FI76625C - Medelbelastningskraftverk med integrerad kolfoergasningsanlaeggning. - Google Patents

Medelbelastningskraftverk med integrerad kolfoergasningsanlaeggning. Download PDF

Info

Publication number
FI76625C
FI76625C FI841838A FI841838A FI76625C FI 76625 C FI76625 C FI 76625C FI 841838 A FI841838 A FI 841838A FI 841838 A FI841838 A FI 841838A FI 76625 C FI76625 C FI 76625C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
gas
plant
power plant
gas turbine
turbine
Prior art date
Application number
FI841838A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI841838A (fi
FI76625B (fi
FI841838A0 (fi
Inventor
Ulrich Schiffers
Rainer Mueller
Konrad Goebel
Original Assignee
Siemens Ag
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Siemens Ag filed Critical Siemens Ag
Publication of FI841838A0 publication Critical patent/FI841838A0/fi
Publication of FI841838A publication Critical patent/FI841838A/fi
Publication of FI76625B publication Critical patent/FI76625B/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI76625C publication Critical patent/FI76625C/fi

Links

Classifications

    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F01MACHINES OR ENGINES IN GENERAL; ENGINE PLANTS IN GENERAL; STEAM ENGINES
    • F01KSTEAM ENGINE PLANTS; STEAM ACCUMULATORS; ENGINE PLANTS NOT OTHERWISE PROVIDED FOR; ENGINES USING SPECIAL WORKING FLUIDS OR CYCLES
    • F01K23/00Plants characterised by more than one engine delivering power external to the plant, the engines being driven by different fluids
    • F01K23/02Plants characterised by more than one engine delivering power external to the plant, the engines being driven by different fluids the engine cycles being thermally coupled
    • F01K23/06Plants characterised by more than one engine delivering power external to the plant, the engines being driven by different fluids the engine cycles being thermally coupled combustion heat from one cycle heating the fluid in another cycle
    • F01K23/067Plants characterised by more than one engine delivering power external to the plant, the engines being driven by different fluids the engine cycles being thermally coupled combustion heat from one cycle heating the fluid in another cycle the combustion heat coming from a gasification or pyrolysis process, e.g. coal gasification
    • F01K23/068Plants characterised by more than one engine delivering power external to the plant, the engines being driven by different fluids the engine cycles being thermally coupled combustion heat from one cycle heating the fluid in another cycle the combustion heat coming from a gasification or pyrolysis process, e.g. coal gasification in combination with an oxygen producing plant, e.g. an air separation plant
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07CACYCLIC OR CARBOCYCLIC COMPOUNDS
    • C07C29/00Preparation of compounds having hydroxy or O-metal groups bound to a carbon atom not belonging to a six-membered aromatic ring
    • C07C29/15Preparation of compounds having hydroxy or O-metal groups bound to a carbon atom not belonging to a six-membered aromatic ring by reduction of oxides of carbon exclusively
    • C07C29/151Preparation of compounds having hydroxy or O-metal groups bound to a carbon atom not belonging to a six-membered aromatic ring by reduction of oxides of carbon exclusively with hydrogen or hydrogen-containing gases
    • C07C29/1516Multisteps
    • C07C29/1518Multisteps one step being the formation of initial mixture of carbon oxides and hydrogen for synthesis
    • FMECHANICAL ENGINEERING; LIGHTING; HEATING; WEAPONS; BLASTING
    • F02COMBUSTION ENGINES; HOT-GAS OR COMBUSTION-PRODUCT ENGINE PLANTS
    • F02CGAS-TURBINE PLANTS; AIR INTAKES FOR JET-PROPULSION PLANTS; CONTROLLING FUEL SUPPLY IN AIR-BREATHING JET-PROPULSION PLANTS
    • F02C3/00Gas-turbine plants characterised by the use of combustion products as the working fluid
    • F02C3/20Gas-turbine plants characterised by the use of combustion products as the working fluid using a special fuel, oxidant, or dilution fluid to generate the combustion products
    • F02C3/26Gas-turbine plants characterised by the use of combustion products as the working fluid using a special fuel, oxidant, or dilution fluid to generate the combustion products the fuel or oxidant being solid or pulverulent, e.g. in slurry or suspension
    • F02C3/28Gas-turbine plants characterised by the use of combustion products as the working fluid using a special fuel, oxidant, or dilution fluid to generate the combustion products the fuel or oxidant being solid or pulverulent, e.g. in slurry or suspension using a separate gas producer for gasifying the fuel before combustion
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02EREDUCTION OF GREENHOUSE GAS [GHG] EMISSIONS, RELATED TO ENERGY GENERATION, TRANSMISSION OR DISTRIBUTION
    • Y02E20/00Combustion technologies with mitigation potential
    • Y02E20/16Combined cycle power plant [CCPP], or combined cycle gas turbine [CCGT]
    • Y02E20/18Integrated gasification combined cycle [IGCC], e.g. combined with carbon capture and storage [CCS]
    • YGENERAL TAGGING OF NEW TECHNOLOGICAL DEVELOPMENTS; GENERAL TAGGING OF CROSS-SECTIONAL TECHNOLOGIES SPANNING OVER SEVERAL SECTIONS OF THE IPC; TECHNICAL SUBJECTS COVERED BY FORMER USPC CROSS-REFERENCE ART COLLECTIONS [XRACs] AND DIGESTS
    • Y02TECHNOLOGIES OR APPLICATIONS FOR MITIGATION OR ADAPTATION AGAINST CLIMATE CHANGE
    • Y02PCLIMATE CHANGE MITIGATION TECHNOLOGIES IN THE PRODUCTION OR PROCESSING OF GOODS
    • Y02P20/00Technologies relating to chemical industry
    • Y02P20/10Process efficiency
    • Y02P20/129Energy recovery, e.g. by cogeneration, H2recovery or pressure recovery turbines

Description

Il 1 76625
Keskikuormavoimalaitos, johon sisältyy hiilenkaasutuslaitos
Keksinnön kohteena on keskikuormavoimalaitos, johon sisältyy hiilenkaasutuslaitos, hiilenkaasutuslaitokseen 5 kytketty kaasuturbiinivojma]aitososa, hiilenkaasutuslaitok-sen raakakaasun lämmönvaihdinlaitokseen kytketty höyryvoima-laitososa ja metanolisynteesilaitos.
DE-hakemusjulkaisussa 3114984 on esitetty voimalaitos, jossa hiilenkaasutuslaitoksesta johdetaan puhdasta 10 kaasua kaasuturbiiniin. Kaasuturbiini käyttää sähkögene- raattoria. Kaasuturbiinin pakokaasut käytetään tässä voimalaitoksessa höyryntuotantoon. Höyryn avulla pyöritetään höyryturbiinia ja toista sähkögeneraattoria. Tässä voimalaitoksessa johdetaan myös osa tuotetusta puhtaasta kaa-15 susta metanolisynteesilaitokseen ja syntyvä metanoli varastoidaan. Voimalaitoksen tehoa voidaan säätää synkronisesti hiilenkaasutuslaitoksen tehon kanssa. Sen tehoa voidaan kuitenkin vaihdella vain alueella n. 75-100 %, taloudellisuuden kustannuksella voidaan myös hätätapauksessa 20 mennä 55 %:iin nimellistehosta. Tämän voimalaitoksen ominaispiirre on, että kuormitushuiput ajetaan ainoastaan siten, että aikaisemmin tuotettua metanolia poltetaan puhtaan kaasun lisäksi kaasuturbiinissa. Pysäytettäessä hiilenkaa-suttimeen kytketty voimalaitososa on myös metanolisynteesi-25 laitoksen toiminta pysäytettävä, koska ei ole mahdollisuutta johtaa pois raakakaasun sisältämää lämpöä.
EP-patenttijuJk-isusta 38138 on tunnettu keskikuormavoimalaitos, johon kuuluu kaksi toisistaan täysin riippumattomasti toimivaa voimalaitosyksikköä. Näistä voimalai-30 tosyksiköistä on ensimmäinen, joka käsittää kaasuturbiinin ja kaasuturbiinin jälkilämpökattilaan liittyvän höyrytur-biinilaitoksen, kytketty hiilenkaasutuslaitokseen. Hiilenkaasutuslaitoksen perään on lisäksi kytketty synteettistä polttoainetta tuottava laitos. Ensimmäistä voimalaitosyk-35 sikköä käytetään peruskuorma-ajoon ja se on säädettävissä vain siinä määrin kuin sen eteen kytketty hiilenkaasutus- 2 76625 laitos. Tätä voidaan kuitenkin taloudellisesti säätää vain alueella 75-100 % sen nimellistehosta. Sen kuormituskäyt-täytyminen riippuu ratkaisevasti hiilenkaasutuslaitokseri ja siihen liittyvän ilmanhajotuslaitoksen kuormituskäyttäy-5 tymisestä. Toinen, riippumaton voimalaitosyksikkö tasoittaa pääosin sähköntuotannon vaihtelut. Siinä poltetaan kuitenkin olennaisesti kalliimpaa, aiemmin tuotettua synteettistä polttoainetta. Tälle laitokselle on ominaista, että äkillisen kuormanpienenemisen yhteydessä ylimääräinen 10 puhdas kaasu on hävitettävä voimalaitoksessa polttamalla, kunnes on jälleen saavutettu tasapaino puhtaan kaasun tuotannon ja synteettisen polttoaineen tuotannon välillä uudella, alhaisemmalla sähköntuotantotasolla. Tämä energia-häviö voi muodostua huomattavan suureksi, koska suurehkon 15 hiilenkaasutuslaitoksen tehon pienentäminen voi kestää yli tunnin, kun taas kaasuturbiinin tehoa voidaan pienentää muutamassa minuutissa. Ajettaessa kuormitushuippuja, kuten myös tämän voimalaitoksen nopeassa ylösajossa, on toisessa, riippumattomassa voimalaitosyksikössä poltettava suhteel-20 lisen kallista, aiemmin tuotettua synteettistä polttoainetta. Näin on tehtävä samoin niin kauan, että saavutetaan tehotasapaino.
Keksinnön tarkoituksena on kehittää keskikuormavoima-laitos, jossa ei tarvita toista, riippumatonta voimalaitos-25 yksikköä sähkön tehovaihteluja varten. Tässä keskikuornui-voimalaitoksessa tulee myös voida ajaa huippukuorman vaihtelut käyttämättä kallista lisäpolttoainetta. Edelleen on vältettävä polttoainehäviöt äkillisen kuormanpienenemisen yhteydessä. Lopuksi tulee kehitettävässä keskikuormavoina-30 laitoksessa tuotettujen kaasujen koko lämpösisällön olla hyödynnettävissä.
Alussa määriteltyä tyyppiä olevassa keskikuormavoima-laitoksessa on sen vuoksi keksinnön mukaan metanolisyntee-silaitos kokoonpantu rinnan kytketyistä moduleista ja yh-35 distetty kaasuturbiinivoimalaitososaan keskeisen kaasunja-kelujärjestelmän välityksellä, joka käsittää puhtaan kaasun
II
3 76625 syöttöjohdon kanssa rinnan kytketyn puhtaan kaasun läpi-virtausvälivarastointilaitoksen ja on kaasun puolelta kytketty raakakaasun lämmönvaihdinlaitoksen perään. Tällä tavalla suunnitellussa keskikuormavoimalaitoksessa on mah-5 dollista voimalaitososan kuormituksen muuttuessa varastoida hiilenkaasutuslaitoksessa syntyvä ylimääräinen kaasu niin kauan, kunnes saavutetaan koko laitoksen kaasuntuotan-nossa ja kaasuntarpeessa tasapaino. Kaasuntuotannon ja kaasunkulutuksen väliseen tasapainoon voidaan päästä verk-10 koon syötettävän sähkövirran pienentyessä tai suurentuessa kytkemällä metanolisynteesilaitoksen yksittäisiä moduleja vaiheittain toimintaan tai pois toiminnasta. Välillä syntyvä ylijäämäkaasu voidaan tallentaa puhtaan kaasun syöttö-johtoon liitettyyn puhtaan kaasun läpivirtausvälivarastoin-15 tilaitokseen ja kaasun vajaus korvata vastaavasti siitä saatavalla kaasulla.
Keksinnön tarkoituksenmukaisessa sovellutusmuodossa puhtaan kaasun läpivirtausvälivarastointilaitos on vakio-paineen ylläpitämistä varten puhtaan kaasun syöttöjohdossa 20 tehty säätö- ja välivarastointilaitokseksi ja se sisältää pienpainevaraajän ja suurpainevaraajan, jotka on liitetty toisiinsa paineenkorostuskompressorin välityksellä. Tällainen puhtaan kaasun läpivirtausvaraaja pystyy keskeisen puhtaan kaasun jakelujärjestelmän toiminnallisena osana pitä-25 mään itsenäisesti säätö- ja välivarastointilaitoksena puhtaan kaasun syöttöjohdon paineen kahden raja-arvon välillä. Täten tasoittuvat tuotetun ja kulutetun kaasumäärän väliset erot automaattisesti.
Raakakaasun lämpö tulee paremmin hyödynnetyksi, kun 30 raakakaasun lämmönvaihdinlaitos keksinnön mukaisesti käsittää kolme lämmönvaihdinta, joista ensimmäistä ja kolmatta käytetään höyryntuotantoon ja toista kaasuturbiinivoimalai-tososan kaasuturbiinin polttokammioon virtaavan puhtaan kaasun esilämmitykseen. Tähän ratkaisuun liittyy se etu, 35 että ensimmäisessä lämmönvaihtimessa voidaan tuottaa kor-keapainehöyryä, joka syötetään höyryturbiinin korkeapaine- 4 76625 osaan, ja lisäksi kolmannessa lämmönvaihtimessa voidaan tuottaa matalapainehöyryä, joka syötetään höyryturbiinin matalapaineosaan tai voidaan käyttää myös prosessihöyrynä. Lisäksi tämän ansiosta tarjoutuu mahdollisuus keksinnön 5 muiden sovellutusmuotojen toteuttamiseen.
Niinpä keskikuormavoimalaitoksen joustavuutta voidaan parantaa mitoittamalla ensimmäisen ja kolmannen lämmönvaihtimen kapasiteetti keksinnön mukaan siten, että se riittää kaasuturbiinin ollessa pysäytettynä ja hiilenkaasutuslai-10 toksen käynnissä käyttämään höyryturbiinia hiilenkaasutus-laitoksen ja metanolisynteesilaitoksen omakäyttösähkön tuottamiseksi.
Lisäksi kolmas lämmönvaihdin voidaan keksinnön mukaan sopivalla lämpöpintojen mitoituksella suunnitella sellai-15 seksi, että se pystyy kaasuturbiinin käydessä osakuormalla tai ollessa pysäytyksissä vastaanottamaan tällöin muodostuvan raakakaasun lisälämmön. Tämän seurauksena kaasuturbiinin ollessa pysäytettynä kolmannen lämmönvaihtimeen korkeammassa lämpötilassa virtaava raakakaasu pystyy tuotta-20 maan siinä myös suuremman höyrymäärän. Tällä voidaan korvata ainakin osittain jälkilämpökattilan puuttuva höyrymäärä.
Keskikuormavoimalaitoksen mukautuvuutta erilaisiin kuormitustilanteisiin voidaan erityisesti alemmalla kuor-mitusalueella parantaa palauttamalla keksinnön tarkoituk-25 senmukaisessa sovellutusmuodossa epätäydellisestä muuttunut synteesipoistokaasu ainakin yhdessä metanolisynteesilaitoksen moduleista kierrätyskompressorilla vetyrikastusvaiheen kautta takaisin synteesireaktoriin. Näihin moduleihin pienellä kuormalla syötetyn puhtaan kaasun sisältämä vety- ja 30 hiilimonoksidimäärä voidaan muuttaa niissä täydellisesti metanoliksi.
Metanolisynteesilaitosta voidaan yksinkertaistaa syöttämällä keksinnön erittäin edullisen sovellutusmuodon mukaan metanolisynteesilaitoksen ainakin yhden modulin 35 synteesireaktorissa epätäydellisesti muuttunutta synteesi-poistokaasua sekoitusosan kautta kaasuturbiinivoimalaitos-
II
5 76625 osaan johtavaan puhtaan kaasun syöttöjohtoon. Käyttämällä tätä järjestelyä ainakin yhdessä metanolisynteesilaitoksen moduleista saavutetaan samalla useita etuja. Sen ansiosta, että tämä moduli on tehty läpivirtausmoduliksi eli ilman 5 kierrätyskompressoria ja vetyrikastusvaihetta, ovat sen pääoma, ja energiakustannukset pienemmät kuin moduleilla, joissa kierrätetään synteesikaasua. Näin ollen metanolia voidaan valmistaa tässä halvemmalla. Lisäksi metanolisyn-teesilaitoksessa tämän modulin synteesikaasuilla on riittä-10 vän korkea lämpöarvo, jotta ne voidaan syöttää sekoitus-osan kautta kaasuturbiinivoimalaitososaan johtavaan puhtaan kaasun syöttöjohtoon. Siitä on myös se hyöty, että tämä moduli pysyy kaikissa keskikuormavoimalaitoksen käyttöolosuhteissa käynnissä siten, että puhtaan kaasun syöttö-15 johtoon syötetty kaasumäärä pysyy lähes vakiona ja korvaa vastaavan osan puhtaasta kaasusta. Tämän modulin tällaisella toteutuksella ja käyttötavalla luodaan samalla edellytykset keksinnön eräälle toiselle sovellutusmuodolle.
Niinpä keksinnön tarkoituksenmukaisessa sovellutus-20 muodossa voidaan ainakin yhden metanolisynteesilaitoksen modulin epätäydellisestä muuttunutta synteesipoistokaasua syöttää toisen modulin synteesireaktorin käynnistyksen nopeuttamiseksi synteesireaktoriin johtavaan kierrätysjohtoon. Tällöin voidaan puhtaan kaasun tarjonnan nopeasti 25 kasvaessa, esim. kaasuturbiinia alas ajettaessa, kuorman vähetessä tms. syystä, lämmittää metanolisynteesilaitoksen muita moduleja nopeammin ja siten käynnistää huomattavasti nopeammin syöttämällä niihin yhden käytössä olevan modulin epätäydellisesti muuttunutta synteesipoistokaasua. Välilli-30 sesti pienenee tällöin puhtaan kaasun läpivirtausvarastoin-tilaitoksen varauskapasiteetin tarve.
Keksinnön muut yksityiskohdat selostetaan sovellutusesimerkin avulla.
Kuvio esittää kaaviomaisesti keksinnön mukaista kes-35 kikuormavoimalaitosta.
6 76625
Sovellutusesimerkissä esitetyn keksinnön mukaisen keskikuormavoimalaitoksen 1 tärkeimmät rakenneryhmät ovat hiilenkaasutuslaitos 2, raakakaasun lämmönvaihdinlaitos 3, kaasunpuhdistuslaitos 4, kaasuturbiinivoimalaitososasta 5 5 ja höyryvoimalaitos, metanolisynteesilaitos 7 ja keskeinen puhtaan kaasun jakelujärjestelmä 8, jossa on puhtaan kaasun syöttöjohtoon 9 rinnan kytketty puhtaan kaasun läpivirtaus-välivarastointilaitos 10. Hiilenkaasutuslaitokseen 2 kuuluu hiilenkaasutin 11, ilmanhajotuslaitos 12, tasausvaraa-10 jät 13, 14 ilmanhajotuslaitoksen 12 happijohdosta 15 ja typpijohdosta 16, kaksi ilmanhajotuslaitoksen eteen kytkettyä lisäilmakompressoria 17, 18 ja hiilenkaasuttimeen 11 johtavaan happijohtoon 15 asennettu kaasukompressori 19. Hiilenkaasuttimen kaasuvirtaan järjestetty raakakaasun läm-15 mönvaihdinlaitos 3 käsittää ensimmäisen, höyryntuotantoon käytettävän lämmönvaihtimen 20, toisen puhtaan kaasun esi-lämmitykseen käytettävän raakakaasupuhdaskaasulämmönvaih-timen 21 ja kolmannen, niin ikään höyryntuotantoon käytettävän lämmönvaihtimen 22. Lopuksi raakakaasun lämmönvaih-20 dinlaitokseen 3 on vielä järjestetty säätöjäähdytin 23. Raakakaasun lämmönvaihdinlaitoksen 3 perään kytketty kaasunpuhdistuslaitos 4 käsittää raakakaasun pesurin 24, rik-kivetyabsorptiolaitoksen 25 ja rikin talteenottolaitoksen 26.
25 Raakakaasu-puhdaskaasulämmönvaihtimesta 21 lähtevän puhtaan kaasun syöttöjohtoon on kytketty kaasuturbiinivoi-malaitososa 5. Sovellutusesimerkissä se käsittää vain yhden polttokammion 27, kaasuturbiinin 28 ja kaasuturbiinin käyttämän generaattorin 26 ja ilmakompressorin 30. Kaasuturbii-30 nista lähtevään pakokaasujohtoon 31 on järjestetty jälki-lämpökattila 32, jonka höyryjohtoon 33 on kytketty korkea-paineosasta 34 ja matalapaineosasta 35 muodostuva höyryvoi-malaitososan 6 höyryturbiini 36. Höyryturbiini 36 käyttää generaattoria 37. Höyryturbiinin 36 matalapaineosan 35 jäl-35 keen on kytketty lauhdutin 38, lauhdepumppu 39, syöttövesi-säiliö 40 sekä useampia syöttövesipumppuja 41, 42, 43.
Il 7 76625
Keskeinen puhtaan kaasun jakelujärjestelmä 8 käsittää paitsi puhtaan kaasun syöttöjohdon 9 ja sen rinnalle kytketyn puhtaan kaasun läpivirtausvälivarastointilaitok-sen 10 myös metanolisynteesilaitokseen 7 kaasua syöttävät 5 puhtaan kaasun kompressorit 44, 45, 46. Puhtaan kaasun lä-pivirtausvälivarastointilaitos 10 sisältää pienpainevaraa-jan 47 ja suurpainevaraajän 48 ja niiden välisen puhtaan kaasun kompressorin 49. Tällöin pienpainevaraaja 47 on liitetty latausventtiilin 50 ja suurpainevaraaja 48 purkaus-10 venttiilin 51 välityksellä puhtaan kaasun syöttöjohtoon 9. Purkausventtiili 51 ohjataan tässä tarkemmin esittämättä jätetyllä tavalla paineanturin avulla auki, kun paine laskee puhtaan kaasun syöttöjohdossa 9 ennalta asetetun arvon alapuolelle. Latausventtiili 50 ohjataan auki, kun paine 15 ylittää puhtaan kaasun syöttöjohdossa 9 ennalta asetetun arvon. Raakakaasu-puhdaskaasuesilämmittimeen 21 johtavaan puhtaan kaasun syöttöjohtoon 9 on järjestetty metanolisyn-teesilaitoksesta 7 tulevan synteesikaasun sekoittamista varten sekoitusosa 52. Välittömästi kaasuturbiinin 28 polt-20 tokammion 27 eteen on lisätty järjestetty sekoituskammio 53 typen sekoittamiseksi puhtaaseen kaasuun.
Metanolisynteesilaitos 7 koostuu sovellutusesimerkissä kolmesta rinnan kytketystä modulista 54, 55, 56, joista kaksi modulia 55, 56 käsittää synteesireaktorin 57, 25 58, metanolierottimen 59, 60, metanolierottimen synteesi- poistokaasut synteesireaktoriin palauttavan kierrätysjohdon 61, 62, jossa on kierrätyskompressori 63, 64, ja vety-rikastusvaiheen 65, 66. Metanolisynteesilaitoksen 7 yksi moduli 54 on varustettu ainoastaan synteesireaktorilla 67 30 ja sen perään kytketyllä metanolierottimella 68. Sen syn-teesipoistokaasujohto 69 on liitetty venttiilien 70, 71, 72 välityksellä muiden modulien 55, 56 kierrätysjohtoihin 61, 62 ja puhtaan kaasun syöttöjohdossa 9 olevaan sekoitusosaan 52.
35 Nimelliskuorma-ajossa syötetään ilmanhajotuslaitok- seen 12 paineilma sekä kaasuturbiinin 28 käyttämällä ilma- 8 76625 kompressorilla 30 että ainakin yhdellä ilmanhajotuslaitok-sen lisäilmakompressorilla 17, 18. Ilman harjotuslaitok-sesta happi puhalletaan tasausvaraajän 13 ja kaasukompres-sorin 19 kautta hiilenkaasuttimeen 11. Hiilenkaasuttimessa 5 kaasutetaan hiiltä hapen ja syötetyn prosessihöyryn avulla raakakaasuksi. Lämpötilaltaan 800-1600°C oleva raakakaasu luovuttaa ensin osan lämmöstään raakakaasun lämmönvaihdin-laitoksen 3 ensimmäisessä lämmönvaihtimessa 20, jossa tuotetaan höyryturbiinin 36 korkeapaineosaan 34 syötettävää 10 korkeapainehöyryä. Raakakaasun lämmönvaihdinlaitoksen toisessa lämmönvaihtimessa 21 esilämmitetään raakakaasun jäte-lämmöllä kaasuturbiinin 28 polttokammioon 27 virtaavaa puhdasta ilmaa. Kolmannessa lämmönvaihtimessa 22, jossa kehitetään matalapainehöyryä, otetaan raakakaasusta edelleen 15 lämpöä talteen. Tämä matalapainehöyry syötetään nimellis-kuorma-ajossa osittain höyryturbiinin 36 matalapaineosaan 35 ja käytetään osittain prosessihöyrynä ja johdetaan esim. hiilenkaasuttimeen 11. Raakakaasun lämmönvaihdinlaitoksen 3 kolmanteen lämmönvaihtimeen 22 liittyvässä säätöjäähdyt-20 timessä 23 säädetään raakakaasun lämpötila ennen sen perään kytkettyä kaasunpuhdistuslaitosta 4 ennalta määrättyyn lämpötilaan .
Kaasunpuhdistuslaitoksessa 4 raakakaasu puhdistetaan ensin raakakaasun pesurissa 24 pölyhiukkasista ja sen jäl-25 keen rikkivetyabsorptiolaitoksessa 25 rikkivedystä. Rikki-vetyabsorptiolaitoksen 25 rikkivetypitoinen poistokaasu muutetaan rikintalteenottolaitoksessa 26 rikiksi. Kaasun-puhdistuslaitoksesta 4 lähtevä puhdas kaasu johdetaan puhtaan kaasun syöttöjohtoa 9 pitkin puhtaan kaasun läpivir-30 tausvälivarastointilaitokseen 10 sekä muille kaasunkulut-tajille. Kompressoreilla 44, 45 puhdas kaasu pumpataan me-tanolisynteesilaitoksen 7 käynnissä olevissa moduleissa synteesipaineeseen ja syötetään kulloiseenkin metanolisyn-teesireaktoriin. Nimelliskuorma-ajossa on edullista käyttää 35 ainoastaan modulia 54, joka toimii läpivirtaussynteesikäy-tössä. Sen metanolisynteesireaktorista 67 lähtevästä syn-
II
9 76625 teesikaasusta erotetaan metanoli perään kytketyssä raetano-lierottimessa 68. Metanolierottimesta 68 ulos tuleva syn-teesikaasu on vain osittain muuttunut ja sillä on sen vuoksi vielä lämpöarvo, joka ei poikkea kovin paljon puhtaan 5 kaasun lämpöarvosta. Syntyvä synteesipoistokaasu voidaan syöttää sekoitusosan 52 kautta kaasuturbiinin 28 poltto-kammioon 27 johtavaan puhtaan kaasun johtoon. Se korvaa siellä osan puhtaasta kaasusta.
Molemmat muut kierrätysjohdoilla 61, 62 varustetut 10 modulit 55, 56 käynnistetään, kun puhdasta kaasua on ylimäärin tarjolla, esim. kaasuturbiinin 28 tehon pienennettyä eikä tätä puhdaskaasumäärää saada käytetyksi jo käytössä olevan modulin 54 tehon nostolla. Niissä synteesipoistokaasu palautetaan kierrätysjohtojen 61, 62 ja vetyrikastus-15 vaiheen 65, 66 kautta metanolisynteesireaktoriin 57, 58. Vetyrikastusvaiheessa synnytetään jälleen metanolisyntee-sin edellyttämä stökiömetrinen suhde H2/CO=2 lisäämällä vetyä. Vetyrikastusvaiheet voitaisiin sijoittaa myös syn-teesireaktorien puhtaan kaasun johtoihin kierrätysjohtojen 20 sijasta. Kierrättämällä synteesipoistokaasua saadaan sen vety- ja hiilimonoksidiosuudet lähes täydellisesti muutetuksi. Inerttien kaasujen määrän pitämiseksi vakiona kiertävässä synteesipoistokaasussa päästetään pieniä määriä synteesipoistokaasua venttiilien 73, 74 kautta jäämäkaasu-25 na ja poltetaan tässä tarkemmin esittämättä jätetyssä höy-rynkehittimessä. Sen höyry voidaan käyttää prosessihöyrynä tai myös käyttämään erillistä höyryturbiinia.
Vaihtoehtoisesti voidaan tämä jäämäkaasu polttaa erillisessä kaasuturbiinissa. Tällä höyry- tai kaasutur-30 biinilla voidaan generaattorin välityksellä tuottaa sähköenergiaa keskikuormavoimalaitoksen omakäyttötarpeen peittämiseen .
Kaasuturbiini 28 käyttää generaattoria 29 ja ilma-kompressoria 30. Tämä syöttää paineilmaa sekä kaasuturbii-35 nin polttokammioon 27 että ilmanhajotuslaitokseen 12. Koska ilmakompressorin 30 teho on sovitettu sille ilmamäärälle, 10 76625 jonka kaasuturbiini 28 tarvitsee täydellä kuormalla, on hiilenkaasutuslaitoksen 2 kokonaishapentarpeen peittämiseksi kaasuturbiinivoimalaitososan 5 täydellä teholla ja me-tanolisynteesilaitoksen modulin 52 ollessa käynnissä käy-5 tettävä säädettävää lisäilmakompressoria 17. Tämä lisäilma-kompressori samoin kuin toiset rinnan kytketyt lisäilma-kompressorit 18 toimittavat kaasuturbiinin 28 ollessa pysäytettynä ilmanhajotuslaitokseen 12 sen perään kytketyn hiilenkaasuttimen tarvitseman ilmamäärän, jotta metanoli-10 synteesilaitos 7 voidaan pitää käynnissä.
NOx-muodostuksen pienentämiseksi puhtaan kaasun poltossa sekoitetaan puhtaaseen kaasuun ennen polttokammiota 27 ilmanhajotuslaitoksesta 12 saatavaa typpeä kompressorin 75 avulla. Tämän ansiosta pienenee liekin lämpötila ja Ν0χ-15 muodostus vähenee. Sekoitettava typpimäärä sovitetaan kaasuturbiinin vastaanottokykyyn kulloisessakin käyttötilanteessa. Ylimääräinen typpi, jota kaasuturbiini ei voi ottaa vastaan, voidaan säilyttää tasausvaraajassa 14. Kun kaasu-turbiiniin syötetään vähenevällä kuormalla vähemmän puhdas-20 ta kaasua, voidaan tietyissä rajoissa sekoittaa enemmän typpeä.
Kaasuturbiinin 28 kuumat pakokaasut johdetaan pakokaasu johtoa 31 pitkin jälkilämpökattilaan 32. Niiden lämpö käytetään höyryntuotantoon. Jälkilämpökattilassa sekä li-25 säksi raakakaasun lämmönvaihtimessa 3 kehitetty höyry johdetaan höyryturbiiniin 36. Höyryturbiinin matalapaineosas-ta 35 lähtevä höyry lauhdutetaan lauhduttimessa 38. Lauhde pumpataan syöttövesisäiliöön 40, josta se voidaan kuljettaa syöttövesipumpuilla 41, 42, 43 jälkilämpökattilaan 32 ja 30 muihin lämmönvaihtimiin 20, 22.
Mikäli kaasuturbiinin 28 tehoa pienennetään, vähenee myös puhtaan kaasun läpivirtaus puhdaskaasu-raakakaasuläm-mönvaihtimessa 21. Tämä kohottaa raakakaasun tulolämpötilaa kolmanteen lämmönvaihtimeen 22. Tämä on kuitenkin siten 35 suunniteltu ja mitoitettu, että se voi ottaa jopa kaasu-turbiinin täydellisen pysäytyksen aikana ja raakakaasun
II
11 76625 jäähdytyksen puuttuessa raakakaasu-puhdaskaasulämmönvaihti-mesta 21 vastaan raakakaasun kasvaneen lämpömäärän. Siinä kehittyy syöttövesivirran säädön johdosta vastaavasti suurempi höyrymäärä, joka voidaan johtaa höyryturbiinin 36 5 matalapaineosaan 35 ja joka osittain korvaa kaasuturbiinin 28 jälkilämpökattilan pienentynyttä höyryntuotantoa.
Kaasuturbiinin tehon pienentyessä on hiilenkaasutus-laitoksen vakiona pysyvää kaasuntuotantoa vastaanottamassa pienentynyt kaasunkulutus. Tämä johtaa paineen nousuun puh-10 taan kaasun syöttöjohdossa 9 ennalta säädetyn ohjepaineen ylitse ja saattaa siten kaasun läpivirtausvälivarastointi-laitoksen 10 latausventtiilin 50 toimimaan. Latausventtii-lin 50 kafetta täytyy ensin pienpainevaraaja 47 ja sitten puhtaan kaasun kompressorin 49 välityksellä suurpainevaraa-15 ja 48. Samalla nostetaan metanolisynteesilaitoksen 7 käytössä olevan modulin 54 tehoa. Mikäli tämä ei riitä kaasun-tuotannon ja -kulutuksen tasapainottamiseen, otetaan lisää metanolisynteesilaitoksen 7 moduleja 55, 56 käyttöön. Tätä varten syötetään yhden käynnistettävän modulin kierrätys-20 johtoon 61, 62 avautuvan venttiilin 70, 71 kautta käytössä olevan modulin 54 kuumaa synteesipoistokaasua ja kuumennetaan sen synteesireaktori 57, 58 vetyrikastusvaiheen 65, 66 ja kierrätyskompressorin 63, 64 kautta kuumalla synteesi-poistokaasulla. Tämän kuumennuksen lisäksi tapahtuu kuumen-25 nusta yksittäisiin moduleihin järjestetyillä, kuviossa esittämättä jätetyillä lämmönvaihtimilla. Tämän kaksinkertaisen kuumennuksen ansiosta voidaan nämä lisämodulit 55, 56 ottaa nopeasti käyttöön. Tällöin kytketään peräkkäin niin monta modulia käyntiin, kunnes jälleen päästään kaasuntuotannos-30 sa ja -kulutuksessa lähelle tasapainoa.
Kun kaasuturbiini 28 pysäytetään kokonaan, johtaa se siihen, että metanolisynteesilaitoksen kaikki modulit ovat käynnissä ja ottavat yhdessä vastaan kaiken hiilenkaasutus-laitoksen 2 tuottaman kaasumäärän. Tämä voi olla metanoli-35 synteesilaitoksen 7 mitoituksesta riippuen se kaasumäärä, jonka hiilenkaasutin 11 tuottaa nimellisteholla tai hieman 12 76625 sitä pienemmällä kuormalla. Kun kaasuturbiini on pysäytettynä, ei ilmanhajotuslaitokseen 12 kuitenkaan voida toimittaa paineilmaa kaasuturbiinin 28 ilmakompressorilta 30, vaan se on tuotettava ilmanhajotuslaitokseen sijoitetuilla 5 lisäilraakompressoreilla 17, 18. Lisäilmakompressorina voidaan käyttää yksittäistä säädettävää tai myös useampia rinnan kytkettyä lisäilmakompressoreja 17, 18. Käyttöenergia lisäilmakompressoreille otetaan lämmönvaihdinlaitoksen 3 ensimmäisestä ja kolmannesta lämmönvaihtimesta. Niiden höy-10 ryteho riittää käyttämään höyryturbiinia 36 ja tuottamaan sähköenergiaa hiilenkaasutuslaitoksen 2 sekä metanolisyn-teesilaitoksen 7 ja niihin liittyvien kompressorien 17, 18, t 19, 44, 45, 46, 63, 64 omaan tarpeeseen. Kun kaasuturbiini on täysin pysäytettynä, syötetään läpivirtaussynteesimodu-15 Iin 54 kaikki synteesikaasu muiden modulien kierrätysjohtoihin 61, 62.
Kun kaasuturbiini otetaan jälleen kasvaneen tehontarpeen vuoksi käyttöön, odottaa aluksi muuttumatonta puhtaan kaasun tarjontaa suurentunut kulutus. Tämä johtaa paineen 20 laskuun puhtaan kaasun syöttöjohdossa 9 alle ohjepaineen.
Tästä puolestaan on seurauksena, että läpivirtausvälivaras-tointilaitoksen 10 purkausventiili 51 toimii. Tällöin suur-painevaraajasta 48 virtaa puhdasta kaasua puhtaan kaasun syöttöjohtoon 9, kunnes ohjepaine on saavutettu. Samanai-25 kaisesti palautetaan tasapaino puhtaan kaasun tarjonnan ja tarpeen välille kytkemällä pois tai ajamalla alas meta-nolisynteesilaitoksen 7 yksittäisiä moduleja 55, 56. Pienehköt erot puhtaan kaasun tarjonnassa ja kysynnässä tasoittuvat tällöin jatkuvasti puhtaan kaasun läpivirtausvä-30 livarastointilaitoksen 10 avulla. Käynnistettäessä jälleen kaasuturbiinia 28 saadaan myös sen ilmakompressorilta 30 paineilmaa, jota niin kauan kuin kaasuturbiini ei ole täydellä teholla ei kokonaisuudessaan tarvita kaasuturbiiniin liittyvässä polttokammiossa 27. Tämä ylimääräinen ilma voi-35 daan johtaa ilmanhajotuslaitokseen 12, jolloin lisäilma- kompressorien 17, 18 tehoa voidaan pienentää. Samalla tulee
II
13 76625 jälleen käytössä olevan raakakaasun lämmönvaihdinlaitoksen 21 vuoksi kolmannen lämmönvaihtimen 22 pienentyneen höyryn-tuotannon tilalle jälleen kaasuturbiinin 28 jälkilämpökat-tilan 32 lisääntynyt höyryntuotanto. Tällöin kasvaa höyryn 5 kokonaistuotanto siten, että myös höyryturbiinin 36 teho kasvaa ja sen generaattorista voidaan luovuttaa suurempi sähköteho verkkoon.
Sovellutusesimerkissä on hiilenkaasutuslaitosta 2 käytetty paineella, joka vastaa kaasuturbiinin 28 poltto-10 kammion 27 edellyttämää painetta. Tämä paine on huomattavasti alhaisempi kuin metanolisynteesireaktorien 57, 58, 67 käyttö edellyttää. Tämän vuoksi tarvitaan niiden liittämiseksi puhtaan kaasun kompressorit 44, 45, 46. Nämä puhtaan kaasun kompressorit voidaan säästää kohottamalla hiilenkaa-15 suttimen painetta vastaavasti. Siinä tapauksessa on kuitenkin järjestettävä paisuntaturbiini puhtaan kaasun syöttö-johtoon 9 ennen kaasuturbiinin polttokammiota 27. Tässä paisuntaturbiinissa voidaan ottaa takaisin osa siitä energiasta, jonka hiilenkaasuttimen eteen kytketyt kompressorit 20 kuluttavat.
14 76625
Viitenumeroluettelo
Keskikuormavoimalaitos 1
Hiilenkaasutuslaitos 2
Raakakaasun lämmönvaihdinlaitos 3
Kaasunpuhdistuslaitos 4
Kaasuturbiinivoimalaitososa 5 Höyryvoimalaitososa 6
Metanolisynteesilaitos 7
Puhtaan kaasun jakelujärjestelmä 8
Puhtaan kaasun syöttöjohto 9
Puhtaan kaasun läpivirtausvälivarasointilaitos 10 Hiilekaasutin 11
Ilmanhajotuslaitos 12
Varaaja 13,14
Happijohto 15
Typpijohto 16
Lisäilmakompressori 17,18
Kaasukompressori 19 Lämmönvaihdin 20,22
Raakakaasu-puhdaskaasulämmönvaihdin 21 Säätöjäähdytin 23
Raakakaasunpesuri 24
Rikkivetyabsorptiolaitos 25
Rikintalteenottolaitos 26
Polttokammio 27
Kaasuturbiini 28
Generaattori 29
Ilmakompressori 30
Pakokaasujohto 31 Jälkilämpökattila 32 Höyryjohto 33
Korkeapaineosa 43
II

Claims (15)

76625 15 Matalapaineosa 35 Höyryturbiini 36 Generaattori 37 Lauhdutin 38 Lauhdepumppu 3 9 Syöttövesisäiliö 40 Syöttöve s ipumppu 41,42,43 Puhtaan kaasun kompressori 44,45,46 Pienpainevaraaja 47 Suurpainevaraaja 48 Puhtaan kaasun kompressori 49 Latausventtiili 50 Purkausventtiili 51 Sekoitusosa 52 Sekoituskammio 53 Moduli 54,55,56 Synteesireaktori 57,58 Metanolierotin 59,60 Kierrätysjohto 61,62 Kierrätyskompressori 63,64 Vetyrikastusvaihe 65,66 Synteesireaktori 67 Metanolierotin 68 Synteerispoistokaasujohto 69 Venttiili 70,71,72 Venttiili 73,74 Kompressori 75 16 76625
1. Keskikuormavoimalaitos (1), johon sisältyy hii-lenkaasutuslaitos (2) , hiilenkaasutuslaitokseen kytketty 5 kaasuturbiinivoimalaitososa (5), hiilenkaasutuslaitoksen raakakaasun lämmönvaihdinlaitokseen (3) kytketty höyryvoi-malaitososa (6) ja metanolisynteesilaitos (7)/tunnettu siitä, että metanolisynteesilaitos (7) on kokoonpantu rinnan kytketyistä moduleista (54,55,56) ja yh-10 distetty kaasuturbiinivoimalaitososaan keskeisen kaasunja-kelujärjestelmän (8) välityksellä, joka käsittää puhtaan kaasun syöttöjohdon (9) kanssa rinnan kytketyn puhtaan kaasun läpivirtausvälivarastointilaitoksen (10) ja on kaasun puolelta kytketty raakakaasun lämmönvaihdinlaitoksen 15 (3) perään.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskikuormavoimalaitos, tunnettu siitä, että puhtaan kaasun läpi-virtausvälivarastointilaitos (10) on vakiopaineen ylläpitämistä varten puhtaan kaasun syöttöjohdossa (9) tehty 20 säätö- ja välivaratointilaitokseksi ja se sisältää pienpai-nevaraajan (47) ja suurpainevaraajän (48), jotka on liitetty toisiinsa paineenkorotuskompressorin (49) välityksellä.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskikuormavoimalaitos, tunnettu siitä, että raakakaasun lämmön- 25 vaihdinlaitos (3) käsittää kolme lämmönvaihdinta (20,21,22), joista ensimmäistä (20) ja kolmatta (22) käytetään höyryn tuotantoon ja toista (21) kaasuturbiinivoimalaitososan (5) kaasuturbiinin (28) polttokammioon (27) virtaavan puhtaan kaasun esilämmitykseen.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen keskikuormavoima laitos, tunnettu siitä, että ensimmäisen ja kolmannen lämmönvaihtimen (20,22) kapasiteetti on mitoitettu siten, että se riittää kaasuturbiinin (28) ollessa pysäytettynä ja hiilenkaasutuslaitoksen (7) käynnissä käyttämään 35 höyryturbiinia (36) hiilenkaasutuslaitoksen (2) ja metano-lisynteesilaitoksen (7) omakäyttösähkön tuottamiseksi. Il 17 76625
5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen keskikuor-mavoimalaitos, tunnettu siitä, että kolmas lämmön-vaihdin (22) on sopivalla lämpöpintojen mitoituksella suunniteltu sellaiseksi, että se pystyy kaasuturbiinin 5 (28) käydessä osakuormalla tai ollessa pysäytyksissä vas taanottamaan tällöin muodostuvan raakakaasun lisälämmön.
6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskikuormavoima-laitos, tunnettu siitä, että epätäydellisestä muuttunut synteesipoistokaasu palautetaan ainakin yhdessä me- 10 tanolisynteesilaitoksen (7) moduleista (55,56) kierrätys-kompressorilla (63,64) vetyrikastusvaiheen (65,66) kautta takaisin synteesireaktoriin (57,58).
7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskikuormavoima-laitos, tunnettu siitä, että metanolisynteesilai- 15 toksen (7) ainakin yhden modulin (57) synteesireaktorissa (67) epätäydellisesti muuttunutta synteesipoistokaasua syötetään sekoitusosan (52) kautta kaasuturbiinivoimalai-tososaan (5) johtavaan puhtaan kaasun syöttöjohtoon (9).
8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen keskikuor- 20 mavoimalaitos, tunnettu siitä, että ainakin yhden metanolisynteesilaitoksen (7) modulin (54) epätäydellisesti muuttunutta synteesipoistokaasua voidaan syöttää toisen modulin (55,56) synteesireaktorin käynnistyksen nopeuttamiseksi synteesireaktoriin (57,58) johtavaan kierrätysjoh- 25 toon (61,62) .
9. Patenttivaatimuksen 1 tai 6 mukainen keskikuorma-voimalaitos, tunnettu siitä, että metanolisynteesilaitoksen (7) yksittäisten modulien (55,56) kierrätysjohdoista (61,62) otettu jäämäkaasu poltetaan erillisessä höy- 30 rynkehittimessä ja tuotettu höyry syötetään höyryvoimalai-tososaan (6).
10. Patenttivaatimuksen 1 tai 6 mukainen keskikuor-mavoimalaitos, tunnettu siitä, että kierrätyksen ansiosta suurimmaksi osaksi muuttunut metanolisynteesilai- 35 toksen (7) yksittäisten modulien (55,56) jäämäkaasu poltetaan erillisessä kaasuturbiinissa omakäyttösähköntarpeen peittämiseksi. ie 7 6 6 2 5
11. Patenttivaatimuksen 3 mukainen keskikuormavoi-malaitos, tunnettu siitä, että raakakaasun lämmön-vaihdinlaitoksesta (3) ulos tulevan raakakaasun lämpötilan pitämiseksi vakiona vesijäähdytteistä säätöjäähdytintä 5 (23).
12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskikuormavoimalaitos, tunnettu siitä, että hiilenkaasuttimeen (11) on järjestetty ainakin yksi lisäilmakompressori (17, 18), joka on kytketty kaasuturbiinivoimalaitososaan (5) 10 ilmakompressorin (30) kanssa rinnan ja jolla voidaan lisätä hiilenkaasuttimen eteen kytkettyyn ilmanhajotuslaitok-seen (12) syötettävää ilmamäärää.
13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen keskikuormavoi-malaitos, tunnettu siitä, että lisäilmakompressori 15 (17,18) huolehtii kaasuturbiinivoimalaitososan (5) ollessa pysäytettynä ilman syötöstä hiilenkaasutuslaitokseen (2) , jotta metanolisynteesilaitos (7) voidaan pitää käynnissä.
14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskikuormavoi-malaitos, tunnettu siitä, että hiilenkaasuttimen 20 (11) ja sen eteen kytketyn ilmanhajotuslaitoksen (12) vä liin on järjestetty happivaraaja (13).
15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen keskikuormavoi-malaitos, tunnettu siitä, että hiilenkaasuttimen (11) eteen kytketyn ilmanhajotuslaitoksen (12) typpijohto 25 on liitetty tasausvaraajän (14) välityksellä kaasuturbiinivoimalaitososan (5) polttimeen (27) johtavaan puhtaan kaasun johtoon (9). il 19 76625
FI841838A 1983-05-31 1984-05-08 Medelbelastningskraftverk med integrerad kolfoergasningsanlaeggning. FI76625C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
DE3319732 1983-05-31
DE19833319732 DE3319732A1 (de) 1983-05-31 1983-05-31 Mittellastkraftwerk mit integrierter kohlevergasungsanlage zur erzeugung von strom und methanol

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI841838A0 FI841838A0 (fi) 1984-05-08
FI841838A FI841838A (fi) 1984-12-01
FI76625B FI76625B (fi) 1988-07-29
FI76625C true FI76625C (fi) 1988-11-10

Family

ID=6200336

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI841838A FI76625C (fi) 1983-05-31 1984-05-08 Medelbelastningskraftverk med integrerad kolfoergasningsanlaeggning.

Country Status (19)

Country Link
US (1) US4608818A (fi)
EP (1) EP0127093B1 (fi)
JP (1) JPS59231140A (fi)
AT (1) ATE27726T1 (fi)
AU (1) AU553937B2 (fi)
BR (1) BR8402606A (fi)
CA (1) CA1235580A (fi)
DE (2) DE3319732A1 (fi)
DK (1) DK159510C (fi)
ES (1) ES8503783A1 (fi)
FI (1) FI76625C (fi)
GR (1) GR82052B (fi)
IE (1) IE55179B1 (fi)
IN (1) IN161813B (fi)
MX (1) MX158082A (fi)
NO (1) NO163202C (fi)
SU (1) SU1452490A3 (fi)
UA (1) UA5927A1 (fi)
ZA (1) ZA844111B (fi)

Families Citing this family (59)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE3505157A1 (de) * 1985-02-15 1986-08-21 Krupp Koppers GmbH, 4300 Essen Verfahren zum erzeugen elektrischer energie in einem kombinierten gas- und dampfturbinenkraftwerk mit vorgeschalteter kohlevergasungsanlage
ATE34201T1 (de) * 1985-08-05 1988-05-15 Siemens Ag Kombiniertes gas- und dampfturbinenkraftwerk.
US5063732A (en) * 1988-05-26 1991-11-12 Calderon Automation, Inc. Method for repowering existing electric power plant
GB8824364D0 (en) * 1988-10-18 1988-11-23 Kodak Ltd Photographic silver halide material
US5179129A (en) * 1991-03-01 1993-01-12 Air Products And Chemicals, Inc. Staged liquid phase methanol process
GB9111157D0 (en) * 1991-05-23 1991-07-17 Boc Group Plc Fluid production method and apparatus
FR2690711B1 (fr) * 1992-04-29 1995-08-04 Lair Liquide Procede de mise en óoeuvre d'un groupe turbine a gaz et ensemble combine de production d'energie et d'au moins un gaz de l'air.
US5392594A (en) * 1993-02-01 1995-02-28 Air Products And Chemicals, Inc. Integrated production of fuel gas and oxygenated organic compounds from synthesis gas
US5459994A (en) * 1993-05-28 1995-10-24 Praxair Technology, Inc. Gas turbine-air separation plant combination
US5666800A (en) * 1994-06-14 1997-09-16 Air Products And Chemicals, Inc. Gasification combined cycle power generation process with heat-integrated chemical production
US6688387B1 (en) 2000-04-24 2004-02-10 Shell Oil Company In situ thermal processing of a hydrocarbon containing formation to produce a hydrocarbon condensate
US6715546B2 (en) 2000-04-24 2004-04-06 Shell Oil Company In situ production of synthesis gas from a hydrocarbon containing formation through a heat source wellbore
US6715548B2 (en) 2000-04-24 2004-04-06 Shell Oil Company In situ thermal processing of a hydrocarbon containing formation to produce nitrogen containing formation fluids
US6698515B2 (en) 2000-04-24 2004-03-02 Shell Oil Company In situ thermal processing of a coal formation using a relatively slow heating rate
US6588504B2 (en) 2000-04-24 2003-07-08 Shell Oil Company In situ thermal processing of a coal formation to produce nitrogen and/or sulfur containing formation fluids
US6880633B2 (en) 2001-04-24 2005-04-19 Shell Oil Company In situ thermal processing of an oil shale formation to produce a desired product
CA2357527C (en) 2001-10-01 2009-12-01 Technology Convergence Inc. Methanol recycle stream
US6932155B2 (en) 2001-10-24 2005-08-23 Shell Oil Company In situ thermal processing of a hydrocarbon containing formation via backproducing through a heater well
FR2844344B1 (fr) * 2002-09-11 2005-04-08 Air Liquide Installation de production de grandes quantites d'oxygene et/ou d'azote
US8200072B2 (en) 2002-10-24 2012-06-12 Shell Oil Company Temperature limited heaters for heating subsurface formations or wellbores
US7121342B2 (en) 2003-04-24 2006-10-17 Shell Oil Company Thermal processes for subsurface formations
JP4098181B2 (ja) * 2003-08-05 2008-06-11 株式会社日立製作所 重質油の処理方法及び重質油類処理システム
US20060289536A1 (en) 2004-04-23 2006-12-28 Vinegar Harold J Subsurface electrical heaters using nitride insulation
US20060149423A1 (en) * 2004-11-10 2006-07-06 Barnicki Scott D Method for satisfying variable power demand
DE102004058760B4 (de) * 2004-11-30 2011-08-18 Vattenfall Europe Generation AG & Co. KG, 03050 Verfahren zum Betreiben eines Gas- und Dampfturbinenkraftwerkes mit integrierter Kohlevergasung
DE102004058759A1 (de) * 2004-11-30 2006-06-01 Vattenfall Europe Generation Ag & Co. Kg Verfahren zur Bereitstellung eines Brennstoffes für die Gasturbine eines IGCC-Kraftwerkes
CN100593672C (zh) * 2005-01-26 2010-03-10 川崎重工业株式会社 燃气轮机设备、燃料气体供给设备及燃料气体的发热量上升抑制方法
US8027571B2 (en) 2005-04-22 2011-09-27 Shell Oil Company In situ conversion process systems utilizing wellbores in at least two regions of a formation
WO2007050469A1 (en) 2005-10-24 2007-05-03 Shell Internationale Research Maatschappij B.V. Temperature limited heater with a conduit substantially electrically isolated from the formation
US20070199300A1 (en) * 2006-02-21 2007-08-30 Scott Macadam Hybrid oxy-fuel combustion power process
US7665291B2 (en) * 2006-04-04 2010-02-23 General Electric Company Method and system for heat recovery from dirty gaseous fuel in gasification power plants
EP2010754A4 (en) 2006-04-21 2016-02-24 Shell Int Research ADJUSTING ALLOY COMPOSITIONS FOR SELECTED CHARACTERISTICS IN TEMPERATURE-LIMITED HEATERS
BRPI0718468B8 (pt) 2006-10-20 2018-07-24 Shell Int Research método para tratar uma formação de areias betuminosas.
US8459359B2 (en) 2007-04-20 2013-06-11 Shell Oil Company Treating nahcolite containing formations and saline zones
US7866386B2 (en) 2007-10-19 2011-01-11 Shell Oil Company In situ oxidation of subsurface formations
US20090260824A1 (en) 2008-04-18 2009-10-22 David Booth Burns Hydrocarbon production from mines and tunnels used in treating subsurface hydrocarbon containing formations
US20090301054A1 (en) * 2008-06-04 2009-12-10 Simpson Stanley F Turbine system having exhaust gas recirculation and reheat
US8261832B2 (en) 2008-10-13 2012-09-11 Shell Oil Company Heating subsurface formations with fluids
US8851170B2 (en) 2009-04-10 2014-10-07 Shell Oil Company Heater assisted fluid treatment of a subsurface formation
DE102009049914B4 (de) * 2009-10-15 2011-12-22 Werner Neumann Kohlekraftwerks-Kombiprozess mit integrierter Methanolherstellung
GB2475889B (en) * 2009-12-04 2012-06-20 Rifat Al Chalabi Gassification system
US20110162380A1 (en) * 2010-01-04 2011-07-07 General Electric Company Method to increase net plant output of a derated igcc plant
US8701769B2 (en) 2010-04-09 2014-04-22 Shell Oil Company Methods for treating hydrocarbon formations based on geology
US8631866B2 (en) 2010-04-09 2014-01-21 Shell Oil Company Leak detection in circulated fluid systems for heating subsurface formations
US8875788B2 (en) 2010-04-09 2014-11-04 Shell Oil Company Low temperature inductive heating of subsurface formations
US9033042B2 (en) 2010-04-09 2015-05-19 Shell Oil Company Forming bitumen barriers in subsurface hydrocarbon formations
US9016370B2 (en) 2011-04-08 2015-04-28 Shell Oil Company Partial solution mining of hydrocarbon containing layers prior to in situ heat treatment
RU2612774C2 (ru) 2011-10-07 2017-03-13 Шелл Интернэшнл Рисерч Маатсхаппий Б.В. Аккомодация теплового расширения для систем с циркулирующей текучей средой, используемых для нагревания толщи пород
RU2477421C1 (ru) * 2011-11-21 2013-03-10 Лариса Яковлевна Силантьева Комплекс энергогенерирующий
WO2013112133A1 (en) 2012-01-23 2013-08-01 Genie Ip B.V. Heater pattern for in situ thermal processing of a subsurface hydrocarbon containing formation
EP2725207A1 (de) * 2012-10-29 2014-04-30 Siemens Aktiengesellschaft Kraftwerk mit Dampfreformer und Gasspeicher, Verfahren zum Betrieb eines solchen Kraftwerkes sowie Verfahren zum Nachrüsten eines Kraftwerkes
JP6307238B2 (ja) * 2013-10-02 2018-04-04 三菱日立パワーシステムズ株式会社 Coシフト反応装置及び該coシフト反応装置の運転方法
JP2015151912A (ja) * 2014-02-13 2015-08-24 三菱日立パワーシステムズ株式会社 ガス供給装置、発電プラント、及び発電プラントの制御方法
DE102016103053B4 (de) * 2016-02-22 2018-10-31 Deutsches Zentrum für Luft- und Raumfahrt e.V. Gasbereitstellungsvorrichtung, Verfahren zum Bereitstellen von Synthesegas und Kraftwerk
JP6751048B2 (ja) * 2017-04-12 2020-09-02 一般財団法人電力中央研究所 ガス化炉設備及び複合発電プラント
RU2652241C1 (ru) * 2017-07-31 2018-04-25 Федеральное государственное казенное военное образовательное учреждение высшего образования "Военный учебно-научный центр Военно-воздушных сил "Военно-воздушная академия имени профессора Н.Е. Жуковского и Ю.А. Гагарина" (г. Воронеж) Министерства обороны Российской Федерации Комплекс энергогенерирующий
CN108442982B (zh) * 2018-04-25 2023-08-29 华北电力大学 集成太阳能的煤基甲醇合成与发电联产系统
CN113606869A (zh) * 2021-08-20 2021-11-05 中国联合重型燃气轮机技术有限公司 用于igcc的空分系统、igcc和igcc的控制方法
CN113606868A (zh) * 2021-08-20 2021-11-05 中国联合重型燃气轮机技术有限公司 Igcc、igcc的控制方法和用于igcc的空分系统

Family Cites Families (19)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US2401845A (en) * 1943-05-20 1946-06-11 Hydraulic Control Engineering Hydraulic accumulator
GB933584A (en) * 1962-05-02 1963-08-08 Conch Int Methane Ltd A method of gasifying a liquefied gas while producing mechanical energy
US3244106A (en) * 1963-09-30 1966-04-05 North American Aviation Inc High pressure pumping device
GB1167493A (en) * 1966-01-21 1969-10-15 Ici Ltd Production of Fuel Gas by Reacting Hydrocarbon with Steam
DE2024301C3 (de) * 1970-05-19 1974-07-04 Metallgesellschaft Ag, 6000 Frankfurt Verfahren zur Herstellung von Methanol
US3849662A (en) * 1973-01-02 1974-11-19 Combustion Eng Combined steam and gas turbine power plant having gasified coal fuel supply
US3904386A (en) * 1973-10-26 1975-09-09 Us Interior Combined shift and methanation reaction process for the gasification of carbonaceous materials
US3868817A (en) * 1973-12-27 1975-03-04 Texaco Inc Gas turbine process utilizing purified fuel gas
DE2425939C2 (de) * 1974-05-30 1982-11-18 Metallgesellschaft Ag, 6000 Frankfurt Verfahren zum Betreiben eines Kraftwerkes
DE2503193A1 (de) * 1975-01-27 1976-07-29 Linde Ag Verfahren zur herstellung eines heizgases durch druckvergasung kohlenstoffhaltiger brennstoffe
US4005996A (en) * 1975-09-04 1977-02-01 El Paso Natural Gas Company Methanation process for the production of an alternate fuel for natural gas
US4277416A (en) * 1977-02-17 1981-07-07 Aminoil, Usa, Inc. Process for producing methanol
US4158145A (en) * 1977-10-20 1979-06-12 The United States Of America As Represented By The United States Department Of Energy Combined compressed air storage-low BTU coal gasification power plant
DE2807326C2 (de) * 1978-02-21 1982-03-18 Steag Ag, 4300 Essen Verfahren zum Betreiben eines Gas-Dampfturbinenkraftwerks
GB2067668A (en) * 1980-01-21 1981-07-30 Gen Electric Control of NOx emissions in a stationary gas turbine
US4341069A (en) * 1980-04-02 1982-07-27 Mobil Oil Corporation Method for generating power upon demand
GB2075124A (en) * 1980-05-05 1981-11-11 Gen Electric Integrated gasification-methanol synthesis-combined cycle plant
DE3161555D1 (en) * 1980-09-04 1984-01-05 Ici Plc Synthesis for producing carbon compounds from a carbon oxide/hydrogen synthesis gas
US4404414A (en) * 1982-09-28 1983-09-13 Mobil Oil Corporation Conversion of methanol to gasoline

Also Published As

Publication number Publication date
ES532944A0 (es) 1985-03-01
FI841838A (fi) 1984-12-01
AU553937B2 (en) 1986-07-31
JPH0468446B2 (fi) 1992-11-02
DK159510C (da) 1991-03-25
DE3319732A1 (de) 1984-12-06
JPS59231140A (ja) 1984-12-25
NO163202C (no) 1990-04-18
DE3464148D1 (en) 1987-07-16
IN161813B (fi) 1988-02-06
DK159510B (da) 1990-10-22
IE55179B1 (en) 1990-06-20
EP0127093B1 (de) 1987-06-10
US4608818A (en) 1986-09-02
NO163202B (no) 1990-01-08
UA5927A1 (uk) 1994-12-29
FI76625B (fi) 1988-07-29
FI841838A0 (fi) 1984-05-08
DK265784A (da) 1984-12-01
AU2884084A (en) 1984-12-06
EP0127093A1 (de) 1984-12-05
NO842059L (no) 1984-12-03
CA1235580A (en) 1988-04-26
GR82052B (fi) 1984-12-13
DK265784D0 (da) 1984-05-30
SU1452490A3 (ru) 1989-01-15
MX158082A (es) 1989-01-05
ES8503783A1 (es) 1985-03-01
BR8402606A (pt) 1985-04-30
IE841351L (en) 1984-11-30
ZA844111B (en) 1984-12-24
ATE27726T1 (de) 1987-06-15

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI76625C (fi) Medelbelastningskraftverk med integrerad kolfoergasningsanlaeggning.
KR101410616B1 (ko) 고효율 파워 발생을 위한 일체형 연료전지 및 열엔진 하이브리드 시스템
RU2085754C1 (ru) Способ непрерывного преобразования энергии в газотурбинной установке и газотурбинная установка для его осуществления
FI76626B (fi) Kombinerad gasturbin- aongturbinanlaeggning med foerkopplad kolfoergasningsanlaeggning.
US5417051A (en) Process and installation for the combined generation of electrical and mechanical energy
US4676063A (en) Medium-load power generating station with an integrated coal gasification plant
US5482791A (en) Fuel cell/gas turbine combined power generation system and method for operating the same
FI75651C (fi) Kraftverk med en integrerad kolfoergasningsanlaeggning.
EP2320049B1 (en) Gasification power generation system provided with carbon dioxide separation and recovery device
US5669216A (en) Process and device for generating mechanical energy
US5581128A (en) Gas-turbine and steam-turbine based electric power generation system with an additional auxiliary steam turbine to compensate load fluctuations
AU2016201209B2 (en) High pressure fossil fuel oxy-combustion system with carbon dioxide capture for interface with an energy conversion system
US10309258B2 (en) Method for compensating load peaks during energy generation and/or for generating electrical energy and/or for generating hydrogen, and a storage power plant
GB2075124A (en) Integrated gasification-methanol synthesis-combined cycle plant
CN101793174A (zh) 降低气化系统中冷却水和动力消耗的系统及其组装方法
JPH11257094A (ja) 石炭ガス化発電システム
JP4578787B2 (ja) ハイブリッド型燃料電池システム
US20030054214A1 (en) Power generation plant and method of generating electric energy
JP3582131B2 (ja) 溶融炭酸塩型燃料電池発電装置
CA1241545A (en) Medium-load power generating station with an integrated coal gasification plant
IT202100004421A1 (it) Centrale elettrica per la generazione di energia elettrica per una rete elettrica comprendente un elettrolizzatore alimentato dalla rete elettrica
JP2000018047A (ja) ガス化発電プラント

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed
MM Patent lapsed

Owner name: SIEMENS AKTIENGESELLSCHAFT