FI78517B - Foerbaettrat foerfarande foer tvaettning av brun maeld. - Google Patents

Description

1 78517

Parannettu menetelmä ruskean sulpun pesemiseksi Förbättrat förfarande för tvättning av brun mäld

Keksintö kohdistuu menetelmään käytettyjen tai ylimääräisten keittokemikaalien ja pihkan poistamiseksi ja talteenottami-seksi ensiöselluloosakuidusta. Keksintö kohdistuu erityisemmin parannettuun menetelmään ruskean sulpun pesemiseksi jäte-keittokemikaalijäämien ja ylimääräkeittokemikaalien talteenoton lisäämiseksi ja ei-selluloosa-aineiden, kuten ligniinin, rasvahapposaippuoiden ja hartsihappojen, poistamiseksi.

Ensiöselluloosakuitu, joka on tyypillisesti peräisin lehtipuuta! havupuutukeista, läpikäy pitkähkön käsittelyn ennen kuin se on sopivaa paperinvalmistukseen. Tyypillisessä selluloosan keitossa, lyhyesti, sanottuna, tukit hienonnetaan hakkeeksi, joka syötetään keittimeen. "Keittoliuos", vesiliuos, joka saadaan myöhemmin kuvattavasta pesuvaiheesta ja sisältää liuenneet ja jäljelle jääneet keittokemikaalit, jätekeittokemi-kaalijäännöksen ja selluloosakontaminantit ja "valkolipeä", toinen tekniikassa tunnetun selluloosan keittomenetelmän sivutuote, syötetään keittimeen, pääasiallisesti luksi laimennusta varten. Keittokemikaaleja lisätään myös tarpeen mukaan. Keittokemikaalit kuvataan alempana.

Keittimen sisältö saatetaan suhteellisen korkeaan lämpötilaan ja paineeseen, esimerkiksi n. 110 lb/in1 (n. 758,4 kPa) paineessa n. 350 °F:seen (n. 176,7 °C). Hake "keitetään" keitti-messä näissä olosuhteissa hakkeen muuntamiseksi massaksi (engl. pulp). Tyypillisesti näissä olosuhteissa haketta keitetään n. 1...5 h. Keitto voidaan suorittaa erä- tai vuokeitti-missä.

Keiton jälkeen vesiväliaineessa olevaa keitettyä haketta tai massaa kutsutaan "ruskeaksi sulpuksi". Ruskea sulppu koostuu 2 78517 tavallisesti kahdesta faasista, massasta ja keittimen sisällön liuos- tai nestefaasista. Kuitenkin keiton jälkeen jäljellejäävät tyypillisesti ylisuuret hakeosaset, riittämättömästi keitetyt hakeosaset tai oksat. Nämä komponentit poistetaan ruskeasta sulpusta yleensä oksasihdei11ä, jotka tyypillisesti koostuvat karkeista seuloista.

Ennen massan 1isäkäsittelyä pidetään yleensä välttämättömänä erottaa massa keittoliuoksesta. On myös toivottavaa puhdistaa massa poistamalla ja mitä suurimmassa määrin mahdollista tal-teenottamal1 a jäte- tai ylimääräkeittokemikaalit ja poistamalla ja taiteenottamalla pihkakontaminantit.

Keiton ja sitä seuraavan ylisuurten hakeosasten ja senkaltaisten poiston jälkeen ruskea sulppu siirretään pesuhollanteriin pesuvaihetta varten. Pesuprosessi käsittää tyypillisesti sarjan pesuhol1antereita, jotka erottavat massan keittoliuoksesta ja kasvavassa määrin puhdistavat massan poistamalla keitto-kemikaalit, keittokemikaalijäämät ja ei-selluloosa-kontaminan-ti t.

Pesuvaiheen suorittamiseksi voidaan käyttää useita menetelmiä. Aiemmin ruskea sulppu suodatettiin kaksoispohjasäi1iössä tai diffuusorissa, johon keitin purkautui. Keittoliuos suodatettiin kaksoispohjän kautta ja massa pestiin keittoliuoksen painovoimaisei la korvautumisella pesuvedellä. Myös muuntyyppisiä pesureita, kuten painepesureita, tunnetaan tekniikassa.

Nykyään käytetään tyypi11isemmin pyörivää vakuumirumpua tai -sylinteriä tai vakuumipesulaitetta. Kuten tunnettua niille, joille tekniikka on tuttua, vakuumipesulaite on yleisesti viirasylinteri tai -rumpu, joka pyörii ruskeaa sulppua (se on massaa ja keittoliuosseosta) sisältävässä altaassa. Rummun alaosa upotetaan ruskeaan sulppuun. Rummun sisällä käytetään vakuumia, kun se pyörii ruskean sulpun läpi. Keittoliuos suodattuu viirarummun pinnan läpi sisäpuolelle jättäen massaker-roksen rummun ulkopinnalle. Rummun sisäpuolella oleva vakuumi- 11 3 78517 voima pitää massakerroksen paikallaan, mistä se johdetaan pois.

Massakerros jatkaa rakentumistaan muodostaen maton tai arkin, kun rummun upotettu osa pyörii ruskean sulpun läpi altaassa. Keittoliuos jatkaa suodattumistaan massasta tai kuitumatosta ulkopuolella vallitsevan ilmakehän ja sylinterin sisäpuolella vallitsevan vakuumin välillä olevan paine-eron johdosta.

Pesutapahtuma järjestetään yleensä massa-arkin yläpuolelle sijoitetuilla suihkuilla. Vettä suihkutetaan massa-arkin päälle korvaamaan keittoliuos arkista rummulla, kun rumpu jatkaa pyöriini stään. Vakuumi voi ma vetää veden arkkiin, jossa se korvaa keittoliuoksen. Keittoliuos valuu pois arkin toiselta puolelta sylinterin sisäpuolelle, josta se tyhjennetään pois suodoksen varastosäiliöön uudelleenkäyttöä varten, esimerkiksi pesuvedeksi kontaminoidummal1 e arkille, joka on muodostunut toiselle sarjan pesulaitteista.

Lopuksi massa-arkki poistetaan viiran pinnalta kaapimella.

Arkin pinta, johon pesuvesi levitetään, tulee puhtaammaksi kuin sylinteriä lähellä oleva massa arkin pohjalla, koska pesuvesi tulee konsentroidummaksi keittoliuoksesta, kun se kulkee arkin läpi. Siis siellä, missä käytetään pesulaite-sarjaa, ensi mmä isestä vakuumi pesula itteesta saatu massa-arkki sulputetaan yleensä uudelleen tasaisemmin puhtaan massan saamiseksi ennen sen kulkeutumista toisen vakuumipesulaitteen yli. Tämä uudel leensulputusvaihe toistetaan yleensä kunkin peräkkäisen vakuumipesulaitteen välillä.

Uudelleensulputusvaiheessa massakuidut sekoitetaan voimakkaasti alhaisessa sakeudessa (se on massa on hyvin laimeaa) pesun helpottamiseksi. Alhainen sakeus auttaa myös liuenneen kuiva-aineen alennetun konsentraation aikaansaamisessa ennen massan kerääntymistä sarjan seuraavalla pesulaitteella. Alhainen 4 78517 sakeus edistää kontaminoidun keittoliuoksen diffuusiota massasta uudelleensulputusvaiheessa.

Pesulaitteiden sarjassa massaväline ja pesuvesi järjestetään yleensä virtaamaan vastavirtaisesti toistensa suhteen. Puhdasta vettä käytetään tyypillisesti pesemään massa-arkki viimeisen vaiheen pesulaitteel1 a. Suodosta, joka vedettiin massa-arkin läpi kullakin pesulaitteel1 a, käytetään pesemään massa edellisellä pesu 1 aitteel1 a. Tämä auttaa minimoitaessa keittoliuoksen, joka erotetaan massasta ja josta keittokemi-kaalit tai keittokemikaali jäämät ovat tai teeno tettavi ssa, laimennusta, kuten kuvattu alempana.

Massatehtaissa käytetyt keittokemikaal it ovat tekniikassa tunnettuja. Lyhyesti sanottuna, keittosysteemi on yleensä joko sulfaatti (engl. kraft) tai sulfiitti. Tekniikassa tunnetaan myös muita keittojärjestelmiä.

Sulfaattisysteemi käsittää yleensä natriumhydroksidin ja natriumsulfidin käytön keittimessä auttamaan puukuitujen hajoamisessa massan valmistamiseksi. Natrium voidaan lisätä natriumsulfaattina, natriumkarbonaattina tai sen kaltaisina natriumyhdisteinä. Su 1 fiittisysteemi käsittää tyypillisesti S02:n ja magnesiumin, kalsiumin, natriumin tai ammoniakin käytön. Sul faattitehdas synnyttää "mustaalipeää", kun taas vastinosaan sul fiittitehtaissa viitataan "punalipeäl lä". Tämän kuvauksen tarkoitusta varten termi "keittoliuos" tarkoittaa sekä "puna-11 että "musta" 1 ipeää ja muista selluloosan keitto-menetelmistä, kuten niistä, jotka kuvataan alla, tuloksena olevaa massaseoksen vesifaasia.

Jotkut massatehtaat muodostavat massaa puutuotteista ilman keittokemi kaalien käyttöä. Tunnetaan useita sellaisia selluloosan kuidutusmenetelmiä, mukaanlukien mekaaniset menetelmät, kuten hiokemenetelmä, jauhimen käyttö hierteen aikaansaamiseksi tai lämmön käyttö kuumahierteen aikaansaamiseksi. Useimmat sellaisista menetelmistä perustuvat lämpöön ja mekaaniseen 5 78517 vaikutukseen puukultujen hajottamiseksi. Muut menetelmät, kuten NSSC-menetelmä, perustuvat sekä kemialliseen että mekaaniseen vaikutukseen. Vaikka nämä mekaaniset, 1ämpömekaani-set tai puolikemial1iset menetelmät tyypillisesti eivät sisällä pesuvaiheita, niin siellä missä käytetään pesu vai hei ta, tämän keksinnön menetelmät voivat auttaa massan puhdistuksessa ja orgaanisten kontaminanttien talteenotossa.

Ennen pesua ruskea sulppu sisältää monia epäpuhtauksia selluloosan kuidutuksesta, mukaanlukien ylimääräkeittokemikaalit ja jätekeittokemikaal it (missä kemikaaleja käytetään selluloosan keitossa) ja myös suuren määrän orgaanisia kontaminantteja, kuten hartsi happoja, rasvahapposaippuoita ja vastaavanlaisia puusta peräisin olevia aineita. Kontaminantit sulkeutuvat massakuituihin ja ovat myOs läsnä ruskean sulpun vesi faasissa. On havaittu, että yleensä mustalipeän ja vastaavan massan kontaminantit ovat pääasiassa ai kaii1igniiniä, hydroksihappoja ja laktoneja sekä natriumia. Tavallisesti mustalipeä on myös kontaminoitunut etikkahapolla, muurahaishapolla, rikillä, muuttoainei11 a ja metanolilla. Punalipeän (saatu sulfiltti-menetelmän kautta) ja vastaavan massan on havaittu kontaminoituvan 1Ignosulfaati11 a, monosakkaridei11 a (mannoosi11 a , ksy-1oosilla, galaktoosilla, glukoosilla ja arabinoosilla), pölyjä oligosakkarideilla, kalsiumilla, aldonihapoilla, sokeri -su1 fonaatei11 a , muuttoainei11 a, etikkahapolla, metanolilla ja glukuronlhapol1 a. Nämä aineet ovat oleellisesti erilaisia kuin ne, joita kohdataan siistaus- ja vahanpolstouudel1eensulputus-menetelmissä, joissa kontaminantit ovat tavallisesti epäorgaanisia aineita ja hyvin erilaisia orgaanisia yhdisteitä.

On erittäin toivottavaa ottaa talteen tai regeneroida keitto-kerni kaalijäämät uudelleenkäyttöä varten kernikaalimäärän alentamiseksi, joka tehtaan täytyy ostaa. Niitä jäämiä, jotka jäävät massaan selluloosan kuidutuksen jälkeen, ei yleensä talteenoteta ja ne kontaminoivat massatuotteet. Ne jäämät, jotka kulkeutuvat keittoliuoksen mukana, ovat yleensä tal-teenotettavissa. Sen vuoksi on edullista alentaa massan kul- jettamien tai massaan sulkeutuneiden kemikaalien määrää ja kasvattaa keittoliuoksen kuljettamien määrää. Erityisesti on toivottavaa tehostaa kemikaalien siirtoa massasta liuokseen.

6 78517 Tällainen siirto voidaan aikaansaada suuressa määrin massan pesulla. Kuitenkin tuotantotason pesua varten suurten massa-määrien saamiseksi korkealla laatutasolla tai puhtaustasolla, tarvitaan hyvin suuria pesuvesimääriä. Pesuvesi laimentaa massasta pestyn keittoliuoksen ja kemikaalit. Koska kemikaalien talteenotto käsittää tislauksen tai vesipitoisen komponentin haihdutuksen, voi olla merkittävästi kalliimpaa tal-teenottaa kemikaaleja laimeammasta liuoksesta peittäen talteenotolla saavutettavat kustannussäästöt. Siten on olemassa oleellinen tarve ensiömassan pesumenetelmälle, joka poistaa massasta riittävästi ylimäärä- ja jätekeittokemikaalit ja muuten puhdistaa massan aiheuttamatta liiallista laimentumista.

Epäorgaanisten keittokemikaalijäämien talteenotto-ongelmien lisäksi toinen samanlainen sarja toisluokkaisia ensiömassan selluloosan kuidutuksessa kohdattavia ongelmia aiheutuu ligniinin ja muiden orgaanisten aineiden kuten hartsihappojen, rasvahapposaippuoiden, jne. läsnäolosta hakkeessa. On toivottavaa talteenottaa nämä aineet, koska ne ovat taloudellisesti tai kaupallisesti arvokkaita, esimerkiksi talteenotettuina mäntyöljyinä. Lisäksi massa, joka säilyttää sellaisten aineiden korkean tason, voi vaatia useampien kemikaalien käyttöä valkaisuvaiheessa, siten tehden valkaisuvaiheen kalliimmaksi. On olemassa tarve ensiömassan pesumenetelmälle, joka johtaa suurempaan orgaanisten aineiden ja vaaleamman värisen massan talteenottoon samalla minimoiden laimennuksen tai tarvittavan pesuveden määrän näiden tulosten saamiseksi.

Olen havainnut, että ei-ionisen pinta-aktiivisen aineen, dispergoivan aineen ja liuottimen lisäys pesuveteen tai ruskeaan sulppuun itseensä, johtaa odottamattomasti parannet- 7 78517 tuun ensiömassan pesuun. Tämän keksinnön menetelmällä tietty määrä pesuvettä johtaa yllättäen lisääntyneeseen jäte- tai ylimääräkeittokemikaaliyhdisteiden ja orgaanisten kontaminat-tien poistoon täten minimoiden laimennuksen pesumenetelmässä samalla antaen puhtaamman ja tavallisesti vaaleamman värisen massan ja helpottaen keittokemikaalijäämien ja orgaanisten aineiden taloudellista talteenottoa.

Tämä keksintö käsittää ei-ionisen pinta-aktiivisen aineen tai pinta-aktiivisen pesuaineen käytön yhdessä dispergoivan aineen ja liuottimen kanssa pesumenetelmässä. Pinta-aktiivinen aine sisältää oksietyleeniglykoliketjun, jossa ketjun yksi päätehydroksyyli on korvattu alifaattisesta eetteriryhmästä ja alkyyliaromaattisesta eetteriryhmästä koostuvasta ryhmästä valitulla eetteriryhmällä, ja ketjun toinen päätehydroksyyli on korvattu polyoksipropyleeniryhmästä ja bentsyylieetteri-ryhmästä koostuvasta ryhmästä valitulla eetteriryhmällä. Tyypillinen kaava tämän keksinnön edullisille pinta-aktiivi-sille aineille olisi seuraava:

R (Ar)a (OC2H4)n (OC3H6)m Y

jossa a on nolla tai 1,

Ar esittää aromaattista tähdettä, edullisesti monosyklistä, R esittää alifaattista ryhmää, n on noin 3...50, m on noin 0...50, ja Y valitaan ryhmästä, joka koostuu hydroksista ja bentsyyli-eetteristä ja on bentsyylieetteri, kun m on yhtä suuri kuin 0.

R-ryhmä on tyypillisesti tyydyttynyt ja sisältää vähintään 6 hiiltä. Kun a on yhtä suuri kuin nolla, R sisältää 6...24 hiiltä; kun a on yhtä suuri kuin 1, R sisältää normaalisti enintään 18 hiiliatomia. Lyhyesti sanottuna R(Ar)a-ryhmä sisältää vähintään 6 alifaattista hiiliatomia ja yhteensä enintään 24 hiiliatomia.

e 78517

Edellä mainitun rakennekaavan voidaan katsoa sulkevan sisäänsä kaksi pinta-aktiivisten aineiden pääluokkaa, se on (a) alkyy-lifenoleiden alkyleenioksidiadditiotuotteet, ja (b) korkeampien (suurempien kuin C5) alifaattisten alkoholien tai happojen alkyleenioksidiadditiotuotteet. Hapot, joita voidaan käyttää pinta-aktiivisen aineen muodostuksessa, ovat esimerkiksi lauriini-, myristiini-, oleiini-, linoleeni-, palmitiini- ja steariinihappo. Siellä, missä käytetään alifaattisen hapon additiotuotetta, R sisältää tyypillisesti 6...24 hiiliatomia ja saattaa sisältää hieman tyydyttymättömyyttä.

Pinta-aktiiviset aineet, joiden käyttö on mahdollista keksinnössä, ovat yleensä matalavaahtoisia pinta-aktiivisia aineita, jotka eivät osaltaan merkittävästi lisää vaahtoamisongelmia systeemin sisällä.

Nämä pinta-aktiiviset aineet kuvataan yksityiskohtaisesti saman hakijan nimissä olevassa US-patenttihakemuksessa sarjanumero 093,744, haettu 13. marraskuuta 1979 Richard E. Frei-sin, James E. Maloneyn ja Thomas R. Oakesin nimiin, otsikoitu "Uusiokuitujen siistausmenetelmät", joka vastaa GB patenttijulkaisua 2063236 ja jonka lyhentämätön selitys on sisällytetty tähän viittauksella. US-sarjanumeron 093,744 jatko- hakemus jätettiin 17. tammikuuta 1983 ja sille on annettu US-sarjanumero 458,432.

Tämä keksintö käsittää myös polyelektrolyyttidispersanttien käytön. "Polyelektrolyyttidispersantti", kuten termillä tässä tarkoitetaan, merkitsee mitä tahansa homo-/ ko-, ter-, jne. polymeeriä, jonka rakenne on:

Rl R2*l [*4 r5~ ll·· -c -c - c - c- I · · ·

R3 X R6 X

_ a _ _ b 9 78517 jossa Rj, R2» R4 ja R5 ovat toisistaan riippumattomia ja voivat olla vetyjä, C1-C4 alempia alkyylejä, aikyylikarbokseja (esim. -CH2COOH) tai niiden seoksia, R3 ja Rg voivat olla vetyjä, karbokseja, ai kyyl ikarbokseja tai niiden seoksia, ja X voi olla karboksi mukaanlukien sen suolat tai johdannaiset, esim. amidi), asetyyli tai vapaaradikaalipolymeroitavissa oleviin monomeereihi n tavallisesti liittyneitä hii1ivetyosa-sia (esim. -C5H5 styreenissä), a + b arvo on välillä 15... noin 1000.

Esimerkkejä yllä olevan kaavan piiriin kuuluvista aineista ovat polymaleiinihappo, polyakryylihappo, polymetakryylihappo, polyakryylihappo/itakonihappo-sekapol ymeerit, polyakryyli-happo/hydrolysoitu malei 1nihappo-sekapolymeerit, polymaleii ni -happo/itakoni happo-sekapolymeeri t, hydrolysoi tu polymalei ini -happo/vinyyliasetaatti-sekapolymeerit, polyakryylihappo/akryy-1iamidi-sekapolymeerit, polyakryylihappo/metakryylihappo-seka-polymeerit, styreen i/male i i ni happo-sekapol ymeeri t, sulfonoi tu styreeni/malei i n i happo-sekapolymeeri t, polymalei i ni happo/meta-kryylihappo-sekapolymeerit, malei inihappotelomeerit, maleii-ni/alkyyli sulfoni-sekapol ymeeri t.

\

Erityisen edullinen luokka vesiliukoisia polyelektrolyyttejä käytettäväksi tämän keksinnön käytännössä on polyakrylaatti-yhdisteet. Pol yakrylaattiyhdisteet käsittävät polymeerejä ja sekapolymeerejä, joiden kaava on: r2~| Γ R5~~i • .

- ch2 - c - - ch2 - c - I 1

X X

a b ja niiden johdannaisia, joissa R2, R5, X, a ja b ovat kuten yllä määritelty.

Tämän keksinnön edul1isimmassa käytännössä X on -C00Z, jossa Z

10 7851 7 on H tai yksi vai enssinen kationi, esim. Na + , K+ tai NH4+. Siten tyypill isiä tämän keksinnön edullisia polyelektrolyytte-jä ovat polyakryylihappo, polymetakryylihappo ja akryylihap-po/metakryylihappo-sekapolymeerit (esim. Aquatreat, saatavissa ALCO Chemical ilta).

Tämän keksinnön polyelektrolyyttien täytyy olla vesiliukoisia. Yleisesti sanottuna, ollakseen vesiliukoinen, polymeerin täytyy sisältää riittävästi polaarisia ryhmiä (esim. C00H) molekyylin ja polaaristen vesi molekyylien vaikuttamiseksi toisiinsa. Tämä tarkoittaa, että sekapolymeereissä, terpolymeereissä, tetrameereissä jne. tyydyttymättömien monomeerien kanssa, jotka ovat vallitsevasti tai yksinomaan hiilivetyä (esim. styreeniä), täytyy olla riittävästi polaarisia funktionaalisia ryhmiä polymeerin liuottamiseksi huoneenlämpötilassa tai veden alla. Yleensä vähintään n. 10 mol-% polymeerin muodostavasta monomeereista täytyy sisältää polaarista funktionaalisuutta (esim.

o -C ^ -0-C-CH3 ) "^nh2 vaaditun vesiliukoisuuden järjestämiseksi.

Tämän keksinnön alhaisen mol ekyylipainon omaavien polyelektrolyyttien molekyylipainot ovat pienempiä kuin n. 50000 edullisten molekyylipainojen ollessa välillä n. 500...25000, edullisimmin 750...5000. Siten yllä oleva summa a + b on yleensä välillä 5...1000, edullisesti 10...500 ja edullisimmin 12...450. Alan ammattitaitoinen henkilö tunnistaa, että aineilla yllä olevilla mol ekyylipainovälei 11ä on yleensä alempi molekyylipaino kuin polymeereillä, joita yleisesti pidetään tekniikassa f 1 okkuloi ntiaineina (engl. f 1occulants), joiden molekyylipainot voivat olla alueilla useita miljoonia tai enemmän. F1 okkuloi nti aineet saavat aikaan suspendoituneiden 11 78517 parti kkeleiden a g g 1 ome roi tumi s toi ml nnan , joka on vastakkainen tässä kuvatulle dispersiotoiminnal1 e. Siten nämä korkean mole-kyylipainon omaavat aineet toimivat tavalla, joka on tehokkaasti vastakkainen tässä kuvattujen aineiden tavalle. Tämän keksinnön alemman molekyylipainon omaavia aineita pidetään yleensä tekniikassa "dispergoivin a aineina".

Tämän keksinnön parannus esittää vaihtoehtoisesti erilaisten hyvin tunnettujen vesiliukoisten liuottimien tai lisäliuotti-mien käyttöä yhdessä dispergoivien aineiden ja pinta-aktiivis-ten aineiden karissa. Liuottimet järjestävät odottamattomasi! lisätyn massan kontaminanttien poiston käytettynä tämän keksinnön yhteydessä ja tällaisten liuottimien käyttöä suositellaan. Liuottimet voivat olla etoksiloituja liuottimia, kuten tavaramerkeillä Cellusolve ja Carbitol saatavissa olevia g 1 y-kolieettereitä. Edulliset esimerkit liuottimista käytettäväksi tässä keksinnössä käsittävät tetrahydrofuraanin, tetrahydro-furfuryylialkoholin ja niiden etoksiloidut ja propoksiloidut johdannaiset. On havaittu, että tetrahydrofurfuryyliaikoholi on erityisen hyödyllinen tämän keksinnön yhteydessä ja esitetään teoria, että tämä komponentti osaltaan edistää jätekeit-tokemikaalien suurta talteenottoa ja tämän keksinnön menetelmällä saatua massan puhtauden parannettua tasoa.

Toiminnallisesti puhuen, ei-ionista pinta-aktiivista ainetta, dispergoivaa ainetta ja keksinnön 11 uotinl1säaineita pitäisi käyttää riittävissä määrin tai suhteissa keittokemikaalien ja liukoisten orgaanisten aineiden lisääntyneen talteenoton ja massan lisääntyneen puhtauden saavuttamiseksi pesun jälkeen tietyllä vesimäärällä. Olen havainnut, että komponentit tuottavat parhaat tulokset pinta-aktiivinen ai ne:dispergoiva aine-suhteella n. 0,5:1...2:1. Liuotinta käytettäessä olen havainnut tehokkaampien pinta-aktiivinen aine:1iuotin-suhteiden oi evän n. 0,5:1...1:1.

Käytettynä ruskean sulpun pesussa, olen havainnut ei-ionisten pinta-aktiivisten aineiden halutun konsentraation tämän kek- 12 7851 7 sinnön yhteydessä olevan yleensä välillä n. 0,01...30 lb/t (n. 0,005...15 kg/1000 kg) uunikuivattua massaa, konsentraatioiden välillä n. 0,15...5 lb/t (n. 0,075...2,5 kg/1000 kg) ollessa edullisia. Polyelektrolyyttidispersanttien konsentraatioiden pitäisi kuulua yleensä välille n. 0,01...30 lb/t (n. 0,005...15 kg/1000 kg) tai edullisesti 0,1...4 lb/t (n. 0,05...2 kg/1000 kg). Mitä tulee liuottimeen, konsentraation pitäisi kuulua välille n. 0...25 lb/t (n. 0...12,5 kg/1000 kg) tai edullisemmin 0,1...4 lb/t (n. 0,05...2 kg/1000 kg). Kuten tunnettua tekniikassa, "naulaa per tonni" (kg/1000 kg) viittaa lisäaineiden painoon nauloissa (n. 0,454 kg) verrattuna uuni-kuivatun massan, joka pestään, painoon US-tonneissa (n. 907,2 kg) .

Lisäaineet voidaan syöttää eri kohtiin selluloosan kuidutus-systeemissä, kuten mihin tahansa pesulaitteiden suihkutti-miin, pesulaitteiden altaisiin, suodoksen varastotankkiin, josta suodos uudelleenkierrätetään pesulaitteiden läpi, keittimeen, oksanerottimeen, uudelleensulputtimeen tai vastaavanlaiseen. Olen havainnut, että lisäaineet jakautuvat läpikotaisin pesujärjestelmässä erityisen hyvin, kun ne lisätään pesu-laitteiden sarjassa välillä olevan pesulaitteen suihkuttimeen, kuten toiseen kolmen sarjassa.

Lisäaineet voidaan lisätä kukin erikseen tai voidaan esise-koittaa ja lisätä seoksena. Tarkoituksenmukaisuuden ja suuremman tehokkuuden vuoksi lisäaineet mieluummin esisekoite-taan. Edullisessa suoritusmuodossa seos, jossa on 10...60% ei-ionista pinta-aktiivista ainetta, 10...60% polyelektro-lyyttidispersanttia ja 0...50 % liuotinta, yhteensä 100 %, käytetään tasolla n. 0,1...50,0 lb/t (n. 0,05...25,0 kg/1000 kg) pestävää massaa (uunikuivattua). Seos sisältää edullisemmin 30...50% ei-ionista pinta-aktiivista ainetta, 20...40 % polyelektrolyyttidispersanttia ja 20...40% liuotinta, yhteensä 100 %. Mitä tulee konsentraatioon, sopivan tehokkuustason ja suuremman taloudellisuuden saavuttamiseksi konsentraatio vaih-telee edullisemmin n. 0,5...5,0 lb/t (n. 0,25...2,5 kg/1000 kg) , seos lisättynä pesulaitteiden sarjaan välillä olevaan i3 7851 7 pesulaitteen suihkuttimeen.

Pesuveden lämpötila voi vaihdella n. 100°:sta 212 °F:iin (n.

37.5.. .100 °C), edullisesti välillä n. 140°...180 °F (n.

60.. .82 OC).

Vaikka en halua rajoittua mihinkään teoriaan, esitän teorian, että tämän keksinnön menetelmällä saavutetut yllättävän hyödylliset tulokset sattavat olla seurauksena kanavoitumisen estymisestä maton sisällä siten, että enemmän pesuvedestä todella läpäisee maton ja korvaa tehokkaammin keittoliuoksen ja epäpuhtaudet, kuten jätekeittokemikaalit ja orgaaniset aineet.

Keksintö tulee ymmärrettävämmäksi viittaamalla seuraaviin esimerkkeihin, jotka sisältävät edullisen suoritusmuodon.

Esimerkki I

Esimerkki I suoritettiin tyypillisessä sulfiittimassatehtaas-sa, jossa on kolme pyörivää sylinterivakuumipesulaitetta sarjassa. Tuotantoa ennen koetta, kokeen aikana ja kokeen jälkeen tarkkailtiin. Ennen koetta tiedot otettiin tehtaasta standardituotannon aikana kahdenkymmenenyhden vuorokauden ajanjakson aikana. Koe tapahtui kahdenkymmenseitsemän vuorokauden ajanjakson aikana, jolloin keksintöä käytettiin tehtaassa muutoin standardiolosuhteissa. Kokeen jälkeiset tiedot otettiin kokeen päättymistä seuraavien noin kahdenkymmenenyhden vuorokauden aikana jälleen standardituotannon aikana käyttämättä keksintöä. Ennen koetta saatuja ja kokeen jälkeisiä tietoja on tarkkailun vuoksi verrattu tietoihin, jotka saadaan keksinnön menetelmän käytöstä.

i4 785 1 7

Koemenettely oli seuraava:

Lisäaine Lisäaine Lisäaine Lisäaine Päi- lb/t Päi- lb/t Päi- lb/t Päi- lb/t vä (kg/1000 kg) vä (kg/1000 kg) vä (kg/1000 kg) vä (kg/1000 kg) 1 0,5 (0,25) 8 1,5 (0,75) 15 1,5 (0,75) 22 2,0 (1,0) 2 1,0 (0,5) 9 1,5 (0,75) 16 1,5 (0,75) 23 2,0 (1,0) 3 1,0 (0,5) 10 1,0 (0,5) 17 1,0 (0,5) 24 2,0 (1,0) 4 1,5 (0,75) 11 1,0 (0,5) 18 1,0 (0,5) 25 0 (0) 5 1,5 (0,75) 12 1,5 (0,75) 19 1,0 (0,5) 26 2,0 (1,0) 6 1,5 (0,75) 13 1,5 (0,75) 20 1,0 (0,5) 27 2,0 (1,0) 7 1,5 (0,75) 14 1,5 (0,75) 21 1,0 (0,5)

Kokeen aikana käytetty lisäaine toimitettiin kaikissa tapauksissa suihkuttimeen nro 2. Se käsitti seoksen, jossa on 40 paino-% modifioitua alkoholietoksilaattia, jonka ominaispaino on 0,97 ja aktiivisuus 100%, 30 paino-% alhaisen molekyyli- painon omaavaa polyakryylihappoa 48...50 %:isen vesiliuoksen muodossa, jonka pH on 100 %:sena 1,5...2,0 ja n. 30 paino-% tetrahydrofurfuryylialkoholia, jonka molekyylipaino on n. 102, ja ominaispaino 20/20 °C:ssa on n. 1,0543. Suihkuttimen nro 2 liuoksen lämpötila vaihteli kokeen aikana välillä 120... 160 °F (n. 48,9...71,1 °C).

Testitulokset olivat seuraavat:

Taulukko I

Ennen Kokeen koetta Koe jälken Päivittäinen tuo- 385 (349,3) 399 (3,61,9) 376 (341,1) tanto US-ton/päivä N=23 N=27 N=27 (1000 kg/päivä) S=33,2 S=47,9 S=37,93

Keittoja lukumäärä /päivä 6,1 6,8 7,3

II

15 7851 7

Oksasihdin virtaus 2504 (9,4786) 2750 (10,4099) 2568 (9,7209) gal/min (m3/min) N=10 N=26 N=21 S=199 S=281 S=226 (98%) (98%)

Oksasihti IDS 8,81 9,86 8,71 (%) N=6 N=26 N=21 8=0,43 S=l,10 S=0,45 (97%) (99%)

Pesulaite nro 1 8,38 9,89 8,63 suodos N=6 N=26 N=21 IDS (%) S=0,39 S=1,07 8=0,46 (99%) (99%)

Pesulaitteen nro 3 0,475 0,399 0,480 matto N=6 N=26 N=21 TDS (%) S=0,142 S=0,158 S=0,230 (82%) (82%)

Pesulaitteen nro 3 696 (2,635) 755 (2,858) 736 (2,786) suihkuvirtaus N=23 N=26 N=21 gal/min (m3/min) S=8 S=18 S=39 (99%) (99%)

Punalipeä 9,97% 10,27 9,86 kuiva-aine % N=23 N=27 N=21 S=0,48 S=0,52 S=0,37 (99%) (99%)

Tasoitussäiliö 75,74 (37,87) 74,88 (37,44) 71,51 (35,76) kuiva-ainehäviö N=23 N=26 N=21 lb/ton (kg/1000 kg) S=17,08 S=U,34 S=8,85 (82%) (75%)

Kokonaishyöty- 95,35% 96,37% 94,44% suhde % N=6 N=26 N=21 S=l,22 S=l,59 S=3,24 (85%) (99%)

Pesulaitteen nro 3 1,197 1,014 1,140 uutettavissa olevat N=3 N=13 N=15 aineet % S=0,17 S=0,14 S=0,16 (92%) (90%)

Oksasihdin TDS (total dissolved solids) viittaa ennen massan pesua oksasihdistä tulevaan nestefaasiin liuenneeseen koko- ie 7851 7 naiskuiva-aineeseen.

Pesulaitteen nro 1 suodoksen TDS viittaa ensimmäisestä kolmesta sarjassa olevasta pyörivästä sylinterivakuumipesulait-teista talteenotettuun suodokseen liuenneeseen kokonaiskuiva-aineeseen. Korkeampi arvo osoittaa, että suurempi osa epäpuhtauksista on pesty massasta.

Pesulaitteen nro 3 maton TDS viittaa peeulaitteessa nro 3 muodostuneeseen mattoon, liuenneeseen kokonaiskuiva-aineeseen. Tämä lasketaan puristamalla neste matosta ja tutkimalla tästä nesteestä liuennut kokonaiskuiva-aine. Tekniikassa ymmärretään, että nestepuristeiden koostumus vastaa maton itsensä koostumusta. Alempi luku osoittaa puhtaampaa mattoa ja on edullinen.

Pesulaitteen nro 3 suihkuvirtaus viittaa galloniin minuutissa suihkuttimesta nro 3 virtaavaa pesuvettä.

Punalipeän kuiva-aine viittaa painoprosentteihin kuiva-ainetta verrattuna punalipeän kokonaispainoon. Tämä arvo osoittaa epäpuhtauksien, kuten keittokemikaalien, ligniinin ja vastaa-vanalaisten läsnäolon, joita massa sisältää keiton jälkeen ja jotka poistetaan pesun aikana. Korkeampi arvo osoittaa, että enemmän epäpuhtauksia on poistettu massasta ja ovat talteen-otettavissa.

Tasoitussäiliön kuiva-ainehäviö kuvastaa kuiva-ainetta, joko keittokemikaaleja, ligniiniä tai vastaavanlaisia, jotka menetetään talteenotossa, se on, jotka ovat siirtyneet massan mukana ja joita ei sen vuoksi talteenoteta. Alempi arvo on edullinen.

Kokonaishyötysuhde ilmaistaan prosentteina. Korkeampi prosenttimäärä kokonaishyötysuhteelle osoittaa suurempaa pesutehok-kuutta ja on toivottavampi. Se lasketaan seuraavalla kaavalla: 7851 7 17

Hyöty- = (altaan nro 1 TDS) " (maton nro 3 TDS) χ100 suhde (altaan nro 1 TDS) - (suihkun nro 3 TDS)

Kaavassa "TDS" viittaa "liuenneeseen kokonaiskuiva-aineeseen". Lieriöviira-altaan nro 1 TDS viittaa pesulaitteiden sarjan ensimmäisen altaan ruskean sulpun liuenneeseen kokonaiskuiva-aineeseen. Maton nro 3 TDS on arvo, joka saadaan pesulaitteel-la nro 3 muodostuneen maton puristeiden analyyseistä. Suihkun nro 3 TDS kuvastaa suihkuttimen nro 3 läpi suihkutetun pesuveden liuennutta kokonaiskuiva-ainetta.

Pesulaitteen nro 3 maton uutettavat aineet ilmaistaan painoprosentteina epäpuhtauksia verrattuna maton kokonaispainoon. Tämä testi suoritettiin seuraten TAPPI-menetelmää, mutta käyttäen tolueenin ja alkoholin seosta uuttoprosessia varten mieluummin kuin bentseeniä ja alkoholia. Alempi luku osoittaa vähemmän orgaanisia liukoisia epäpuhtauksia massassa tai matossa .

Mitä tulee tietoihin, N osoittaa näytteiden lukumäärän, jotka testattiin. Saadut arvot analysoitiin sitten Student T-tes-tillä taulukossa 1 annetun arvon saamiseksi. S esittää stan-dardipoikkeamaa saatujen arvojen keskuudessa. Sulkeissa annettu prosenttimäärä osoittaa arvon luotettavuusrajat.

Tulosten tarkastelu

Regressioyhtälöt kehitettiin käyttäen koetta edeltäviä ja kokeen jälkeisiä tietoja lisäämällä esimerkissä kuvattu lisä-aineseos tasolla 1,5 lb/ton (0,75 kg/1000 kg). Kaikki työ tehtiin moninkertaisen lineaarisen regression kautta. Yhtälöihin sisältyvät termit ovat merkitseviä tasolla ( P £ 0,05). Regressioyhtälöt ovat seuraavat:

Punalipeän kuiva-aine = 9,813 + 1,352 x maton nro TDS + 1,190 x lb/t esimerkissä käytettyä lisäaineseosta + 0,077 x altaan nro 1 TDS - 0,167 x keitot (lukumäärä/päivä). R2 « 0,8102 (1 lb/t =0,5 kg/1000 kg) 18 78517

Tasoitussäiliön kuiva-ainehäviö = 117,12 + (2,68 x keitot (lukumäärä/päivä) + (0,022 x oksasihtivirtaus) - (1,78 x hyötysuhde) + (0,120 x päivittäinen tuotanto). R2 = 0,5535.

Maton nro 3 TDS = 6,552 + (0,030 x oksasihdin TDS) - (0,066 x hyötysuhde) - (0,041 x lb/t esimerkissä käytettyä lisäaine- seosta). R2 = 0,6658 (1 lb/t = 0,5 kg/1000 kg).

Punalipeän kuiva-aine lisääntyi kokeen aikana ja väheni jälki-koejakson aikana. Regressioyhtälö vahvistaa positiivisen vaikutuksen punalipeän kuiva-aineeseen vastaamaan 0,19% per 1 lb/t lisäaineseosta tai likimääräisesti 0,30% keskimääräisellä koesyöttönopeudella 1,5 lb/t (1 lb/t = 0,5 kg/1000 kg).

Pesulaitteen nro 1 suodoksen liuenneen kokonaiskuiva-aineen tulokset osoittavat merkittävää kasvua näyttäen selvästi parempia pesutuloksia käytettäessä lisäaineseosta. Myös oksa-sihdin liuennut kokonaiskuiva-aine lisääntyi kokeen aikana.

Liuennut kokonaiskuiva-aine pesulaitteen nro 3 matossa väheni kokeen aikana 17 % verrattuna koetta edeltävään ja kokeen jälkeiseen keskiarvoon. Tämä arvo osoittaa yllättävän tehokasta kuiva-aineen poistoa. Regressioyhtälö osoittaa, että lisäaineseoksen vaikutus pesulaitteen nro 3 maton liuenneeseen kokonaiskuiva-aineeseen on 0,0615 %:n lasku, kun käytetään lisäaineseosta 1,5 lb/t (0,75 kg/1000 kg).

Kokonaishyötysuhteen kolmelle pesulaitteelle havaittiin olevan merkittävästi korkeampi kokeen aikana. Kokeen jälkeistä arvoa pidetään luotettavampana kuin koetta edeltävää arvoa koetta edeltävien näytteiden pienestä koosta johtuen. Hyötysuhde . . laskettiin uunikuivatusta liuenneesta kokonaiskuiva-aineesta.

Pesulaitteen nro 3 maton uutettavat aineet osoittivat 12 %:n laskua kokeen aikana jälkikoejaksoon verrattuna, mikä on odottamattoman suuri lasku ottaen huomioon suuret tuotantonopeudet kokeen aikana.

Il is 7851 7

Esimerkki II

Esimerkki II suoritettiin kuten esimerkki I, samassa sulfiit-titehtaassa käyttäen samoja standardimenetelmiä. Käytettiin myös samaa lisäainetta.

Ensimmäinen esikoe kesti 8 peräkkäistä vuorokautta, mitä seurasi myöhemmin 12 vuorokauden lisäesikoejakso, jolloin tietoa kerättiin tarkastellen standarditehtaan toimintaa. Koejakso seurasi välittömästi 12 vuorokauden esikoetta ja kesti 5 vuorokautta, kun taas jälkikoejakso seurasi välittömästi koetta ja kesti 3 vuorokautta. Koemenettely esimerkissä II oli seuraava: Päivä Aika_Toiminta_ 1 10.30 Näyte-erä 10.45 Lisäainetta 0,5 lb/t (0,25 kg/1000 kg) suihkuun nro 2 13.15 Näyte-erä 14.05 Lisäainetta lisätty 1,0:aan lb/t (0,5 kg/1000 kg) 15.00 Näyte-erä 2 08.00 Näyte-erä 10.00 Näyte-erä 10.15 Lisäainetta lisätty l,5:een lb/t (0,75 kg/1000 kg) 13.00 Näyte-erä 3 08.30 Näyte-erä 10.30 Näyte-erä 10.35 Lisäainetta lisätty 2,0:aan lb/t (1,0 kg/1000 kg) 12.30 Näyte-erä 4 08.30 Näyte-erä 10.30 Näyte-erä 12.30 Näyte-erä 5 08.30 Näyte-erä 9.00 Lisäaine pois 20 7 8 5 1 7

Puristeet otettiin matosta nro 3 eri aikoina kokeen ja jälki-kokeen aikana, kuten osoitettu "näyte-erässä" ja siitä analysoitiin joissakin tapauksissa vesiliukoiset epäorgaaniset aineet käyttäen TAPPI-testausmenetelmää, paitsi, että toluee-nia ja alkoholia käytettiin bentseenin ja alkoholin asemasta. Maton nro 3 puristeiden analyysitulokset ppmrnä ovat seuraa-vat:

Maton nro 3 puristeet

Koe Jälkikoe Päivä: Pvä 1 Pvä 2 Pvä 4 Pvä 5

Aika: Iltapv aamu aamu jälkikok.

Kloridi 9,3 5,3 4,4 11,6

Sulfaatti 125 438 398 1350

Alumiini 4 4 4 1,0

Barium 2 2 2 0,7

Rauta 3,6 7,0 3,0 6,0

Pii Si02:na 17 17 17 16

Kalsium 10 15 20 93

Magnesium 83 200 240 1200

Sulfiitti titraa- malla jodilla 40 10 40 620

Maton nro 3 liuenneen kuiva-aineen keskiarvo ilmaistuna paino-%:ina kuiva-aine/puristeiden paino kokonaisuudessaan, oli seuraava:

Ensimmäinen Toisen esikokeen ja esikoe jälkikokeen keskiarvo Koe 0,48 0,49 0,42

II

2i 7851 7

Tulokset

Liuennut kuiva-aine matossa nro 3 aleni kokeen aikana keskiarvosta 0,49 % 0,42 %:iin osoittaen vähenemistä liuenneissa epäorgaanisissa ja orgaanisissa aineissa. Maton nro 3 vesi-analyysi vahvisti epäorgaanisten aineiden merkittävän vähenemisen kokeen aikana. Nämä tulokset näyttävät suunnan osoittaen odottamattoman suuren vähenemisen maton nro 3 kuljettamassa epäorgaanisessa ja orgaanisessa kuiva-aineessa käytettäessä lisäaineseosta suihkussa nro 2.

Edellä mainittu kuvaus ja esimerkit ovat keksinnölle tyypillisiä. Kuitenkin, koska alan asiantuntijat voivat suunnitella erilaisia suoritusmuotoja poikkeamatta keksinnön hengestä ja ulottuvuudesta, keksintö saa ilmauksensa tämän jälkeen liitetyistä patenttivaatimuksista.

Claims (25)

1. II -c-c - c-c- I 1 II r3 x R6 x __ a b jossa Ri, R2, R4ja R5 ovat toisistaan riippumattomia ja valitaan ryhmästä, joka koostuu vedystä, C1-C4 alemmasta alkyylis-tä, alkyylikarboksista tai niiden seoksista, R3 ja Rg ovat toisistaan riippumattomia ja valitaan ryhmästä, joka koostuu vedystä, karboksista, alkyylikarboksista tai niiden seoksista, X valitaan ryhmästä, joka koostu karboksista, karboksin suoloista ja johdannaisista, asetyylistä, hiilivetyosista, jotka ovat tavallisesti liittyneet vapaaradikaalimonomeereihin, COOZ:sta, jossa Z on H, yksivalenssinen metalli-ioni tai ammonium, tai niiden seos; ja koko somma a+b osuu välille 15...1000.

1. Parannettu menetelmä jäte- tai ylimääräkeittokemikaali-yhdisteiden tai orgaanisten kontaminanttien poistamiseksi kemiallisesti tai mekaanisesti valmistetusta ensiömassasta, tunnettu siitä, että a) muodostetaan kuitumatto kemiallisesti tai mekaanisesti valmistetusta ensiömassasta; ja b) pakotetaan vesiliuos, joka käsittää substituoitua oksi-etyleeniglykolia olevan ei-ionisen pinta-aktiivisen aineen, vesiliukoisen alhaisen molekyylipainon omaavan polyelektrolyyttidispersantin sekä liuottimen, kuitumat-toon ja sen läpi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesiliuoksen pakottaminen kuitumattoon ja sen läpi käsittää vesiliuoksen levittämisen mattoon ja liuoksen vetämisen mattoon ja sen läpi vakuumivoiman avulla.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesiliuoksen levittäminen mattoon käsittää vesi-liuoksen suihkuttamisen maton pinnalle.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuitumatto muodostuu käyttäen pyörivällä rummulla varustettua vakuumipesulaitetta.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesiliuoksen lämpötila on noin 100...212 °F (n. 37,8...100 °C).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesiliuos sisältää etoksiloidun liuottimen.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vesiliuos sisältää tetrahydrofurfuryylialkoholia, II 23 7 85 1 7 sen etoksiloituja johdannaisia tai näiden seoksia.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että substituoitu oksietyleeniglykolia oleva ei-ioninen pinta-aktiivinen aine, vesiliukoinen alhaisen molekyylipainon omaava polyelektrolyyttidispersantti ja liuotin yhdessä järjestetään kokonaiskonsentraatiossa n. 0,1...50,0 lb/ton (n. 0,05...25,0 kg/1000 kg) uunikuivattua massaa, kokonaiskonsen-traation koostuessa 10...60 paino-%:sta pinta-aktiivista ainetta, 10...60 paino-%:sta dispergoivaa ainetta ja 0...50 paino-%:sta liuotinta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kokonaiskonsentraatio on n. 0,5...5,0 lb/ton (n. 0,25...2,5 kg/1000 kg) uunikuivattua massaa.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polyelektrolyyttidispersantti sisältää maleiini-hapon ja vinyyliasetaatin sekapolymeeria.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polyelektrolyyttidispersantti sisältää polyakry-laattiyhdistettä.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että polyakrylaattiyhdisteen molekyylipaino on välillä 500...25000.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että polyelektrolyyttidispersantin rakenne on: Rl R2 R4 R5 li II -c-c - c - c -Il il r3 X r6 X ab 24 7851 7 jossa Ri, R2, R4 ja R5 ovat toisistaan riippumattomia ja valitaan ryhmästä, joka koostuu vedystä, C1-C4 alemmasta alkyylis-tä, alkyylikarboksista tai niiden seoksista, R3 ja R5 ovat toisistaan riippumattomia ja valitaan ryhmästä, joka koostuu vedystä, karboksista, alkyylikarboksista tai niiden seoksista, X valitaan ryhmästä, joka koostuu karboksista, karboksin suoloista ja johdannaisista, asetyylistä, hiilivetyosista, jotka ovat tavallisesti liittyneet vapaaradikaalimonomeereihin, COOZ:sta, jossa Z on H, yksivalenssinen metalli-ioni tai ammonium, tai niiden seos; ja koko summa a+b osuu välille 15...1000.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että Ri, R3, R4 ja R5 ovat vetyjä ja R2 ja R5 ovat vetyjä tai metyylejä ja x on karboksi.

15. Menetelmä ylimäärä- tai jätekeittokemikaaliyhdisteiden tai orgaanisten kontaminanttien talteenottamiseksi vesipitoisesta selluloosan kuidutusväliaineesta, joka sisältää kemiallisesti tai mekaanisesti valmistetun ensiömassan ja ylimäärä- tai jätekemikaaliyhdisteet tai orgaaniset kontaminantit, tunnettu siitä, että se käsittää: a) vesipitoisen kuidutusväliaineen yhdistämisen substituoitua oksietyleeniglykolia olevan ei-ionisen pinta-aktiiviseen aineeseen, vesiliukoiseen alhaisen molekyylipainon omaavaan polyelektrolyyttidispersanttiin ja liuottimeen; b) kemiallisesti tai mekaanisesti valmistetun ensiömassan oleellisen erottamisen vesipitoisesta kuidutusväliaineesta; ja c) vaiheen b) jälkeen ylimäärä- tai jätekeittokemikaaliyhdisteiden tai orgaanisten kontaminanttien poistamisen vesipitoisesta kuidutusväliaineesta.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että oleellisesti erotettaessa kemiallisesti tai mekaanisesti valmistettu ensiömassa vesipitoisesta kuidutus- väliaineesta, kemiallisesti tai mekaanisesti valmistettu ensiömassa pestään pesuvaiheessa. 25 7851 7

17. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kemiallisesti tai mekaanisesti valmistettu ensiömassa oleellisesti erotetaan vesipitoisesta kuidutus-väliaineesta ja pestään pyörivällä vakuumisylinteripesulait-teella.

18. Jonkin patenttivaatimuksen 15...17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liuotin sisältää tetrahydrofurfu-ryylialkoholia, sen etoksiloitua johdannaista tai näiden seoksia.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että substituoitua oksietyleeniglykolia oleva ei-ioninen pinta-aktiivinen aine, vesiliukoinen alhaisen molekyylipainon omaava polyelektrolyyttidispersantti ja liuotin yhdessä järjestetään kokonaiskonsentraatiossa n. 0,1... 50,0 lb/ton (n. 0,05...25 kg/1000 kg) uunikuivattua massaa, kokonaiskonsentraation ollessa koostunut 10...60 paino-%:ista pinta-aktiivista ainetta, 10...60 paino-%:ista dispergoivaa ainetta ja 0...50 paino-%:sta liuotinta.

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kokonaiskonsentraatio on n. 0,5...5,0 lb/ton (n. 0,25...2,5 kg/1000 kg) uunikuivattua massaa.

21. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että polyelektrolyyttidispersantti sisältää maleiinihapon ja vinyyliasetaatin sekapolymeerin.

22. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että polyelektrolyyttidispersantti sisältää poly-akrylaattiyhdistettä. 26 7851 7

22 7 85 1 7

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että polyakrylaattiyhdisteen molekyylipaino on välillä 500...25000.

24. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että polyelektrolyyttidispersantin rakenne on: Rl R2 R4 R5

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että Ri, R3, R4 ja Rg ovat vetyjä, R2 ja Rg ovat vetyjä tai metyylejä ja X on karboksi.