH) elektronisuihkun paikannuksen ohjaamiseksi; parabolisen jännitteen generaattorin (48) yleisesti parabolisesti muotoillun sisääntulojännitteen kehittämiseksi, joka toistuu poikkeutustaajuudella ja jolla on sekä DC-komponenttijännite että parabolinen AC-komponenttijänni-25 te; tunnettu vahvistimesta (U2) pääteasteen ohjaamiseksi parabolisesti muotoillun sisääntulojännitteen mukaisesti mainitun tietyn virheen yleiseksi korjaamiseksi samalla kun elektronisuihkun paikannukseen jää jäännösvirhe; 30 virtalähteestä (CS); impedanssista (R2), joka vastaanottaa virran virtalähteeltä (CS) biasointijännitetason muodostamiseksi; ja kytkentävälineestä (D1), joka reagoi biasointijännitetasoon ja on tasavirtakytketty parabolisen jännitteen 35 generaattoriin (48) osan virrasta virtalähteeltä (CS) ohikytkemistä varten, kun sisääntulojännite ylittää 20 79432 kynnysjännitetason, joka on muodostettu biasointijännitetason mukaisesti sisääntulojännitteen aaltomuodon modifioi-miseksi tavalla, joka korjaa mainitun jäännösvirheen.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen piiri, t u n - 5. e t t u siitä, että kytkentäväline (D1) on tasavirtakyt-ketty parabolisen jännitteen generaattorin (48) ulostulo-liittimeen (35) , jolle liittimelle sisääntulojännite kehitetään ja joka on tasavirtakytketty impedanssin (R2) liittimeen (41), jolle impedanssin liittimelle (41) biasointi-10 jännite on kehitetty.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen piiri, tunnettu siitä, että kytkentäväline käsittää diodin (D1), jossa kulkee ohikytketty virtaosa virtalähteeltä (CS).

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen piiri, t u n -15 n e t t u siitä, että ohikytketty virtaosa virtalähteeltä aikaansaa modifioidun parabolijännitteen kytkentäväli-neen (D1) ulostuloliittimelle (37), joka on tasavirtakytketty parabolisen jännitteen generaattorin (48) ulostulo-liittimeen (35), jolla modifioidulla parabolijännitteellä 20 on aaltomuoto, joka yleisesti seuraa sisääntulojännitteen aaltomuotoa, kun kytkentäväline on yhdessä johtavuustilas-sa ja jolla on aaltomuoto, joka on oleellisesti erilainen kuin sisääntulojännitteellä, kun kytkentäväline on toises-sa johtavuustilassa. ; : 25

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen piiri, t u n - n e t t u välineestä (C2) modifioidun paraboli jännitteen AC-kytkentämiseksi vahvistimeen (U2).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen piiri, tunnettu aseteltavasta jännitteenjakajasta (R2), joka 30 on kytketty AC-kytkentävälineeseen (C2) ja tasavirtakytketty vahvistimeen AC-kytketyn modifioidun parabolijännitteen amplitudin asettelemiseksi ja että modifioidun parabolijän-nitteen huippuamplitudi, joka on aikaansaatu kytkentäväli-neen (D1) ulostuloliittimelle (37) pysyy oleellisesti muut-' 35 tumattomana jännitteenjakajan (R2) eri asetteluille. 21 79432

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen piiri, t u n -n e t t u siitä, että sisääntulojännite sisältää AC-saha-aaltokomponenttijännitteen, joka toistuu poikkeutustaajuudella ja sisältää edelleen välineen (Rt) saha-aaltokomponentti- 5 jännitteen syöttämiseksi impedanssille (R2) saha-aaltokom-ponenttijännitteen yhteismuodon vaimennuksen muodostamiseksi ohikytketyn virtaosan suhteen virtalähteeltä (CS).

12. Patenttivaatimuksen 8 mukainen piiri, tunnettu siitä, että virtalähde (CS) käsittää DC-jänni- 10 telähteen (140V) joka on kytketty toiseen impedanssiin (R3) ja että kytkentäväline (D1) syöttää lisäjännitteen ensimmäisen impedanssin (R2) liittimelle (41), joka edustaa erotusta biasointijännitetason ja sisääntulojännitteen välillä. 22 79432