FI76658B - Distributionssystem av dokument och foerfarande foer kontroll av detta system. - Google Patents

Description

1 7 6 65 8

Dokumentin jakelujärjestelmä ja menetelmä järjestelmän ohjaamiseksi Tämä keksintö koskee dokumenttien jakeluverkostoa 5 ja erityisesti ohjausmekanismia, joka ohjaa dokumenttijakelua faksimilen jakelujärjestelmässä.

Faksimileyhteysjärjestelmien käyttö dokumenttien jakelussa on hyvin tunnettua aikaisemmassa tekniikassa. Tällaiset järjestelmät sisältävät yhden tai useamman lähe-10 tyspäätteen, yhden tai useamman vastaanottopäätteen ja yhteyslinkin, joka yhdistää päätteet. Tavallisesti lähetyspääte sisältää viivalähetystutkaimen, joka tutkaa dokumentin ja generoi kuva-alkioiden videovirran, joka edustaa dokumentin infomatiivista sisältöä. Kuva-alkioiden 15 videovirta digitoidaan, pannaan kantoaaltosignaalille ja siirretään tietoliikennelinkin kautta vastaanottopäättee-seen. Tyypillinen vastaanottoasema sisältää demodulaat-torin, joka siirtää digitoidun datan. Kirjoitin käyttää digitoidun datan lähetetyn dokumentin kopion (faksimile) 20 toistamiseen. Faksimileyhteysjärjestelmät toimivat joko niinkutsutulla kaksipisteyhteystavalla tai jakelutavalla. Kun toimitaan kaksipistepisteyhteystavalla lähetyspääte on suorassa yhteydessä vastaanottopäätteen kanssa. Kun toimitaan jakelutavalla, data jaetaan lähetyspäätteestä uudel-25 leen muilla välineillä tietoliikennelinkillä.

Datan ohjaamisen helpottamiseksi tietoliikennelin-kit varustetaan solmuilla eli kytkentäyhtymäkohdilla. Solmut varustetaan edelleen isäntäohjaimilla (esim. tietokoneilla) . Isännän ensisijainen tehtävä on ohjata datavirta 30 tietoliikennelinkin läpi ja varmistua että linkki toimii suurimmalla hyötysuhteella. Tässä tarkoituksessa data usein taltioidaan isännässä ja siirretään otollisempana ajankohtana. Tietenkin on muita hyvin tunnettuja toimintoja, jotka isäntä suorittaa. Näitä toimintoja ei kuvata, koska ne ei-35 vät liity tähän keksintöön.

2 76658

Paljon vaivaa ja rahaa on käytetty faksimilejärjestelmien automatisoimiseen. Automaation ohjeena on, että nämä järjestelmät toimivat käyttäjän väliintulon minimaalisella määrällä. Aikaisemmassa tekniikassa on tähän 5 pääsemiseksi sovitettu useita laitteita ja/tai tekniikkaa järjestelmien ohjaamiseksi. Yhdessä aikaisemman tekniikan menettelytavassa koodatun informaation (CI) syöttöpäätet-tä, esimerkiksi näppäimistöä, käytetään avaintamaan tarkistettu informatio järjestelmään. Tällainen ohjausinfor-10 maatio käsittää saajan osoitteet, jakelukäskyt, kirjoitus-käskyt, tutkainkäskyt jne. Vaikkakin tämä aloittamistapa toimii hyvin aiottua tarkoitusta varten, se heikentää automaation filosofiaa, koska operaattori tarvitaan tarkistetun informaation sisäänmenemiseen.

15 U.S. patentit 3,594,495, 4,086,443 ja 4,207,598 tuovat esiin toisen menettelytavan, jota käytettiin aikaisemmassa tekniikassa automaattiseen dokumenttien jakeluun.

U.S. patentti 3,594,495 kuvaa postin radio-faksimilejärjestelmää, joka käsittää laitteen, joka lähettää signaa-20 lit, jotka edustavat kirjoitettua tiedonantoa ja radio-faksimilevastaanottimen vastaanottamaan lähetetyt signaalit. Vastaanottaja identifioidaan kertakäyttöisillä koodi-signaaleilla, jotka ovat lähetettyjen signaalien sisällä. Jokaisella vastaanottimelle asetetaan ehto reagoida eri-25 laiseen koodisignaaliin. Sentähden lähetetty tiedonanto tuotetaan uudelleen ainoastaan vastaanottimessa, jolla on ehtona reagoida lähetettyyn koodiin.

U.S. patentti 4,207,598 kuvaa automaattista postijärjestelmää, jossa televisiokamera juovittaa dokumentin 30 ja informaatio lähetetään muistiin puhelinkeskukseen,, Tieto vastaanottajasta lähetetään puhelinkeskukseen, missä se muunnetaan takaisin alkuperäiseen muotoon ja tie määräpaikkaan asetellaan automaattisesti.

U.S. patentti 4,086,443 kuvaa tehtävän erotustaulu-35 kon käyttöä, jota voidaan merkkitunnistaa faksimilentut-kaimella vastaanottajan osoitteen selvillesaamiseksi.

li 3 76658 U.S. patentti 4,058,672 on nyt toinen esimerkki aikaisemman tekniikan ohjausmenettelytavasta. Patentti esiintuo datatietoliikenneverkoston, jossa datajaksot sijoitetaan paketteihin yhdessä osoitteiden ja prioriteet-5 ti-informaation kanssa. Tietoliikenneverkosto siirtää sitten paketit tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Kun paketit tulostetaan, tulostus liittää datatiedonannot jälleen yhteen.

Eurooppalaisessa patenttihakemuksessa 55369, jonka 10 ovat jättäneet K A Bushaw et ai kuvaa koodaamattoman syötön (NCI) datapäätettä, joka käsittää fascimilentut-kaimen multippelisovituksin ja multippeliprosessorein, datan sisäänmenon tai keilauksen, kirjoituksen ja tietoliikenteen toimintojen ohjaamiseksi.

15 Vaikkakin eri automaattiset menettelytavat, joita kuvataan aikaisemman tekniikan patenteissa ja sovellutuksissa näyttävät kulkevan oikeaan suuntaan, yksikään näistä menettelytavoista ei tuo esiin tai muistuta menetelmää, jossa lähetin ohjaa koko järjestelmää.

20 Tämä keksintö määritellään liitteessä olevissa pa tenttivaatimuksissa .

Tämän keksinnön mukaan aikaisemman tekniikan menettelytavan probleemeissa päästään tuottamalla dokumentin jakelun valvontataulukolla, jossa on joukko ohjausvyöhyk-25 keitä. Jokainen ohjausvyöhykkeistä merkitään informaatiolla, joka ohjaa joko lähetysyksikköä, tietoliikennesol-muja ja/tai isäntiä tai vastaanotinta. Merkin tunnistava laite (sisältäen kovon ja/tai pehmon) tunnistaa merkit dokumentinjakelun ohjaustaulukolla ja generoi bittivirran, 30 joka edustaa merkkejä siinä. Laitteet huolehtivat bittien poimimisesta ja koodin avaamisesta, jotka sisältävät käskyjä, jotka ohjaavat lähetysyksikköä ja vastaanotto-yksikköä. Informaatiota, joka ohjaa lähetysyksikköä, käytetään paikallisesti (s.o. lähetysyksikkössä), kun taas 35 informaatio, jota käytetään vastaanottimessa, lähetetään tietoliikenneverkolla tarkoituksenmukaiseen vastaanottimeen.

4 76658 Käskyjä sisältävät bitit, jotka ohjaavat solmua, koodataan ja toimitetaan edelleen tietoliikennelinkkiin. Laitteet huolehtivat solmuissa lähetettyjen bittin koodin avaamisesta ja lähetetyn informaation (dokumenttien) 5 jakelusta lähetettyjen käskyjen mukaisesti.

Tässä keksinnössä annetaan tehokkaampi työn ohjauslaite kuin koskaan aikaisemmin on ollut mahdollista.

Tämän keksinnön toinen etu on, että aikaansaadaan työn ohjauslaite, joka mahdollistaa lähettimen ohjaamaan 10 dokumenttijakelun koko järjestelmää.

Keksintö käy selville keksinnön ensisijaisen suoritusmuodon seuraavasta tarkemmasta kuvauksesta, jota valaistaan liitteenä olevilla piirustuksilla.

KUVA 1 esittää lohkokaavioesityksenä dokumenttien 15 jakelujärjestelmän työn ohjauslehden avulla tämän keksinnön oppien mukaan.

KUVA 2 esittää lohkokaaviota komponenteista, joita käytetään käsittelemään merkittyjä tunnistusosoituksia työn ohjauslehdellä.

20 KUVA 3 esittää työn ohjauslehden yleistä sommitelmaa.

KUVA 4 esittää erityistä sommitelmaa työn ohausleh-den yhdestä tyypistä.

KUVA 4A esittää kaavion menettelystä, jolla lehden vinous tunnistetaan.

25 KUVA 5 esittää laitteiston ilmaisulogiikan lohko- kaavion.

KUVA 6A ja B esittävät logiikan toiminnan logiikka-kaaviot .

KUVA 7 esittää tyypillisen verkon kokoonpanon, ver-30 kon solmussa olevalla ohjaimella, joka käsittelee ohjauslehden sisällön.

KUVA 8A - 8F esittävät ohjelman, jolla ohjataan mikrotietokonetta, joka assimiloi laitteiston ilmaisu-logiikan generoiman datan.

35 Kuva 9 esittää lohkokaavion KUVAN 7 ohjaimesta.

Il s 76658

Vaikka tätä keksintöä voidaan käyttää minkä tyyppisessä dokumentin jakelujärjestelmässä tahansa, se toimii hyvin facsimiletyyppisen jakelujärjestelmän kanssa, jossa jaettavat dokumentit otetaan sisään ei-koodatulla 5 syöttöpäätteellä, kuten esimerkiksi optisella tutkaimella. Sellaisena keksintöä kuvataan tässä yhteydessä. Kuitenkaan tätä ei pidä tulkita rajoitukseksi tämän keksinnön ulottuvuudessa, koska tarkoituksena on, että keksintöä voidaan soveltaa käytettäväksi jokaisessa 10 järjestelmässä, missä siirrettävä data syötetään sisään syöttöpisteessä ja jaetaan tietoliikennelinkillä yhdelle tai useammalle etäsikäyttäjälle.

Viitataan KUVAAN 1, joka esittää tämän keksinnön mukaisen lohkokaavion. Ohjauslehti 10 sisältää joukon 15 esitallennettuja merkkejä ja käyttäjänaikaansaamia merkkejä. Ohjauslehden merkkejä käytetään ohjaamaan lähetyslaitetta 12, isäntää tai isäntien verkkoa 14 ja faksimilen tulostuslaitetteita 16 ja 18 vastaavasti. Syöttölaite 12 on tavanomainen faksimilen optinen tutkain 20 kuten esimerkiksi se, jota kuvataan U.S. patentissa 4,086,443 tai aikaisemmin mainitussa patenttihakemuksessa. Sekä patentti että patenttihakemus sisällytetään tähän mainninnalla. Tutkain tutkaa työohjauslehdelle tai kortille taltioidun informaation ja generoi joukon bittivirtoja, 25 jotka edustavat lehden informatiivista sisältöä. Ohjaus-informaatiota, A ja B, joka on taltioitu ohjauslehden vyöhykkeessä 20, käytetään toimintojen ohjaamiseen tutkaimessa 12 ja faksimilen tulostuslaitteissa 16 ja 18 vastaavasti. Samalla tavalla ohjauslehden alueella 22 tal-30 tioitua ohjausinformaatiota käytetään toimintojen ohjaamiseen isännässä 14.

Esimerkin mukaan informaatiota (tunnistetaan A:11a) käytetään tutkaimen 12 ohjaamiseen. Selmalla tavalla informaatio B ja C ohjaa isäntäkonetta ja tulostuspäätettä 35 vastaavasti. Tässä tarkoituksessa A merkitään lähelle 6 76658 tutkainta, kun taas B ja C merkitään isäntäkoneesta ja tulostuspäätteistä seuraaviksi. Data tutkaimesta 12 siirretään tietoliikennelinkillä 124 isäntäkoneeseen 14 verkon solmussa 15. Samoin informaatio isäntäkoneesta 5 siirretään tietoliikennelinkeillä 126 ja 127 vastaavasti faksimilen tulostuslaitteisiin 16 ja 18. Huomattakoon, että informaatio siirretään syöttölaitteesta isäntäkoneeseen ja isäntäkoneesta tulostuslaitteeseen. Kaksipiste-yhteystavan tietoliikennelinkissä, data tutkaimesta 12 10 suunnataan linkin kautta yhteen faksimilen tulostuspäättee-seen. Aloittamalla jokainen jaettava dokumentti tai dokumenttiryhmä (ei esitettynä) tarkoituksenmukaisesti merkityllä ohjauslehdellä 10, käyttäjämerkkien avulla käyttäjä saa aikaan dokumentin eräsyötön verkossa jake-15 luverkon, ohjauslaitteen ja isännän toimintoihin ja jaetun erätulostuksen verkon yli. Työn ohjauslehden yksityiskohdat yhdessä tarpeellisten kovolaitteiden ja pehmo-algoritmien kanssa, joita käytetään käsittelemään ohjaus-informaatiota, joka on tallennettu ohjauslehdelle, 20 kuvataan nyt.

1. Ohjauslehti

Viitataan nyt kuvaan 3, jossa esitetään ohjauslehden 10 sommitelma. Ohjelmalehden tehtävänä on siirtää ohjaus-informaatio työasemalle (syöttöjä tulostuslaitteisiin) ja 25 dokumenttiverkon solmuihin. Esimerkin mukaan toiminnat, joita voidaan ohjata syöttölaitteeseen, ovat seuraavat: karkea tai hieno keilaus, paperin koko, salakirjoitus jne. Samoin toiminnat, jotka voidaan ohjata tulostuslaitteeseen, ovat kuvan leveys, valkoinen reuna, koodin avaaminen,, jne. 30 Samoin toiminnat, joita voidaan ohjata jakelun pisteissä, ovat jakelu, tiedosto, saanti jne. Tässä tarkoituksessa lehti on loogisesti jaettu ohjattaviin alueisiin. Jokaiseen ohjattavaan alueeseen sovitetaan merkittävissä olevat paikat. Paikat merkitään ohjausinformaatiolla, jota 35 tunnistetaan ja käytetään ohjaamaan jakelujärjestelmän fysikaalista osaa. Jokainen ohjausalue jaetaan yhteen tai

II

7 76658 useampaan horisontaaliseen ohjauskaistaan jotka ulottuvat vasemmalta oikealle yli lehden. Ohjauslehti käsittää merkittävissä olevien positioiden kiinteän ristikon. Vertailumerkkien sarake 24 sijoitetaan ohjauslehden 5 vasempaan reunaan. Merkkitunnistetun position jokainen rivi indentifioidaan yhdellä vertailumerkillä lehden vasemmalla puolella. Kuten tullaan kuvaamaan, vertailu-merkin läsnäolo osoittaa tunnistuslaitteistolle ja tunnistusmikrokoodille, että merkkien rivi laajenee vasem-10 malta oikealle, joka on käsiteltävä ohjausinformatiota varten. Toisin sanoen merkin läsnäolo tai poissaolo sarakkeessa 24 osoittaa merkkijonon läsnäolon tai poissaolon .

Vaikka alueita kortilla voidaan vaihdella poikkea-15 matta tämän keksinnön piiristä, tämän keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa kortin aluetta, joka identifioidaan numerolla 26, sanotaan ylimmäksi tunnistuskaistaksi. Tunnistettavissa oleva informaatio tällä kaistalla merk-kitunnistetaan rivissä 28. Kuten aikaisemmin mainittiin 20 rivin 28 läsnäolo osoitetaan vertailumerkillä sijoitettuna sarkeeseen 24 ja indentifioituna numerolla 29. Tämän merkin läsnäolo osoittaa tunnistuslaitteistolle ja mikrokoo-dille (kuvataan myöhemmin), että lisäinformaatiota rivissä on saatavissa. Informaatio sisältyy merkkeihin.

25 Informaatio rivissä 28 tunnistetaan ja analysoidaan tun- nistuslogiikalla (kuvataan myöhemmin) ja siirretään syöttölaitteeseen. Merkkitunnistettu informaatio ylimässä tun-nistuskaistassa 26 ja tarkemmin ylimmässä tunnistusrivis-sä 28, osoittaa, että lehti edustaa ohjauslehteä eikä 30 datalehteä. Myös ohjauslehtityyppi sisällytetään tunnis- tusriviin 28. VAIKKA teknisen taidon puitteissa on mahdollista keksiä ohjauslehtien suuri tyyppimäärä, niin tämän keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa on neljä ohjauslehden tyyppiä.

35 Ensimmäinen tyyppi on niinkutsuttu "dokumentin ohjauslehti". Tämä lehti on aina siirrettävän dokumentin 8 76658 ensimmäinen sivu. Sen tehtävä on osoittaa työasemalle, koneohjauksille ja dokumentin jakelusolmulle, dokumentin siirrossa käytettävät ohjausparametrit ja osoiteinformaa-tio.

5 Ohjauslehden toisenlainen tyyppi on niinkutsuttu "jatkuvuuden ohjauslehti". Tätä tyyppiä käytettäessä seuraa dokumentin ohjauslehti. Sen tarkoituksena on saada aikaan lähettäjälle osoite-erittelyn lisäalueet. Ohjauslehden kirjoituskenttä täytyy täyttää joko manuaalisesti 10 tai esikirjoitettuna, jos tämän tyyppistä ohjauslehteä käytetään. Yksi tai useampia jatkuvuusohjauslehtiä voi seurata välittömästi dokumentin ohjauslehteä.

Eräs toinen tyyppi ohjauslehdestä on niinkutsuttu "työasema ohjauslehti". Tämän tyyppistä ohjauslehteä käy-15 tetään pyytämään työaseman palveluksia. Työasematyyppistä lehteä käsitellään työasemalla ilman, että mikään toinen työasema tai dokumentin jakelusolmu on osallisena käsittelyyn. Kaikki tämänhetkiset dokumenttien lähetys/vastaan-otto-toiminnat saatetaan loppuun ennen työasematyyppis-20 ten ohjauslehtipyyntöjen käsittelyä. Tämän tyyppinen esimerkki on salakirjoitus. Salakirjoitusta voidaan käyttää asiaankuuluvan näppäimistön sisäänmeno/vaihto ja koodi-avaimiin.

Vielä eräs toinen tyyppi ohjauslehdestä on dokumen-25 tin jakelusolmun ohjauslehti. Ohjauslehden tätä tyyppiä käytetään pyytämään dokumentin jakelusolmun palveluksia.

Vielä viitataan KUVAAN 3, ohjauslehden 10 ylhäältäpäin seuraava kaista on koneen ohjauskaista 30. Tätä kaistaa käytetään lähettimessä osoittamaan työaseman ohjaus-30 parametrit, jotka tarvitaan keilaamiseen ja kirjoittamiseen vastaavasti. Vaikka joukko rivejä, jotka suorittavat erityyppisiä toimintoja, voidaan sijoittaa tähän kaistaan, tämän keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa, koneen ohjauskaista jaetaan kahteen riviin. Kumpikin rivi indenti-35 fioidaan tunnistusmerkillä tunnistussarakkeessa 24.

Ensimmäistä riviä 32 käytetään ohjaamaan ohjausparametrien 9 76658 asetusta lähetysyksikköön tai tutkaimeen. Informaation tyypit, jotka merkitään tähän riviin ovat keilauserotus-kyvyn koko, suojaus (salakirjoitettu) ja tummuus jne. Ohjausinformaatio tulostuslaitteelle, kuten kirjoittimel-5 le, merkitään koneen ohjauskaistan riviin 34.

Dokumentin jakelusolmun ohjausalue indenti-fioidaan numerolla 36. Tämä alue sisältää merkityn informaation, jota dokumentin jakelusolmu käyttää hyväksi. Syöttötutkain ja siihen yhdistynyt ohjaus ovat vastuussa 10 merkkien läsnäolon tai eimerkkien tunnistamisesta tässä alueessa ja esittävät vastaavan bittivirran, joka edustaa merkki ja/tai merkitön - tilaa dokumentin jakelu-solmuun. Kuten myöhemmin kuvataan, bittien siirretty jono käsitellään isännän pehmoalgoritmeilla verkon solmuissa 15 ja käytetään reittitoimintojen aikaansaamiseksi jakelujärjestelmässä. Dokumentin jakelukaistan alue jaetaan jakelun ohjauskaistoihin 38 ja jakelun osoitekaistoihin 40. Jakelun ohjauskaista 38 käsittää yhden tai useamman informaation rivin. Kuten aikaisemmin jokainen rivi 20 indentifioidaan tunnistusmerkillä tunnistussarakkeessa 24.

Lähetin käyttää jakelun ohjauskaistaa 38 tuottamaan käskyt dokumentin jakelusolmulle. Esimerkin mukaisesti jakelun kaistat voivat sisältää koon indentifioinnin, jota käytetään indentifioimaan maski/taulukko, joka tarvitaan 25 jokaisen merkitysn paikan muuntamiseksi. Toimitus- ja siirtovaatimukset, kuten esimerkiksi toimituksen vahvistaminen, henkilökohtainen, salainen ja etuoikeutettu informaatio voidaan sijoittaa tähän kaistaan. Kirjoitus-tulostusvaatimukset ja lähettäjän ja dokumentin indentifi-30 oinnin data voidaan sisällyttää tähän kaistaan.

Jakeluosoitteen kaista 40 sisältää dokumentin saajien käsinkirjoitetut nimet tai organisatiomääritykset. Vastaanottavassa työasemassa operaattorin täytyy lukea nämä nimet toimittaakseen vastaanotetun dokumentin jokai-35 selle vastaanottajalle, joka liittyy tähän työasemaan.

Vastaanottajien jakeluverkon osoitteet osoitetaan käyttäjän 10 76658 merkeillä, jotka työasema tunnistaa ja jotka lähetetään dokumentin jakelusolmun tulkittavaksi. Kuten aikaisemmin jokainen näistä informaatioista tunnistetaan tunnistemer-killä tunnistusvyöhykkeessä 24. Osoitteet voidaan ilmoit-5 taa erikseen tai jakelun nimilistana tai molempien kombinaationa. Kuten tässä sovellutuksessa käytetään, jakelun nimilista indentifioi aikaisemmin tarkoin määrätyn kokoelman määräpaikoista, osoitteista ja dokumentin vastaanottajista, taltioituna dokumentin jakelusolmussa.

10 Tunnistusalueen alaosa, joka tunnistetaan numerolla 42, on kiinni dokumentin jakelualueessa 36. Se käsittää tunnistettujen merkkien kaistan,joka tunnistetaan numerolla 44. Syöttölaite analysoi ja tunnistaa nämä merkit. Viimeinen merkki, indenttifioituna numerolla 43 rivissä 44, 15 on indenttinen ensimmäisen merkin kanssa identifioituna numerolla 29 rivissä 28. Tämä vastaavuus sallii järjestelmän tunnistaa lehti ohjauslehdeksi, vaikka lehti asetetaan ylösalaisin. (Kuitenkin jos ohjauslehti 10 asetetaan ylösalaisin, järjestelmä ei käsittele lehteä ja operaattori 20 saa tiedon vastaavasti).

KUVA 4 esittää erityistä sommitelmaa dokumentin ohjaustyypin lehdestä. Faksimilen jakelujärjestelmän normaalissa toiminnassa tämä lehti lisätään yhteen tai useampaan dokumenttiin, jotka tullaan jakamaan. Lehti 25 on ensimmäinen, joka tutkataan tutkaimella, käsitellään ja syötetään verkkojärjestelmään. Lehdeltä saatu data ohjaa liitettyjen dokumenttien jakoa. Lehti tutkataan ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle. Kuten aikaisemmin mainittiin lehti käsittää vertailumerkin alueen 46.

30 Merkki tässä alueessa informoi tunnituslaitteistoa ja diihen liittyvää algoritmia, että lisäinformaatio saadaan riviltä, joka liittyy erityiseen vertailumerkkiin.

Datan ensimmäinen horisontaalinen rivi lehdellä indentifi-oidaan numerolla 48. Tätä riviä verrataan tunnistusriviin 35 eli tunnistuskaistaan. Informaatio tässä kaistassa informoi järjestelmää, että lehti on ohjauslehti. Samalla

II

,1 76658 tavalla informaatio alaosan tunnistuskaistassa 50 informoi järjestelmää, että lehti on myös tunnistuslehti. Vertailu-merkki 52 osoittaa järjestelmälle, että siihen liittyy merkityn informaation rivi, joka täytyy tunnistaa ja 5 käsitellä. Merkki 54 ilmaisee järjestelmälle, että lisämerkki rivissä sisältää ohjausinformaatiota tutkaimen ohjaamiseksi. Samalla tavalla merkit 56 ja 58 vastaavasti, muutetaan ohjausparametreiksi tutkaimen ajamiseksi.

Samalla tavalla merkity 60 ja 62 informoivat tutkainta, 10 että siihen liittyvä ohjausinformaatio käsitellään lehdellä. Merkki 64 informoi järjestelmää, että informaatio, joka liittyy tähän riviin, ohjaa tulostuslaitetta kuten esimerkiksi kirjoitinta. Merkki 66 sisältää ohjausinforma-tion tyypin, joka lähetetään kirjoittimelle. On huomatta-15 va, että merkit sarakkeessa 46, rivit 48, 50 ja merkit alueessa 53, kaikilla on eri koko (korkeudet ja leveydet). Merkin tunnistusohjain (kuvataan myöhemmin) käyttää hyväksi kokoeroa merkkien tunnistamiseksi. Tässä tarkoitusessa on suositeltava, että merkit esitallennetaan.

20 Lehden alue, joka vertailumerkkien 62 ja 68 välissä, tunnistetaan vastaavasti tutkaimella. Näin tehdään koska tässä alueessa ei ole tunnistusmerkkiä. Merkkien 68 ja 70 välinen lehden alue käsitellään tutkaimella. Tämän keksinnön yhdessä suoritusmuodossa nämä alueet jätetään 25 tyhjäksi ja voidaan täyttää operaattorin toimesta. Esimerkkien mukaiesti lohkot 72, 74 ja 76 varataan vastaanottajien osoitteille, joihin dokumentit lähetetään. Operaattori täyttää paikantamiskoodin jatke/listan.

Esimerkin mukaisesti,jos operaattori haluaa dokumentit 30 lähetettäväksi vastaanottajien ryhmälle, joiden nimet identifioidaan lohkossa 72 ja asuinpaikka on Bostonissa ja Dallasissa, operaattori täyttää kortin, kuten on esitetty. Jatke ja lista tulisi myös täyttää. On huomattava, että lomakkeen tällä erityisellä tyypillä, vastaanottajan nimi 35 ja paikka asetetaan vapaamuotoisesti. Tämä tarkoittaa, että operaattori voi täyttää informaation lomakkeelle merkittyihin 12 76658 ruudukkoihin. Samalla tavalla jos vastaanottajien ryhmä, taltioituna lohkoon 72, on Pittsburgissa ja muutamat jakelulistat sijoitettuna jakelusolmulle, tällöin lomake täytetään kuten on esitetty. Samalla tavalla, jos vas-5 taanottajat taltioituna tilaan 76 olisivat Los Angelesissa ja Miamissa, lomake täytettäisiin kuten on merkitty. Ylläolevasta selviää, että tämä erityinen lomake esitallenne-taan koneinformaatiolla, kuten esimerkiksi vertikaalisella tunnistusvyöhykkeellä 46, ylä- ja alaosan tunnistus-10 vyöhykkeillä 48 ja 50 vastaavasti esitallennettua informaatiota käytetään laitteiston ja mikrokoodin tunnistuksessa, jota kuvataan myöhemmin. Kutenkin dokumentin vastaanottajan nimi ja sijaintipaikka, jonne dokumentti lähetetään, lähettäjä voi täyttää. Tietenkin koko lomake voidaan va-15 päästi muotoilla (s.o. käyttäjän valmistama) ja/tai esitaltioida (koneen valmistama) poikkeamatta tämän keksinnön piiristä.

Yhteenvetona, ylläkuvattu työn ohjauslehti liitetään tiettyyn käyttöön varattujen ohjausalueiden jouk-20 koon. Jokainen ohjausalue sisältää joukon informaation kaistoja tai rivejä, jotka sisältävät ohjausinformaation tutkaimen (lähetysyksikön) kirjoittimen (vastaanotinyksi-kön) ja verkon (solmut) ohjaamiseksi, joilla dokumentti reittiohjataan jakelua varten.

25 2. Merkin tunnistusohjäin (a) Merkin ilmaisun kovologiikan laite KUVA 2 esittää lohkokaaviota komponenteista, joita käytetään aikaansaamaan merkki työn ohjauslehdelle. Komponentti käsittää merkin tunnistusilmaisimen 62.

30 Merkin tunnistusilmaisin 62 on sijoitettu syöttölaitteeseen 12. Dokumentin jakeluohjain 64 on sijoitettu dokumentin jakeluverkon solmuun 66. Tämän keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa syöttötyöasema 12 on ei-koodattu syöttöpääte. Pääte sisältää konventionaalisen optisen.

35 tutkaimen ja ohjaimet 68. Tutkain voi olla tyypiltään, sellainen, joka on esitetty aikaisemmin mainitussa

II

13 76658 patenttihakemuksessa, joka on siirretty tämän keksinnön oikeuden omistajalle, ja joka sisällytetään tähän maininnalla, tai tutkain, joka on esitetty U.S. patentissa 4,086,443, joka myös liitetään tähän maininnalla.

5 Koska tutkain ja ohjaimet ovat konventionaalisia, yksityiskohtia ei selosteta. Halutaan vain sanoa, että tutkain sisältää kirjoittimen ohjaimet, datalinkin ja siirto-ohjaimet, jotka ovat yhteistoiminnassa mikrokoodin ohjauksen alaisena keilaten dokumentin, puskuroiden 10 0- ja 1-bittivirran puskuriin (ei esitettynä). Bitit edustavat keilatun sivun informaationaalisia sisältöjä. Tässä tarkoituksessa ohjauslehti 10 pannaan optisella merkitsemisellä tutkaimien keilaavien elementtien pinnalle. Kun bitit on pantu tutkaimen puskuriin, merkin 15 tunnistusilmaisin siirtää datan keilatun rivin johtimella. Tutkimalla bittejä, jotka ovat taltioituna ohjaus-lehden tunnistuskaitoissa, merkin tunnistusilmaisin toteaa onko lehti 10 ohjauslehti tai datalehti. Jos se on ohjauslehti, informaatio lehden vyöhykkeessä A ja B muunnetaan 20 takaisin alkuperäiseen muotoon merkin tunnistusilmaisimes-sa 62 ja käytetään tutkaimen ja kaukokirjoittimien 16 ja 18 parametrien asettamiseksi.

Samalla tavalla informaatio ohjauslehden 10 vyöhykkeessä C formuloidaan bittivirraksi merkin tunnistus-25 ilmaisimella ja siirretään tietoliikennelinkillä dokumentin jakeluohjaimeen 64. Dokumentin jakeluohjain 64 (kuvataan myöhemmin) analysoi siirrettävän datan ja ja formuloi mielekkäät parametrit datan jakamiseksi tarkoituksenmukaiselle vastaanottoasemalle 16 tai 18 vastaa-30 vasti. Tämän keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa jakeluohjain 64 sisältää joukon pehmoaIgoritmeja. Esimerkin mukaan lohkon 61 pehmoalgoritmit muuntavat jotkut lähetetyistä bittijonoista dokumentin jakeluparametreihin. Samalla tavalla lohkon 63 pehmoalgoritmit ohjaavat verkon 35 solmun dokumentin reittitoimintoja. Tietenkin on tekniikan taitamisen rajoissa, että käytetään kovoa ja/tai pehmon 14 76658 muita tyyppejä, poikkeamatta tämän keksinnön piiristä.

Data siirretään johtimilla 70 ja 72 vastaavaan vastaan-ottopäätteeseen. Päätteessä kirjoittimia ohjataan parametreillä, jotka saadaan ohjauslehdeltä merkin tunnistus-5 ilmaisimessa 62 ja lähetetään tietoliikennekanavalla ja solmun 66 kautta tarkoituksenmukaiseen kirjoittimeen.

Data, joka lähetetään muista syöttöyksiköistä syöttöyk-sikköön 12, kirjoitetaan kirjoittimella 74. Kannattaa panna merkille, että muun tyyppiset konventionaaliset 10 verkkolaitteet ja ohjaimet sijoitetaan solmuun 66. Koska nämä laitteet ovat konventionaalisia, yksityiskohtia ei esitetä. Esimerkiksi artikkelissa jonka otsikko on "Anatomy of SNA", jonka on kirjoittanut Cary D. Schultz ja joka on julkaisu Computer World/Extra:n sivuille 15 3538, kuvataan, tietoliikennejärjestelmää, jossa on verkon solmu, jossa on konventionaaliset datan käsittely ja reittilaitteet. Artikkeli sisällytetään tähän maininnalla ja voidaan ottaa huomioon konventionaalisten elementtien yksityiskohdissa.

20 Edelleen viitaten KUVAAN 2, tämän keksinnön ensi sijaisessa suoritusmuodossa, merkin tunnistusilmaisin 62 käsittää merkinilmaisinkovologiikan 76 kytkettynä johtimella 78 kansilehden tunnistusmikrokoodin algoritmiin 80. Ohjausinformaatio kansilehden tunnistusmikrokoodin 25 algoritmista 80 siirretään johtimella 82 merkintunnistus-kovologiikkaan. Merkintunnistuskovologiikka toimii kansilehden tunnistusmikrokoodin algoritmin apuna määrittelemään onko tietty keilattu dokumentti ohjauslehti tai ei. Heti kun tietty dokumentti määritellään ohjauslehdeksi merkin-30 ilmaisunkovologiikka jatkaa tunnistamista ja lukee merkki-informaation sivulta. Logiikka jäljittää näkemänsä sivulla vaakasuorassa suunnassa. Se ei määrittele, näkikö se kelvollisia merkkejä sivulla tai ei. Se pitää lukua siitä, kuinka monta mustaa PEL:iä (kuva-alkiota) se näkee 35 keilatessaan kelvollisten merkkien alueiden yli. kelvollisten. Tämä luku tallennetaan muistiin pehmon tutkittavaksi.

Il is 7 6 65 8

Pehmo käyttää tätä lukutulosta muiden keilauslukujen kanssa, jos tarpeellista tekemään merkkimäärityksen.

Ennenkuin komponentteja merkin ilmaisun kovologii-kassa 76 kuvataan, esitetään looginen kuvaus prosessi-5 vaiheista, joita logiikka käyttää merkin läsnäolon tai poissaolon määrittämiseen. KUVAT 6A ja B esittävät graafisesti kuinka logiikka toimii. Ohjauslehteä 10 (KUVA 2) keilataan tutkaimella 12 suunnassa, jotka esitetään nuolilla 82 ja 84 vastaavasti. Toisin sanoen 10 lehti keilataan ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle. Bittivirta edustaen sivun informatiivisia sisältöjä syötetään peräkkäisessä järjestyksessä puskuriin (ei esitettynä). Sen jälkeen kun neljä keilausjuovaa on koottu, logiikka 76, käsitellessään dataa, siirtää neljä 15 keilattua riviä tutkaimen puskurista (ei esitettynä) sen omaan puskuriin. Liikkuva ikkuna (mieluummin 4X5 siirtomatriisi) siirretään puskuroitujen juovien päälle. Se siirretään oikealle 12 PEL:iä ja sitten se tutkii esiintyykö kuviota merkittynä numerolla 86. Tämä 20 kuvio on lähes valkoinen lohko. Jos valkoista lohkoa ei löydy, ikkuna siirtyy yhden PEL:n oikealle ja testaa jälleen kunnes siirtolaskurin sisältö on yhtä suuri kuin 256. Jos laskurin sisältö on 256 (testilohko 88) ja testikuviota ei ole löydetty merkin tunnistuslaskuriin 25 asetetaan bitti, joka osoittaa, että vertailumerkkiä ei ole löytynyt. Jos kuitenkin siirtolaskuri on vähemmän kuin 256, aikaansaadaan testi (lohko 90) katsomaan löydetäänkö kuvio. Jos kuviota ei löydetä, ohjelma jatkuu tietä 92 pitkin lohkoihin 88 ja 90 vastaavasti. Jos 30 kuvio löydetään, ohjelma jatkaa tietä 94 pitkin ja siirtää ikkunan oikealle yhden PEL:n ja tarkistaa toista kuviota osoitettuna lohkolla 96. Kuvio lohkossa 96 on mikä tahansa 16 mustaa PEL:iä mahdollisesta 20 mustasta PEL:stä. Toisinsanoen, ohjelma etsii nyt aluetta, jossa on vähintään 35 75 % mustaa. Ohjelma tarkistaa sitten, onko siirtolaskurin sisältö yhtä suuri kuin 256 (lohko 98). Jos se on, ohjelma 16 76658 päättyy ja asettaa "ei vertailumerkkiä löytynyt" ver-tailumerkin laskuriin. Jos laskuri on vähemmän kuin 256, ohjelma testaa kuviota (se on musta) lohko 102. Jos sitä ei löydy, ohjelma jatkaa tietä 100 pitkin ja lohkojen 5 98 ja 102 välissä, siihen saakka kunnes kuvio löytyy.

Heti kun kuvio löydetään, liikkuvan ikkunan kokoa muutetaan, ikkunan, jota käytetään vertailumerkin läsnäolon tai poissaolon määrittämiseksi. Uusi ikkuna on kaksi ver-tikaalisesi vierekkäistä numeromatriisia ja indentifioitu-10 na numeroilla 104 ja 106 vastaavasti. Tämän keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa tämän matriisin koko on 2X2.

Vielä viitaten kuviin 6A ja B pehmo-ohjelma aloittaa sitten alaspäin laskennan ja siirtää uudet ikkunat 15 yhden PEL:in asennon oikealle jokaisella lukemalla. Koko-naislukema vastaa asemaa, jossa toinen vertailumerkki sijaitsee indentifiointirivillä. Toisinsanoen, heti kun vertailumerkki indentifioidaan sarakkeessa 46 (KUVA 4) lukema generoidaan laskurissa. Lukema vastaa PEL:iä 20 (kuva-alkioita), jotka vaaditaan siirtämään ikkuna ver-tailumerkistä ensimmäiseen merkkiaineeseen rivillä. Laskentaa verrataan "alaspäin laskentaan". Kun laskenta päätetään, ohjelma aloittaa "ylöspäin laskennan". Kerätty laskenta, joka on 0 ensimmäisellä kertaa, tulostetaan.

25 Seuraavaksi suoritetaan testi lohkossa 108. Testi vaatii neljää mustaa PEL siä uuden matriisin 104 ylemässä kvadrantissa. Jos siinä on neljä mustaa PEL:iä, PEL:n lukemaa lisätään yhdellä (lohko 110). Ohjelma tutkii sitten, esiintyykö neljä mustaa PELsiä alemmassa kvandrantis-30 sa. Jos siinä on neljä mustaa PEL:iä, ohjelma kulkee tietä 116 pitkin lohkoon 118. Lohkossa 118 PEL:n lukemaa lisätään yhdellä ja ikkuna siirretään oikealle (lohko 120). Ikkunaa siirretään oikealle myöskin jos esiintyy vähemmän kuin neljä mustaa PEL:iä alemmassa kvadrantissa. 35 Kovo avustaa ohjelmaa sitten jatkamaan lohkoon 122.

Il 17 76658

Lohkossa 122 ohjelma testaa nähdäkseen, jos siirtojen lukumäärä vastaa "ylöspäin laskentaa". Jos se sen tekee ohjelma taltioi lukeman, lohko 123 ja siirtyy tietä 125 pitkin aloittamaan alaspäin laskennan ja siirtää ikku-5 noita alaspäin laskennan aikana. Jos siirtojen lukumäärä on pienempi kuin ylöspäin laskennan sisältö (lohko 122), siirtoikkunat 104 ja 106 vastaavasti siirtyvät yhden PEL:in oikealle (lohko 129). Ohjelma siirtyy sitten tietä 131 lohkoon 108. Yllä selostettu rutiini jatkuu siihen 10 saakka kunnes keilarivin pää saavutetaan ja sitten ohjelma pysäyttää kovon. Keilarivin pää saavutetaan, kun PEL:in etukäteen määrätty lukumäärä on käsitelty.

Kovo pysyy seistilassa siihen saakka kunnes se jälleen käynnistetään kovon mikrokoodilla. Kovon käynnis-15 tämiseksi mikrokoodi asettaa ohjausbitin ohjausrekisteriin. Milloin tahansa kovo päättää edelläselostetun rutiinin, bitti palautetaan alkutilaan.

Varsinaisesti merkintunnistuskovo ja siihen liittyvä mikrokoodi (merkin ilmaisun kovologiikka 76, KUVA 2) 20 havaitsee vertailumerkin, joka sijaitsee ohjauslehden vasemmalla puolella. Logiikka toimii merkkiin huomioimalla yhtenäisen valkoisen alueen, jota seuraa oleellisesti musta alue. Heti kun tämä määritys tehdään, suhteellisen pieni matriisi-ikkuna liikkuu horisontaalisen juovan tai 25 horisontaalisen rivin yli merkkien määrittämiseksi. Näiden merkkien digitaalinen esiintyminen tarkistetaan ja taltioidaan muistiin, josta se saadaan kansilehden tunnis-tusmikrokoodin algoritmillä 80. Algoritmi kuvataan yksityiskohtaisesti myöhemmin. Halutaan vain sanoa että 30 mikrokoodin algoritmi generoi tarkoituksenmukaiset ohjaus-parametrit tarkistetuista lukemista.

Viitaten nyt KUVAAN 5, jossa esitetään ilmaisun kovo-logiikan 76 (KUVA 2) kovokomponenttien lohkokaavio. Kovo käsittää puskurin 128. Puskuri taltioi datan keilatut juo-35 vat, mikä tapahtuu liikuttamalla ikkunoita 130, 104 ja 106 vastaavasti. Data (se on keilatut juovat) siirretään 18 76658 johtimilla 132 ja 134 vastaavasti. Data puskuriin 128 saadaan kiinteästä keilauspuskurista. Kun matriisi-ikkuna 130 keilaa puskurin 128, ulostulo puskurista 128 kytketään johtimella tai väylällä 138 yhtenäisen valkoisen alueen 5 dekooderiin 140 ja mustan alueen dekooderiin 142. 20 syötetyistä biteistä siirretään olleelisesti mustan alueen dekooderiin 142 ja 16 syötetystä bitistä siirretään yhtenäisen valkoisen alueen dekooderiin 140. Puskuria 128 ohjataan puskurin ohjausyksiköllä 136. Selvästi valkoisen 10 alueen dekooderin 140 tehtävänä on dekoodata 16 sisään- tulevaa bittiä määrittämään, onko siinä selvästi valkoinen alue vai ei. Samalla tavalla selvästi mustan alueen dekooderin 142 tehtävänä on dekoodata 20 sisääntulevaa bittiä katsomaan, seuraako selvästi musta alue selvästi valkois-15 ta aluetta. Kannattaa panna merkille, että vastaavat 16 ja 20 bittiä ovat ne, jotka generoidaan suhteellisen laajalla matriisi-ikkunalla 130.

Selvästi valkoisen alueen dekooderin 140 ulostulo kytketään johtimella 144 vertailumerkin ilmaisimeen 146.

20 Samoin selvästi mustan alueen dekooderin 142 ulostulo kytketään johtimella 148 vertailumerkin ilmaisimeen 146.. Vertailumerkin ilmaisimen 146 tehtävänä on ilmaista vertailu-merkki. Yksi sen ulostuloista kytketään johtimella 150 vertailumerkin laskuriin. Ei-vertailumerkin laskurin 25 ulostulo syötetään johtimella 152 informoimaan loogista apumikrokoodia, että vertailumerkkiä ei löydetä. Vertailu-merkin ilmaisimen 146 toinen ulostulo kytketään johtimella 156 kelvollisen näytteen laskentageneraattoriin 158. Kelvollisen näytteen lukemaa käytetään ilmaisemaan 30 ylöspäin ja alspäin lukemat yhdessä pehmon asetettavissa olevien lukemien kanssa. Kelvollisen näytteen laskenta-generaattoria 158 ohjataan informaatiolla, joka tulostetaan väylällä 160 ylöspäin lukemarekisterin laskurista 162, ja informaatiolla, joka tulostetaan väylällä 164 35 alaspäin laskentarekisterin laskurilla 166. Kuten aikaisemmin mainittiin ylöspäin laskentarekisterin laskuria ja alaspäin laskentarekisterin laskuria syötetään kovon

II

19 76658 apumikrokoodilla. Kelvollisen näytteen laskentageneraat-torin 158 ulostulo syötetään johtimella 168 PEL:in näytteenottimeen 170. Kahdeksaan PEL:iin asti voidaan syöttää PEL:n näytteenottimeen 170 johtimella 172.

5 Kahdeksan PEL:iä generoidaan 2X2 matriisi-ikkunoista 104 ja 106 vastaavasti. Ulostulo PEL:n näytteenottimesta 170 kytketään johtimella 174 tarkistuslaskuriin 176. Tarkistuslaskuri on kahdeksan bitin laskuri ja sen ulostulo syötetään kirjoitusmultipleksiväylällä yhteiseen 10 muistiin (ei esitettynä). Tarkistuslukema, joka kirjoitetaan yhteiseen muistiin, saadaan kansilehden tunnistus-mikrokoodin algoritmilla 80 (KUVA 2) merkin läsnäolon tai poissaolon määrittämiseksi lehdellä. Tämä kansilehden tunnistusmikrokoodin algoritmi 80 kuvataan lyhyesti.

15 Toiminnassa tutkainadapteri on ensimmäinen kovo, joka käynnistetään. Se asettaa keilatun datan tutkaimessa olevaan puskuriin. Kun neljä tai useampia juovia on pantu tutkaimen muistiin, merkinilmaisunkovologiikka (KUVAT 2 ja 5) käynnistetään. Merkin tunnistin noutaa nämä 4 keilat-20 tua juovaa ja taltioi ne puskuriin 128 (KUVA 5). Merkin tunnistinta ei käynnistetä uudelleen ennen kuin vähintään 4 lisäjuovaa on keilattu. Liikuttamalla matriisia 130 puskuroitujen juovien yli, tutkitaan keilatun sivun tilan-nevedos, joka kattaa kuvan alleen, joka on neljä keilaus-25 juovaa korkea kertaa viisi PEL-paikkaa leveä. Tämä mahdollistaa selvästi valkoisen tai mustan kuva-alueen ilmaisemisen ja mahdollistaa PEL-tiheyksien laskemisen neljällä keilausjuovalla samanaikaisesti. Selvästi valkoisen alueen kooditulkinta 140 ja 16 ottosignaalia ja toiminta, jo-30 ka tutkki 20:n bitin vastaluvut matriisista 130. Selvästi mustan alueen kooditulkinta 142 tutkii kaikki 20 bittiä. Puuttuvien bittien tietty lukumäärä sallitaan. Tämä mahdollistaa selvästi mustien alueiden ilmaisemisen, jotka ovat vähemmän kuin 100 % mustia, kuten esimerkiksi kuva-35 muodon data.

20 7 6 6 5 8

Merkin tunnistusprosessi alkaa, kun mikrokoodi asettaa käyntibitin ohjausrekisteriin (ei esitettynä). Kovo jättää huomioonottamatta 12 ensimmäistä PEL:iä ja aloittaa sitten etsiä vertailumerkkiä. Vertailumerkki löyde-5 tään, kun yhtä tai useampaa selvästi valkoista aluetta seuraa vähintään yksi selvästi musta alue. Selvän alueen näytteenotto tapahtuu jokaisen ikkunan siirtojakson aikana tai joka kerta, kun data siirtyy yhden PEL:n merkkipaikan. Heti kun selvästi valkoista aluetta seuraava ilmeisen mus-10 ta alue löydetään, kelvollisen näytteen aikageneraattori 158 käynnistetään. Generaattorin ulostulon ylöspäin laskenta toimii porttina, joka sallii tarkistuslaskurin 176 laskemisen. Alaspäin laskenta pysäyttää laskurin ja luke-mainformaatio siirretään tilapäiseen rekisteriin (ei esi-15 tettynä) ja sitten määrättyyn alueeseen yhteisessä muistissa. Tämä alue on kansilehden tunnistusmikrokoodin algoritmin 80 (KUVA 2) saavutettavissa, joka kuvataan myöhemmin. Seuraava ylöspäin laskennan aloitus tyhjää laskurin, niin että toinen laskenta voidaan suorittaa.

20 Seuraavan ylöspäin laskennan aikana datarekisterissä kirjoitetaan osituskäyttö muistiin. Generaattorin ylöspäin laskenta tapahtuu ainoastaan kelvollisten merkkien alueilla. Välittömästi seuraten vertailumerkin tunnistusta, generaattori aloittaa alaspäin laskentansa.

25 Generaattori toteutetaan kahdella siirtorekisterin (ei binäärijärjestelmä) laskureilla ja kahdella rekisterillä, joita kuormitetaan pehmolla. Alaspäin laskuri toimii ensiksi, sitten ylöspäin laskuri jne.

Ylöspäin laskennan aikana (kelpuutettuna aikana) 30 PEL:n näytteenoton toimii. Tarkistuslaskuri 176 laskee ainoastaan, jos PEL:iä havaitaan. Tosiasiallisesti tarkistuslaskuri lisääntyy ainoastaan, kun sekä kelpuutetussa ajassa että kun PEL:it tunnistetaan neljän ryhmissä (2X2). Tämä vähäinen selvän alueen koodin tulkinta takaa, 35 että pilkut ja tahrat lisäävät vähän tai ei ollenkaan tarkistuslaskentoja. Jokaisesta ryhmäalueesta (yksi 2X2

II

21 76658 alue toisen 2X2 alueen päällä) otetaan näyte jokaisen konejakson aikana. Ryhmät siirtyvät yhden PEL merkkipaikan ennenkuin niistä otetaan näyte seuraavassa jaksossa. Kokonaisvaikutus on, että tarkistuslukema on yhtä suuri 5 kuin puolet todellisesta bittien lukumäärästä miinus yksi. Kaksi ryhmää dekoodataan suuremman viisi-leveän ja neljä-korkean matriisin kahdesta vasemmanpuolimmaisesta sarakkeesta, indentifioituna numerolla 130. Jokaisen keilauksen alussa ei-vertailumerkin laskuri käynnistetään. 10 Jos laskuri aikakatkaisee ennenkuin vertailumerkki tunnistetaan, logiikka pysähtyy ja palautuu alkutilaan. Laskurin aikalaskenta päättyy, kun se saavuttaa PEL:in lukeman 256.

b) Kansilehden mikrokoodin algoritmi 15 Viitaten edelleen KUVAAN 2, kun merkin tunnistuksen kovologiikka 76 päättää merkkien kaistan tai rivin käsittelyn ohjauslehdellä 10, se keskeyttää kansilehden tunnistuksen mikrokoodin algoritmin 80. Mikrokoodin algoritmi 80 käsittelee sitten merkit. Sellaisenaan kansilehden tun-20 nistusmikrokoodin algoritmia 80 tullaan tästä lähtien pitämään kansilehden tunnistuksen keskeytysajurina. Varsinaisesti mikrokoodin keskeytysajuri on pehmo-ohjelma, joka on keskeytyskäyttötyyppisessä mikroprosessorissa. Mikroprosessori voi olla prosessori, joka on varattu tiet-25 tyyn käyttöön, tai ohjelma voi olla aliohjelma mikroprosessorissa, joka suorittaa muita toimintoja kuin merkityn informaation käsittelyä ohjauslehdellä. Myös muuntyyppisiä konventionaalisia prosessoreita kuin keskeytyskäytön tyyppisiä prosessoreita voidaan käyttää datan käsittelemisek-30 si.

Kansilehden tunnistuksen keskeytysajuri (pehmo) otetaan sisään keskeytyksen tapahtuessa ohjauslehden tunnistuksen kovosta. Sen tehtävänä on kerätä ohjauslehden tunnistuskovon tulokset kelvollisten ja epäkelvollisten 35 ohjauslehtien tunnistamiseksi ja tuottamaan kelvollisten ohjauslehtien merkkien bittijono. Se pystyy erottamaan 22 76658 merkit, jotka ovat tarkoitetut ohjaamaan tutkainta ja saajan kirjoitinta, merkeistä, jotka ovat tarkoitetut ohjaamaan dokumentin jakelua. Merkit, jotka tarkoitetaan tutkaimen ohjaamiseksi pidennetään ja formuloidaan 5 parametreiksi. Parametrejä käytetään konventionaalisen tutkaimen ohjausmekanismissa ohjaamaan dokumenttien keilausta. Merkit, jotka ovat tarkoitetut ohjaamaan kaukokirjoittimia, pidennetään, formuloidaan käyttökelpoisiksi parametreiksi ja syötetään (se on siirrettään) 10 verkon kautta tarkoituksenmukaisiin kirjoittimiin.

Konventionaaliset kirjoitinohjaukset käyttävät syötettyjä parametrejä dokumenttien jälleentuottamiseen. Merkkejä, jotka ovat tarkoitetut dokumentin jakelun ohjaamiseksi, simuloidaan bittivirroiksi, joissa on tarkoituksenmukai-15 set otsikot ja syötetään solmuihin. Solmuilla lisäpehmo-ajurit (kuvataan myöhemmin) muuttuvat ohjausbittivirran tarkoituksenmukaisiksi parametreiksi, joita käytetään ohjaamaan dokumentit niiden tarkoituksenmukaisiin määräpaikkoihin. On huomattava, että ohjauslehden tunnistami-20 nen on kovon keskeytysten ajamaa jatkuvaa ohjausprosessia. Ohjauslehden tunnistamisprosessia ohjataan vertailumerkin, joka sijaitsee ohjauslehden 10 (KUVIEN 3 ja 4) vasemmassa reunassa, läsnäololla tai poissaololla. Jos vertailurr.erk-ki havaitaan merkkinilmaisun kovologiikalla 76 (KUVA 2), 25 generoidaan horisontaalinen kaista eli rivi, jota vertai-lumerkillä tarkkaillaan, ja lukemien joukko, joka edustaa PEL:iä, jotka havaitaan merkityillä alueilla. Jos vertai-lumerkkiä ei havaita noin yhden tuuman sisällä ohjauslehden vasemmasta reunasta, juova ohitetaan ja lukemia ei 30 kerätä. Kovon tuottamat lukemat rajataan ja jos ne ovat tiettyjen minimi- ja maksimiarvojen välissä, ne muunnetaan loogiseksi "1" bitiksi merkin merkkipaikalle tai loogiseksi ”0" bitiksi merkitsemättömälle merkkipaikalle. Käytetyt raja-arvot ovat erilaisia eri tyyppisille merki-35 tyille merkkipaikoille ohjauslehdellä. Esimerkiksi arvot, joita käytetään ylimmän tunnistuskaistan merkin rajaamiseksi, il 23 7 6 6 5 8 ovat erilaisia kuin ne arvot, joita käytetään työskenneltäessä käyttäjän merkin kanssa.

KUVA 8A esittää pääohjelman, jota käytetään keräämään merkinilmaisun kovologiikan 76 (KUVA 2) tulokset.

5 Ohjelma sisältää joukon aliohjelmia, jotka esitetään KUVISSA 8B - 8F. Ohjelma on kirjoitettu korkealle tasolle rakennetussa muodossa. Tämä muoto on hyvin tunnettu niille, joilla on tavallinen taito ohjelmointitekniikassa ja sentähden ohjelman jokaista vaihetta ei kuvata. Ohjel-10 ma aloitetaan keskeytyssignaalilla, joka tuotetaan merkin ilmaisun kovologiikasta 76 (KUVA 2). Tämä askel osoitetaan KUVASSA 8A käskyllä, joka indentifioidaan numerolla CSR00041. Seuraava askel ohjelmassa on indentifioitu numerolla CSR00042. Tämä askel on valintakäsky. Valinta-15 käsky on kysymyslause, joka esittelee useita eri vaihtoehtoja. On huomattava, että ohjelman ensimmäinen askel CSR0042 päättyy loppuvalintalauseeseen, joka on indeti-fioitu käskynumerolla CSR00074. On kaksi vaihtoehtoa, jotka seuraavat valintalausetta. Ensimmäinen vaihtoehto 20 on "when" vaihtoehdolla alkavalla käskyrivillä, joka on indentifioitu CSR00044. Jos lause on tosi, että mitään vertailumerkkiä ei havaittu esilläolevalla juovalla, ohjelma suorittaa vaiheen, joka alkaa CSR00045:ssa päättyen end-when lauseella indentifioituna käskynumerolla 25 CSR00067. Jos vertailumerkki havaittiin (käskynumero CSR00044), ohjelma menee käskynumeroon CSR00068. Siellä se testaa nähdäkseen, onko keilatun juovan vinous hyväksyttävissä (käskynumero CSR00069). Sitten se suorittaa toiminnan indentifioituna käskyllä CSR00070 ens-when 30 lauseeseen CSR00073 saakka.

Kuten aikaisemmin mainittiin ohjelmassa on useita aliohjelmia. Jokainen näistä aliohjelmista indentifioidaan ja vastaavat kuvat, jotka esittävät aliohjelmien ohjelmia, selostetaan. Ensimmäinen aliohjelma ohjelmassa on vinous-35 määrityksen aliohjelma CSR00055. Ohjelman askeleet tätä rutiinia varten annetaan KUVASSA 8D. Tämän aliohjelman 24 7 6 6 5 8 tehtävänä on määrittää, onko ohjauslehden vinous hyväksyttävissä olevien rajojen sisällä. Toisinsanoen, tämä toiminta määrää voidaanko ohjauslehden tunnistuskovon syöttämiä laskurin arvoja käyttää merkin määrittämiseen 5 vai ei. Perimmäinen testi on, onko sivu vinossa asennossa tutkaimen kulkusuuntaan nähden. Äärimmäisenä oikeeilla oleva merkki, jonka laite palauttaa, edustaa vinousmerk-kiä. Jos tutkain on tällä hetkellä vertailumerkissä, ni-miarvo vinousmerkin laskurissa osoittaa, että laskurin 10 arvo edustaa merkkejä, jotka sijaitsevat ohjauslehden vasemmalla puolella olevan vertailumerkin ja oikealla olevan vinousmerkin välissä, tulee kelpuuttaa. Jos laskurin arvo on pienempi kuin spesifioitu minimi, on vähemmän todennäköistä, että laskurin arvot muille merkeille tällä 15 juovalla kelpuutetaan. Itseasiassa ohjauslehden vasemman-puolimmaista vertailumerkkiä ja oikeanpuolimmaisia vinous-merkkejä (sarakkeessa 51) käytetään lehden vinouden määrittämiseen .

Merkkien kuvio KUVASSA 4A edustaa informaatiomerk-20 kien riviä joka keilataan lineaarisella tutkaimella. Merkkejä A ja C käytetään keilausikkunan määrittämiseksi. Jos merkkejä A ja C ei voida havaita tutkainjärjestelmällä saman lineaarisen keilauksen aikana, dokumentti on vinossa tutkaimen suhteen siinä määrin, että informaatiomerk-25 kejä B ei voida luotettavasti lukea. Toiminnassa tutkain kerää mustan määrän, joka on kaikissa merkeissä A, B ja C rivissä, jota tutkataan. Kun A merkkiä ei enää havaita, tutkainjärjestelmä määrittää kuinka paljon mustaa havaitaan C merkistä. Jos havaittu määrä ylittää 80 %:n rajan 30 (muita rajoja voidaan käyttää), sillä tutkain tietää

vinouden olevan tarpeeksi pienen, että tutkain on myös havainnut mahdolliset B merkit. Tutkain tarkistaa sitten kerätyn mustan läsnäolon rivin muissa osissa osoittaen B merkkien läsnäolon. Itseasiassa dimensiojuovat 11 ja 13 A 35 ja C merkkien reunojen välissä määrittää hyväksyttävissä olevan vinousikkunan. Vinousikkunan koko riippuu A ja C

II

25 7665 8 merkkien koosta ja niiden etäisyydestä toisistaan.

A ja C merkit voivat sijaita jokaisella rivillä, joka keilataan tai ne voivat sijaita dokumentin ensimmäisellä eli ylimmällä rivillä. On huomattava, että A merkki 5 tallennetaan vertailumerkkialueessa 46 (KUVA 4) ja C merkki tallennetaan sarakkeessa 51 (KUVA 4). Myös B merkit ovat samalla rivillä A ja C merkkien kanssa ja mainittujen A ja B merkkien välissä. On huomattava, että merkkien fysikaalista kokoa liioitellaan kuvaamisen hel- 10 pottamiseksi.

Tässä tapauksessa osoittava lippu asetetaan estämään merkinilmaisun kovologiikkaa 76 (KUVA 2) käyttämästä enää näitä arvoja. Jokaiselle juovalle, joka on saatu tietyn minimin ylittävällä laskurin arvolla, muiden lasku-15 reiden arvoja käytetään tälle juovalle. Kuitenkin, jos vinousmerkin laskurin arvo ei täytä tätä minimivaatimusta, laskurin arvojen oletetaan olevan epäluotettavia. Kansilehden sallittavan vinouden lisätarkistamiseksi on vinouslaskuri. Laskurin lukema kasvaa joka kerta vinous-20 merkin laskurin arvon ylittäessä raja-arvon. Jos laskuri ei saavuta ennältamäärättyä arvoa, sivu ei ole vinossa. Ylimmällä ja alimmalla tunnistuskaistalla on toinen ohjausmerkki määrittelemään, että vinouden määrittely ohitetaan. Näillä kaistoilla on merkit, jotka eroavat niis-25 tä, jotka ovat käyttäjän ja koneohjauksen kaistoilla, siten mahdollistaen ilmaisun tarvitsematta vinousmääri-tystä.

Ohjelma (KUVA 8D) IF jos lauseella (CSR00180).

Jos kovalaskuri ilmaisee, että vinoustarkistus ohitetaan, 30 ohjelma ilmaisee, että vinous hyväksytään (CSR00182) ja ohjelma menee takaisin pääohjelmaan KUVASSA 8A. Hetkellä, jolloin vinoustarkistusta ei ohiteta, ohjelma saa aikaan vinoustarkistuksen määriteltynä ohjelman askelilla CRS00183 - CSR00190.

35 Toinen aliohjelma pääohjelmassa, esitettynä KUVAS

SA 8A on muunninlaskurin aliohjelma indentifioituna 26 76658 ohjelman askeleella CSR0059. Muunninlaskurin aliohjelma on KUVASSA 8C. Muunninlaskurin aliohjelma muuntaa kokonais-lukemat bittivirraksi, joka vastaa merkittyjä ja merkitsemättömiä merkkipaikkoja juovalla eli merkkien rivillä oh-5 jauslehdellä 10 (KUVAT 3 ja 4). Laskurit tarkastetaan yksi kerrallaan muunnosprosessissa. Muunnosprosessi käsittää laskurin arvon vertaamisen kahteen raja-arvoon; minimi-raja-arvoon ja maksimiraja-arvoon. Laskuri, jonka lukema on ennaltamäärättyjen tarkistusarvojen sisällä, tulostetaan 10 1-bittinä virtaan. Jos laskurin lukema ei ole ennakolta määrättyjen tarkistusarvojen sisällä, laskuri muunnetaan 0-bitiksi.

Ensimmäinen käsky tässä ohjelmassa on indentifioitu CSR00118:11a. Tässä käskyssä ohjelma asettaa yläraja-arvon, 15 joka ilmaisee, jos se ylitetään, jotakin muuta kuin että merkki havaittiin. Käsky CSR00120 asettaa alaraja-arvon joka ilmaisee, jos sitä ei saavuteta, jotakin muuta kuin että merkki havaittiin. Heti kun ehdot on asetettu ohjelmalla, ensimmäinen käsky on DO-FOR käsky identifioituna 20 numerolla CSR00122. Tätä DO-FOR käskyä sovelletaan kaikkiin merkkeihin alkaen ensimmäisestä merkistä, joka on tietyn juovan tunnistusmerkin oikealla puolella, kunnes kaikki merkit juovassa on käyty läpi. Aliohjelma päättyy käskyllä CSR00129. Toisin sanoen jokaiselle merkille suo-25 ritetaan tarkistus, tarkistuslukema syötettynä merkinil-maisun kovologiikasta 76 verrataan aikaisemmin asetettuun lukemaan, jotta nähdään, sisältyykö bittivirtaan 1 tai 0.

KUVA 8E esittää aliohjelman "tarkista, onko ohjaus-kaista". Tämä aliohjelma indentifioidaan pääohjelmassa 30 numerolla CSR00061. Koodi tässä aliohjelmassa vertailee kovomikrokoodin PEL:in lukemien lopputoloksia määrittämään, edustaako lukemien rivi ohjauskaistaa. Jos rivi on tosiaan ohjauskaista, bittijonoesitys siirretään ohjauskaistaryh-mään myöhempää käsittelyä varten.Jos rivi ei ole ohjaus-35 kaista, se siirretään bittijonoon lähetettäväksi myöhäi- sempänä ajankohtana. Ohjelma alkaa IF-lauseella indentifi- 27 76658 oituna numeroilla CSR00209 ja päättyy ELSE lauseeseen indentifioituna numerolla CSR00212.

Aliohjelma "tarkista ohjauslehti" identifioidaan pääohjelmassa CSR00063:11a. Aliohjelma "tarkista ohjaus-5 lehti" esitetään KUVASSA 8F. Aliohjeman tehtävä on määritellä, onko juuri kohdattu ohjauskaistan ylin tai alin tunnistuskaista. Jos kaistan havaitaan olevan ylin tunnis-tuskaista, lehti hyväksytään. Jos kaista on alin kaista, lehti keilattiin alhaalta ylöspäin (se on ylösalaisin) 10 ja hylätään. Ensimmäinen askel ohjelmassa on IF lause, joka identifioidaan CSR00229:11a. Käskyidentifioituna CSR00230:lla on THEN-DO lause. THEN-DO käsky suoritetaan, jos ohjauslehden määritystä ei ole vielä tehty. Käskyn päättää END-THEN lause CSR00250. Samalla tavalla DO-FOR 15 lause CSR00232 päättyy END-FOR lauseeseen CSR00242.

THEN-DO lause CSR00234 päätetään EDN-THEN lauseella CSR00241. THEN-DO lause CSR00236 päätetään END-THEN lauseella CSR00239. Lopuksi ELSE lause CSR00240 päätetään END-ELSE lauseella CSR00248.

20 KUVA 8 esittää aliohjelman "summaa tarkistuslas kelmat". Tämä aliohjelma indentifioidaan pääohjelmassa numerolla CSR00071. Tämä aliohjelma lisää ohjauslehden tunnistuskovolaitteen tarkistuslukemat yhteislukemaan.

Tämä lukema on PEL:in lukumäärä ristikossa, joka on ase-25 tettu merkityn alueen yli. Yksi laskuri on jokaista merkittävissä olevaa paikkaa varten yli paperin. Nämä laskurit summataan käytettävyysajan aikana. Nämä lukemat summataan keilausjuovia varten, kun vertailumerkki havaitaan. Heti kun alin merkki havaitaan, mikä tapahtuu, jos 30 mitään vertailuhavaintoa ei saada, lukemat muunnetaan ykkösien ja nollien bittijonoiksi edustaen niitä merkki-paikkoja, jotka ovat merkittyjä ja merkitsemättömiä. Ohjelma alkaa DO-FOR lauseella CSR00096 ja päättyy END-FOR lauseella CSR00098. Vaikka määrätty joukko pehmo-35 ohjelmia on kuvattu merkkien käsittelemiseksi ohjausleh- dellä, on todettava, että on tekniikan taitamisen rajoissa 28 7 6 6 5 8 kehittää muita ohjelmia, poikkeamatta tämän keksinnön piiristä ja hengestä.

Verkon informaatio dokumentin jakelun parametreihin kuuluvana koodataan tutkaimen ohjaimessa ja syötettävän 5 verkon solmuun edelleen käsittelyä varten. Verkon solmussa joukko pehmo-ohjelmia muuntaa koodatun bittivirran verkon jakeluparametreiksi. Pehmo-ohjelmat kuvataan nyt.

3 . Isäntäohjauslehden ylläpidon algoritmi

Viitaten nyt KUVAAN 7, esitetään verkon jakelujär-10 jestelmän yksityiskohtainen lohkokaavio. Järjestelmä käsittää konventionaalisen optisen tutkaimen 178. Tutkaimen tehtävänä on keilata ohjauslehdet ja dokumentit, jotka tullaan syöttämään yhteen tai useampaan vastaanottosolmuun. Tutkaimen ulostulo siirretään tietoliikennelinkillä 180 15 ensimmäiseen isäntäsolmuun 182. Tietoliikennelinkki 180 voi sisältää tietoliikenneohjaimen (CC), kuten esimerkiksi 3705:n. 3705:n ulostulo syötetään tietoliikenneohjaimen muuttimeen 186. Ulostulo tietoliikennemuuttmesta 186 syötetään tietoliikennekanavalla 188. Tietoliikennekana-20 va 188 voi olla puhelinyhteydet, satelliitti, mikroaallot jne.

Tietoliikennemuutin 190 ja tietoliikenneohjain 192 kytketään sarjaan. Niiden tehtävä on vastaanottaa signaalit tietoliikennekanavasta 188 ja toimittaa se solmuun 25 182. Isäntäsolmu 182 tavallisesti käsittää keskuskäsittely- järjestelmän, kuten esimerkiksi konventionaalisen tietokoneen. Tietokoneen tehtävä isäntäsolmussa 182 on vastaanottaa lähetetty data ja ohjausinformaatio ohjauslehdestä, käsitellä informaatio, viestittää se tietoliikennekana-30 valla 196 välisolmuun 198. Sekä välisolmuun 198 ja isäntä-solmuun 194 on liitetty lisämuistilaitteet 200 ja 202 vastaavasti. Esimerkin mukaan nämä lisämuistilaitteet voivat olla suorasaantiasemia jne. Välisolmusta 198 data siirretään päätesolmuun 204. Lisämuistivälineet 206 35 kytketään solmuun 204. Ulostulo päätesolmusta 204 kytketään tietoliikennelinkillä 208 vastaanottosolmuun 210.

29 7 6 6 5 8

Tietoliikennelinkki 208 sisältää elementtejä, jotka ovat oleellisesti samanlaisia kuin elementit, joita kuvattiin tietoliikennelinkissä 180. Niinollen näiden komponenttien yksityiskohtia ei luetella. Tämän keksinnön ensisijaises-5 sa suoritusmuodossa vastaanottosolmu 210 on faksimile-kirjoitin. Lukuunottamatta ohjauslehden pehmo-ohjelmia, jotka kuuluvat KUVAN 7 solmuihin, elementit KUVASSA 7 ovat oleellisesti samanlaisia kuin elementit konventionaalisessa IBM S/370 tai vastaavassa järjestelmässä.

10 IBM S/370 kuvataan aikaisemmin mainitussa Gary D. Schultz'n artikkelissa. Artikkelista voi etsiä järjestelmän yksityiskohtaisen selostuksen. Näiden järjestelmien ja artikkelin opetus sisällytetään tähän maininnalla ja yksityiskohtia ei esitetä.

15 Kohdistetaan nyt huomio KUVAAN 9, jossa esitetään ohjausyksiköt eli komponentit, jotka sijaitsevat solmuissa 194, 198 tai 204. Solmu sisältää luotettavan muisti-palvelun 212. Luotettavan muistipalvelun tehtävä on taltioida data. Tässä tarkoituksessa luotettava muistipalvelu 20 on konventionaalinen puskuri, jossa on konventionaaliset ohjaimet datavirran ohjaamiseksi puskuriin ja puskurista ulos. Dokumenttijakelun päätepalvelu 214 kytketään johtimella 216 luotettavaan muistipalveluun. Dokumenttijakelun päätepalvelun 214 ulotulo kytketään tietoliikennekanaval-25 la 217 lähtö- ja tai vastaanottosolmun päätteeseen 218.

Tämän keksinnön ensisijaisessa suoritusmuodossa lähtösol-mu on konventionaalinen optinen tutkain, kun taas vastaanottosolmu on faksimile-kirjoitin. Dokumenttijakelun pääte-palvelu sisältää joukon pehmo-ohjelmia muokattuina käsit-30 telemään kyselyjä, jotka tulevat lähtö-vastaanottosolmus-ta, kuten esimerkiksi tutkaimesta, joka on tuomassa kansilehden mukaan. Dokumenttijakelun päätepalvelu saa aikaan seuraavat toiminnat: Käyttää luotettavan muistin apuneuvoa taltioimaan 35 lähetetyt dokumentit ja bittikartan pysyväismuistiin.

30 7665 8

Tulkitsee bittikarttaa tarpeeksi määrittääkseen, että se on tosiaan dokumenttijakelun kysely.

Muuntaa jakelun ohjausmerkit vastaaviksi jakelun ohjausparametreiksi, käyttäen muunnoskarttaa jakelukyse-5 lyille.

Käyttää muotonumeroa, joka ilmaistaan bittikartan osalla, joka edustaa tiettyä osoitemerkin muunnoskarttaa.

Noutaa muunnoskartan ja käyttää sitä muuntaakseen osoitekaistan merkit dokumenttijakelun solmun verkko-10 osoitteeseen, joka sisältää aiotun vastaanottajan.

Vaihtaa bittikoodatun dokumenttijakelun kyselyiden otsikon todelliseen dokumenttijakelun kyselyotsikkoon.

Jonottaa dokumenttijakelun kyselyn tallennus ja siirtoprosessin käsittelyä varten. Tästä eteenpäin kyse-15 lyotsikkoa voidaan käsitellä ikäänkuin se olisi tullut koodatun informaation päätteestä, kuten esimerkiksi näppäimistöstä .

Kuten ohjaukset tai täsmällisesti kysyttynä erillisten kansilehtien eli koodatun informaation (CI) kaut-20 ta, päätekyselyt osoittavat, että dokumenttijakelun pää-tepalvelu aikaansaa myös tietoliikenneistunnon jokaisen osoitteellisen vastaanottopäätteen kanssa, siirtää päätteen kirjoitusohjaukset, jotka alkuperäisesti ilmaistaan lähettäjän merkeillä ja siirtää dokumentin sisällöt vas-25 taanottopisteeseen kirjoitusta varten.

Talletus ja siirtoprosessin komponentti 220 kytketään luotettavaan muistipalveluun 212 johtimella 222. Tallennus - ja siirtoprosessin komponentin 220 tehtävä on käsitellä dokumentin dokumentinohjaus- ja siirtoalgorit-30 meja, jotka määrätään jakelun ohjaimilla alkuperäisesti ilmaistuna merkeillä keilatulla kansiohjauslehdellä. Tallennus- ja siirtoprosessikomponentti saa aikaan seu-raavat toiminnat: Jäljittää dokumenttijakelun kyselyotsikon ja verkon 35 vastaanottajan tunnistuksen ja dokumenttijakelun solmujen listan.

Il 31 7 6 6 5 8 Käyttää jakeluohjauksia ilmaisemaan siirtotavan (esimerkiksi: heti, viivytetty jne.), jakelun kuittaus-kyselyt, jne.

Käyttää vastaanottoverkon paikallisosoittetta jär-5 jestäessään kertakäyttöisen kohdepisteen tunnistuksen mukaan ja liittää vastaanottajan tunnistuksen tietyn listan jokaista kohdetunnistusta varten.

Asettaa jonoon kyselyn jokaiselle naapuri-, väli-tai päätesolmulle.

10 Dokumenttijakelun solmunsisäinen palvelu 224 kytke tään johtimella 226 luotettavaan muistipalveluun. Dokument-tijakelun välisolmupalvelu kytketään tietoliikennelinkin 228 kautta viereiseen välisolmuun tai kohteen isäntäsol-muun. On tärkeää huomata, että jos välisolmua ei ole 15 järjestelmässä, data siirretään lähtösolmusta dokumentti- jakelun solmuun ja sitten vastaanottosolmuun. Siinä tapauksessa, että järjestelmä sisältää välisolmut, dokumentti-ja ohjausinformaatio siirretään välisolmun kautta pääte-solmuun. Tässä tarkoituksessa dokumenttijakelun solmun-20 sisäinen palvelu 224 saa aikaan erilaisia toimintoja.

Toiminta riippuu siitä sijaitseeko se välisolmussa kuten esimerkiksi solmussa 198 (KUVA 7) vai päätesolmussa, kuten esimerkiksi 204 (KUVA 7). Välisolmussa dokumenttijakelun solmunsisäinen palvelu suorittaa seuraavat toiminnat: 25 Jäljittää dokumentin luotettavasta muistista luotet tavan muistin apuneuvolla.

Lähettää yhden kopion dokumentin datasisällöstä ja päätepisteiden jakelun kyselylistasta viereiseen väli-tai päätesolmuun käyttäen siirtotaulukon tekijöitä, jotka 30 määrätään jakelun ohjauksilla.

Kun sen oma solmu toimii päätesolmuna, se jonottaa kyselyt dokumenttijakelun päätepalvelukomponentin käsittelyä varten.

Jokaisessa päätesolmussa dokumenttijakelun solmun-35 sisäinen palvelu suorittaa seuraavat toiminnat: 32 7 6 6 5 8

Solmun sisäinen dokumenttijakelun palvelukomponent-ti vastaanottaa dokumenttikyselyn ja käyttää luotettavan muistipalvelun apuneuvoa taltioimaan sen sisällön.

Tallennus ja siirtoprosessi tulkitsee kyselyn 5 määrittelemään, että siinä on yksi tai useampia vastaanottajia yhdistetty yhdellä tai useammalla vastaanottaja-solmulla (päätteellä), jotka liittyvät tähän solmuun.

Ylläesitetyt toiminnat tai askeleet toimeenpanevien, digitaalisten tietokoneohjelmien teko on hyvin airimat-10 titaitoisen tietokoneohjelmoitsijän taitojen rajoissa. Näinollen yksityiskohtia tällaisesta ohjelmasta ei esitetä. Halutaan vain sanoa, että ohjelma, joka toteuttaa ylläolevat ryhmät, koodaa bittivirrat, jotka kuljettavat dokumenttijakelun informaation muodossa, joka voi-15 daan tunnistaa konventionaalisella muistilla, ja siirretään dokumenttijakelun rutiinilla tai konventionaalisella dokumentin vaihtorakenteisella rutiinilla. Nämä rutiinit jakavat dokumentin siirrettyjen käskyjen mukaisesti. Esimerkiksi IBM System Journaliin artikkelissa, jonka otsik-20 ko on "Electronic Information Interchange in Office

Environmetn", jonka on kirjoittanut M.R. DeSousa (sivuilla 4-22) kuvataan rakennetta, jota voidaan käyttää ohjeiden jakamiseen. Artikkeli sisällytetään tähän maininnalla.

Toiminta 25 Toiminnassa faksimileverkolla siirrettäviä dokument teja edeltää ensiksi dokumentin ohjauslehti. Dokumentin ohjauslehti sisältää informaation, joka ohjaa syöttötut-katkainta, verkkosolmua/solmuja ja faksimilekirjoitinta, joka toistaa siirretyn dokumentin. Hetkellä, jolloin toi-30 sen tyyppisiä ohjauslehtiä tarvitaan, nämä lehdet seuraa-vat dokumenttijakelun lehteä. Itseasiassa järjestys, jossa dokumentit käsitellään, on seuraava: dokumentin ohjauslehti, joka on ensimmäinen lehti jokaiselle työlle, keilataan tutkaimella. Jos jatko- tai muuntyyppinen lehti 35 tarvitaan, tämä lehti keilataan seuraavaksi. Varsinaiset dokumentit keilataan seuraavaksi tutkaimella. Jatkolehti 33 7 6 6 5 8 on esimerkki muuntyyppisistä ohjauslehdistä. Operaattori saa aikaan ohjausinformaation ohjauslehdelle halutun kailaus-, jakelu- ja kirjoitusvaatimusten mukaisesti.

Operaattori asettaa sitten työohjauslehden tut-5 kaimen dokumenttilasille. Tutkain ja tutkaimen ohjaus-mekanismi muodostavat digitaalisen information bitit, jotka edustavat tarkistettuja käskyjä työohjauslehdellä. Käskyjä edustavat bitit viedään konventionaaliseen puskuriin, joka liittyy tutkaimeen. Puskurista digitaalinen 10 data noudetaan seuraavaksi merkkinilmaisun kovologiikalla ja kansilehden mikrokoodin algoritmilla. Nämä laitteet indentifioivat käskyt, jotka ovat suunnitellut tutkaimen, verkon solmujen ja faksimilen tulostuskirjoittimen ohjaamiseksi .

15 Tutkaimen ja kirjoittimen ohjausinformatiota edus tava bittivirta formuloidaan parametreiksi ohjaamaan näitä laitteita. Kirjoittimen ohjausparametrit eroitetaan ja ohjataan konventionaaliseen tutkaimen ohjauslaitteeseen. Tämä konventionaalinen tutkaimen ohjauslaite on osa 20 tutkaimen mekanismista ja näinollen yksityiskohtia ei esitetä. Tutkainohjäin käyttää tutkaimen ohjausparametre-ja ohjaamaan tutkainta käskyjen mukaisesti. Samalla tavalla kirjoittimien ohjausparametrit siirretään verkkoon, missä ne ohjataan vastaaviin kirjoittimiin. Kirjoittimil-25 la konventionaaliset kirjoitusohjaimet käyttävät siirrettyjä parametreja dokumentin toistamiseen. Koska kirjoittimen ohjausinformaatio käsitellään (se on muunnnetaan kirjoittimen ohjausparametreiksi) tutkainyksikössä, niin kirjoittimeen ei ole tarvetta liittää käsittelypiiriä.

30 Huomattakoon, että tällainen piiri voidaan liittä poikkeamatta tämän keksinnön piiristä.

Dokumenttijakelun ohjausinformaatio koodataan tunnistusnumeroilla varustetuiksi bittivirtapätkiksi ja siirretään siirtoverkolla. Verkon solmulla isännän ohjausleh-35 den tukialgoritmi hakee bittivirrat ja muuntaa bittivirrat verkkoparametreiksi. Isännän tietokone käyttää näitä 34 7 6 6 5 8 verkkoparametreja verkossa datan jakelemiseksi ja/tai ohjaamiseksi.

Koska keksintö on seikkaperäisesti esitetty ja kuvattu viittaamalla sen ensisijaiseen suoritusmuotoon, 5 niin ammatti-ihmiset ymmärtänevät, että erilaisia muutoksia muodossa ja yksityiskohdissa voidaan siinä tehdä, poikkeamatta keksinnön hengestä ja piiristä.

Se mitä vaaditaan on:

II

Claims (4)

35 7 665 8

1. Järjestelmä dokumenttien siirtämiseksi ainakin yhdestä lähetinpäätteestä (12) ainakin yhteen kohdepäättee- 5 seen (16, 18; 210) vähintään yhden solmun kautta tietoliikenneverkossa, joka sisältää useita solmuja (14), jolloin lähetinpääte sisältää elimet siirrettävissä dokumenteissa olevan informaatiosisällön tutkaamiseksi ja informaation muuttamiseksi bittivirroiksi, joka järjestelmä käsittää 10 vielä elimet (124, 126 , 127; 180, 208) bittivirtojen siirtämiseksi kohdepäätteisiin sekä elimet bittivirtojen vastaanottamiseksi, niiden muuttamiseksi dokumentiksi ja dokumentin kirjoittamiseksi, tunnettu ohjaus- tai kontrollidokumenteista (10), josta 15 tutkainelin (12) hankkii informaation, jolla järjestelmää ohjataan, joukosta yhteenkytkettyjä verkkosolmuja (14), jotka on tarkoitettu selektiivisti reitittämään bittivirtoja päätteiden ja solmujen välillä vasteena kontrollido-20 kumentin informaatiolle, ja siitä että jokainen verkkosolmu on varustettu elimillä (80), jotka tunnistavat ja tulkitsevat kontrollidokumentissa olevan informaation, kuten siirrettävien dokumenttien lukumäärä, mihin paikkaan verkossa dokumentit reititetään 25 ja informaatio kohdepäätteen tulostuslaitetta varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että jokainen solmu sisältää elimet (64) bittivirtojen reitittämiseksi yhdestä verkkoon kytketystä päätteestä ensimmäiseen verkkosolmuun, ensim- 30 mäiseetä verkkosolmusta toiseen verkkosolmuun ja toisesta verkkosolmusta toiseen päätteeseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että lähetin- ja vastaanotin-päätteet ovat telekopioasemia.

4. Menetelmä dokumenttien siirron ohjaamiseksi 36 7 6 6 5 8 useiden tiedonsiirtoverkossa olevien päätteiden välillä, jossa verkossa jokainen pääte on selektiivisesti kytkettävissä yhteen jokaisen muun verkossa olevan päätteen kanssa n solmun sarjan kautta, missä n on ykköstä suurempi 5 kokonaisluku, vasteena bittivirtojen muodossa vastaanotetulle informaatiolle, tunnettu seuraavista vaiheista: kontrollidokumentin lukeminen lähetinpäätteellä, jolloin dokumentilla oleva ohjausinformaatio muutetaan 10 bittivirroiksi, lähetinpäätteen kytkeminen yhteen ainakin yhden muun verkkosolmun kanssa ensimmäisen solmun kautta bittivirtojen informaation mukaisesti, informaation siirtäminen bittivirroissa ensimmäi-15 seltä solmulta toiselle solmulle toisen solmun ja kaikkien n solmun sarjassa olevien myöhempien solmujen ohjaamiseksi, yhteenkytkentä- ja siirtovaiheiden toistaminen tarpeellisessa laajuudessa i:nnen solmun liittämiseksi 20 (i+l):nteen solmuun bittivirtojen informaatiosisällön mukaisesti (i+l):nnen solmun ja solmujen sarjassa olevien kaikkien myöhempien solmujen ohjaamiseksi, jolloin i on kokonaisluku, joka on suurempi tai yhtäsuuri kuin 2 ja pienempi tai yhtäsuuri kuin i-1, ja 25 n:nnen solmun kytkeminen yhteen kohdepäätteen kanssa bittivirtojen informaation mukaisesti. 37 7 6 6 5 8