FI77966B - Tandborste foer att avlaegsna belaegg pao maenskors taender och foer skoetsel av taender. - Google Patents

Description

1 77966

Hammasharja ihmisen hampaistossa olevan hammastalman poistamiseksi ja hampaiston hoitamiseksi - Tandborste för att avlägsna belägg pa mänskors tänder och för skötsel av tänder

Keksinnön kohteena on hammasharja ihmisen hampaistossa olevan hammastalman poistamiseksi ja hampaiston hoitamiseksi, jossa hammasharjassa on kaksihaarainen tartuinosa, jonka elastisesti toisiaan kohti liikuteltavien haarojen päihin on hampaiden etuja takasivun samanaikaista käsittelyä varten järjestetty pyöri-mättömästi toisiaan vastapäätä olevat harjaosat kohti toista harjaosaa ulkonevat harjakset, jotka on kiinnitetty haarojen muodostaman tartuintason viereen.

Ihmisen hampaisto tarvitsee intensiivistä puhdistusta ja hoitoa, jotta vältettäisiin laajalle levinneiden hammastautien, kuten hammasmädän ja hampaan vieruskudoksen sairauksien esiintyminen. Hammaskiilteen epäorgaanisten kovien aineiden tällaiset tuhoutumiset ja hammasalustan tällaiset sairaudet yhdessä hampaiden löystymisen kanssa ovat seurauksena bakteerikertymistä sekä bakteereiden eritteistä, jotka johtavat terveydelle vaaralliseen hammastalmaan.

Tämän keksinnön tehtävänä on aikaansaada alussa mainittua laatua oleva hammasharja, jonka avulla yksinkertaisella käsittelyllä on mahdollista perusteellinen ja tasainen hammastalman poisto ja hampaiston hoito myöskin vaikeasti luoksepäästävissä paikoissa kuten hampaiden väleissä sekä hampaisiin rajoittuvan suulaen alueella; myös valmistuskustannusten täytyy olla mahdollisimman pienet.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan siten, että harjankan-nattimet ulkonevat tartuinosan haaroista pituussuunnassa likimain L-muotoisesti tartuinosatasosta ja ne on tartuinosasta poispäin olevista päistään varustettu käytössä suulakea tai ikenen alkua kohti suunnatuilla harjaksilla, ja että harjaosilla tartuintasosta nähtynä päällikuvannossa on vastakkaisesti pyöristetyt muodot.

2 77966 Tällainen hammasharja, haarojen ollessa haritettuna, asetetaan hampaiden päälle, minkä jälkeen sitä voidaan liikuttaa vaaka-ja pystysuorasti edestakaisin. Tällöin molemmat tartuinosan haarat painetaan elastisesti yhteen välinettä pitelevällä kädellä, niin että pyöröharjat käsittelevät samanaikaisesti hampaiden etu- ja takapuolen sekä hampaisiin rajoittuvan suu-lakialueen. Haarojen elastisuuden johdosta pyöröharjojen välimatka mukautuu itsestään hampaiden paikalliseen paksuu teen, jotka muodostavat tavallaan pakko-ohjauksen pyöröharjoille. Tällä tavalla ei taata ainoastaan varmasti ohjattua hankausta hampaiston etu- ja takasivulla, vaan myöskin, koska kysymyksessä on pyöröharjat, on varmistettu se, että päästään hampaiden väleihin. Edelleen kannatustapin vapaasta päästä ulkonevilla harjaksilla saavutetaan myös hampaiden läheinen suulaki, niin että estetään hammastalman muodostuminen myös tähän vaaralliseen kohtaan.

Keksinnön sovellutusesimerkkejä ja tarkoituksenmukaisia sovellu-tusmuotoja selitetään nyt viitaten piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää päältä nähtynä keksinnön mukaisen hammasharjan ensimmäistä sovellutusmuotoa, kuvio 2 esittää edestä, nuolen II suuntaan kuviossa 1 nähtynä kuvion 1 mukaista hammasharjaa, kuvio 3 esittää sivulta, nuolen III suuntaan kuviossa 1 nähtynä kuvion 1 mukaista hammasharjaa, kuvio 4 esittää edestä nähtyä hammasharjan muunnosta, kuvio 5 esittää päältä nähtynä kuvioiden 1-3 mukaisen hammasharjan toista muunnosta, kuvio 6 esittää pituusleikkauksena harjasosaa hajotettuna esityksenä, 3 77966 kuviot 7 ja 8 esittävät pituusleikkauksena ja kuviossa 7 nuolen XIII suuntaan päältä nähtynä harjaosan toista sovellu-tusmuotoa.

Piirustuksissa esitettyjä hammasharjoja käytetään ihmisen hampaistossa olevan hammastalman poistamiseksi ja hampaiston hoitamiseksi. Kaikissa sovellutusmuodoissa on olemassa tartuinosa 1, 1a, 1b, jolla välineeseen tartutaan kädellä. Tartuinosan 1, 1a, 1b päähän on sovitettu harjaryhmä 2, 2a, 2b, joka käsittää kaksi välin päähän toisistaana sovitettua harjaosaa 3, 3'; 3a, 3'a; 3b, 3'b; 3d; 3e, jotka on tehty pyöröharjojen tapaan. Nämä harjaosat kannattavat tavallisia harjaksia, jotka voivat olla puristettu tai muulla tavalla kiinnitetty, jolloin muovin ollessa valmistusaineksena myöskin yksikappaleinen sovellutus-muoto on mahdollinen.

Tartuinosa 1, 1a, 1b on muodostettu kaksihaaraiseksi, jolloin kummankin pääasiallisesti tartuinosan pituussuuntaan ulottuvan haaran 4, 4'; 4a, 4'a; 4b, 4'b toisessa päässä ja nimenomaan vapaassa päässä on harjaosa kulmittain tartuinosan tasoon nähden. Molemmat toisessa päässä keskenään yhdistetyt haarat kulkevat toisistaan erillään omaan harjaosaansa ja ovat liikuteltavissa käsin elastisesti toisiaan kohti. Valmistusmateriaaliksi soveltuu muovi ja on selvää, että ainoastaan ulkopuolelta molempia haaroja vastaan täytyy käyttää voimaa, harjaosien välisen välin pienentämiseksi. Molemmilla haaroilla voi olla sellainen muoto ja harjaosat voivat olla sovitettu sellaisen välin päähän toisistaan, että harjaosa 2, 2a, 2b harittamatta voidaan asettaa hampaiden päälle. Sen jälkeen tarvitsee ainoastaan sormilla painaa haaroja, minkä johdosta saadaan toisen harjaosan, esim. harjaosan 3, 3a, 3b joustava kosketus hampaiston etusivua vasten ja toisen harjaosan 3', 3'a, 3'b joustava kosketus hampaiston takasivua vasten. Siten edestakaisella liikkeellä vaakasuorassa ja pystysuorassa suunnassa (nuoli 5 ja 6) käsitellään samanaikaisesti hampaiston molemmat sivut, jolloin käyttäjä voi vaihdella kosketuspainetta. Näin saavutettu vaikutus on erittäin tehokas ja voidaan jopa luopua hammastahnan tai sen tapaisen 4 77966 käytöstä. Lepotilassa harjaosat 3, 3'; 3a, 3'a; 3b, 3'b; 3d; 3e voivat olla hampaan paksuutta pienemmän välin päässä toisistaan, niin että haarat 4, 4’ jne. hampaita vasten asetettaessa harittuvat, mikä tapahtuu joko itsestään tai mitä autetaan haarojen väliin tarttuvalla sormella.

Kuvion 3 mukaisesta sivukuvasta ilmenee, että molemmat harja-osat 3, 3' jne. muodostavata tartuinosan haarojen 4, 4' jne. kanssa kulman noin 90° sivukuvassa esiintyy suunnilleen L-muotoinen rakenne. Tämä helpottaa hammasharjan paikalleen asettamista sekä pois ottamista ja tartuinosa 1 jne. voidaan pitää kädellä mukavasti pääasiallisesti vaakasuorana. Tällöin saadaa harjaosien yhdensuuntainen asento hampaiden kanssa, mikä on edullinen ennen kaikkea hampaiden välien puhdistamiseksi.

Kun harjaa liikutetaan vaakasuorasta, harjaosat hankaavat hampaiston pituussuunnassa hampaiden pintoja pitkin. Pystysuoralla liikkeellä päästään hampaiden väleihin. Tällöin joka tapauksessa, koska harjaosat 3, 3' jne. ovat riittävän kaukana, käsitellään myös läheinen suulakialue, jossa ien rajoittuu hampaisiin. Harjaosien molemminpuolisen hampaistoa vasten painamisen ansiosta saadaan lisäksi aina hampailla pakko-ohjattu liike.

Jokaisessa sovellutusesimerkissä on järjestetty siten, että molemmat harjaosat 3, 3' jne ovat kaltevat toisiinsa nähden siten, että niiden pituussuunnat muodostavat terävän kulman, sopivimmin noin 20° - 30°, (ks. kulmaa a kuviossa 2). Tällä tavalla saadaan sovitus suulaan puoleisen hammasalueen muotoon ja siten erittäin hyvä kosketus ikenen alun kriittiseen kohtaan, jossa hammastalma voi johtaa ientaskujen muodostumiseen ja lopuksi ikenien surkastumiseen. Samanaikaisesti suulaki tulee hierotuksi.

Jokaisella tartuinosalla 1, 1a, 1b on sankamainen tai sinkilämäi-nen muoto. Tällöin on järjestetty siten, että tartuinosalla 1, 1a, 1b on hevosenkengän kaltainen muoto, jossa on 5 77966 harjaosista 3, 3' jne. poispäin sijaitseva laajennettu kaari-alue 7 (kuv. 1), johon liittyy kulloinkin pään puoleisesta harjaosaa 3, 3' kannattava jatke 8, 8', jolloin molempien tarkoituksenmukaisesti pääasiallisesti yhdensuuntaisten jatkeiden 8, 8' välinen välimatka on pienempi kuin kaarialueen 7 läpimitta. Kulloinkin kaarialueen 7 puolisko muodostaa siis siihen liittyvän jatkeen 8 tai 8' kanssa tartuinosan haaran 4 tai 4'. Tällein tartuinosa 1, la, 1b on muodostettu yksikap-paleiseksi ja sillä on pääasiallisesti pyöreä poikkileikkaus, jolloin molemmat jatkeet 8, 8' ovat kaarialueeseen 7 nähden ohuemmat. Näin muodostettu tartuinosa sopii kaarialueellaan 7 hyvin käteen, jolloin etu- ja/tai keskisormella voidaan tarttua haarojen 4, 4’ väliin, samalla kun muut sormet ympäröivät välinettä ulkoouolelta. niin että haarat 4, 4' ja niiden mukana harjaosat 3, 3' voidaan helposti painaa yhteen tai harittaa, muuttamatta tällöin käden asentoa. Lisäksi hammasharja käyttämättömänä voidaan ripustaa kaarimaisesta tai sinkilämäisestä kaariosastaan koukkuun, minkä ansiosta aikaansaadaan myöskin harjaosien ilmakuivaus.

Esitettyjen sovellutusesimerkkien muutetussa sovellutusmuodossa tartuinosa voisi olla varustettu myöskin pitkittäisraolla molempien haarojen muodostamiseksi. Myöskin pinsettimäinen tartuinosa olisi mahdollinen. Haarojen 4, 4' ulkosivulle voi olla järjestetty lisäksi esim. uritetut osat 9, 9’, paremman pidon saamiseksi sormille.

Kuten jo on mainittu, harjaosat 3, 3'; 3a, 3’a; 3b, 3’b; 3d; 3e on muodostettu pyöröharjojen tapaan, joilla on lieriömäinen muoto. Vaikka tällöin pyöröharjat 3, 3'; 3b, 3'b ympäriinsä on varustettu harjaksilla, molemmat pyöröharjat toisistaan poispäin olevilla sivuilla voivat olla harjaksettomat ainakin tartuinosan puoleisessa alueessa. Näin ei saada ainoastaan materiaalin säästöä, vaan myöskin pienempi tilantarve, millä on merkitystä ahtaissa tilaolosuhteissa suussa ja mikä helpottaa harjaosien johtamista vaikeasti luoksepäästäviin kohtiin.

6 77966

Kuviot 4, 7 ja 8 havainnollistavat tätä hyvin tarkoituksenmukaista toimenpidettä.

Kaikissa vaihtoehdoissa kuitenkin tartuinosasta poispäin sijaitseva harjaosien 3, 3' jne. vapaa pää on varustettu harjaksilla, myöskin - tämä ei ole mahdollista totunnaisissa hammasharjoissa -suulaen hoitamiseksi ja ikenen alun alueeseen hammastalman muodostumisen estämiseksi. Samalla kun harjakset sijaitsevat harjaosien vapaaseen päähän saakka suunnilleen säteittäisesti, ne suuntautuvat vapaassa päässä vinosti alaspäin.

Kuvion 4 mukainen sovellutusmuoto vastaa kuvioiden 1 - 3 mukaista sovellutusesimerkkiä mainitulla poikkeuksella, että tässä harjaosia 3a, 3'a ympäriinsä ei ole varustettu harjaksilla.

Pyöröharjojen harjakset voivat sijaita yksikappaleisesti tartuin-osaan muodostetuissa kannatustapeissa 17, 17' (kuv. 4). Kuitenkin kannatustappien ja harjasten muodostamien harjaosien valmistus voi tapahtua myöskin erikseen. Kuvio 6 esittää erästä tällaista pyöröharjaksi muodostettua harjaosaa 3d. Jälleen harjakset sijaitsevat keskeisessä kannatustapissa 20, joka voi olla muovia tai metallia, sopivimmin muovia. Tässä kannatus-tapissa on valereikä 18, johon voidaan pistää tartuinosasta ulkoneva jatke 19. Luonnollisesti jatke voi olla järjestetty myöskin kannatustappiin ja valereikä tartuinosaan (ks. kuv. 7 ja 3). Liitos voi tapahtua esimerkiksi liimaamalla. Kuitenkin harjaosien ja tartuinosan välille voidaan järjestää myös irrotettava liitos, niin että harjaosat kulumisen jälkeen voidaan vaihtaa. Tätä varten soveltuu myöskin esimerkiksi kuvion 6 mukainen sovitus tai kuvioiden 7 ja 8 mukainen harjaosa. Tämän lisäksi tarvitaan ainoastaan käsin irrotettava puristussovite valereiän 18 ja jatkeen 19 välillä. Myöskin pidätysliitokset tai sen tapaiset ovat mahdollisia. Kuitenkin joka tapauksessa harjaosan pitää olla pidätetty kiertymättömästi. Tätä tarkoitusta varten valereiän 18 ja jatkeen 19 poikkileikkaus voi olla ei-pyöreä, esim. neliömäinen. Sama pätee myöskin kuvioiden 7 ja 8 mukaiselle harjaosalle 3e.

7 77966

Harjaosa 3e on esitetty suurennettuna kuvioissa 7 ja 8. Selvästi on nähtävissä, että tarkoituksenmukaisesti yksikappaleiseksi muodostetut harjakset lähtevät pääasiallisesti lieriömäisestä kannatustapista 20 suunnilleen säteittäisesti. Molempien hammasharjassa olevien kannatustappien toisistaan poispäin sijaitsevat sivut ovat harjaksettomat, samalla kun kannatus-tapin vapaa, kuperaksi tai kuulamaiseksi muodostettu pää kannattaa harjaksia, jotka harjaa käytettäessä on suunnattu suu-lakea kohti ja ovat terävässä kulmassa tapin akseliin nähden. Harjasten yksikappaleisen sovituksen johdosta ne voivat sijaita käytännöllisesti katsoen mielivaltaisen tiheässä, mikä on tärkeää ennen kaikkea kannatustapin päässä, koska siinä harjakset harittavat.

Kaikki harjakset voivat olla saman pituisia. Lisäksi ne suippenevat vapaata päätään kohti. Harjasten tyven läpimitaksi d^ voidaan valita esimerkiksi 0,23 - C-,25 mm ja harjasten kärjen läpimitaksi d2 esimerkiksi 0,17 - 0,18 mm. Harjasten kärkien välimatka ja D2 toisistaan lieriömäisessä alueessa ja tapin pään kuperassa tai kuulamaisessa alueessa voi olla sama ja esimerkiksi 0,6 mm. Kuitenkin lieriömäisessä alueessa harjasten tiheämpi sovitus voi olla tarkoituksenmukainen.

Edelleen eräänä tarkoituksenmukaisena toimenpiteenä voi olla se, että kumpikin kannatustappi harjaksettomalla sivulla 22 on viistottu vapaata päätä kohti suippenevasti, kuten käy selville kuviosta 7. Tämän sovellutusesimerkin mukaan viistottuna osana voi olla tasomainen pinta 24, jolloin tarkoituksenmukaisesti viistottu osa voi olla kalteva kulman $ verran, joka on noin 10° tapin akseliin 25 nähden. Tämä pienentää vielä edelleen tilantarvetta, ja käyttäjä pääsee helposti myöskin suun ahtaim-piin kohtiin. Tässä sovellutusesimerkissä harjaksettoman sivun 22 viistetty osa liittyy kannatustapin lieriömäiseen osaan 26, jonka pituus 1 voi olla esimerkiksi noin 2-3 mm.

Kuperaan tai kuulamaiseen päähänsä nähden vastakkaisessa päässä kannatustapissa 20 on keskeinen, aksiaalisesti suunnattu jatke 27, 8 7 7 9 6 6 jonka tarkoituksena on pistoliitännän aikaansaaminen tartuin-osan 1 kanssa. Tällöin tartuinosan haaran päässä on vastaavasti muodostettu koverrus. Edelleen etuna on se, että kannatustappi 20 kuperassa tai kuulamaisessa päässä 23 kärkikohdasta 28 lähtien on varustettu harjaksilla, tarkoituksenmukaisesti kulman g noin 20° - 30°, sopivimmin noin 25° verran. Sitäpaitsi on vielä edullista, että kannatustapin 20 harjakseton alue päältä nähtynä (kuv. 8) ulottuu kulman noin 120° - 140°, sopivimmin noin 125°. Tämä on karakterisoitu kuviossa 8 kahdella kulmalla <5^ ja 6^/ jotka ovat 25° ja jotka on muodostettu kulloinkin kannatustapin 20 pitkittäiskeskitason ja uloimman harjaksen väliin.

Tässä sovellutusesimerkissä kannatustapin säde r on noin 3 mm ja tapin akselin 25 sekä harjasten kärkien välinen välimatka voi olla noin 7 mm, jolloin harjasten pituus on tarkoituksenmukaisesti noin 4 mm. Kannatustapin 20 kokonaispituudeksi kärkikohdasta 28 jatkeen 27 alkuun voidaan valita noin 11 mm.

Juuri kuvioiden 7 ja 8 yhteydessä yksityiskohtaisesti kuvattuja toimenpiteitä voidaan käyttää luonnollisesti myöskin muissa sovellutusesimerkeissä.

Lopuksi kuvio 5 esittää, että tartuinosan 1b molemmat haarat 4b, 4'b voivat olla kiinnitetty harjaosista 3b, 3'b poispäin sijaitsevassa päässä kiertyvästi toisiinsa. Kiertoakseli on esitetty pistekatkoviivalla. Näin molemmat haarat 4b, 4’b voidaan saattaa erilaisiin asentoihin toisiinsa nähden. Tavallisessa käyttötilassa (esitetty pilkkuviivoilla) on olemassa kuvioita 1 - 4 vastaavat suhteet. Kun sitä vastoin toista haaraa, esimerkiksi haaraa 4'b kierretään kulman noin 180° verran (yhtenäisetviivat), voidaan väline saattaa käytettäväksi myöskin ainoastaan yhdellä harjaosalla 3b, jos toinen harjaosa ja toinen haara on haittana suun tilan syistä.

Claims (11)

1. Hammasharja ihmisen hampaistossa olevan hammastalman poistamiseksi ja hampaiston hoitamiseksi, jossa hammasharjassa on kaksihaarainen tartuinosa (1, la, Ib), jonka elastisesti toisiaan kohti liikuteltavien haarojen (4, 4'; 4a, 4'a; 4b, 4'b) päihin on hampaiden etu- ja takasivun samanaikaista käsittelyä varten järjestetty pyörimättömästi toisiaan vastapäätä olevat harjaosat (3, 3'? 3a, 3'a; 3b, 3'b; 3d; 3e) kohti toista harjaosaa ulkonevat harjakset, jotka on kiinnitetty haarojen muodostaman tartuintason viereen, tunnettu siitä, että harjankannattimet (17, 17'; 20; 20') ulkonevat tartuinosan (1, la, Ib) haaroista (4, 4'; 4a, 4'a; 4b, 4'b) pituussuunnassa likimain L-muotoisesti tartuinosatasosta ja ne on tartuinosasta poispäin olevista päistään varustettu käytössä suulakea tai ikenen alkua kohti suunnatuilla harjaksilla, ja että harjaosilla (3, 3'; 3a, 3'a; 3b, 3'b; 3d; 3e) tartuintasosta nähtynä päällikuvannossa on vastakkaisesti pyöristetyt muodot.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hammasharja, tunnettu siitä, että harjankannattimet (17, 17'; 20') toisistaan poispäin olevilla sivuilla ainakin tartuinosan (la) puoleisessa alueessa ovat harjaksettomia.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen hammasharja, tunnettu siitä, että harjankannattimet (20') niiden harjaksettomalla sivulla (22) suippenevat tartuntaosasta poispäin olevasta päästään.

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen harmmasharja, tunnettu siitä, että harjankannattimen (20*) harjakseton alue ulottuu tartuinosatasosta nähtynä kulman noin 120 - 140°. xo 77966

5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen hammasharja, tunnettu siitä, että harjankannattimet (17, 17'; 20') molempien harjankannattimien lävitse, poikittain tartuintasoon nähden olevassa tasossa on kärkikohdasta lähtien varustettu harjaksilla.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen hammasharja, tunnettu siitä, että harjaosat (3, 3'; 3a, 3'a; 3b, 3'b; 3d, 3e) tartuinosasta (1, la, Ib) poispäin olevasta päästä on pyöristetty kuperaksi tai kuulamaisesti.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen hammasharja, tunnettu siitä, että harjaosien (3, 3'; 3a, 3'a; 3b, 3'b; 3d, 3e) pitkittäissuunta muodostaa tartuinosan haarojen kanssa kulman, jonka suuruus on noin 90°.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen hammasharja, tunnettu siitä, että molemmat harjaosat (3, 3'? 3a, 3'a; 3b, 3'b; 3d, 3e) ovat keskenään siten kallistetusti, että niiden pitkittäissuunta muodostaa terävän kulman, joka tarkoituksenmukaisesti on noin 20 - 30°, joka kulma suppenee tartuinosasta (1, la, Ib) poispäin.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen hammasharja, tunnettu siitä, että molemmat harjaosat on vaihdettavasta kiinnitetty tartuinosaan.

9 77966

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen hammasharja, tunnettu siitä, että tartuinosalla on hevosenkenkä-mäinen muoto, jossa on harjaosista poispäin oleva laajennettu kaarialue, johon liittyy molemminpuolisesti kulloinkin pään-puoleisesti harjaosaa kannattava jatke, jolloin molempien tarkoituksenmukaisesti pääasiallisesti yhdensuuntaisten jatkeiden välinen välimatka on pienempi kuin kaaren läpimitta.

11 77966