FI77180C - Foerfarande och anordning foer registrering av skrivtecken. - Google Patents

Description

Menetelmä Ja laite kirjainmerkkien piirtämiseksi 1 77180

Keksinnön kohteena on menetelmä merkkien pisteittäin Ja kuva-viivoittain tapahtuvaksi piirtämiseksi, erityisesti kirjainmerkkien piirtämiseksi rasterimuodossa piirtoväliaineelle talletettujen merkkitietojen perusteella, jolloin piirrettävien merkkien merkkitiedot haetaan ja muutetaan ohjauskäskyiksi piirtoelintä varten, sekä laite menetelmän toteuttamiseksi, jota laitetta eeuraavaseea kutsutaan elektroniseksi valoladontalaitteeksi.

Elektroninen valoladontalaite, jossa piirtoelimenä on elekt-ronisädeputki, on jo tunnettu patentista US-3 305 Θ41. Ladon-tatehtävää varten tarvittavat kirjainmerkit on talletettu kir-jaintietoina kirjaintietomuistiin. Ladottava teksti muutetaan ladosprosessorissa tekstitiedoiksi, jotka ovat ladontaohjeita valoladontalaitteelle. Ladonnan ollessa käynnissä kutsuvat tekstitiedot peräkkäin kirjainmerkkien piirtämiseksi tarvittavat kirjaintiedot kirjainmerkkimuisista, ja luetut kirjaintie-dot muutetaan videosignaaliksi, joka toimittaa ohjauskäskyt elektronisädeputkelle. Jokainen kirjainmerkki piirretään elektronisädeputken kuvaruudulle lukuisina viivarastereina, jotka koostuvat vierekkäin olevista pystysuorista kuvavii-voista jatkuen tekstirivien suuntaan, jolloin kirjainmerkit muodostetaan niiden ääriviivoja vastaavasti mustista ja valkoisista osista elektronieäteen kirkas/pimeä-asetuksen avulla.

Elektronisädeputken kuvaruudulla piirretyt kirjainmerkit valotetaan optiikan avulla piirtoväliaineelle.

Näissä tunnetuissa valoladontalaitteissa täytyy yksittäisten kirjainten kirjainmerkit tallettaa kaikkia esiintyviä kir-jainkokoja varten siten, että kirjainmerkkimuistin kapasiteetti on erittäin suuri.

Kirjainmerkkimuistin kapasiteetin pienentämiseksi on tavallista tallettaa kirjainmerkit koodattujen kirjaintietojen 2 77180 muodossa. Tätä varten on olemassa erilaisia koodausmenetelmiä. Kirjainmerkkien pistemäinen koodaus on tunnettu esimerkiksi patentista US-3 305 841, kuvaviivan osien kestokoodaus patentista US-3 480 943, ja kirjainmerkkien reunaviivojen koodaus patenttijulkaisusta DE-29 19 013.

Patentissa DE-24 22 464 (US-patenttijaulkaisu Re 30 679) esitetään jo menetelmä kirjainmerkkien reunaviivakoodaukeelle ja reunaviivakoodattujen kirjaintietojen muuttamiselle ohjauskäskyiksi elektronisädeputken elektronisäteelle kirjainmerkkien piirtämistä tai latomista varten. Tässä reunaviivakoodaukses-sa kuvataan kirjainmerkkejä reunaviivapareina XY-koordinaat-tijärjestelmässä, ja siinä muutetaan x-koordinaatteja samanpituisina askeleina. Jokainen reunaviivapari määritellään alkupisteen y-koordinaatin ja reunaviivan kaltevuuskulman avulla, jolloin kaltevuuskulmat ilmaistaan peräkkäisten x-koordinaat-tiaskelten y-koordinaattien muutoksina. Kirjaimen ääriviivan kaarevuus annetaan siten sarjana muuttuvia kaltevuuskulmia. Kirjainmerkit muodostetaan jälleen elektronisädeputkelle vierekkäin olevista, tekstirivejä vastaan pystysuoraan kulkevista kuvaviivoista, jolloin jokainen kirjainmerkki piirretään ladottavassa tekstirivissä annetussa kohdassa ja kaikki teksti-rivien kirjainmerkit peräkkäin. Ohjauskäskyt elektronisäteen päälle- ja poiskytkemiseksi tuotetaan tällöin määrittämällä reunaviivaparien kulloisetkin leikkauspisteet näytettävän kuvaviivan kanssa, jolloin elektronisäde kytketään päälle aina ylemmän ja siihen kuuluvan alemman ääriviivan välillä.

Kuvattu tapa ohjauskäskyjen tuottamiseksi vie varsin paljon laskenta-aikaa, joten ei saavuteta suurta näyttönopeutta. Elekt-ronisädeputken käyttämisellä näyttöelimenä saavutetaan tosin valoladonnan typografisesti korkea laatu, mutta epäedullista on, että elektronisädeputken käyttökelpoinen kuvaputkialue ja siten piirtokoko on rajoitettu. Nykyään toivotaan nimittäin, että voitaisiin latoa kokonaisia sanomalehden sivuja yhdessä työvaiheessa. Jotta voitaisiin latoa tällainen sanomalehden sivu 3 77180 elektronisädeputken omaavassa valoladontalaitteessa, täytyy käyttökelpoisen kuvaruutualueen suuruisten yksittäisten osava-lotusten välillä suorittaa siirto kuvaruutualueen ja piirtoväli-aineen välillä. Tämä taas vaatii suurta mekaanista käyttöä, johtaa paikoitusvirheisiin ja hidastaa taltiointinopeutta.

Patentista EP-A-0096O79 tunnetaan jo menetelmä ja laite kokonaisten sanomalehden sivujen pisteittäin ja kuvaviivoittain tapahtuvalle piirtämiselle näyttörasterissa koodatuista kirjaintiedoista luonnossuunnitelman mukaisesti lähtien. Tällöin ohjataan piirto-elin, esimerkiksi mosaiikkipiirtoelin, kuvapisteittäin koko sanomalehtisivun kokonaisleveyden yli siten, että kulloinkin piirretään koko sanomalehtisivun täysiä kuvaviivoja. Jokainen kuvaviiva koostuu tällöin osakuvaviivoista, jotka luonnossuunitel-man mukaisesti kuuluvat eri tekstilohkoihin tai tekstiriveihin. Yksittäisten osakuvaviivojen piirtämiseen tarvittavat, koodatut kirjaintiedot haetaan kirjaintietomuistista ja dekoodataan ohjaus-käskyiksi. Yksittäisten osakuvaviivojen ohjauskäskyt järjestetään yksittäisten osakuvaviivojen peräkkäisyyttä vastaten kokonaisten kuvaviivojen sisällä ja talletetaan kokonaista sanoma-lehtisivua varten näyttörasterissa kuvapisteittäin muistiin siten, että muistin sisältö toistaa kokonaisen sanomalehtisivun piirrettävän tiedon kuvapisteittäin. Koko sanomalehtisivun piirtämisen aikana annetaan sitten yksittäiset ohjauskäskyt kuvapisteittäin ja kuvaviivoittain synkronisoituina piirtoelimen liikkeen kanssa piirtoväliaineen yli, ja viedään piirtoelimelle.

Muistikapasiteetin säästämiseksi tunnetaan jo patentista EP-A-0096079 kokonaisten sanomalehtisivujen valottaminen peräkkäisinä kaistoina, joiden korkeus käsittää useita kuvaviivoja ja joiden leveys vastaa koko sanomalehtisivun leveyttä. Kaistamaista piirtoa varten haetaan kulloinkin vain kaistan yksittäisiin paikkoihin sanomalehtisivulla kuuluvat koodatut kirjaintiedot, muodostetaan niistä kaistan korkeutta vastaavalle määrälle kuva-viivoja ohjauskäskyt, ja talletetaan nämä niin sanottuun ikku-namuistiin, jonka kapasiteetti vastaa vain yhdessä kaistassa 77180 olevien kuvapisteiden määrää. Ennen kaistan siirtämistä uuteen paikkaan sanomalehtisivulla siirretään ohjauskäskyt kuvaviivoittain ikkunamuistista kapasiteetiltään yhtä suureen puskurimuistiin, ja luetaan puskurimuistista piirtoelimen ohjaamista varten sillä aikaa, kun vapaaksitullut ikkunamuisti täytetään uudelleen.

Tällä talletusperiaatteella on kuitenkin se haittapuoli, että jokaisen kaistan siirron yhteydessä täytyy varata siirtoaika ohjauskäskyille, mikä rajoittaa piirtonopeutta. Esitetty menetelmä toimii moitteettomasti vain silloin, kun ikkunamuistin korkeus vastaa suurimman piirrettävän kirjainmerkin korkeutta. Tällä noudatettavalla ehdolla on kuitenkin se haittapuoli, että tarvittava ikkunamuistin korkeus täytyy aina määrätä uudelleen kirjain-käskyjen mukaisesti tekstitietojen syötön yhteydessä, ja muistin-ohjaus täytyy ohjelmoida vastaavasti, ja että suurin mahdollinen muistikapasiteetti täytyy valita siten, että korkeusehto on täytetty myös suurimmille kirjainmerkeille, esimerkiksi sanomalehti-sivun otsikoille. Toinen kuvatun menetelmän epäkohta on siinä, että ohjauskäskyjen tallettaminen ikkunamuistiin on silloin erityisen monimutkaista ja aikaavievää, kun taltioitava kirjainmerkki ei ole kokonaan yhdessä kaistassa (EP-A-0096079) tai kun kahdella toisiaan seuraavalla kirjainmerkillä yhdellä tekstirivillä on erilaiset perusviivakorkeudet (EP-A-0096079; kuva 14). Näissä tapauksissa täytyy nimittäin aina ensin kirjoittaa ohjauskäskyt ensimmäistä kirjainmerkkiä varten ikkunamuistin osa-alueista puskurimuistiin, ennen kuin näihin osa-alueisiin voidaan sijoittaa seuraavan kirjainmerkin ohjauskäskyt. Julkaisussa ei ole minkäänlaisia neuvoja, mitä olisi tehtävä piirrettäessä kursiivikirjain-merkkejä ja käännettyjä tekstirivejä. On sinänsä jo tunnettua käyttää tällaisten sanomalehtisivujen piirtämiseen poikkeutettavaa lasersädettä piirtoelimenä.

Keksinnön tehtävänä on esittää menetelmä ja laite merkkien kuva-pisteittäin ja kuvaviivoittain tapahtuvalle piirtämiselle, erityisesti kirjainmerkkien piirtämiselle, jonka menetelmän avulla merkit reunaviivakoodataan, ja jonka avulla reunaviivakoodatut merkkitiedot muutetaan tarkasti ja nopeasti ohjauskäskyiksi kuva-pisteittäin ja kuvaviivoittain tapahtuvalle piirtämiselle piirto-rasterissa .

5 771 80 Tämä tehtävä ratkaistaan menetelmän suhteen patenttivaatimuksessa 1 ja laitteen suhteen patenttivaatimuksessa 25 esitetyllä tavalla. Muissa patenttivaatimuksissa on annettu edullisia jatkokehitelmiä.

Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan erityisesti suuri piirtonopeus ja hyvä piirtolaatu. Annetun reunaviivakoodauksen avulla tulee koodattujen merkkitietojen muuttaminen ohjauskäskyiksi erityisen yksinkertaiseksi kaikille kirjainmuunnelmille ilman, että merkkitietoja yksittäisille muunnelmille täytyy tallettaa erikseen. Muodostaminen tapahtuu sitä paitsi ilman vääristymiä ja suurella erotuskyvyllä.

Keksintöä kuvaillaan seuraavassa viitaten kuviin 1-13 tarkemmin. Niissä esitetään:

Kuvassa 1 on laitteen periaatteellinen rakenne menetelmän toteuttamiseksi ; kuvassa 2 on graafinen esitys valotusikkunan ja etsintäikkunan selittämiseksi; kuvassa 3 on kirjainmerkkinelikulmion graafinen esitys; kuvassa 4 on videosignaaligeneraattorin toteutusesimerkki; kuvassa 5 on interpolaation graafinen esitys; kuva 6 on kytkentäpistekaavio; kuvassa 7 on graafinen esitys osoitteen määrityksestä; kuvassa 8 on lisää kytkentäpistekaavioita; kuvassa 9 on toteutusesimerkki videomuistilaitteelle; kuvassa 10 on toinen graafinen esitys osoitteenmääritykselle; kuvassa 11 on graafinen esitys valottamiselle; kuvassa 12 on aikakaavio; ja kuvassa 13 on interpolaatioaskelen toteutusesimerkki.

Kuvassa 1 esitetään elektronisen valoladontalaitteen periaatteellinen rakenne kokonaisten sanomalehtisivujen, lyhyesti kokosivujen, latomiseksi muistiintalletetuista kirjainmerkeistä ja merkeistä siten, että piirtoväliainetta valotetaan kuvapisteit-täin ja kuvaviivoittain piirtoväliaineen suhteen liikkuvalla 6 77180 valonsäteellä. Tällainen valoladontalaite koostuu ohjauspiiristä 1, joka muuttaa ladottavan tekstin videosignaaliksi U , ja v videosignaalin ohjaamasta valotusyksiköstä 2.

Ulkoisesta tekstitietolähteestä 3, johon ladontaprosessorin avulla on jo talletettu riveittäin erotellun tekstin tekstitiedot, kirjoitetaan kokosivun valotukseen vaadittavat tekstitiedot tietoväylän 4 kautta ohjauspiirin 1 tekstisivumuistilaitteeseen 5. Samanaikaisesti siirretään kyseisen kokosivun valotusta varten tarvittavat merkki- ja kirjainmerkkifontit reunaviivakoodat-tuina merkki- ja kirjainmerkkitietoina, joita seuraavassa yleensä nimitetään kirjaintiedoiksi, myös ulkoisesta kirjainfonttiarkis-tosta 6 tietoväylää 7 pitkin ohjauspiirin 1 kirjoitinmerkkimuis-tiin 8. Reunaviivakoodausta selitetään myöhemmin kuvassa 3 olevan graafisen esityksen mukaisesti.

Kokosivujen tekstitiedot luetaan tekstisivumuistilaitteesta 5 ja viedään tietoväylää 9 pitkin dekooderille 10, joka dekoodaa tekstitiedot kirjoitus- ja paikkakäskyiksi sekä kirjainmerkki-tiedoiksi. Kirjainkäskyt, kuten esimerkiksi kirjainkoko, paksuus, kirjoituskulma, kursivointikulma ja piirtotarkkuus, sekä yksittäisten tekstirivien sijoituskäskyt viedään tietoväylää 11 pitkin videosignaaligeneraattoriin 12. Piirtokäskyt joutuvat tieto-väylää 13 pitkin kirjoitinmerkkimuistin 8 muistinohjauslaitteelle 14. Kirjainmerkkikäskyt osoittavat siellä valotettavien merkkien ja kirjainmerkkien reunaviivakoodattuja kirjaintietoja, joita jatkossa tullaan kutsumaan kirjainmerkeiksi, jotka kirjainmerkit luetaan kirjainmerkkejä varten kirjainmerkkimuistista 8 ja viedään tietoväylää 15 pitkin videosignaaligeneraattorille 12.

Videosignaaligeneraattori 12 muodostaa ääriviivakoodatuista kirjaintiedoista vastaavat kirjoituskäskyt huomioonottaen digitaalisia kytkentäpiste-merkkisignaaleja, jotka tietoväylän 16 kautta järjestetään peräänkytkettyyn videomuistilaitteeseen 17 kuvapisteiden ja rivien mukaisesti ja talletetaan väliaikaisesti kuvaviivan mukaista valotusta varten tarvittavaan järjestykseen, ja viedään täältä eteenpäin videosignaalina Uv johdinta 18 pitkin valotusyksikköön 2.

^ 77180

Valotusyksikkö 2 koostuu valolähteestä 19, esimerkiksi laser-lähteestä. Valolähteessä 19 muodostettu valonsäde 20 kulkee valomodulaattorin 21 läpi, joka esimerkiksi voi olla akusto-optinen modulaattori (AOM), reikähimmentimen 22 läpi ja linssin 23 läpi kääntöpeilille 24, ja heijastuu siitä monitahkoiselle kiertopeilille 25 (polygonipeili), jonka pyörimisakseli 26 on kohtisuoraan valonsäteen 20 optista akselia vastaan. Moottori 27 pyörittää monitahkoista kiertopeiliä 25 vakiokulmanopeudella nuolen suuntaan. Tasa-alustaiselle piirtopöydälle 28 on järjestetty piirtoväliaine 29 valotettavan kokosivun muotoon. Piirto-väliaine on esimerkiksi filmimateriaalia tai valoherkkä painolevy. Monitahkoisen kiertopeilin 25 pyörimisen ansiosta ohjautuu yksittäisistä peilitahkoista 30 heijastunut ja objektiivin 31 avulla piirtoväliaineelle 29 tarkennettu valonsäde 20' kuvaviiva kuva-viivalta piirtosuuntaan (U-suunta) piirtoväliaineen 29 yli, jolloin tasa-alustaista piirtopöytää 28 samanaikaisesti liikutetaan askelittain tai jatkuvasti eteenpäin kohtisuoraan piirtosuun-taa vastaan (V-suunta) moottorin 32 ja ruuvin 33 avulla. Tällä tavalla pyyhkäisee valonsäde 20' piirtoväliaineen 29 aina kokonaisina kuvaviivoina 36 piirtorasterissa, jonka rasterinleveys riippuu piirtotarkkuudesta tai kuvapisteiden ja kuvaviivojen välisestä etäisyydestä. Yksi tällainen kokosivu käsittää esimerkiksi luonnossuunnitelman mukaisesti järjestettyjä tekstilohkoja, joita kutsutaan myös artikkeleiksi. Tekstilohkot 34 koostuvat yksittäisistä tekstiriveistä 35 ja tekstirivit 35 valotettavista kirjainmerkeistä. Jokainen tekstirivi 35 käsittää yleensä useampia kuvaviivoja 36. Koska valonsäde 20' valottaa aina täyden kuvaviivan, jonka pituus vastaa suurin piirtein kokosivun koko-naisleveyttä, koostuu jokainen täysi kuvaviiva 36 osakuvaviivoista, jotka kuuluvat eri tekstilohkoihin 34 tai eri tekstiriveihin 35. Videosignaaligeneraattorin 12 täytyy siksi liittää yksittäiset osakuvaviivat kokonaiseksi kuvaviivaksi 36 siten, että yksittäisten kuvapisteiden videotiedot talletetaan niihin video-muistilaitteen 17 muistipaikkoihin, jotka vastaavat niihin kuuluvien kuvapisteiden paikkoja kokonaisessa kuvaviivassa 36. Piirtoväliaineen 29 valotus voi tapahtua positiivisesti tai negatiivisesti .

8 77180

Esimerkiksi positiivivalotuksessa koostuu jokainen kuvaviiva tai osakuvaviiva valottamattomista valkoisista kohdista ja valotetuista mustista kohdista. Tässä tapauksessa muodostetaan kirjainmerkit kuvaviivoittain mustista lohkoista, jolloin täyden kuvaviivan 36 piirron aikana kulloinkin valotetaan ainoastaan yksi musta lohko jokaisen toistaan seuraavan kirjainmerkin kohdalla. Mustien ja valkoisten lohkojen pituudet määrätään kytkentä-ajalla, jota ohjataan johtimella 18 olevalla videosignaalilla U akusto-optisen modulaattorin 21 avulla, v

Videosignaalin lukeminen videomuistilaitteelta 17 on synkronisoitu valonsäteen 20' piirtoväliaineen yli tapahtuvan suhteellisen liikkeen kanssa. Tätä varten on monitahkoisen kiertopeilin 25 kiertoakseliin 26 kytketty impulssigeneraattori 37, joka muodostaa kuvapisteiden tähtijonon T^. Kuvapisteiden tähtijono T^ viedään johdinta 38 pitkin synkronisointiasteeseen 39.

Tasa-alustaisen piirtokannattimen 28 ulkopuolelle on valonsäteen 20' poikkeutustasoon järjestetty valosähköinen impulssigeneraattori 40, joka valonsäteen 20' osuessa aina täyden kuvaviivan 36 lopussa muodostaa tahdistuspulssin "kuvaviivan loppu" johti-meen 41, joka myös viedään synkronisointiasteeseen 39. Synkroni-sointiasteessa 39 tuotetaan kuvapistetahdistuspulssista T^ ja tahdistuspulssista "kuvaviivan loppu" lvkuosoitteita ja luku-käskyjä videomuistilaitteelle 17, jotka käskyt viedään tälle muisti- ja ohjausväylää 42 pitkin. Tahdistuspulssit T^ "kuva-viivan loppu" viedään tasa-alustaisen piirtopöydän 28 askelletun eteenpäinliikkeen yhteydessä samanaikaisesti eteenpäinliikemoot-torin 32 eteenpäinliikeohjaukselle 43, joka aina täyden kuvaviivan 36 lopuksi suorittaa askelen eteenpäin seuraavaan kuvaviivaan 36. Valotusyksikkö 2 voi koostua vaihtoehtoisesti valodiodi-rivistä tai valodiodimatriisista.

Yksinkertaisimmassa tapauksessa valotetaan kokosivu 29 yhdellä läpimenolla. Siilon on videomuistilaite 17 muodostettu kuvapis-teittäin ja kuvariveittäin järjestetyksi kokosivumuistiksi, johon on talletettu videotiedot kokosivun 29 kaikkia kuvapis- 9 77180 teitä varten valotusta varten tarvittavassa järjestyksessä. Tällainen kokosivumuisti, korkeudeltaan kokosivun mittainen ja leveydeltään täyden kuvaviivan mittainen, toistaa sitten kokosivun tiedot kuvapisteen tarkkuudella.

Edullisesti valotetaan kokosivu 29 ajallisesti peräkkäin kaista-maisina lohkoina, jolloin valotusikkunaa, jonka korkeus on h ja leveys sama kuin täydellä kuvaviivalla 36, siirretään kokosivun 29 yli askelittain aina korkeuden h verran. Tämä menetelmä on esitetty graafisesti tarkemmin kuvassa 2a.

Kuvassa 2a näytetään vielä kerran valotettava kokosivu 29 kuva-viivojen 36 ja yhden tekstirivin 35 kanssa, johon tekstiriviin osuu tietty lukumäärä kuvaviivoja 36. Valotusikkunalla 200 on esimerkiksi korkeus h vastaten lukumäärää q kuvaviivoja 36 ja yhden täyden kuvaviivan 36 leveys, p kuvapistettä. Valotusikkunan 200 paikka kokosivulla määritellään kulloinkin pystysuoralla koordi- naattiarvolla v„ (valotusikkunan yläreuna). Valotusikkunan 200

F

paikassa I, jonka koordinaattiarvo on vpi,valotetaan esimerkiksi kuvaviivat vn-v 1, jonka jälkeen valotusikkunaa 200 siirretään o q-i tekstirivin 35 paikasta riippumatta eteenpäin korkeutensa h verran paikkaan II, jonka koordinaattiarvo on vp2, ja valotetaan vastaavat kuvaviivat v -v„ ,. Koska esitetty tekstirivi 35 ei satu kokonaan yhteen valotusikkunaan 200, piirretään tämä teksti-rivi keksinnön mukaisesti kahdella toisiaan seuraavalla velotuksella, nimittäin tekstirivin 35 ylempi osa asennossa I ja tekstirivin 35 alempi osa asennossa II, jolloin saavutetaan suuri piirto-nopeus .

Videomuistilaitteessa 17 on tässä tapauksessa kuvapisteittäin ja riveittäin järjestetty osamuisti 88, jonka kapasiteetti on pienempi, ja joka on kuvassa 2a esitetty vain kaavamaisesti. Tämän osamuistin 88 korkeus on sama kuin valotusikkunan 200 ja siinä on q muistiriviä vQ-v ^, ja sen leveys on sama kuin täyden kuva-viivan 36, joten sillä on muistikapasiteetti p x q:lle videotie-dolle. Tähän osamuistiin 88 talletetaan kulloinkin vain valotusikkunan 200 yksittäiseen paikkaan kuuluvat videotiedot siten, että osamuisti 88 kulloinkin antaa vain kyseessä olevan valotusikkunan 10 771 80 200 tiedot kokosivulla 29. Kokosivun 29 valotuksen yhteydessä täytyy tämän takia järjestää muistiriveille vQ-v^_^ osamuistiin 88 juuri valotettavat kuvaviivat valotusikkunan 200 kulloisessakin paikassa, esimerkiksi valotusikkunan 200 paikassa I kuvaviivat v -v η ja paikassa II kuvaviivat v -v_ ,, kuten kuvassa 2a on 0 q-1 q 2q-l' kaaviomaisesti esitetty.

Edullisesti on toteutusesimerkki varustettu kahdella osamuistilla 88 ja 88’, jotka toimivat vuorotellen. Samalla, kun videotieto-ja valotusikkunan 200 hetkellistä piirtoasentoa varten luetaan toisesta osamuistista, kirjoitetaan jo uusia videotietoja valotusikkunan 200 seuraavaa asentoa varten toiseen osamuistiin.

Kuten jo mainittiin, täytyy kulloinkin valotusikkunan 200 yksittäisiin paikkoihin kokosivulla 29 kuuluvat videotiedot tallettaa kyseisen valotusikkunan 200 sisällä valotusta varten vaaditussa järjestyksessä kuvapisteittäin ja riveittäin osamuistiin ja lukea sieltä. Mitä tekstitietoja tai näistä johdettuja videotietoja kulloinkin tarvitaan, riippuu piirrettävän kokosivun 29 luonnos-suunnitelmasta .

Yksinkertaisimmassa tapauksessa järjestetään tekstitietolähtee-seen 3 järjestämättä talletetut tekstitiedot edeltäkäsin ennen valotusta tekstisivumuistilaitteeseen 5 vaadittavassa järjestyksessä, ja muutetaan sitten videotiedoiksi, mikä on kuitenkin aikaavievää. Toteutusesimerkissä ei sen sijaan tehdä minkäänlaista esilajittelua. Edullisesti etsitään siinä vaadittavat tekstitiedot kulloinkin ajankohtaiselle valotusikkunan 200 paikalle valotuksen aikana joukosta lajittelemattomia tekstitietoja. Tässä etsintäoperaatiossa määritetään tekstisivumuistilaitteessa 5 seuraavaksi, mitkä artikkelit ja tekstirivit kulloinkin kokonaan, tai vain osaksi, osuvat valotusikkunan 200 ajankohtaiseen paikkaan, ja haetaan sitten oikeat tekstitiedot niiden havaitsemis-järjestyksessä ja muutetaan videotiedoiksi.

Tätä etsintäoperaatiota selitetään graafisesti kuvan 2b mukaisesti. Kuvassa 2b esitetään valotettavan kokosivun 29 luonnossuun-nitelma tekstirivin 35 kanssa. Etsintää voidaan kuvitella siten, 11 77180 että valotusikkunaa 200 (kuva 2a) kokosivulla 29 vastaava etsin-täikkuna 202 siirretään eteenpäin luonnossuunnitelman 201 päällä, ja haetaan vain niiden tekstirivien 35 tekstitiedot, jotka etsin-täikkunan 202 kulloisessakin paikassa ovat kokonaan tai osittain näkyvissä etsintäikkunassa 202.

Tätä varten on tekstitiedoissa artikkeli-geometriatietoja ja rivi-geometriatietoja, jotka määrittävät artikkeleiden ja teksti- rivien paikat luonnossuunnitelmassa 201 koordinaattiarvoilla u ja v. Kulloinkin kyseiseen etsintäikkunaan 202 osuvat tai ulottuvat artikkelit ja tekstirivit todetaan siksi tutkimalla geometriatie- toja, eli vertaamalla tekstirivien pystysuuntaisia koordinaattiar- voja v etsintäikkunan 202 eri paikkojen pystysuuntaisiin koordi- naattiarvoihin v luonnossuunnitelmassa 201 tekstisivumuistilait-

F

teessä 5, esimerkiksi siten, että verrataan tekstirivin 35 yläreunaa 203 etsintäikkunan 202 alareunan 204 (v + h) kanssa, ja Γ etsintäikkunan 202 yläreunaa 205 (v ) tekstirivin 35 alareunan

F

207 kanssa. Esitetyssä esimerkissä osuu etsintäikkunaan 202 vain osa tekstirivistä 35, jonka pystysuuntainen ulottuvuus Vp saadaan erotuksena tekstirivin 35 kirjoitusperusrivin 207 koordinaattiar-vosta vQ ja koordinaattiarvosta vp.

Seuraavaksi kuvataan keksinnön mukainen menetelmä ja laite yksityiskohtaisesti lähemmin.

Menetelmän ensimmäisessä vaiheessa kuvataan kirjainmerkkien reunaviivakoodauksella määritellyt ääriviivat lähtien lähtöpisteestä jokaisella ulkosivulla toisiaanseuraavien suorankappalei-den tai suorankappaleiden ja käyränkappaleiden avulla, ja määrätään niiden koordinaattiarvot kirjainmerkkinelikulmioon suhteutetussa koodausrasterissa, sekä talletetaan reunaviivakoodattuina kirjäintietöinä.

Kirjainmerkkien reunaviivakoodaus ja ohjauspiirin 1 kirjainmerkki-muistiin 8 talletettujen kirjaintietojen muoto selitetään viitaten kuvaan 3.

12 771 80

Kuvassa 3 on kirjainmerkkinelikulmio 45 koodausrasterin 46 kanssa, joka vastaa suurinta mahdollista piirtotarkkuutta. Koodausras-terissa 46 on esitetty kirjainmerkki 47, tässä esimerkissä suuresti yksinkertaistettu "O", kirjainperustiivalla 48. Kirjainmerkin 47 reunaviivakoodausta varten on otettu käyttöön XY-koordi-naattijärjestelmä 49, jonka X-akseli ja origo on kirjainmerkin 47 kirjainperuslinjalla 48. Kirjainmerkin 47 sulkee sisäänsä suorakulmainen merkkialue 50, joka sisältää itse tiedon kirjainmerkistä 47. Merkkialueen 50 leveys vastaa merkin leveyttä (ZB) ja sen korkeus annetaan arvoilla y ja y , kirjainperuslinjasta max min 48. Lisäksi on merkitty vielä etuleveys (VB) ja kokonaisleveys (GB) kirjainmerkkinelikulmiolle 45.

Kirjainmerkin reunaviivakoodauksessa kierretään suljetut reunavii-vat (ääriviivat) lähtien jostakin lähtöpisteestä kullakin ääriviivalla tietyssä kiertosuunnassa ympäri ja kuvataan peräkkäisillä reunaviivapaloilla, joiden tyyppi, pituus ja paikka annetaan koodattuina kirjaintietoina. Reunaviivapalat voivat olla yksikkö-vektoreita, eripituisia vektoreita tai suoran kappaleita ja käyrän-kappaleita. Tällöin kierretään esimerkiksi ulkoääriviiva myötäpäivään ja sisä-ääriviiva vastapäivään.

Eräässä edullisessa reunaviivakoodauksessa kuvataan reunaviivat, kuten kuvassa 3 on esitetty, suorankappaleiden ja ympyränkappa-leiden muotoisina ääriviivapaloina. Suuresti yksinkertaistetusti esitetyssä kirjainmerkissä "0" kuvataan sekä ulompi ääriviiva lähtien alkupisteestä 51, jolla on koordinaatit x ja yQl, että sisempi ääriviiva lähtien alkupisteestä 52, jolla on koordinaatit Xq2 ja Yq2' koodaussuunissa (kierto nuolten suuntaan) suorankappa-leilla 53, ympyränkappaleilla 54, suorankappaleilla 55 sekä ympy-ränkappaleilla 56.

Kirjainkoodissa yhdistetään kulloinkin toisiaanseuraavat samantyyppiset reunaviivapalat (suorankappale, ympyränkappale myötäpäivään mentäessä, ympyränkappale vastapäivään mentäessä) yhteen ääriviivakäskyyn. Ääriviivakäsky sisältää tyypin tunnuksen, tiedon ääriviivakappaleiden lukumäärästä, sekä koordinaattiarvot f 13 771 80 x ja y yksittäisille ääriviivakappaleille suhteessa XY-koordinaat-tijärjestelmään 49, jolloin suorankappaleelle ja ympyränkappaleel-le annetaan kulloinkin loppupistekoordinaatit ja ympyränkappa-leelle lisäksi alkukoordinaatit kyseisen ympyränkappaleen ympyrä-keskipisteen suhteen.

Ääriviivakäsky suorankappaleelle sisältää seuraavat tiedot: 1. "Suorankappale" (viiva); 2. suorankappaleiden lukumäärä; 3. ensimmäisen suorankappaleen loppupistekoordinaatit x ja y; 4. toisen suorankappaleen loppupistekoordinaatit x ja y, sekä seuraavien suorankappaleiden loppupistekoordinaatit x ja y vastaten kohdan 2 suorankappaleiden lukumäärää.

Ääriviivakäsky ympyräkappaleelle sen sijaan sisältää seuraavat tiedot: 1. "Ympyräkappale myötäpäivään" (CW) tai "ympyräkappale vasta- päivään" (ACW); 2. peräkkäisten ympyränkappaleiden lukumäärä; 3. ensimmäisen ympyränkappaleen alkupistekoordinaatit x ja y suhteellisina koordinaatteina ympyränkappaleen keskipisteen suhteen; 4. loppupistekoordinaatit x ja y absoluuttiarvoina: sekä kohtien 3 ja 4 toisto seuraaville ympyräkappaleille vastaten kohdan 2 lukumäärää.

Lisä-ääriviivakäskyt kiinnittävät ääriviivan lopun ja koko kirjainmerkin lopun.

Yksittäisten kirjainmerkkien reunaviivakoodatut kirjaintiedot, jotka on talletettu kirjainmerkkimuistiin 8, koostuvat mainituista ääriviivakäskyistä yksittäisille ääriviivalohkoille sekä kirjainmerkkinelikulmion 45 tunnustiedoista, jolloin seuraavat kohdat 1-4 ovat tunnustietoja ja kohdat 5-10 ääriviivakäskyjä.

14 771 80 1. Etuleveys (VB); 2. merkinleveys (ZB); 3. kokonaisleveys (GB); 4. merkkialueen 50 pystysuuntainen laajuus y ja y , ;

Hiax min 5. ensimmäisen ääriviivan alkupistekoordinaatit xQ ja yQ; 6. ensimmäisen ääriviivan ääriviivakäskyt (suora- ja ympyrä-lohkot ) ; 7. ääriviivakäsky "ääriviivan loppu"; 8. toisen ääriviivan alkupistekoordinaatit x ja y · 0 0 9. toisen ääriviivan ääriviivakäskyt (suora- ja ympyrälohkot); 10. ääriviivakäsky "ääriviivan loppu"; sekä kohtien 5-7 toistot vastaten ääriviivojen lukumäärää, jolloin kirjainmerkin viimeisen ääriviivan lopussa annetaan ääri-viivakäskyn "ääriviivan loppu" sijasta ääriviivakäsky "merkin loppu".

Kirjainmerkkimuistista 8 luettuja, reunaviivakoodattuja kirjain-tietoja muokataan videosignaaligeneraattorissa 12 edelleen/ kuten kuvassa 4 lähemmin on kuvattu.

Videosignaaligeneraattori 12 käsittää kirjainmerkkidekooderin 57, muunnosasteen 58, laskenta-asteen 59, interpolaatioasteen 60, tulkinta-asteen 61, sekä kytkentäpiste-muistilaitteen 62.

Videosignaaligeneraattorissa muutetaan seuraavaksi menetelmän toisessa vaiheessa jokaista kutsuttua kirjainmerkkiä kohti alkupisteiden koordinaattiarvot xQ ja y^ sekä ääriviivalohkojen loppu-pistekoordinaatit x ja y suuruustekijällä, joka saadaan piirrettävästä merkkikoosta ja suhteesta piirtorasterin ja koodausraste-rin välillä. Sitä varten dekoodataan kirjainmerkkimuistista 8 tietoväylää 15 pitkin luetut reunaviivakoodatut kirjaintiedot kirjainmerkkidekooderissa 57 pituusarvoiksi "etupituus" (VB), "merkinpituus" (ZB), "kokonaispituus" (GB), sekä merkkialueen 50 pituusarvoiksi ymax ja Vmin tietoväylällä 63, ja lisäksi alkupistekoordinaateiksi xQja yQ tietoväylällä 64, loppupiste-koordinaattiarvoiksi x ja y yksittäisille ääriviivalohkoille tietoväylällä 65, ja ääriviivakäskyiksi "viiva" suoralohkoille, 15 771 80 "CW" ympyrälohkoille myötäpäivään ja "ACW" ympyrälohkoille vasta-päivään tietoväylällä 66. Ääriviivakäskyt viedään tietoväylää 66 pitkin interpolaatioasteeseen 60.

Kirjainkäskyt, piirtotarkkuus, kirjainkoko, kursivointikulma, kirjoituskulma viedään muunnosasteeseen 58 tietoväylää 11 pitkin. Muunnosasteessa 58 muutetaan pituusarvoja, alkupistekoor-dinaatteja xQ ja yQ, sekä ääriviivalohkojen loppupistekoordinaat-tiarvoja x ja y, jotka on talletettu kirjainmerkkimuistiin 8 koo-dausrasterissa koodattuina, mainitulla suuruuskertoimella. Pi-tuusarvojen ja alkupistekoordinaattien xQ ja yQ muuttamisen yhteydessä otetaan lisäksi huomioon kirjoituskulma ja kursivointikulma. Laskenta-asteessa 59 lasketaan muutetusta merkinleveydestä ZB', sekä muutetuista arvoista y' ja y' . , jotka laskenta-aste 59 1 max J 1 min

on tuonut muuntoasteelta 58 tietoväylää 67 pitkin, muutettu ja mahdollisesti vielä kierretty merkkialue 50'. Lasketut alkupiste-koordinaatit xQ' ja yQ', leveys ZB' ja uuden merkkialueen 50' pituus y' -y' sekä kirjainmerkkinelikulmion 45 muutettu koko-1 max 1 mm J

naisleveys GB' syötetään tietoväylälle 68. Samanaikaisesti lasketaan laskenta-asteessa 59 tietoväylällä 67' olevista ääriviiva-lohkojen muutetuista loppupistekoördinaattiarvoista x' ja y' kunkin ääriviivalohkon alkupisteen ja loppupisteen väliset erotus-arvot bc ja 4y, ja syötetään tietoväylää 69 pitkin interpolaatio-asteelle 60.

Siten on ääriviivakoodatut kirjaintiedot valmistettu muutettavaksi videotiedoiksi piirtoelimelle.

Menetelmän kolmannessa vaiheessa välitetään ne kytkentäpisteet valotusyksikölle 2 videotiedon muodossa, jotka tarvitaan kirjainmerkkien piirtämistä varten. Tätä varten määrätään seuraavaksi askelittain tapahtuvalla interpolaatiolla piirtorasterin leikkauspisteiden välissä kirjainmerkin yksittäisiä toisiaanseuraavia ääriviivalohkoja varten ne kuvapisteet piirtorasterissa, jotka ovat mahdollisimman lähellä ääriviivalohkoja. Interpolation yhteydessä tarkastetaan kulloinkin toisiaanseuraavat interpolaatio-askeleet suunnanmuutoksen suhteen, ja merkitään kahden peräkkäisen 16 771 80 interpolaatioaskeleen välillä olevat kuvapisteet käyviksi kytkentäpisteiksi kytkentäpisteen merkintäsignaalilla silloin, kun kyseessä on tietty interpolaatioaskelkombinaatio.

Interpolaatiossa interpolaatioasteessa 60 lähestytään jokaista ääriviivalohkoa sen alkupisteestä sen loppupisteeseen suorakulmaisilla interpolaatioaskelilla +x^ ja +y^, jotka ovat piirrosras-terin askeleen pituisia, ja piirrosrasterin suuntaisia, ja/tai halkaisija-askelilla +X£/+y^·

Kuvapistekoordinaatit x* ja y* saadaan tällöin yhtälön (1) mukaisesti muutetuista alkupistekoordinaateista x'Q ja y' sekä etumerkiltään oikeasta suoritettujen interpolaatioaskelten lisäämisestä kuvapisteisiin.

n X. = x0' + IX.

n (1) y* - y0' + Jyj

Heti, kun on saavutettu ääriviivakappaleen loppupiste, muodostetaan interpolaatioasteessa 60 signaali "kappaleenloppu", joka annetaan johdinta 70 pitkin kirjainmerkkimuistin 8 muistin-ohjausyksikölle 14, jolloin saadaan kyseessä olevan kirjainmerkin seuraavan ääriviivakappaleen kirjaintiedot lisäkäsittelyä varten, kunnes kyseisen kirjainmerkin kaikkien ääriviivakappa-leiden kirjaintiedot on luettu, jolloin lähetetään kirjainmerkki-dekooderiin 57 signaali "kirjainmerkin loppu" johdinta 71 pitkin.

Interpolaatioasteen 60 toteutusesimerkki on esitetty kuvassa 13. Sen tarkastamiseksi, ovatko interpoloitavat kuvapisteet käypiä kytkentäpisteitä, ohjataan suoritetut interpolaatioaskeleet +xi ja +y^ eteenpäin johtimien 72 ja 73 kautta tulkinta-asteelle 61, jossa käyvän kytkentäpisteen määräämiseksi kulloinkin verrataan interpolaatioaskeleen suuntaa aiemmin tapahtuneen interpolaatioaskeleen suuntaan, ja jossa kuvapiste merkitään kytkentä-kytkentäpisteeksi silloin, kun vähintään yksi toisiaan seuraavista interpolaatioaskelista tapahtuu pystysuoraan kuvaviivasuuntaa 17 771 80 vastaan ja molemmat seuraavat interpolaatioaskeleet tapahtuvat koodaussuuntaan, kun siis on kyseessä tietty interpolaatio-kombinaatio. Täten poistetaan edullisella tavalla ylimääräiset kytkentäpisteet, erityisesti vaakasuorilla ääriviivalohkoilla.

Tulkinta-aste 61 koostuu esimerkiksi kahdesta peräkkäinkytketys-tä rekisteristä 79 ja 80 interpolaatioaskelten +x^ ja +y^ väli-talletusta varten niihin kuuluvine etumerkkeineen. Rekisterit 79 ja 80 tahdistaa interpolaatioaste 60 johtimen 81 kautta. Rekisteriin 79 kirjoitettu interpolaatioaskel otetaan seuraavassa jaksossa rekisteriin 80, samalla kun rekisteriin 79 kirjoitetaan seuraava interpolaatioaskel siten, että rekistereissä 79 ja 80 on aina talletettuna kaksi toisiaanseuraavaa interpolaatioaskelta. Rekistereiden 79 ja 80 ulostulot 82 ja 83 on johdettu kiinto-muistin 86 osoitesisääntuloihin 84 ja 85, johon on talletettu interpolaatioaskelkombinaatiot kuvapisteiden merkitsemiseksi kytkentäpisteiksi riippuen kahden toisiaanseuraavan interpolaatio-askeleen suunnanmuutoksesta koodaussuunnassa. Nämä interpolaatioaskelkombinaatiot on seuraavassa esitetty taulukon muodossa, jossa jokainen kytkentäpiste, jolla on kytkentäpistemerkintäarvo, on merkitty kirjaimella "H".

(n+1) Interpolointikulku +x. -x.. +y. -yL +xi/+y. +xj/-yi -xi/+yi "xi/_Yi 3 ---—--—-—

M +X. L H L H L H L H

3 x

* -x. H L H L H L H L

U 1

C+y. HLHLH L H L

-H 1

O-y LHLHL H L H

H 1

g, +x4 /+y. HLHLH L H L

U 1 1

2 +Xi/-Yi LHLHL H L H

•S -^/+^ HLHLH L H L

ö -Xi/-Yi LHLHL H L H

Kun fcuvapiste havaitaan kytkentäpisteeksi, antaa kiintomuisti 86 tai tulkinta-aste 61 johtimeen 87 vastaavan kytkentäpiste-merkin täsignaa Iin .

18 771 80

Kuvassa 5 on pyritty selventämään kytkentäpisteiden määräämistä.

Interpolaatioaskelilla +x^ ja +y^ pitkin suoralohkoa 74, joka on koordinaatit x' ja y' omaavan alkupisteen 75 ja koordinaatit 0 0 x'0 + Δχ ja y'0 + Ay omaavan loppupisteen 76 välissä, esitetään ne piirtorasterin 78 kuvapisteet 77, jotka approksimoivat mahdollisimman hyvin suoralohkoa 74. Tulkinta-asteessa 61 kytkentäpisteiksi merkittävät kuvapisteet 77 on kuvassa 5 esitetty paksummilla pisteillä.

Näin on määrätty kirjainmerkin kaikki kytkentäpisteet.

Menetelmän neljännessä vaiheessa muodostetaan kytkentäpistemuisti-laitteeseen 62 kirjainmerkin kytkentäpistekuva kirjoittamalla kirjainmerkin käypien kytkentäpisteiden kytkentäpistemerkintäsignaa-liarvot "H" vastaaviin muistipaikkoihin, jolloin syntyy kirjainmerkin paikasta valotusikkunan 200 tai etsintäikkunan 202 (kuva 2) senhetkisen paikan suhteen riippuen kokonaisen kirjainmerkin kytkentäpistekuva tai merkin osan kytkentäpistekuva, nimittäin niiden merkinosien, jotka kulloinkin osuvat valotusikkunaan 200 tai etsintäikkunaan 202.

Kuvassa 6 on esitetty tällainen kytkentäpistekuva (oikealla) kirjaimelle "H" (vasemmalla).

Kytkentäpiste-muistilaitteen 62 muistipaikkoja vastaamaan on järjestetty ΧΫ-koordinaattijärjestelmä siten, että jokainen muistipaikka on osoitettavissa koordinaattiarvoilla x ja y. Kytkentä-pistemuistilaitteen 62 "leveys" riippuu merkinkoosta ja merkin käännöstä ja sen "korkeus" on sama kuin valotusikkunan 200 tai etsintäikkunan 202, siis q muistiriviä y^-y ^.

Yksinkertaisimmassa tapauksessa on kytkentäpistemuistilaite 62 järjestetty bittikarttamuistiksi, eli jokaista muistipaikkaa kohti on järjestetty kirjainmerkkinelikulmion yksi kuvapiste tai kytkentäpiste, joka on osoitettavissa vastaavilla koordinaatti-arvoilla. Edullisessa toteutusmuodossa voidaan muistikapasiteetin 19 77180 säästämiseksi tallettaa jokaiseen osoitteeseen 16-bitin tieto-sana. Tällöin on kuvapisteiden tai kytkentäpisteiden ja osoitteiden järjestys sellainen, että jokainen 16-bitin tietosana esittää 4 x 4:n kuvapisteen tai kytkentäpisteen kenttää. Kirjainmerkin tai merkin osan kytkentäpisteiden merkitsemiseksi tarvittavat kirjoitusosoitteet xgn ja ygn kytkentäpistemuistilaitetta 62 varten ΧΫ-koordinaattijärjestelmässä saadaan yhtälön (2) mukaisesti kuvapistekoordinaateista x* ja y* XY-koordinaattijärjestelmässä, jotka on saatu yhtälön (2) mukaisesti, ja kirjainmerkin tai merkin osan paikasta suhteessa valotusikkunan 200 tai etsintäikkunan 202 sen hetkiseen paikkaan UV-koordinaattijärjestelmässä.

n *Qr, = xr>' + Σχ;

Sn ° i i (2) 5Sn - VG - VF - y'o - Pi Tällöin esittävät koordinaattiarvot x' ja VG “ vp “ Y'0 kulloistakin alkuosoitetta kyseessä olevalle kirjainmerkille tai merkin osalle kytkentäpiste-muistilaitteessa 62.

Geometriset yhteenkuuluvaisuudet on selvennetty kuvan 7 graafisessa esityksessä. Kuvassa 7 on luonnossuunnitelma 201 etsintäikkunan 202 kanssa UV-koordinaattijärjestelmässä, jonka origo on 208. Etsintäikkunalla 202 on paikka-arvo Vp. Etsintäikkunassa 202 on esitetty kirjainmerkkinelikulmio 45 ja sen XY-koordinaatis-to 49 (kuva 3), jonka origo on 209. Piste 210 esittää alkupistettä ääriviivalla koordinaattiarvoilla x' ja y'^ sekä piste 211 interpoloitua kuvapistettä kuvapistekoordinaateilla x* ja y*, n n jolloin x* = x'0 + ja y* e y'Q + £y^. Arvo vQ esittää kirjainmerkkinelikulmion 45 kirjainperusviivan 48 koordinaatti-arvoa UV-koordinaattijärjestelmässä. Lisäksi on merkitty kytken-täpistemuistilaitteelle 62 tarkoitettu ΧΫ-koordinaattijärjestelmä, jonka origo on 212. XY-koordinaattijärjestelmän x-akseli sattuu yhteen etsintäikkunan 202 yläreunan 205 kanssa. Luonnossuunni-telmän 201 tai kokosivun 29 UV-koordinaattijärjestelmän ollessa kiinteä liikkuu ΧΫ-koordinaattijärjestelmä etsintäikkunan 202 tai valotusikkunan 200 mukana.

20 7 71 8 0

Yhtälöistä (2) saaduista arvoista ygn tarkastetaan vielä, että y^>ygn>y , ja hyväksytään sitten kirjoitusosoitteiksi kytkentä-pistemuistilaitteelle 62, mikäli lasketut arvot ygn ovat raja-arvojen yQ ja y^ ^ välillä, jotka määräävät kytkentäpistemuisti-laitteen 62 korkeuden tai etsintäikkunan 202 korkeuden. Tällä tarkastuksella saavutetaan edullisesti se, että kokonaisen kirjainmerkin kiinnitetyistä kytkentäpisteistä todellisuudessa otetaan kytkentäpistemuistilaitteeseen 62 vain ne kytkentäpisteet, jotka kuuluvat etsintäikkunassa 202 näkyvään merkin osaan, millä saavutetaan nopea muistintäyttö.

Kytkentäpistemuistilaitteen 62 rakennetta kuvataan seuraavassa yksityiskohtaisesti lähemmin.

Kytkentäpistemuistilaitteessa 62 on muisti, joka koostuu kahdesta erillisestä muistialueesta, tai kuten toteutusesimerkissä kahdesta yksittäisestä osamuistista 88 ja 88', joilla on osoitesisään-tulot 89 ja 89', tiedonsisääntulot 90 ja 90' tiedonulostulot 91 ja 91'. Osamuistit 88 ja 88' työskentelevät myös vuorottaisesti, eli kun kirjainmerkin tulkinta-asteessa 61 kiinnitettyjen kytkentäpisteiden kytkentäpiste-merkintäsignaaleja kirjoitetaan toiseen osamuistiin, luetaan toiseen osamuistiin kirjoitettuja edeltävän kirjainmerkin kytkentäpiste-merkintäsignaaleja juuri tästä, ja viedään videomuistilaitteelle 17.

Kummallekin osamuistille 88 ja 88' on järjestetty muistinohjaus-laite 93 tai 93' ja limitin 94 tai 94'. Limittimien 94 ja 94' avulla kytketään osamuistin hetkellisestä toimintatavasta riippuen kirjoitusosoitteet xgn ja ygn osoitejohtimelle 95 tai lukuosoit-teet x. ja yT osoitejohtimelle 96 osoitejohtimien 97 tai 97' kautta vastaavalle muistinohjauslaitteelle 93 tai 93' ja sieltä osoitejohdinta 98 tai 98' pitkin osamuistin 88 tai 88' osoite-sisääntuloon 89 tai 89'. Osamuistien 88 ja 88' tiedon ulostulot 91 ja 91' kytketään toisen limittimen 99 avulla riippuen osamuistien 88 ja 88' luku- tai kirjoitustoiminnasta tietoväylälle 16. Koska osamuistien 88 ja 88' toiminnan muutos tapahtuu kulloinkin 21 77180 yhden kirjainmerkin kytkentäpisteiden määräämisen jälkeen, kytketään limittimet 94, 94' ja 99 signaalilla "merkinloppu" toiselle puolelle johtimelle 71 edellyttäen, että toisen osamuistin luku on jo päättynyt. Muussa tapauksessa tapahtuu vaihtaminen luvun loputtua.

Osamuistit 88 ja 88' on esimerkiksi koottu dynaamisista RAM-yksiköistä.

Kirjoitusosoitteet xgn ja ygn kytkinpistemuistilaitetta 62 varten muistijohtimella 95 muodostetaan yhtälöiden (2) mukaisesti X-muistilaskurissa 101 ja Y-muistilaskurissa 102, jotka on muodostettu eteenpäin/taaksepäin-laskureiksi.

Tätä varten annetaan muunnosasteessa 58 lasketut alkupiste koordinaatit x'0 tietoväylää 100 pitkin X-osoitinlaskimen 101 vastaan-ottosisääntuloon 103, ja alkupistekoordinaatit y'^ sekä koordi-naattiarvot, jotka ilmaisevat kyseisen merkin sijainnin etsintäik-kunan 202 suhteen, tietoväylää 100 Y-osoitelaskurin 102 vastaanot-tosisääntuloon 104.

X-osoitelaskurin 101 ja Y-osoitelaskurin 102 tahdistussisääntu- lot 105 ja 106 on liitetty johtimien 107 ja 108 kautta interpo- laatioasteeseen 60. Johtimia 107 ja 108 pitkin lasketaan inter- polaatioasteessa 60 suoritetut interpolaatioaskeleet +x^ ja +y^ niiden etumerkkiä vastaten joko yhteen osoitelaskureihin 101 ja 102 tai vähennetään näistä. X-osoitinlaskurin loi osoitus muodostaa suoraan kulloinkin kutsuttavien muistipaikkojen kirjoi- tusosoitteen x_ osamuisteissa 88 tai 88'. Y-osoitinlaskuri sn 102 sisältää lisätarkistuslaitteen, jonka ansiosta Y-osoitinlas-kurin kulloinenkin osoitus viedään eteenpäin kirjoitusosoitteena vain silloin, kun laskurin osoitus on edellä selitettyjen raja-arvojen y. ja y . välillä.

Kun tulkinta-aste 61 on tunnistanut jonkin kuvapisteen kytkentäpisteeksi, viedään kytkentäpiste-merkintäsignaali tulkinta-asteen 61 ulostulosta johdinta 87 pitkin ja limittimen 94 tai 94’ kautta 771 80 22 sille muistinohjausyksikölle 93 tai 93', joka hetkellisesti on kirjoitustilassa, ja muutetaan siellä kirjoituskäskyksi johti-melle 109, Kirjoituskäskyn ansiosta talletetaan sillä hetkellä kutsutun kirjoitusosoitteen Xgn ja 9gn määräämään paikkaan ohjaus-asteen 110 avulla, joka on kytketty osamuistien 88 ja 88' tietojen sisääntuloihin 90 ja 90', kirjoitustilassa olevaan osamuistiin 88 tai 88' looginen "H" kytkentäpiste-merkintäsignaaliksi kyseessä olevalle kytkentäpisteelle. Tällä tavalla merkitään kirjainmerkin tai merkin osan kaikki kytkentäpisteet kyseessä olevaan osamuistiin 88 tai 88', kunnes kyseinen osamuisti 88 tai 88' kytketään johtimelta 71 tulevan signaalin "merkinloppu" takia luku-toimintaan. Sekä kirjoittaminen että lukeminen tapahtuu Read/ Modify/Write-jaksoissa. Kirjoittamisen yhteydessä muodostetaan ohjausasteeseen 110 EX/OR-kytkentä jo talletettujen ja kirjoittavien tietojen välillä.

Menetelmän viidennessä vaiheessa siirretään toinen toisensa jälkeen kytkentäpistemuistilaitteeseen 62 kulloinkin yhtä kirjainmerkkiä tai merkin osaa varten talletetut kytkentäpistekuvat rivi riviltä videomuistilaitteeseen 17, ja talletetaan siellä kulloisiinkin muistipaikkoihin, jotka vastaavat kyseessä olevan kirjainmerkin tai merkin osan sijaintia tekstirivillä tai kuvaviivalla 36 piirtoväliaineella 29, kunnes kyseessä olevien kuvaviivojen kaikkien kirjainmerkkien kytkentäpistekuvat on kirjoitettu. Samanaikaisesti täydennetään kytkentäpistemuistilaitteelta 62 kirjoitettuja kytkentäpistekuvia, jotka sisältävät vain merkkien ulompien ja sisempien ääriviivojen kytkentäpisteet (kuva 6) siten, että tämän jälkeen kaikki kirjainmerkkien mustien kuvanosien etu-reunan ja takareunan välillä olevat kuvapisteet määritellään » videotiedolla "H" videomuistilaitteessa 17. Tämä vaihe esitetään kuvassa 8, jossa vasemmalla on esitetty kytkentäpistemuistilaitteeseen 62 talletettu kytkentäpistekuva ja oikealla videomuistilaitteeseen 17 talletettu, täytetty kytkentäpistekuva.

Kuvassa 9 esitetään toteutusesimerkki videomuistilaitteelle 17. Koska jo kuvassa 4 seikkaperäisesti selitetty kytkentäpiste-muistilaite 62 on toiminnallisesti kytketty videomuistilaitteeseen 23 7 7 1 80 17, on kytkentäpistemuistilaite 62 esitetty kuvassa 9 vielä kerran paremman ymmärrettävyyden aikaansaamiseksi.

Videomuistilaitteen 17 muistipaikkoihin on järjestetty UV-koordi-naattijärjestelmä siten, että jokainen muistipaikka on osoitettavissa koordinaattiarvoilla ΰ ja v.

Videomuistilaite 17 on yhdessä edullisessa toteutusmuodossa myös rakennettu vaihtomuistiksi, jolla on kaksi osamuistia 111 ja 111'. Silläaikaa, kun kytkentäpistemerkintäsignaaleja kirjoitetaan kyt-kentäpistemuistilaitteelta 62 toiseen osamuisteista 111 ja 111', luetaan videotiedot ohjaussignaalina toisesta osamuistista ja viedään valotusyksikölle 2.

Osamuistit 111 ja 111' on esimerkiksi koottu myös dynaamisista RAM-yksiköistä. Kummankin osamuistin 111 ja 111' leveys vastaa kokosivun 29 täyttä kuvaviivaa 36, jolloin kuvaviivalla on p kuvapistettä, ja niiden korkeus q muistiriviä vQ - v^ va^otus-ikkunan 200 korkeutta, jossa on q kuvariviä. Kumpaankin osamuis-tiin 111 ja 111’ voidaan myös tallettaa kytkentäpistemerkintäsig-naalit p x q:lle kuvapisteelle.

Yksinkertaisimmassa tapauksessa koostuvat myös osamuistit 111 ja 111' bittikarttamuisteista.

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa voidaan osamuistien 111 ja 111' jokaiseen osoitteeseen tallettaa 16-bitin tietosana, joka sisältää 16 kuvaviivalla vierekkäin sijaitsevan kuvapisteen videotiedot.

Osamuisteille 111 ja 111 ' , joilla on osoitteensisääntulot 112 ja 112', tiedonsisääntulot 113 ja 113' sekä tiedonulostulot 114 ja 114’, on järjestetty muistinohjauslaitteet 115 ja 115' sekä limittimet 116 ja 116'. Limittimien 116 ja 116' avulla kytketään kulloinkin hetkellisen osamuistien 111 ja 111' toimintatavan mukaisesti kirjoitusosoitteet CL ja v osoitejohtimeen 117 tai lu-kuosoitteet u^ ja v^, jotka muodostetaan synkronisointiasteessa 24 7 7 1 80 39, osoitejohtimen 42 ja limittimien 116 ja 116' kautta vastaavaan muistinohjauslaitteeseen 115 tai 115'.

Kytkentäpistekuvien kirjoittamiseen kytkentäpistemuistilaitteelta 62 videomuistilaitteelle 17 tarvittavat lukuosoitteet x ja

Lj y kytkentäpistemuistilaitetta 62 varten osoitejohtimella 96, ja kirjoitusosoitteet G ja v videomuistilaitetta 17 varten O u muistijohtimella 117, sekä tarvittavat luku- ja kirjoituskäskyt johtimilla 118 ja 119, muodostetaan osoitteenohjauslaitteessa 120.

Osoitteenohjauslaite 120 muodostaa lukuosoitteet x. ja y kytkentä-

L L

pistemuistilaitetta 62 varten siten, että muistipaikkoja kutsutaan muistirivi muistiriviltä ja jokaisen muistirivin sisällä kuvapiste kuvapisteeltä, jolloin kutsutaan ainoastaan kirjainmerkin todellista merkkialaa 50 (kuva 3) vastaava osoitealue. Siten kutsutaan vain niitä muistipaikkoja, joihin todella on talletettu tietoa, minkä ansiosta edullisella tavalla kytkentäpistekuvien kirjoittamiseen tarvittava aika pienenee. Osoitealueen merkitsemiseksi viedään muistinohjauslaitteelle 120 merkkialueen 50 muutetut pituusarvot tietoväylää 68 pitkin.

Kirjoitusosoitteiden uc ja vc laskeminen videomuistilaitetta 17 varten selitetään kuvan 10 graafiseen esitykseen viitaten. Vasemmalla puolella on annettu XY-koordinaattijärjestelmä kytken-täpistemuistilaitteelle 62, johon on järjestetty kirjainmerkki-nelikulmio 45d. Oikealla puolella on esitetty UV-koordinaatti-järjestelmä videomuistilaitteelle 17. Videomuistilaitteeseen 17 on jo kirjoitettu kytkentäpistekuvat kolmelle kirjainmerkki-nelikulmiolle 45a, 45b ja 45c tekstirivillä 35, ja kytkentäpiste-kuva neljännelle kirjainmerkkinelikulmiolle 45d on nyt siirrettävä kytkentäpistemuistilaitteelta 62.

Alkukirjoitusosoite G saadaan tällöin U-suunnassa (kuvaviiva-

uU

suunnassa):

Ugo = ϋ© + Σ GB + VB (3) jossa uQ on tekstirivin 35 alkukoordinaatti kokosivulla 29, 25 7 7 1 80 GB^, GB2, GB^ ja GB^ ovat kirjainmerkkinelikulmion 35 kulloisetkin kokonaisleveydet, ZGB on kaikkien jo kirjoitettujen kirjain-merkkinelikulmioiden 45a, 45b ja 45c, kokonaisleveyksien summa, esimerkissä GB + GB + GB.., ja VB on kyseisellä hetkellä kir-joitettavan kirjainmerkkinelikulmion 45d etuleveys. Alkukirjoi- tusosoitteesta ΰ saadaan puolestaan juokseva kirjoitusosoite

SO

U-suunnassa:

S

5S = «SO + *L

ja juokseva kirjoitusosoite vg V-suunnassa (kohtisuoraan kuva-viivasuuntaa vastaan) on sitten: is * ?L (5>

Tarvittavat arvot tuodaan sootiteenohjauslaitteelle 120 tieto-väylää 68 pitkin. Lukutoiminnassa olevasta osamuistista 88 tai 88' tietoväylää 16 pitkin luetut kytkentäpistemerkintäsignaalit koodataan uudestaan koodausasteessa 121 vastaten kytkentäpiste-muistilaitteen 62 ja videomuistilaitteen 17 erilaista organisaatiota, ja viedään seuraavaan limittimeen 112, joka on kytketty tietoväylien 123 ja 124 kautta kahden logiikka-asteen 126 ja 126' ensimmäisiin tiedonsisääntuloihin 125 ja 125'. Logiikka-asteiden 126 ja 126' toiset tiedonsisääntulot 127 ja 127' on kytketty tieto-väyliä 128 ja 128' pitkin osamuistien 111 ja 111' tiedonulostu-loihin 114 ja 114', kun taas logiikka-asteiden 126 ja 126' tie-donulostulot 129 ja 129' ovat yhteydessä osamuistien 111 ja 111' tiedonsisääntulojen 113 ja 113' kanssa. Logiikka-asteissa 126 ja 126' voidaan edullisella tavalla yhdistää kirjoitettavat tiedot osamuisteihin 111 ja 111' jo talletettuihin tietoihin, esimerkiksi ilman TAI-kytkentää, ja viedä vastaaviin osamuisteihin 111 ja 111'. Logiikka-asteissa 126 ja 126' tapahtuu myös jo selitetty, kahden kytkentäpisteen välissä olevien muistipaikkojen täyttö videotiedoilla "H" (kuva 8).

Osamuistien 111 ja 111’ tiedonulostulot 114 ja 114' on viety tietoväylien 128 ja 128’ kautta vielä yhdelle limittimelle 130, jonka ulostulo on kytketty tietoväylää 131 pitkin sarja/rinnakkais- 26 771 80 muuntajalle 132. Sarja/rinnakkais-muuntajassa 132 muutetaan jokainen osamuistiosoitteeseen talletettu 16-bitin tietosana sarjamuotoiseksi 16 videosignaaliksi 16:sta peräkkäiselle kuvapisteelle yhdellä kuvaviivalla.

Videotietojen lukemista videosignaalina Uv valotusyksikölle 2 lukutilassa olevalta osamuistilta 111 tai 111' ohjaa synkroni-sointiaste 39. Johdinta 38 pitkin tuotu kuvapistetahdistusjakso T1 lasketaan yhteen U-osoitelaskuriin 133 ja johdinta 41 pitkin kuljetetut tahdistusjaksot "kuvaviivan loppu" V-osoitelaskuriin 134. Tahdistusjaksot T2 "kuvaviivan loppu" nollaavat aina U-osoitelaskurin 133. Molempien osoitelaskurien 133 ja 134 osoitukset u ja v antavat valonsäteen 20' sen hetkisen paikan piirtoväliaineella 29. Videotietojen lukemiseen videomuistilaitteelta 17 tarvittavat lukuosoitteet u^ ja v^ saadaan laskureiden osoituksista u ja v: u = u L (6) vL = v - vp missä "v " jälleen antaa valotusikkunan 200 todellisen paikan Γ piirtoväliaineella 29 (kuva 2a).

Lukuosoitteet u ja v lukutilassa olevaa osamuistia 111 tai 111' varten annetaan osoitejohdinta 42 pitkin videomuistilaitteel-le 17.

Kuvapistetahdistusjakso tahdistaa johdinta 135 pitkin sarja/rinnakkais-muuntimen 132 siten, että tämä antaa videosignaalit yksittäisiä valotettavia kuvapisteitä varten synkronisesti piirtämisen kanssa. Kuvapistetahdistusjaksoa typistetään jakoasteessa 136 suhteessa 16:1, ja typistetty tahdistus-jakso muodostaa lukukäskyn osamuisteille 111 tai 111', joka viedään eteenpäin johdinta 137 pitkin videomuistilaitteelle 116. V-osoitelaskuri 134 asetetaan laskurisisääntulon 138 kautta vastaamaan osamuisteihin 88 ja 88' tai 111 ja 111' talletettavissa olevien kuvaviivojen lukumäärää q. V-osoitinlaskuri 134 tuottaa kulloinkin kuvaviivojen edeltäasetetun lukumäärän mukaisesti 77180 signaalin "muistinvaihto", joka viedään johdinta 139 pitkin li-mittimiin 116, 116', 123 ja 130 osamuistien 111 ja 111' kytkemiseksi kirjoitustilasta lukutilaan tai päinvastoin.

Kuvassa 11 esitetään esimerkin vuoksi kuvaviivoittain tapahtuva kirjaimen "H" (oikealla) piirtäminen piirtoväliaineelle 29 video-muistilaitteelle 17 talletusta, tämän kirjaimen kytkentäpisteku-vasta (vasemmalla).

Kuvassa 12 on aikakaavio aikajaksojen selittämiseksi kytkentä-pistemuistilaitteen 62 kirjoitus- ja lukutiloille yhdessä video-muistilaitteen 17 kanssa.

Paremman ymmärrettävyyden saavuttamiseksi on kuvassa 12 aluksi vielä kerran esitetty periaatteellisesti kytkentäpistemuistilait-teen 62 vuorotellen toimivat osamuistit 88 ja 88', sekä video-muistilaitteen 17 myöskin vuorotellen toimivat osamuistit 111 ja 111' kuvan 9 mukaisesti, minkä yhteydessä limittimet on kuvattu mekaanisina kytkiminä.

Ensimmäisessä aikajaksossa t^-t^ valmistetaan esimerkin vuoksi neljän kirjainmerkin kytkentäpiste-merkintäsignaalit valotusikku-nan 200 ensimmäistä paikkaa varten piirtoväliaineella, jolloin seuraavaksi ensimmäisen kirjainmerkin kytkentäpiste-merkintäsig-naalit kirjoitetaan osamuistiin 88. Esitettyjen laatikoiden pituus vastaa toimenpiteeseen tarvittavaa aikaa, ja laatikoissa olevat numerot ilmaisevat, mitä kirjainmerkkiä juuri silloin käsitellään.

Ensimmäisen kirjainmerkin kirjoitustoimenpiteen päätyttyä kirjoitetaan jo toisen kirjainmerkin kytkentäpistemerkintäsignaa-lit osamuistiin 88'. Kirjoittamisen aikana luetaan jo ensimmäisen kirjainmerkin kytkentäpiste-merkintäsignaalit osamuistista 88 ja kirjoitetaan ne videomuistilaitteen 17 osamuistiin 111. Mikäli ensimmäisen kirjainmerkin kytkentäpiste-merkintäsignaa-lien lukeminen osamuistista 88 on jo päättynyt, kirjoitetaan toisen kirjainmerkin kytkentäpiste-merkintäsignaalit osamuistista 28 77180 88' videomuistilaitteen 17 osamuistiin 111. Tämä toimenpide toistuu niin kauan, kunnes kaikkien neljän kirjainmerkin kyt-kentäpiste-merkintäsignaalit on talletettu videomuistilaitteen 17 osamuistiin 111.

Osamuistien 88 ja 88’ vaihtamiseen tarvittava lukumäärä kytkentä-pistemuistilaitteessa 62 vastaa käsiteltävien kirjainmerkkien lukumäärää, ja muistinvaihto on merkitty kuvassa ristillä.

Toisessa aikajaksossa t^-t£ Esitellään esimerkiksi viiden kirjainmerkin kytkentäpiste-merkintäsignaalit valotusikkunan 200 toista paikkaa varten, ja kirjoitetaan vuorotellen osamuisteista 88 ja 88' videomuistilaitteen 17 osamuistiin 111', samalla kun kytkentäpiste-merkintäsignaalit valotusikkunan 200 ensimmäistä paikkaa varten luetaan videomuistilaitteen 17 osamuistista 111 ja piirretään.

Kolmannessa aikajaksossa t -t^ käsitellään esimerkiksi kolmen kirjainmerkin kytkentäpistemerkintäsignaalit valotusikkunan 200 kolmatta paikkaa varten, ja kirjoitetaan videomuistilaitteen 17 osamuistiin 111, samalla kun videomuistilaitteen 17 osamuistin 111' sisältö luetaan ja piirretään. Muistinvaihto videomuistilaitteen 17 osamuisteille 111 ja 111' seuraa aina valotusikkunan 200 uudesta paikasta.

Tässä yhteydessä on kirjoitus- ja lukutoimenpiteiden ajallinen ohjaus sovitettu siten, että kytkentäpistemerkintäsignaalien kirjoittamiseen kytkentäpistemuistilaitteelta 62 videomuisti-laitteelle 17 tarvittava aika on pienempi kuin valotuksen nopeudesta riippuva, videomuistilaitteen 17 toisen osamuistin lukuaika.

Kuvassa 13 esitetään toteutusesimerkki interpolaatioasteelle 60 lineaarista ja ympyränkaarimaista interpolaatiota varten.

Interpolaatioaste 60 koostuu olennaisesti X-laskurista 145, Y-laskurista 146, F -summain/vähennyslaskurista 147, F -summain/ x y vähennyslaskurista 148, vertailijasta 149, kahdesta lisäysasteesta 150 ja 151, F -rekisteristä 152, F -rekisteristä 153, limittimestä x y 29 7 7 1 80 154, muistirekisteristä 155, sekä ohjaus- ja logiikka-asteesta 156.

Viivojen ja ympyränkaarien interpolaatioiden teorian selittämiseksi viitataan seuraaviin kirjallisuuslähteisiin: 1. "An improved algorithm for the generation of non parametric curves", IEEE transactions on computers, Vol. c-22,

No. 12, December 1973, sivut 1052-1060; ja 2. "High-Speed algorithm for the generation of straight lines and circular arcs", IEEE transactions on computers, Vol. c-28,

No. 10, October 1979, sivut 728-736.

Interpolaatioasteen 60 toimintatapa selitetään käyttämällä esimerkkinä lineaarista interpolaatiota (Uin) suorankappaletta 74 pitkin kuvan 5 mukaisesti. Sitä varten annetaan seuraavaksi ohjaus- ja logiikka-asteelle 156 pitkin johdinta 66 käsky lineaarisen interpolaation (Uin) suorittamiseksi. Laskenta-asteessa 59 (kuva 4) kahden-komplementti-esityksessä lasketut, kyseessä olevan suorankappaleen 74 koordinaattierotusarvot x ja y alkupisteen 75 ja loppupisteen 76 välillä, ja vastaavat etumerkit (x ja y ) ladataan johtimen 69 kautta X-laskuriin 145 ja y-laskuriin 146. Näistä johtuvat etumerkit (xg; yg) viedään ohjaus- ja logiikka-asteeseen 156, joka antaa vastaavat käskyt (+/-F ; +/-F ) summain/vähennyslasku- x y reille 147 ja 148, joiden avulla nämä muutetaan yhteenlaskuksi tai vähennyslaskuksi. Koordinaattierotusarvojen δχ ja Ay etumerkeistä riippuen (x ; y ) osoitetaan yhtä neljästä kvandrantista.

s s

Samanaikaisesti tyhjennetään F -rekisteri 152 ja F -rekisteri 153 x y siten, että virhearvo F =0.

' n Tämän alkuasetuksen jälkeen lasketaan interpolaatiovirheet Fxn+1 -*a Fyn+1" Virheenlaskenta tapahtuu merkityistä kvadran-teista riippuen laskemalla yhteen tai vähentämällä Δχ ja Ay vir-hearvoon Fn siten, että Fxn+1 = Fn ± Δχ ja Fyn+1 = Fn ± Δγ*

Ohjaus on järjestetty aina siten, että toinen laskutoimituksista kasvattaa virhearvoa F ja toinen pienentää sitä. Ensimmäisten kvadranttien tapauksessa on esimerkiksi toinen summain/vähennys-laskuri asetettu summaustilaan ja toinen summain/vähennyslaskuri 30 7 7 1 80 vähennystilaan. Molemmissa summaimissa/vähennyslaskureissa 147 ja 148 muodostetut virhearvot F .IjalF .|ladataan lisäysastei-J I xn+ll J I yn+ll 1 den 150 ja 151, joita lineaarisen interpolaation yhteydessä ei tarvita, kautta F -rekisteriin 152 ja F -rekisteriin 153, x y ja talletetaan niihin väliaikaisesti. Virhearvojen Fxn+^ ja F . itseisarvoja verrataan kulloinkin toisiinsa vertaimessa 149. Vertailun tuloksesta riippuen, joka viedään johdinta 157 pitkin ohjaus- ja logiikka-asteelle 156, päätetään ohjaus- ja logiikka-asteessa 156 siitä, suoritetaanko interpolaatioaskel (+x^; +y^) X- vai Y-suuntaan, ja millä etumerkillä tämä tapahtuu, jolloin vastaava interpolaatioaskel suoritetaan aina suurimman virhearvon suuntaan. Virhearvojen vertailun perusteella päätetään ohjaus-ja logiikka-asteessa 156 lisäksi, kumpi virhearvoista Fxn+^» F .. tulee esittämään virhearvoa F seuraavalla kierroksella. yn+1 n Tällöin päättäminen tapahtuu siten, että aina pienempi virhearvoista Fxn+^/ Fyn+1 valitaan uudeksi virhearvoksi F^. Pienimmän virhearvon valinta tapahtuu limittimen 154 avulla, joka kytketään ohjaus- ja logiikka-asteessa 156 muodostetun ja muistirekisteriin 155 väliaikaisesti talletetun valintakäskyn (Fsel) mukaisesti vastaavasti johtimelle 158. Suoritetut interpolaatioaskeleet (+x^; +γ±) lasketaan johtimia 72 ja 73 myöten mukaan X-osoitelas-kuriin 101 ja Y-osoitelaskuriin 102 (kuva 4), ja käytetään siellä, kuten jo yksityiskohtaisesti on selitetty, osoitteenlaskentaan kytkentäpistemuistilaitetta 62 varten. Koska muistilaskurit 101 ja 102 eivät ole interpolaatioasteen 60 osia, on ne kuvassa esitetty vain katkoviivalla.

Käskyn "kappaleen loppu" muodostamiseksi suorankappaleen 74 (kuva 5) loppupisteessä 76 ladataan seuraavaksi kyseessä olevan suorankappaleen koordinaattierotusarvot Δχ ja Ay laskurisisään-tulojen 159 ja 160 kautta X-pituuslaskuriin 161 ja Y-pituuslas-kuriin 162. Suoritetut interpolaatioaskeleet (+x^; +y^) lasketaan etumerkistä riippuen joko yhteen pituuslaskureihin 161 ja 162, tai vähennetään niistä. Pituuslaskureiden 161 ja 162 kun-kinhetkisiä osoituksia valvotaan valvonta-asteessa 163, onko niiden osoitus "nolla". Jos kummankin laskurin osoitus on "nolla", on saavutettu suorankappaleen 74 loppupiste 76, ja valvonta-aste 163 antaa käskyn "kappaleen loppu" johdinta 70 pitkin.

Claims (30)

31 771 80

1. Menetelmä merkkien, erityisesti kirjainmerkkien, piirtämiseksi talletetuista merkkitiedoista piirtoväliaineelle sivun elektronisen ladonnan yhteydessä, jonka yhteydessä piirtämistä varten tarvittavat merkkitiedot haetaan ladontaohjeita kuvaavista tekstitiedoista ja muutetaan ohjaussignaaliksi piir-toväliaineen suhteen liikkuvalle piirtoelimelle, ja jonka yhteydessä piirtoelin piirtää merkit kuvapisteittäin ja kuva-viivoittain piirtorasteriin, jolloin ohjaussignaali määrää piirtoelimen pääällekytkennän kulloisenkin keston kuvaviivoil-la, tunnettu siitä, että ennen piirtämistä a) merkin jokainen suljettu ääriviiva kuvataan lähtien alkupisteestä jokaisella ääriviivalla tiettyyn kiertosuuntaan ääriviivan ympäri toisiaan seuraavilla ääriviivakappaleilla, ja näiden koordinaattiarvot <x; y> määrätään merkin nelikul-mion suhteen määritellyn, ensimmäisen XY-koordinaattijärjestelmän koodausrasterilla, ja talletetaan koodattuina merkki-tietoina , ja piirtämisen aikana b) jokaisen tekstitietojen mukaan piirrettävän merkin koodatut merkkitiedot haetaan takaisin, ja alkupisteiden koordinaattiarvot (x , y ) jokaisella ääriviivalla sekä ääriviiva- 0 0 kappaleiden koordinaattiarvot <x; y) muutetaan suuruuskertoi-mella, joka saadaan merkin piirrettävästä koosta ja piirtoras-terin ja koodausraeterin välisestä suhteesta, c) jokaiselle merkin toisiaan seuraavalla ääriviivakappaleel-le määrätään kulloinkin ääriviivakappaleen alkupisteestä loppupisteeseen suoritetuilla interpolaatioaskelilla (x^; y^> piirtoraeterin leikkauspisteiden välillä niiden piirtorasterin kuvapisteiden kuvapistekoordinaatit <x*; y*>, jotka ovat mahdollisimman lähellä kyseessä olevaa ääriviivakappaletta, d) peräkkäiset interpolaatioaskeleet <xA; y^> tarkastetaan suunnanmuutoksen suhteen, e) jokainen havaittu kuvapiste kahden toisiaan seuraavan in- terpolaatioaskeleen <xA; välillä merkitään kulloinkin mer- kintäsignaalilla kytkentäpisteeksi piirtoelimelle silloin, kun on tapahtunut kyseisten interpolaatioaskelten <χ^ y^> havaittu suunnanmuutos, 32 771 80 f) on olemassa kuvapisteittäin ja -riveittäin järjestetty kytkentäpiste-muistilaite (62) merkin tai merkin osan kytkentäpiste-merkintäsignaaleja varten, jossa muistilaitteessa on toinen ΧΫ-koordinaattijärjestelmä, ja jossa jokainen muistirivi ja jokainen kuvapiste on osoitettavissa koordinaattiarvoilla (x; y), g) muistiosoitteet (ie,,; yg) kytkentäpistemuistilaitetta (62) varten lasketaan merkin tai merkin osan kytkentäpisteiksi merkittyjen kuvapisteiden kuvapistekoordinaateista (x*, y*) ja piirrettävän merkin tai merkin osan paikasta piirtoväliaineella (29), ja kytkentäpiste-merkintäsignaalit talletetaan väliaikaisesti laskettuihin kirjoitusosoitteisiin (x ; y ), h) on olemassa kuvapisteittäin ja -riveittäin järjestetty video-muistilaite (17) vähintään piirtorasterin yhdelle kuvaviivalle osuvien merkinosien videotietoja varten, jolla muistilaitteella on kolmas UV-koordinaattijärjestelmä, ja jossa jokainen muistirivi ja jokainen kuvapiste on osoitettavissa koordinaattiarvoilla (u; v) , i) kytkentäpiste-muistilaitteeseen (62) talletetut merkin tai merkinosan kytkentäpiste-merkintäsignaalit kirjoitetaan merkki merkiltä riveittäin videomuistilaitteen (17) niihin muistipaikkoihin, jotka vastaavat piirrettävän merkin tai merkin osan paikkaa piirtoväliaineella, k) kytkentäpiste-merkintäsignaalien riveittäin vastaaville video-muistilaitteen (17) muistipaikoille tapahtuvan kirjoittamisen yhteydessä samanaikaisesti täydennetään myös rivin suunnassa osoitettujen muistipaikkojen välissä olevat muistipaikat video-tiedoilla, l) muodostetaan lukuosoitteet (u ; v ) videomuistilaitetta (17) Li Li varten kulloinkin piirrettävien kuvapisteiden koordinaattiarvois-ta (u; v) piirtoväliainetta (29) varten järjestetyn neljännen UV-koordinaattijärjestelmän suhteen, ja m) lukuosoitteisiin (u ; v ) merkin tai merkinosan piirtämistä Li L varten talletetut videotiedot luetaan ja käytetään ohjaussignaaleina piirtoelintä varten, jolloin piirtoelin kulloinkin kytketään päälle tai pois päältä ohjaussignaalin keston ajaksi. 33 771 80

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että a) piirtoväliaineelle (29) piirretään peräkkäin juovamaisille lohkoille, joita seuraavassa nimitetään valotusikkunoiksi (200), jolloin valotusikkunan (200) leveys kuvaviivan suunnassa vastaa ladottavan sivun leveyttä, ja korkeus kuvaviivan suuntaa vastaan kohtisuoraan käsittää määrän (q) kuvaviivoja, ja jolloin valotus-ikkuna (200) juovamaista piirtämistä varten kulloinkin siirretään korkeutensa mittainen määrä piirtoväliaineella (29), b) kytkentäpiste-muistilaitteessa (62) ja videomuistilaitteessa (17) on kuvaviivojen lukumäärää (q) vastaava määrä muistirivejä, ja c) kytkentäpiste-muistilaitteen (62) ja videomuistilaitteen (17) muistirivit on kulloinkin järjestetty vastaamaan valotusikkunan (200) sen hetkiseen paikkaan piirtoväliaineella (29) kuuluvia kuvaviivoja.

3. Patenttivaatimusten 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että valotusikkunan (200) jokaista paikkaa piirto-väliaineella (29) kohti kirjoitetaan kulloinkin kytkentäpiste-muistilaitteeseen (62) vain niiden merkkien tai merkinosien kytkentäpisteet, jotka kokonaan täi osittain osuvat kyseessä olevaan valotusikkunaan (200).

4. Patenttivaatimukseni 3 mukainen menetelmä, jossa tekstitiedot on varustettu paikkatiedoilla piirtoväliaineella (29) olevia merkkejä varten paikkakoordinaattien muodossa, tunnet- t u siitä, että kokonaan tai osittain kulloiseenkin valotusikkunaan (200) osuvat merkit tai merkinosat määritetään vertaamalla tekstitietojen paikkakoordinaatteja valotusikkunan (200) sen hetkisiin paikkakoordinaatteihin UV-koordinaattijärjestelmässä.

5. Minkä tahansa patenttivaatimusten 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuvapiste merkitään kytkentäpisteeksi ääriviivalla silloin, kun vähintään yksi peräkkäisistä inter-polaatioaskelista (x^, y^) on kohtisuoraan kuvaviivan suuntaa vastaan ja molemmat seuraavat interpolaatioaskeleet (x^, y^) ovat ääriviivan kiertosuuntaan. 34 771 80

6. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kirjoitettaessa kytkentäpiste-merkintäsignaaleja kytkentäpiste-muistilaitteelta (72) videomuis-tilaitteelle (17) samanaikaisesti täydennetään videotiedoilla videomuistilaitteen (17) ne muistipaikat, jotka kulloinkin ovat kuvaviivan suunnassa niiden muistipaikkojen, jotka on merkitty kytkentäpisteiksi merkkien tai merkinosien kuvaviivojen leikkaamien mustien kuva-alueiden etureunoilla, ja niiden muistipaikkojen välissä, jotka on merkitty kyseisten mustien kuva-alueiden takareunoilla kytkentäpisteiksi.

7. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että a) ääriviivakappaleen alkupisteen ja loppupisteen väliset koordinaattien erotusarvot (Ax; Ay) määritetään, b) interpolaation yhteydessä suoritetut interpolaatioaskeleet (x^; ^i) lasketaan etumerkkiensä mukaisesti yhteen, ja c) muodostetaan signaali "kappaleen loppu" ääriviivakappaleelle silloin, kun suoritettujen interpolaatioaskelten (x^; y^) summat ovat samat kuin koordinaattien erotusarvot (Δχ; Ay).

8. Minkä tahansa patenttivaatimusten 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että a) kytkentäpiste-muistilaite (62) koostuu kahdesta vuorotellen toimivasta osamuistista (88; 88'), b) merkin tai merkinosan kytkentäpiste-merkintäsignaalit kirjoitetaan toisesta osamuistista videotietoina videomuistilait-teeseen (17), ja c) samanaikaisesti kirjoitetaan seuraavan merkin tai merkinosan kytkentäpiste-merkintäsignaalit toiseen osamuistiin.

9. Minkä tahansa patetntivaatimuksista 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että a) videomuistilaite (17) koostuu kahdesta vuorotellen toimivasta osamuistista (111; 111'), b) piirrettävien merkkien tai merkinosien videotiedot valotus-ikkunan (200) yhtä paikkaa varten luetaan toisesta osamuistista, 35 771 80 c) samanaikaisesti kirjoitetaan merkkien tai merkinosien kyt-kentäpiste-merkintäsignaalit valotusikkunan (200) seuraavaa paikkaa varten kytkentäpiste-muistilaitteelta (62) videotietoina videomuistilaitteen (17) toiseen osamuistiin.

10. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että merkin tai merkinosan kytkentäpiste-merkin täsignaalien kirjoittamiseen kytkentäpiste-muistilaitteelle (62) tarvittavat kirjoitusosoitteet (Xgn; ygn) järjestelmässä lasketaan alkupisteiden muutetuista koordinaatti-arvoista (x'0; y’0), kyseessä oleviin kytkentäpisteisiin suoritettujen n:n interpolaatioaskelten (x^; y^) summasta ja merkin ja valotusikkunan (200) paikasta kuvaviivan suuntaan kohtisuorasti seu-raavien yhtälöiden mukaisesti: 5Sn * x'o + “i Vsn * Vg - VF - y'o · iYl missä ΐ'ν " on kyseisen merkin merkkiperusviivan (48) koordinaatti-arvo ja "Vp" valotusikkunan (200) yläreunan koordinaattiarvo kohtisuoraan kuvaviivan suuntaa vastaan UV-koordinaattijärjestelmässä, ja missä "x' " ja "v - v - y' " esittävät kulloisiakin O J g f O alkuosoitteita.

11. Minkä tahansa patetntivaatimusten 1-10 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lukuosoitteet (x^; yL) XY-koodinaatti-järjestelmässä kytkentäpiste-muistilaitetta (62) varten kytkentä-piste-merkintäsignaalien kirjoittamiseksi videomuistilaitteeseen (17) haetaan kuvapisteittäin ja -riveittäin.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen menetelmä, jossa merkit kulloinkin kirjoitetaan uudelleen merkkialueelta merkkinelikul-mioon, tunnettu siitä, että yhtä merkkiä varten haettu lukuosoitteiden (x · y.) alue on rajoitettu merkin kulloiseen-kin merkkiaineeseen. 36 771 80

13. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että merkin tai merkinosan kytkentäpiste-merkintäsignaalien videomuistilaitteeseen (17) kirjoittamiseen tarvittavat kirjoitusosoitteet (ug; vg) UV-koordinaattijärjestelmässä lasketaan kytkentäpiste-muistilaitteen (62) lukuosoitteista (x ; y ) ja kyseisen merkin tai merkinosan paikkakoordinaateista piirtoväliaineella (29) kuvaviivan suuntaisesti seuraaavien yhtälöiden mukaisesti: ΰ- = OL + EGB + VB + X. O U u *s - h missä "u " on tekstirivin alku piirtoväliaineella (29), "GB" merkkinelikulmioiden kokonaisleveys, "ZGB" kuvaviivalla olevien edeltävien merkkien tai merkinosien kokonaisleveyksien summa, ja "VB" käsiteltävänä olevan merkin etuleveys piirtoväliaineen (29) UV-koordinaattijärjestelmän suhteen.

14. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-13 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että videotietojen videomuistilaitteelta (17) kuvapisteittäin tapahtuvaa lukemista varten tarvittavat lukuosoitteet (ur ; v.) UV-koordinaattijärjestelmässä lasketaan kulloistenkin kuvapisteiden kuvapistekoordinaateista (u; v) piirtoväliaineella (29) ja valotusikkunan (200) kulloisestakin paik-kakoordinaattiarvosta (v ) UV-koordinaattijärjestelmässä seuraa- Γ vien yhtälöiden mukaisesti: *L = U vL = v - vp

15. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-14 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ääriviivakappaleet ovat suorankap-paleita ja ympyränkaarenkappaleita myötäpäivään ja ympyränkaaren-kappaleita vastapäivään.

16. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kiertosuunta on asetettu merkin ulkoiselle ääriviivalle myötäpäivään ja sisemmälle ääriviivalle vastapäivään. 37 771 80

17. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-16 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että koodatut merkkitiedot sisältävät tunnustietoja alueparametreina merkeille ja merkkinelikulmioille, ääriviivakäskyjä ja alkupistekoordinaatit (xQ; yQ) jokaiselle ääriviivalle.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kulloinkin toisiaan seuraavat, samantyyppiset (suoran-kappaleet; ympyränkaarenkappaleet) ääriviivakappaleet kerätään yhteen ääriviivakäskyyn, joka sisältää tiedon ääriviivakappalei-den tyypistä ja samankaltaisten ääriviivakappaleiden lukumäärästä, sekä jokaisen ääriviivakappaleen koordinaattiarvot.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suorakappaleelle annetaan aina suorankappaleen loppu-pisteen koordinaattiarvot, ja ympyränkaarenkappaleelle aina loppu-pisteen koordinaattiarvot ja alkupisteen koordinaattiarvot kyseessä olevan ympyränkaarenkappaleen ympyränkeskipisteen suhteen.

20. Minkä tahansa patetntivaatimuksista 1-19 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kytkentäpiste-muistilaitteen (62) muistirivin pienin leveys vastaa suurimman kiertämättömän merkin 1 leveyttä ja muistirivin suurin leveys suurimman merkin leveyttä kierretyssä asennossa.

21. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-20 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että videomuistilaitteen (17) muistirivin leveys vastaa kuvaviivan leveyttä piirrettävällä sivulla.

22. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-21 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että merkin jokainen osa, joka osuu valotusikkunaan (200), piirretään myös tässä valotusikkunan (200) asennossa.

23. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 1-22 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kytkentäpiste-muistilaitteen (62) osamuistit (88; 88') ja videomuistilaitteen (17) osamuistit (111, 111') tyhjennetään aina samalla, kun talletettu tieto luetaan . 38 7 7 1 80

24. Laitteisto merkkien, erityisesti kirjainmerkkien, piirtämiseksi talletetuista merkkitiedoista piirtoväliaineelle sivun elektronisen latomisen yhteydessä, joka koostuu: a) muistilaitteesta (3; 5) tekstitiedoille, b) koodattujen merkkitietojen tallettamiseen tarkoitetusta merkki-muistista (8), joka on kytketty muistilaitteen (3; 5) kanssa koodattujen merkkitietojen hakemiseksi tekstitietojen avulla, c) videosignaaligeneraattorista (12), joka on yhteydessä merkki-muistiin (8) haettujen, koodattujen merkkitietojen muuttamiseksi videotietoiksi, d) ohjaussignaalilla syötetystä piirtoelimestä (2), e) välimuistista, joka on liitetty videosignaaligeneraattoriin (12) ja piirtoelimeen (2) videotietojen tallettamiseksi ohjaussignaaleina väliaikaisesti, f) osoitteenohjauslaitteesta (39), joka on kytketty välimuistiin lukuosoitteiden muodostamiseksi välimuistille riippuen piirtoeli-men (2) suhteellisesta paikasta piirtoväliaineeseen (29) nähden, ja g) liikuteltavasta piirtopöydästä (28) piirtoväliainetta (29) varten, tunnettu siitä, että videosignaaligeneraattorilla (12) on seuraavat osat: h) laite (57; 58; 59) koodattujen merkkitietojen valmistamiseksi, joka laite on liitetty välimuistiin (8) alkupisteiden koordinaat-tiarvojen (xQ; yQ), ääriviivakappaleiden koordinaattiarvojen (x, y), ääriviivakappaleiden alkupisteiden ja loppupisteiden välisten koordinaattien erotusarvojen ja käskyjen muodostamiseksi koodatuista merkkitiedoista, i) merkkitietojen valmistamiseen tarkoitettuun laitteeseen (57; 58; 59) liitetty interpolaatioaste (60) niiden kuvapisteiden kuvapistekoordinaattien (x*, y*) määräämiseksi piirtorasterilla, jotka ovat mahdollisimman lähellä merkkien tai merkinosien ääri-viivakappaleita, vastaavien interpolaatioaskelten (x^; y^) avulla, j) tulkinta-aste (61), joka on yhteydessä interpolaatioastee-seen (60) peräkkäisten interpolaatioaskelten (x^; y^) tutkimiseksi suunnanvaihdoksen suhteen, ja kuvapisteiden merkitsemiseksi merkin tai merkinosan kytkentäpisteiksi tavattaessa määritelty interpolaatioaskelkombinaatio kytkentäpiste-merkintäsignaaleilla, 39 771 80 k) kytkentäpiste-muistilaite (62), joka on liitetty tulkinta-asteeseen (61) merkin tai merkinosan havaittujen kytkentäpisteiden kytkentäpiste-merkintäsignaalien tallettamiseksi, l) osoitinlaskuri (101; 102), joka on kytketty merkkien valmistamiseen tarkoitettuun laitteeseen (57; 58; 59), interpolaatioas-teeseen (60) ja kytkentäpistemuistilaitteeseen (62) kjrjoitus-osoitteiden (ie ; y„) muodostamiseksi kytkentäpistemuistilait- O O teelle (62), m) videomuistilaite (17) välimuistina videotiedoille, joka on liitetty kytkentäpiste-muistiin (62) yksittäisten merkkien kytken-täpiste-merkintäsignaalien kirjoittamiseksi kytkentäpiste-muistilaitteelta (62) merkkien paikkoja piirtoväliaineella vastaaviin videomuistilaitteen (17) muistipaikkoihin, ja n) osoiteohjauslaite (120), joka on liitetty merkkitietojen valmistamiseen tarkoitettuun laitteeseen (57; 58; 59), kytkentäpiste-muistilaitteeseen (62) ja video-muistilaitteeseen (17) lukuosoit- teiden (x ; y ) muodostamiseksi kytkentäpiste-muistilaitteelle Li Lj _ (62) ja kirjoitusosoitteiden (ug; vg) muodostamiseksi videomuisti-laitteelle (17) kytkentäpiste-merkintäsignaalien kirjoittamisen yhteydessä.

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että merkkitietojen valmistamiseen tarkoitettu laite (57; 58; 59) koostuu: a) dekooderista (57) merkkitietojen koodin tulkitsemiseksi, b) dekooderiin (57) liitetystä muuntoasteesta (58) koordinaat-tiarvojen muuttamiseksi suuruuskertoimella ja c) muuntoasteeseen (58) liitetystä laskenta-asteesta (59).

26. Patenttivaatimusten 24 tai 25 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että piirtoelin (2) sisältää a) lasersädegeneraattorin (19), b) ohjaussignaalilla ohjatun modulaattorin (21) lasersäteen kytkemiseksi päälle tai pois päältä, ja c) poikkeutuslaitteen (25; 27) lasersädettä varten piirtoväli-aineen (29) yläpuolella. 40 771 80

27. Patenttivaatimuksen 26 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että poikkeutuslaite (25; 27) on polyqonipeili.

28. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 24-27 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että muistilaitteessa (3; 5) on tekstitietoja varten vertailulaite merkkien tekstitiedossa olevien paikkakoordinaattien vertaamiseksi valotusikkunan (200) paikkakoordinaattien kanssa.

29. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 24-28 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että kytkentäpiste-muistilaite (62) koostuu kahdesta vuorotellen toimivasta osamuistista (88; 88').

30. Minkä tahansa patenttivaatimuksista 24-29 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että videomuistilaite (17) koostuu kahdesta vuorotellen toimivasta osamuistista (111; 111') . 77180