FI77527B - Foerfarande och anordning foer upphettande av flytande medier. - Google Patents

Description

1 77527

Menetelmä ja laite nestemäisten väliaineiden kuumentamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite nestemäisten väliaineiden, erityisesti öljyn käsittelemiseksi, etenkin kokkaamiseksi ja kuumentamiseksi, jossa väliaineessa on kerrostumien muodostukseen taipuvaisia aineosia.

Nesteiden tai nestemäisten väliaineiden kuumentaminen tapahtuu yleensä lämmityspatruunoiden tai lämmönvaihdinten avulla. Tässä esiintyy ongelmia, jos nesteet sisältävät aineosia, jotka pyrkivät muodostamaan kerrostumia, koska nämä kerrostumat kiinnittyvät mieluummin lämmönsiirtoa varten toimiviin pintoihin. Tämä huonontaa lämmönsiirtoa ja voi aiheuttaa lisäksi läpivirtauspoikkileikkauksen pienenemisen tai tukkeutumisen.

Näin on esiintynyt vaikeuksia yritettäessä käsitellä edelleen ajoneuvoista peräisin oleva jäteöljy krakkaavan tislauksen avulla bitumi- tai hiilimäisten kerrostumien johdosta kuumen-nussauvoissa, jotka ulottuvat käsiteltävään jäteöljyyn. Tällaiset kerrostumat pakottavat usein toistuvaan krakkausreak-tion keskeytykseen, minkä johdosta tällaisen käsittelyn taloudellisuus kärsii. Usein koksatut öljytähteet ovat niin lujasti kiinni kuumennussauvoissa, että niitä ei voida enää poistaa ja ne johtavat edelleenkäytössä kuumennussauvojen rikkoontumiseen.

Keksinnön tehtävänä on tästä syystä saada aikaan menetelmä ja laite nesteiden kuumentamiseksi, joilla vältetään kerrostumat, etenkin lujasti kiinnittyvät karstaantumiset.

Keksinnön oleelliset tunnusmerkit on esitetty oheisissa patenttivaatimuksissa .

Tämä tehtävä ratkaistaan siten, että nestemäisen väliaineen lämmittäminen suoritetaan säteily- tai aaltoenergian avulla olennaisesti sulkemalla pois konduktiolla ja/tai konvektiolla tapahtuva lämmönsiirto väliaineeseen. Yllättävällä tavalla on osoittautunut, että tällaisessa kuumennuksessa voidaan välttää ei-toivotut kerrostumat ja nimenomaan myös silloin, kun väliaineen kuumennuksen johdosta kiintoaineita muodostuu tai saostuu voimakkaammin. Koska kuumentamiseen tarvittava energia 2 77527 saatetaan niin kutsutun "kylmän" energian muodossa kuumennettavaan väliaineeseen, nimittäin sopivan aaltopituuden omaavilla säteillä tai aalloilla, jotka kuumennettava väliaine absorboi, voidaan välttää väliaineen ja erotusseinämien välinen korkea lämpöero, joiden seinämien kautta energia syötetään.

Energiamuodoksi soveltuvat mikroaaltojen lisäksi ennen kaikkea säteet, joiden aaltopituus on infrapuna-alueella - näkyvällä alueella, jolloin lyhytaaltoiset infrapunasäteet ovat etenkin etusijalla. Tämän lyhytaaltoisen infrapunasäteilyn aallonpituuden painopiste on edullisesti 1000-800 nm, mikä vastaa n. 1500-2300°K:n säteilylämpötilaa. Mutta myös alhaisemmissa, esimerkiksi 1000°K:n säteilijälämpötilassa tapahtuu huomattava lämmönke-hitys säteilijässä, joka kuumentaa säteilijän rakenneosat, ainakin säteilyelementin alueella. Jotta vältettäisiin nyt konvek-tiolla tai konduktiolla tapahtuva lämmönsiirto IR-säteilyssä, voidaan käyttää IR-säteilijöitä, jotka on erotettu kuumenettavas-ta väliaineesta säteilyn läpipäästävällä eristyksellä. Tähän tarkoitukseen soveltuvat etenkin kvartsilasista olevat erotus-seinämät. Tällöin voidaan näiden erotusseinämien väliset välitilat täyttää eristävällä kaasulla ja/tai ne voivat olla ainakin osoittain evakuoituja. On myös mahdollista jäähdyttää nämä välitilat, esim. kierrättämällä jäähdytyskaasua. Tällä tavalla saadaan aikaan se, että säteilijän kuumennettavan väliaineen kanssa kosketuksiin tuleva ulkoseinämä tai säteilyä läpipäästävä erotus-seinämä pidetään lämpötilassa, joka ei ylitä tai ei ainakaan olennaisesti ylitä kuummennettavan väliaineen lämpötilaa, minkä ansiosta vältetään pelätyt kerrostumat.

Kuumennettava väliaine absorboi siihen tunkeutuvat säteet ja niiden voimakkuus vähenee säteilijään olevan etäisyyden mukana. Koska toivotaan väliaineen nopeaa kuumentumista, nimenomaan mieluummin yli 200°C:n lämpötiloihin, järjestetään useita säteilijöitä edullisesti niin toistensa suhteen tai kuumennettava väliaine järjestetään tai ohjataan sellaisella tavalla säteilijän ympärillä, että väliaineen säteilytiheys vastaa mieluummin kaikissa kohdissa vähintään säteilytiheyttä säteilijän puoliintumis- 3 77527 tunkeutumissyvyydessä. Tämä on mainittujen IR-säteiden yhteydessä jäteöljyssä riippuen aallonpituudesta 20-100 nm.

Tällä tavalla tulee kuumennettava väliaine tasaisesti läpisä-teilytetyksi, ja vältetään kylmät ei-läpisäteilytetyt alueet. Edelleen voidaan väliainetta liikuttaa, etenkin sekoittaa kuumentamisen aikana.

Keksintö soveltuu väliaineiden kuumentamiseksi erilaisia tarkoituksia varten, näin esim. kemiallisia reaktioita ja tislausta-pahtumien suorittamista varten. Edelleen voidaan kuumennettava väliaine ohjata kiertokulussa, joka on alistettu kokonaan tai vain osaksi säteilytykseen. Myös voidaan kiertokulusta poistaa sopivissa kohdissa toivottuja ja ei-toivottuja tuotteita. Kuu-mennusaika ja kuumennuslämpötila noudattavat tällöin nestemäisen väliaineen käsittelyn laatua, jolloin edut esiintyvät erityisesti korkeissa lämpötiloissa, esim. yli 300°C:ssa, etenkin yli 400°C:ssa.

Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa kuumennetaan öljyistä väliainetta, etenkin käsitellään jäteöljyä polttoaineen talteenottamiseksi. Jäteöljyn käsittelyllä on erityinen taloudellinen ja ympäristönsuojelun kannalta tärkeä merkitys. Keksinnön avulla on tullut mahdolliseksi järjestää käteviä ja jopa kuljetettavia pienlaitteita jäteöljyn jälleenkäsittelemiseksi, jotka ovat halpoja ja huoltoystävällisiä. Tällaisia pienlaitteita voivat käyttää esimerkiksi yhtiöt ja viranomaiset, joilla on suurehkoja ajoneuvokantoja.

On yllättävää, että jäteöljy voidaan krakata säteilyenergian avulla suhteellisen alhaisissa lämpötiloissa. Jäteöljyn käsittely lämpötila on tarkoituksenmukaisesti 350-700°C, etenkin 400-500°C. Jäteöljyn krakkaus on näissä suhteellisen alhaisissa lämpötiloissa mahdollista jopa ilman erityistä katalysaattoreiden lisäystä, vaikkakin tällaisia voidaan lisätä haluttaessa, öljyn hiilivetyketjuihin vaikutetaan suoraan säteilyllä, jonka aallonpituus on läheisellä ja näkyvällä infrapuna-alueella, jolloin säteily edistää korkean energiansa johdosta krakkausprosessia, 4 77527 vaikka öljynlämpötila, joka voi olla esimerkiksi 400-450°C, on suhteellisen alhainen.

Keksinnön kohteena on edelleen laite nestemäisten väliaineiden kuumentamiseksi, etenkin laite jäteöljyn käsittelemiseksi. Tässä laitteessa on vähintään yksi säiliö, jolle on järjestetty vähintään yksi, mieluummin useampia säteilyeleirienttejä. Säteily-elementeiksi soveltuvat etenkin sinänsä tunnetut IR-säteilijät, jotka on varustettu säiliön sisätilaan päin lämpökonvektion ja -konduktion välttämiseksi säteilyn läpipäästävillä eristyslait-teilla. Tällöin säteilyelementeissä on mieluummin yksi olennaisesti viivamainen, sähköisesti lämmitetty säteilijä, esim. wolf-ramilanka, joka on järjestetty vähintään kahden, olennaisesti koaksiaalisen putkimaisen eristimen sisälle. Säteilijät voi olla muodostettu sauvamaisiksi tai ne voivat olla myös kaarevia, näin esim. kierukan muodossa. Mieluummin säteilijät on järjestetty säiliön sisälle, jolloin erittäin sopiva on olennaisesti vapaasti kantava järjestys säiliössä, joka mahdollistaa sen, että väliaine voi virrata säteilijöiden ympäri. Yhdensuuntaisten sauvojen järjestys krakkausputkessa, näin esim. samankeskisessä rengasjärjestyksessä tai heksagonaalisessa muodossa mahdollistaa koko putkipoikkileikkauksen tasaisen kattamisen riittävällä säteilytiheydellä.

Säteilijöitä lämpöeristystä varten ympäröivät kvartsilasista valmistetut suojaputket voidaan sovittaa läpimitaltaan ja sei-nämäpaksuudeItään kulloinkin kyseessä oleviin tarpeisiin, riippuen siitä, onko kuumennettavaa väliainetta lähimmäksi tulevan putken lämmitys säteilijän lämpötilalla vältettävä mahdollisimman pitkälti vai voidaanko se sallia määrätyissä puitteissa. Tällaiset vaihtelut ovat mahdollisia, koska säteilyhäviö on eristysputkissa pieni. Yleensä riittää IR-säteilijässä, jossa on kuumennettu metallilanka ja joka on järjestetty kvartsista valmistettuun, läpimitaltaan 10 mm olevaan polttoputkeen olennaisesti keskeisesti, yksi ylimääräinen eristysputki, joka on läpimitaltaan noin 30-40 mm ja jonka seinämäpaksuus on noin 1-2 mm. Jos järjestelmää käytetään olennaisesti atmosfäärisessä 5 77527 paineessa, mitä pidetään yksinkertaisuuden vuoksi etusijalla, silloin säteilyelementit eivät ole alttiina erityisille mekaanisille kuormituksille.

Keksinnön muut tunnusmerkit selviävät seuraavasta edullisten suoritusmuotojen selityksestä piirustuksiin ja patenttivaatimuksiin viitaten.

Piirustuksissa:

Kuvio 1 on kaaviomainen esitys laitteesta jäteöljyn krakkaami-seksi, kuvio 2 on virtauskaavio, joka esittää krakatun tuotteen edel-leenkäsittelyä ja talteenottoa, ja kuvio 3 on kaaviomaisesti esitetty poikkileikkauskuva krakkaus-putkesta.

Piirustuksissa esitetty suoritusmuoto on pienlaite ajoneuvojen vanhan moottoriöljyn krakkaamiseksi. Laitteessa on krakkausput-ki 1, jonka sisäläpimitta on noin 300 mm ja jonka korkeus on noin 1300 mm. Krakkausputki 1 on järjestetty pystysuorasti ja se on yhdistetty yläpäästään laipan avulla kansikupuun 2. Kan-sikuvun 2 ja krakkausputken 1 väliin on järjestetty peitelevy 3 reikälevyn muodossa, joka erottaa krakkausputken 1 kuvun 2 sisätilasta tiivistävästi. Reikälevyssä 3 on, kuten kuviosta 3 nähdään, seitsemän reikää, jolloin kuusi reikää on heksagonaalises-sa järjestyksessä keskeisen keskusreiän ympärillä. Heksagonaa-lisesti järjestettyjen reikien etäisyys reikälevyn keskipisteestä vastaa suunnilleen krakkausputken 1 puolta sisäsädettä. Tiivistävästi reikälevyyn 3 on sijoitettu kvartsiputket 4, jotka ulottuvat alaspäin krakkausputkeen 1 ja päätyvät selvällä etäisyydellä krakkausputken alapään yläpuolelle. Alapäässään eristystä varten toimivat kvartsiputket 4 on suljettu tai sulatettu kiinni. Kvartsiputkien sisätila ei tule siten kosketuksiin krakkausputken 1 sisätilan tai siinä olevan väliaineen kanssa.

Kvartsiputkiin 4 on ripustettu tai asetettu infrapunakuumennus-sauvat 4. Nämä IR-kuumennussauvat muodostuvat kvartsiputkesta, 6 77527 jossa on ohjattu wolframilangasta oleva kierukka keskeisesti ja se pidetään etäisyydellä välikkeillä putkiseinämästä. Putki on muodostettu mieluummin U-muotoisesti kaarevaksi kaksoisputkek-si, jonka kautta kierukkalanka on ohjattu alaspäin ja jälleen ylöspäin, niin että kuumennussauvaa kohden on järjestetty kaksi yhdensuuntaista kuumennuslankaa. Kuumennussauvojen teho on suunniteltu niin, että käytössä säteilytetään lyhytaaltoista IR-sä-teilyä. Esillä olevassa tapauksessa kuumennussauvojen teho on noin 2 kW 220 voltissa. Lyhytaaltoisilla IR-säteillä on öljyssä puoliintumistunkeutumissyvyytenä n. 60 mm. Koska kahden kuu-mennussauvan välinen etäisyys kuumennussauvan keskiosasta kuu-mennussauvan keskiosaan voidaan pitää puoliintumistunkeutumis-syvyyden kaksinkertaisena, on se esillä olevassa suoritusmuodossa n. 100 mmrssä.

Eristysputkien 4 sisäläpimitta on n. 35-40 mm. Koska kvartsiput-ket päästävät esteettä IR-säteilyn ja myös säteilyn näkyvän osan läpi, ne eivät kuumene säteilyn johdosta. Kuumennussauvojen 5 ja eristysputkien 4 välisen ilmatilan johdosta on myös eristys-putkien 4 lämmitys siinä olevan ilman konvektion johdosta pieni tai mitätön. Myös kuumennussauvojen 5 ja eristysputken 4 välinen tila voidaan jäähdyttää kierrättämällä jäähdytyskaasua. IR-kuumennussauvoissa 5 olevat kuumennuslangat päätyvät korkeuden alapuolella, joka on järjestetty maksimaalista tai minimaalista öljytasoa varten krakkausputkeen 1. Siten taataan, että kuumennussauvojen 5 kuumentava alue on aina kuumennettavassa väliaineessa ja laitteen tämän päällä olevien osien ylikuumentuminen vältetään. Lisäksi on kuvulle 2 järjestetty vielä jäähdytyslaite 33 puhaltimen muodossa ylimääräisen lämmön poistamiseksi.

Itse krakkausputki 1 on muodostettu joko kaksiseinäiseksi säiliöksi, jossa on tyhjökammio 34 seinämien välissä tai se on eristetty muulla sopivalla tavalla lämpöhukan välttämiseksi. Edelleen on krakkausputkessa 1 vielä yksi tai useampi mittaus-kohta 35 nestemäisen ja höyrymäisen väliaineen lämpötilan valvomiseksi .

7 77527

Krakkausputken 1 alapuolella on niin kutsuttu esiläminitin 5 tavanomaisen lämmönvaihtimen tai kuumennussauvoi11a varustetun säiliön muodossa. Esilämmitin 5 on laipitettu tiiviisti krakkausputken 1 alapäähän. Krakkausputken yläpäästä johtaa putki 6 sykloniin 7, joka kuormitetaan krakkausputkesta haihtuvalla höyryllä ja se toimii mukaanotettujen nestemäisten ja kiinteiden aineosien erottamiseksi. Syklonista johtaa toinen putki 8 ei-esitettyyn fraktiointilaitteeseen, jossa saatu tuote voidaan erottaa kaasumaisiksi aineosiksi sekä bensiiniksi ja diesel-tai lämmitysöljyksi. Syklonin 7 alapää on yhdistetty sekoitus-säiliöön 9, joka toimii varastosäiliönä svöttöputken 10 kautta johdetulle jäteöljylle ja mahdollistaa samanaikaisesti syklonin kautta palautetun materiaalin sekoittamisen jäteöljyerän kanssa. Sekoitussäiliön 9 alapää 11 on muodostettu suppilomaiseksi ja siinä on suljettava poistoaukko 12 kerättyä lietettä varten. Suppilomaisen pään 11 yläpuolella johtaa liitosputki 13 sekoi-tussäiliöstä 9 esilämmittimeen 5, niin että krakkausputken 1 ja sekoitusputken 9 välillä esiintyy suljettu kiertokulku. Laitteen käytössä on sekä krakkausputki 1 että sekoitusputki 9 täytetty niiden yläpäähän asti nestemäisellä öljyllä, jota vastoin tämän yläpuolella oleva putki 6 ja sykloni 7 on täytetty olennaisesti höyrymäisillä hiilivedyillä. Sekoitussäiliöön 9 järjestetty tasonanturi 14 säätää nestetason korkeuden sekoitussäili-össä 9 ja krakkausputkessa 1 säätämällä sisäänvirtaavaa jäteöljyä.

Käytössä laitetta käytetään jatkuvatoimisesti, jolloin sekoitus-säiliössä 9 sekoitetaan suunnilleen palautetun materiaalin yksi tilavuusosa juuri syötetyn jäteöljyn kahden muun osan kanssa. Tällöin seos saatetaan palautetun materiaalin korotetun lämpötilan johdosta noin 150°C:n lämpötilaan. Seoksen virtausnopeus on sekoitussäiliössä 9 sen suuren poikkileikkauksen johdosta suhteellisen pieni, niin että kiintoaineet voivat laskeutua suppilomaiseen päähän. Karkeista kiintoaineista olennaisesti vapaa seos saapuu liitosputken 13 kautta esilämmittimeen 5, jossa se lämmitetään n. 200°C:een ja se johdetaan tässä lämpötilassa alhaalta käsin krakkausputkeen 1. Siinä se kuumennetaan kuumennus- 8 77527 sauvojen 5 avulla n. 440°C:seen. Alhaalla kiehuvat aineosat voidaan poistaa suoraan esilämmittimestä 5 (ei esitetty) krak-kausputken kiertämiseksi. Jäteöljyn korkealla kiehuvat aineosat alistetaan krakkausputkessa 1 krakkausreaktioon ja ne haihtuvat kaasu- tai höyrymäisesti. Putkessa 6 ja syklonissa 7 höyry jäähtyy puolestaan hieman, niin että palautettu materiaali saapuu suunnilleen n. 350-400°C:n lämpötilassa ylhäältä käsin sekoitus-putkeen 9. Koko krakkausreaktio suoritetaan mieluummin olennaisesti paineettomasti, mikä johdosta rakenteellinen panos voidaan pitää hyvin pienenä. Käyttämällä eristettyjä kuumennussä-teilijöitä jäteöljyn kuumentamiseksi krakkauslämpötilaan vältetään bitumimaisten aineiden kerrostumat krakkausputkessa ja etenkin kuumennussauvoissa, niin että laite voi toimia pitkähkön ajan huoltovapaasti.

Kuviossa 2 esitetty virtauskaavio esittää krakatun öljyn edel-leenkäsittelyä syklonin 7 jälkeen. Syklonissa 7 nestemäisistä ja mahdollisesti mukana kulkeutuvista kiinteistä aineosista vapautettu tuote saapuu putken 8 kautta fraktiokolonniin 16 ja nimenomaan sen suppilomaiseksi erottimeksi muodostetun alapään 17 yläpuolelle. Fraktiokolonnissa 16 kootaan kolme fraktiota, nimittäin kaasumainen tuote ylimmässä putkessa 18, bensiinin-kaltainen tuote tämän alapuolella olevassa putkessa 19 ja die-selmäinen tuote putkessa 20. Nämä kolme tuotetta jäähdytetään toisistaan erotettuina jäähdyttimessä 21, joka on yhdistetty jäähdytysaggregaattiin 22. Tämän jälkeen tuotteet saapuvat niille järjestettyjen vedenerotinten 23, 24 ja 25 läpi. Kaasumainen tuote käytetään tämän jälkeen välittömästi tai poltetaan kuumen-nustarkoituksiin, kuten tämä on esitetty kohdassa 26. Bensiini ja dieselöljy säilytetään erillisissä koontisäiliöissä 27 ja 28 ja ne voidaan johtaa ennen käyttöä pumppujen 29 ja 30 avulla mekaanisten suodatinten 31 tai hiilisuodatinten 32 läpi.

Claims (11)

1. Menetelmä öljyn käsittelemiseksi, etenkin krakkaami-seksi ja kuumentamiseksi, vähintään yhden alemman kiehumispisteen omaavan fraktion saamiseksi, joka öljy sisältää vähintään yhden kerrostumien muodostukseen taipuvaisen aineosan ollessaan yhteydessä säiliön kuumien pintojen kanssa, tunnettu siitä, että öljy altistetaan kuumentavalle säteilyener-gialle, jolla on vähintään yksi ennalta määrätty aallonpituus infrapunasäteiden - näkyvän valon alueella, jota säteilyä emittoi vähintään yksi säiliössä tai sen päällä oleva säteilijä; ja tämä vaihe suoritetaan sulkemalla pois konduktiolla ja/tai konvektiolla tapahtuva lämmönsiirto öljyn ja säteilijän välillä kerrostumien välttämiseksi säiliössä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuumentaminen suoritetaan säteiden avulla, joiden aallonpituus on lyhytaaltoisten infrapunasäteiden alueella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väliaine johdetaan säteilijän luo alueella, jonka pisin etäisyys säteistä on olennaisesti yhtä suuri tai pienempi kuin säteiden puoliintumistunkeutumissyvyys väliaineeseen .

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että säteilijöiden säteilyelemen- o tit kuumennetaan säteilyn tuottamiseksi yli 200 C:n, edulli-o . . o sesti yli 1000 K:n, edullisimmin n. 1500-2300 K:n lämpötiloihin .

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että väliainetta liikutetaan, etenkin sekoitetaan kuumentamisen aikana.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuumennetaan väliaine, joka koostuu pääasiassa jäteöljystä, ilman erityistä katalysaattorin lisäystä ja tislataan ainakin osittain. 10 77527

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vähintään yksi oleellisesti kylmä erottava seinä asetetaan vähintään yhden säteilijän ja öljyn väliin, joka seinä on säteilyä läpäisevä.

8. Laite öljyn käsittelemiseksi, etenkin krakkaamiseksi ja kuumentamiseksi, vähintään yhden alemman kiehumispisteen omaavan fraktion saamiseksi, joka öljy sisältää vähintään yhden kerrostumien muodostukseen taipuvaisen aineosan ollessaan yhteydessä säiliön kuumien pintojen kanssa, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu öljyn sisältävä säiliö, vähintään yksi säteilijä, joka on säteily-yhteydessä säiliössä olevan öljyn kanssa vähintään yhden erottavan seinän läpi, joka on asennettu vähintään yhden säteilijän ja öljyn väliin, erottavan seinän ollessa eristetty konduktiolla ja konvektiolla tapahtuvaa lämmönsiirtoa vastaan, ja seinä on säteilyä läpäisevä säteilijästä tuleville säteille; mainitun vähintään yhden säteilijän käsittäessä vähintään yhden sähköisesti kuumennettavan johtimen, joka emittoi infrapunasäteilyä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä että useita, edullisesti sauvan muotoisia säteilyelementtejä (4, 5) on järjestetty olennaisesti yhdensuuntaisesti toistensa suhteen, ja että etäisyys säteilijän keskiosasta säteilijän keskiosaan vastaa edullisesti suunnilleen puoliintumis-tunkeutumissyvyyden kaksinkertaista määrää.

9 77527

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että säteilyelementin (4, 5) ja väliaineen väliin on järjestetty säteilyä läpäisevä eristys, joka on edullisesti kvartsilasia ja jossa edullisesti on järjestetty sarjaan ainakin kaksi säteilyä läpäisevää seinämää.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 8-10 mukainen laite, tunnettu siitä, että säteilyelementit on muodostettu sinänsä tunnetuista IR-säteilijöistä (4), joissa on wolframikierukat kvartsiputkissa, jotka puolestaan on sijoitettu vähintään yhteen toiseen, olennaisesti koaksiaaliseen kvartsiputkeen (5). 11 77527