FI76728C - Foerfarande foer framstaellning av kompositmaterial av partiklar bestaoende av polymeriskt lignocellulosamaterial. - Google Patents

Description

1 76728

Menetelmä yhdistelmämateriaalin valmistamiseksi polymeeristä lignoselluloosamateriaalia olevista osasista Tämä keksintö koskee menetelmää, jolla valmistetaan 5 lignoselluloosapohjäisistä osasista yhdistelmämateriaalia, jossa osaset on sidottu toisiinsa polymeerisellä yhdisteellä, joka on muodostettu lähtöainemateriaalin alkuperäisestä polymeeristä muuttamalla alkuperäinen polymeeri aktivoimalla yhdisteiksi, joilla on kyky reagoida, ja pu-10 ristamalla osaset kuumennetussa tilassa kovetetuksi massaksi.

Kasviraaka-aineisiin, erityisesti puun osiin, kuituihin, lastuihin, sahanpuruun ja sen kaltaisiin, perustuvia yhdistelmämateriaaleja valmistetaan tällä hetkellä 15 sekoittamalla kuivia ja hydrofobisiksi tehtyjä hiukkasia erilaisten sideaineiden, pääasiallisesti kuumassa kovetettavien sideaineiden, esimerkiksi ureaformaldehydihartsin, kanssa ja painevalamalla sen jälkeen lämpötilassa yli 130°C vaadittavaan rakenneosan muotoon, pääasiallisesti levyik-20 si. Näitä materiaaleja valmistetaan monenlaisia laatuja, jotka eroavat toisistaan raaka-aineen tyypin, sideaineen tyypin, valamispaineen ja -lämpötilan suhteen. Niiden yhteisenä pääasiallisena haittapuolena on pitkään jatkuva hartsimaisen sideaineen hajoamistuotteiden, nimittäin form-25 aldehydin, urea-formaldehydioligomeerien tai fenolin vapautuminen, joilla aineilla on karsinogeenisiä tai muita epätoivottavia metabolisia vaikutuksia ihmiselimistöön. Koska näistä materiaaleista, erityisesti lastulevystä, on tullut viime aikoina yhä tärkeämpiä asuintilojen rakenne-30 osia, on yllä mainittujen tunnettujen, kasvinosista tai hiukkasista valmistettujen yhdistelmämateriaalien haittapuoli käynyt hyvin vakavaksi. Näiden tuotteiden tunkeutuminen rakennusten sisätiloihin tulisi estää erilaisin toimenpitein, mikä kohottaa rakennuskustannuksia.

35 Puuosien liittäminen yhteen tehdään toistaiseksi erilaisten liimojen avulla, jotka levitetään liitettävien 2 76728 osien kosketuspinnoille. Sen lisäksi, että on välttämätöntä levittää liimakerros muodostettavan liitoksen pinnoille, mikä tehdään joko kylmänä tai kuumentaen käytettävän liiman tyypin mukaan, tulisi liitoksen antaa seistä suh-5 teellisen pitkän ajan sen varmistamiseksi, että vesi haihtuu vesipitoisista liimoista, liuotin haihtuu liuotinpitoi-sista liimoista tai monomeeriset liimat polymeroituvat, joissakin tapauksissa korotetussa lämpötilassa ja paineessa. Jotkut liimat ovat terveydelle haitallisia niiden valio mistuksen tai myös liimalla liitettyjen osien käytön aikana. Tämä koskee erityisesti liimoja, jotka sisältävät formaldehydiä, jolla on karsinogeenisiä tai muita epätoivottavia metabolisia vaikutuksia ihmiseen. Siten puu- ja lig-noselluloosamateriaalien liittäminen liimaamalla on vielä 15 melko aikaa vievää ja kuluttaa usein myös paljon energiaa, erityisesti valmistettaessa laajapintaisia yhdistelmäosia, nimittäin vanereja ja puu- tai lignoselluloosamateriaali-pohjien viilutuksia.

Toinen tällaisten tunnettujen yhdistelmämateriaalien 20 haittapuoli on valmistusprosessin monimutkaisuus, esikon-densaatin valmistus ja teknisen prosessin tarkka valvonta, joka on välttämätöntä vaaditun tuotteiden laadun saavuttamiseksi, mukaan luettuina. Siten ei näitä materiaaleja käytettäessä ole mahdollista parantaa tuottavuutta tuotan-25 tojaksoa lyhentämällä. Tuotannon aikana, nimittäin paine- valannan aikana, vapautuu paljon formaldehydiä sisältäviä reaktiotuotteita suurina pitoisuuksina valetusta materiaalista. Toinen haittapuoli on mainituista tunnetuista materiaaleista valmistettujen tuotteiden korkea hinta, joka 30 aiheutuu suhteellisen suurista määristä sideainetta, jota on tuotteissa yleensä 10 - 30 paino-%.

Nämä haittapuolet pienenevät keksinnön mukaisessa menetelmässä yhdistelmämateriaalin valmistamiseksi, jossa polymeeristä lignoselluloosamateriaalia olevat osaset saa-35 tetaan kosketukseen aktivointiaineen kanssa ja puristetaan 3 76728 kuumennetussa tilassa kovetetuksi massaksi sideainetta lisäämättä, jolle menetelmälle on tunnusomaista, että rea-genssia, joka on valittu ryhmästä, jonka muodostavat väkevä rikkihappo, väkevä typpihappo, väkevä fosforihappo, 5 väkevä ureasulfaatti, väkevä ammoniumbisulfaatti ja niiden seokset, käytetään aktivointiaineena ainoastaan pintaosien depolymeroimiseksi ainakin osasta lignoselluloosaosasia. Aktivointiaineen vaikutusta voidaan lisätä katalyytin avulla tai vähentää neutralointiaineella. Haluttaessa li-10 sätään vähintään yhtä yhdistettä, joka on furyylialkoholi, furyyliasetoni, fenoli, fenoliesikondensaatti ja kestomuovi.

Keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetun yh-distelmämateriaalin pääetuna on erillisten liitettävien osasten sitomiseen välttämättömän sideaineen muodostuminen 15 suoraan näiden osasten materiaalista aktivointiaineen, esimerkiksi rikkihapon, avulla, joka levitetään mainittujen osasten pinnalle. Näin saadusta yhdistelmämateriaalista valmistetut tuotteet sisältävät yksinomaan lähtöainetta sekä pienen määrän inaktivoituja aineita, jotka ovat ter-20 veydelle täysin vaarattomia, ja tämän lisäksi vältetään suhteellisen kalliiden sideaineiden valmistuksesta aiheutuvat kustannukset. Materiaalin valmistus ennen painevalan-taa tapahtuu yhdessä vaiheessa ja muodostuu aktivointiaineen levittämisestä kasviperäisten osasten pinnalle.

25 Toinen tämän keksinnön mukaisen menetelmän etu on mahdollisuus käyttää hyväksi itse asiassa jätteenä pidettyä materiaalia, esimerkiksi kuorta. Osasten vesipitoisuutta ei myöskään tarvitse pienentää, päivastoin kuin tunnetuissa menetelmissä, joten lähtöaineen kuivaamiseen tar-30 vittava energia säästyy.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä annetaan aktivointiaineen vaikuttaa osaan lignoselluloosalähtöainetta, jolloin lähtöaineen alkuperäinen suurimolekyylinen polymeerinen sideaine hajoaa monomeeriksi, minkä jälkeen seuraa ha-35 luttaessa ylimääräisen aktivointiaineen neutralointi ja paineen ja lämmön vaikutus osasiin, jotka ainakin osittain ovat monomeerikerroksen peittämiä, jolloin monomeeri poly- 4 76728 meroituu polymeeriseksi johdannaiseksi, joka liittää materiaalin erilliset osaset toisiinsa.

Aktivointiaine voidaan lisätä vain osaan kasviperäisen lähtöaineen osasista, joka osa sekoitetaan sitten 5 loppuosaan osasia, ja muovata tästä seoksesta koossapysy-vässä muodossa oleva tuote.

Valmistukseen käytettävänä lähtöaineena ovat kasvien osat, jotka sisältävät polysakkarideista, ligniinistä, tanniineista, eteerisistä öljyistä, jne. muodostuvaa 10 lignoselluloosamateriaalia, esimerkiksi puunpalaset, lastut, sahanpuru, maissintähkät ja kuivat korret murskattuina, sekä erilaiset kuidut. Saatava materiaali on koossa-pysyvää ja se painevaletaan erityisesti levyiksi, harkoiksi, jne., joiden lujuus, muut mekaaniset ominaisuudet ja 15 muut parametrit riippuvat merkittävästi lähtöaineesta ja valmistusmenettelystä. Saatavaa materiaalia voidaan käyttää levyjen, harkkojen ja muiden painevalettujen tuotteiden muodossa rakennusten tai huonekalujen rakenneosina, eristystarkoituksiin, jne.

20 Happojen hydrolyyttistä vaikutusta käytetään val mistusmenetelmässä vapauttamaan furyylialdehydiä ja sen johdannaisia ja aktivoimaan lignoselluloosamateriaaleja. Tällä tavalla vapautetut monomeeriset reaktiiviset yhdisteet muutetaan happamassa väliaineessa ja korotetun lämpö-tilan ja paineen avulla takaisin silloitetuksi polymeeri-seksi materiaaliksi, jonka rakenne on samanlainen kuin alkuperäisellä kasvimassalla. Vapautuneen monomeerin määrää säädetään aktivointiasteen avulla, ja se määrää yhdessä valamispaineen kanssa tuotteen ominaisuudet. Tämä 20 seikka ei kuitenkaan sulje pois mahdollista tuotteen ominaisuuksien muuntamisia lisäämällä soveltuvia lisäaineita.

Osasten kanssa sekoitetun happamen aktivointiai-neen ylimäärä neutraloidaan ennen painevalua lisäämällä emäksisiä aineita, erityisesti ureaa, urean ja ammonium-35 sulfaatin seosta, aikalisiä saippuoita, Lewis-emäksiä tai näiden yhdisteiden seoksia. Lewis-emäksenä tulisi 5 76728 tässä yhteydessä pitää yhdisteitä, joilla on kyky luovuttaa elektronipari. Aktivointiaine lisätään osasiin kaasun, aerosolin tai liuoksen muodossa, jotka voidaan laimentaa inerteillä liuottimilla. Lähtöaineosaset jätetään samaan 5 kosteuspitoisuuteen, kuin missä ne olivat ennen käsittelyä, tai niiden pinnalle voidaan haluttaessa levittää hydrofobinen päällyste.

Ennen painevalantaa osasiin johdetaan niin paljon lämpöä, että niiden lämpötila kohoaa 80-200°C:een, ja sit-10 ten hiukkaset, joista ainakin osan pinnalla on aktivoitua monomeeria, puristetaan muotissa, jonka sulkemispaine on 0,2-10 MPa. Saatavan materiaalin ominaisuudet riippuvat valamispaineesta ja myös aktivointiaineen määrästä ja laadusta.

15 Toisen mahdollisen menettelytavan mukaisesti asete taan osaset, joista ainakin osan pinta on aktivoitu, kerroksittain, jolloin vähintään kaksi kerrosta sisältää osasia, joihin on sekoitettu erilaisia määriä tai laatuja aktivointiainetta tai neutralointiainetta.

20 Tämän keksinnön mukainen menetelmä tekee myös mah dolliseksi muodostaa puu- tai lignoselluloosaosien liima-liitoksia käyttämättä erityistä liimaa, koska välttämätön liitosrakenne syntyy liitettyjen osien kosketuspinnoille suoraan näiden osien materiaalista. Puu- ja lignoselluloo-25 samateriaalit sisältävät polysakkarideja, ligniiniä, tan-niineja, eteerisiä öljyä ja niiden kaltaisia aineita. Ini-tioimalla happamien aineiden avulla tai entsymaattisesti puun tai sen tapaisten aineiden pinnan hydrolyysi syntyy puun sisältämiä liimaavia yhdisteitä, jotka tekevät mah-30 dolliseksi muodostaa yhtenäisen liitoksen, koska niistä syntyy paineen vaikutuksesta uudelleen muodostuneita, polymeerisiä osasta toiseen ulottuvia molekyylejä, jotka ovat osaksi liitoksessa ja osaksi kiinnittyneinä alkuperäisiin osiin kummankin liitetyn osan rakenneverkkoon.

35 Kalliita tai haitallisia liimoja ei tarvita muodos tamaan liimaliitosta, joka siten sisältää yksinomaan yhdisteitä, joilla on käytännöllisesti katsoen sama koostu- 6 76728 mus kuin alkuperäisellä materiaalilla. Pääetuna on suuri tuotantokyky, alempi hinta ja tuotantoprosessin nopeutuminen.

Keksinnön mukaista menetelmää voidaan käyttää vanerin valmistukseen, viilujen liimamiseen erilaisille ligno-5 selluloosapohjille ja erilaisten esineiden muovaamiseen laminoidusta puusta. Tällainen laminoidun tuotteen valmistus on erityisen edullista, kun ydin muodostetaan paineva-letuista osasista tai puusta, jotka on sidottu regeneroidulla polymeerisellä materiaalilla, ja se päällystetään 10 molemmin puolin puuviilulla tai vanerilla, joka myös kiinnitetään regeneroidun aktiivisen paineen avulla.

Lopputuotteen ominaisuudet riippuvat valamispai-neesta ja valettujen hiukkasten kosketuspinnoilla olevan sideaineen määrästä ja ne voivat olla samat koko tuotteen 15 paksuudelta tai vaihdella tuotteen eri kerroksissa. Yhdis-telmämateriaalista saatavat tuotteet ovat pääasiallisesti levyjen, harkkojen ja muiden valettujen esineiden muodossa ja niitä voidaan käyttää erilaisina rakenne-, eristys-ja muihin tarkoituksiin käytettävinä osina.

20 Lignoselluloosamateriaalista muodostetun sidaineen sitovaa vaikutusta voidaan lisätä lisäämällä jotakin fenoli johdannaista , joka muodostaa osittain furyylialdehydire-solia, joka on lämmöllä kovetettavissa.

Osasista valmistettavien tuotteiden painevalanta 25 tehdään puristamalla osaset yhteen valamispaineella 0,2 -10 MPa lämpötilassa 80-200°C valamispaineen vaikuttaessa 5-300 s.

Tämän keksinnön mukaista menetelmää voidaan menestyksellisesti muuntaa levittämällä katalysaattoria, joka 30 edistää alkuperäisen materiaalin hydrolyysiä, kosketuspinnoille. Tällaisia katalysaattoreita ovat esimerkiksi kaliumpermanganaatti, alumiini, sinkki ja metallihydridit.

Keksinnön mukaisen yhdistelmämateriaalin koostumusta ja valmistusta valaistaan seuraavien esimerkkien avulla, 35 jotka eivät kuitenkaan millään tavalla rajoita keksinnön piiriä.

7 76728

Esimerkki 1

Tuotteen valmistamiseksi keksinnön mukaisesta yhdis-telmämateriaalista syötettiin 100 paino-osaa kuusilastuja rumpusekoittimeen ja lastuille levitettiin väkevöidyn rik-5 kihapon sumua ilmassa suihkulaitteen avulla. Lisätyn rikkihapon kokonaismäärä oli 3 paino-osaa. Sitten lisättiin 6 paino-osaa jauhemaista ureaa ja sekoitettiin se lastujen ja rikkihapon kanssa valettavan seoksen muodostamiseksi. Lastujen pinnan alkuperäinen polymeeri aktivoitui eli muut-10 tui monomeeriseksi rikkihapon vaikutuksesta, ja rikkihappo-ylimäärä neutraloitiin seuraavassa vaiheessa lisätyllä ure-alla. Valettava seos painevalettiin sitten lämpötilassa 180°C sulkemispaineen ollessa 8,0 MPa 5 min:n ajan. Tuotteella, joka poistettiin puristimesta 5 min:n kuluttua, oli 3 15 taivutuslujuus 12,0 MPa ja tiheys 950 kg/m .

Esimerkki 2

Murskattuja kuivia maissinolkijätteitä laitettiin rumpusekoittimeen 100 paino-osaa ja lisättiin 5 paino-osaa 96 % rikkihappoa suihkuttamalla niin homogeenisesti kuin 20 mahdollista kuivien olkien pinnalle. Sitten lisättiin sekoittaen 7 paino-osaa jauhemaista ureaa, ja saatu seos painevalettiin lämpötilassa 160°C sulkemispaineen ollessa 8,0 MPa. Lopulliset ominaisuudet muodostuivat paineen vaikutettua 4 min, kun aktivoitu monomeeri muodosti ristisidoksia osas-25 ten pinnalle, jolloin saatiin käytännöllisesti katsoen samanlainen polymeeri kuin lähtöaineen polymeeri oli; so. tai- 3 vutuslujuus oli vähintään 1,2 MPa ja tiheys 700 kg/m .

Esimerkki 3

Kaikkiaan 100 paino-osaa puulastujen ja sahanpurun 30 seosta suhteessa 3:1 syötettiin rumpusekoittimeen. Osasten pinnalle levitettiin tasaisesti 4 paino-osaa rikkihappoa aerosolina. Sitten lisättiin 6 paino-osaa jauhemaista ureaa ja seos sekoitettiin huolellisesti. Valettava seos painevalettiin puristimessa loppupaineen ollessa noin 2,0 MPa läm-35 pötilassa 170°C 6 min. Tuotteen taivutuslujuus oli vähin- 3 tään 10 MPa ja tiheys yli 800 kg/m .

0 76728

Esimerkki 4

Koivulastuja (100 paino-osaa) ja 8 paino-osaa jauhemaista ureaa sekoitettiin keskenään sekoittimessa. Sitten dispergoitiin joukkoon 6 paino-osaa 80 % fosforihappoa 5 suihkutuslaitteen avulla. Valmistettu seos painevalettiin lämpötilassa 170°C ja paineessa 8 MPa 6,5 min. Saadun tuot-teen tiheys oli 0,65 g/cm ja taivutuslujuus vähintään 1,5 MPa.

Esimerkki 5 10 100 paino-osaa havupuulastuja sekoitettiin 6,25 paino-osaan jauhemaista ureaa ja sitten seokseen levitettiin 6,25 paino-osaa 65 % typpihappoa. Materiaalilla, joka saatiin painevalamalla seos 8 MPa:n paineessa ja lämpöti-assa 170°C 7 min, oli tiheys 0,65 g/cm3 ja veto- ja tai-15 vutuslujuudet vähintään 1,5 MPa.

Esimerkki 6 100 paino-osaan kuusilastuja sekoitettiin sekoittimessa 4 paino-osaa jauhemaista ureaa ja 3 paino-osaa kaliumpermanganaattia sitovien yhdisteiden aktivointia nopeutta-20 vaksi katalysaattoriksi. Sitten seokseen lisättiin 4 paino-osaa 96 % rikkihappoa hienojakoisena sumuna ilmassa.

Seos painevalettiin lämpötilassa 150°C ja paineella 10 MPa 3 2 min. Tuotteen tiheys oli 0,95 g/cm ja taivutuslujuus 15 MPa.

25 Esimerkki 7

Esimerkin 1 mukainen seos painevalettiin samalla paineella lämpötilassa 80°C 10 min. Tuotteen ominaisuudet olivat samat.

Esimerkki 8 30 Viilujen, jotka muodostavat valmistettavan vanerin kerrokset, pinnat päällystettiin sivelemällä tai ruiskuttamalla väkevöityä tai laimennettua happoa, erityisesti rikkihappoa, puupinnan hydrolyysin alkuunsaattamiseksi viilujen kosketuspinnoilla, jolloin syntyy aktiivinen monomeeri 35 alkuperäisen polymeerin hydrolyyttisen hajoamisen seurauksena. Mahdollisen ylimääräisen rikkihapon neutraloimiseksi viilujen kosketuspinnoille siroteltiin jauhemaista ureaa.

9 76728

Sitten viilut laminoitiin, laitettiin puristimeen ja puristettiin 2,0 MPa:n paineella lämpötilassa 160°C 15 s. Aktiivinen monomeeri muuttui paineen ja lämmön vaikutuksesta regeneroiduksi polymeeriksi, jonka makromolekyylit ovat 5 toisaalta sitoutuneet toisiinsa ja toisaalta viilujen alkuperäiseen materiaaliin. Kosketuspintojen tiivis liittyminen toisiinsa saadaan tällä tavalla aikaan ja tuote on valmis puristimesta poistamisen jälkeen.

Esimerkki 9 10 Liimasidoksen muodostamiseksi kahden 5 - 10 mm pak sun puu- ja/tai lignoselluloosaosan välille esimerkiksi tappi- tai lapaliitoksen muodostamiseksi tai sinkkaustap-pien kulmien kiinnittämiseksi väkevöityä happoa, erityisesti rikkihappoa, levitettiin liitettävien osien kosketuspin-15 noille sivelemällä tai ruiskuttamalla, jolloin liitettävien osien kosketuspinnoille muodostui aktivoitua monomeeria niiden omasta materiaalista happohydrolyysin kautta. Sitten kosketuspinnat painettiin yhteen, yhteen liitetyt osat sijoitettiin puristimeen, jossa kosketuspintoja puristettiin 20 paineella 6,0 MPa lämpötilassa 180°C 180 s. Liitos oli valmis, kun tuote poistettiin puristimesta.

Esimerkki 10

Valmistettaessa päällystettyä lastulevyä tehtiin ensin kuusilastuja ja syötettiin niitä 100 paino-osaa rum-25 pusekoittimeen, jossa ne päällystettiin 5 paino-osalla 96 % rikkihappoa suihkutuslaitteen avulla. Ylimääräisen, reagoimattoman rikkihapon neutraloimiseksi seokseen levitettiin 7 paino-osaa jauhemaista ureaa. Täten valmistettu seos siirrettiin muottiin, jonka pohjalle oli sijoitettu 30 toinen vaippakerroksista, esimerkiksi puuviilu, vaneri tai kuitulevy. Tämän kerroksen pinta oli ennalta varustettu rikkihappokerroksella pintahydrolyysin aikaansaamiseksi. Päälle tuleva vaippakerros, esimerkiksi puuviilu, vaneri tai kuitulevy, kuten edellä, jonka kosketuspinnalle oli 35 levitetty rikkihappoa, sijoitettiin sitten aktivoituja puulastuja sisältävän kerroksen päälle. Sitten muotti sul- 10 76728 jettiin ja sisältöä puristettiin sulkemispaineella 8,0 MPa ja lämpötilassa 180°C 5 min. Täten valmistettiin las-tulevy-ytimellä varustettu laminaattilevy yksivaiheisella 3 prosessilla, ja levyn tiheys oli 950 kg/m ja taivutuslu-5 juus suurempi kuin 12 MPa.

Esimerkki 11

Puulastuja (300 g), joihin oli sekoitettu 10 g fos-foripentoksidia, sekoitettiin rumpusekoittimessa. Tämä seos puristusvalettiin paineella 1 MPa lämpötilassa 180°C 10 2 min. Saadun levyn muodossa olevan tuotteen taivutuslu juus oli 11,0 MPa.

Esimerkki 12

Puulastuja (300 g) ja ammoniumvetysulfaattia (30 g) sekoitettiin keskenään rumpusekoittimessa. Seos puristus-15 valettiin lämpötilassa 180°C 7 min. Saadun levyn muodossa olevan tuotteen taivutuslujuus oli 18,0 MPa.

Esimerkki 13 38 g ureasulfaatin 80 % vesiliuosta levitettiin sumuna puulastujen (300 g) pinnalle rumpusekoittimessa. Seos 20 puristusvalettiin lämpötilassa 180°C 3 min, jolloin saatiin levyn muodossa oleva tuote, jonka taivutuslujuus oli 18,6 MPa.

Esimerkki 14

Puulastuihin (250 g) , joille oli levitetty happo-25 katalyytti, sekoitettiin rumpusekoittimessa seos, jonka koostumus oli 150 g puulastuja 34 g ureasulfaattia 20 g furyylialkoholia 30 10 g furyylialdehydiä.

Seosta puristusvalettiin paineella 0,80 MPa lämpötilassa 80°C 8 h. Saadun kuutionmuotoisen tuotteen puris-tuslujuus oli 44,5 MPa.

Esimerkki 15 35 300 g sahanpurua ja 14 g ammoniumvetysulfaattia se koitettiin rumpusekoittimessa, ja tähän seokseen lisättiin n 76728 20 g furyylialkoholia ja 10 g furyylialdehydiä. Seosta puristusvalettiin paineella 0,8 MPa lämpötilassa 80°C 8 h. Kuutionmuotoisen valutuotteen puristuslujuus oli 23,8 MPa.

5 Esimerkki 16

Esimerkin 1 mukaiseen seokseen lisättiin 5 paino-osaa emulsiopolyvinyylikloridia, ja seos puristusvalettiin lämpötilassa 180°C ja 2 MPa:n paineella 5 min. Saadun materiaalin taivutuslujuus oli 21,9 MPa, ja se kesti 10 vettä tilavuuden muuttumatta.

Esimerkki 17

Esimerkin 1 mukaiseen seokseen, joka oli neutraloitu urean ja ammoniumsulfaatin seoksella, lisätiin jauheseos polyvinyylikloridi + kloorattu polyetyleenin painosuhtees-15 sa 1:1. Saatu seos puristusvalettiin lämpötilassa 180°C

6 MPa:n paineella 6 min. Saadun materiaalin taivutuslujuus oli 19,6 MPa,ja se kesti vettä tilavuuden muuttumatta.

Esimerkki 18

Esimerkin 3 mukaiseen seokseen lisättiin jauhemaista 20 polypropyleeniä ja puristusvalettiin lämpötilassa 180°C

1,9 MPa:n paineella 5 min. Saadun yhdistelmämateriaalin taivutuslujuus oli 22,3 MPa ja vedenkestävyys hyvä.

Claims (5)

12 76728

1. Menetelmä yhdistelmämateriaalin valmistamiseksi polymeeristä lignoselluloosamateriaalia olevista osasista 5 saattamalla ne kosketukseen aktivointiaineen kanssa ja puristamalla ne kuumennetussa tilassa kovetetuksi massaksi sideainetta lisäämättä, tunnettu siitä, että rea-genssia, joka on valittu ryhmästä, jonka muodostavat väkevä rikkihappo, väkevä typpihappo, väkevä fosforihappo, 10 väkevä ureasulfaatti, väkevä ammoniumbisulfaatti ja niiden seokset, käytetään aktivointiaineena ainoastaan pintaosien depolymeroimiseksi ainakin osasta lignoselluloosaosasia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktivointiaine levitetään osasille 15 aerosolina.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktivointiaineena käytetään väkevää rikkihappoa.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen mene-20 telmä, tunnettu siitä, että ainakin yhtä kestomuo- via lisätään lignoselluloosaosasiin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kestomuovina käytetään polyvinyyli-kloridia.