FI76411C - Kaetting. - Google Patents

Description

7641 1

Ketju

Esillä olevan keksinnön kohteena on ketju, joka käsittää sarjan toisiinsa liitettyjä renkaita, joissa 5 on vastakkaiset C-muotoiset päät, jotka on yhdistetty liitoskylkiosilla, katsottuna suorassa kulmassa C-muo-toisia päitä ja liitoskylkiosia leikkaavan vaakasuoran, renkaan tason määrittelevän symmetriatasoon nähden, jokaisen C-muotoisen pään käsittäessä keskiyläosan ja olak-10 keet, jotka sijaitsevat keskiyläosan molemmin puolin.

Edellä mainittu rengasketjutyyppi tunnetaan hyvin ja siinä on yleensä kaksoiskaarevuuspinnat kuorman siirtämiseksi renkaasta renkaaseen. Tämän rengasketjun renkaat on tavallisimmin valmistettu yhtenäisestä (esim.

15 pyöreästä) tangosta taivuttamalla tanko vastakkaiseen U-muotoon ja hitsaamalla taivutetun tangon vierekkäiset päät pääasiassa soikean renkaan muodostamiseksi. "Ket-jurenkaan pylkkänä" tunnettu keskituki on usein järjestetty ellipsin pienempään halkaisijaan renkaan vah-20 vistamiseksi. Näillä rakenteeltaan aikaisempien ketjujen renkailla on sen vuoksi pääasiassa ympyrän muotoinen kyljen poikkileikkaus ja nämä rakenteeltaan aikaisemmat ketjut on pääasiassa muodostettu taskuissa olevien käyttöpyörien (kettingin nostolaitteiden) ja kaa-25 revien pintojen, kuten laivan keulavannasten ja ankku-riklyysinivelien, ympärille huolimatta niistä suurista taivutusrasituksista, jotka syntyvät tietyissä renkaissa, kun ne ovat taskuksi muodostetussa käyttö- tai vä-lipyörässä ja ketjun jonkin renkaan ollessa tuettu 30 keskellä sijaitsevaan napaan, kun ketju on kiristetty tiukasti suhteellisen suuren säteen omaavan kaarevan pinnan ympärille ja huomattavan kuormituksen alaisena.

Taskussa olevassa pyörässä jokainen vuorottai-nen rengas on tuettu olakkeistaan ollessaan litteänä 35 taskussa ja kuormitus kohdistuu siihen seuraavan ren- 7 6 41 1 2 kaan toimesta, joka kääntyy siinä vapaasti pyörässä olevassa urassa suorassa kulmassa taskun pohjaan nähden. Tämä saa aikaan huomattavan epäkeskisyyden kuormituksen kohdistamisen ja tuen väillä ja aiheuttaa suu-5 ren taivutusmomentin, joka synnyttää erittäin suuria taivutusrasituksia taskussa olevassa renkaassa. Renkaan yhtenäinen, pyörä tanko ei saa aikaan osien parasta muotoa, suuntaa eikä asentoa näiden syntyneiden taivutusrasitusten minimoimiseksi ja kestämiseksi.

10 Lisäksi, kun pylkkärengasketju kiristetään tiu kasti kaarevan pinnan ympäri, renkaat kallistuvat automaattisesti noin 45° kaltevuuteen pintaan nähden, koska tämä on ehtona minimaaliselle potentiaalienergialle ketjun akseliin liittyen mahdollisimman pienellä 15 etäisyydellä pinnasta. Tässä asennossa, jokaisen renkaan soikeasta muodosta johtuen, renkaat on tuettu vinosti keskellä sijaitseviin kosketus- tai tukipisteisiin lähellä ketjurenkaan pylkkiä, joten niihin kohdistuu hyvin suuria taivutusrasituksia, jotka vahin-20 goittavat renkaita usein. Vakavin vahinkomahdollisuus esiintyy silloin, kun rengas puristuu reunastaan kosketukseen kaarevan pinnan kanssa juuri ennen sen kallistamista 45° suuruiseen minimienergia-asentoon.

DE-hakemusjulkaisussa 922 386 on esitetty erään 25 rengasketjun rengas, jossa on C-muotoiset päät, jotka on yhdistetty liitoskylkiosilla. Rengas on muodostettu siten, että sen ulkoprofiili renkaan tasossa katsottuna on kavennettu liitoskylkiosien kohdalta. Tämä kavennettu muoto voi edesauttaa renkaassa esiintyvien 30 jännitysrasitusten vähentämistä, kun rengasketju on pingotettu käyrien pintojen ympäri, esim. laivan perässä tai ketjuputkien taipeissa. US-patenttijulkaisussa 3 864 906 on esitetty ketjuja varten tarkoitettuja renkaita, joiden rengasolakkeiden poikkileikkauk-35 sen taivutusvastus renkaan tasoon nähden pystysuorassa 3 7641 1 olevan akselin suhteen on suurempi kuin vastaava renkaan liitoskylkiosan taivutusvastus. Tämä järjestely voi aikaansaada paremman jännitysjakauman renkaassa sen ollessa kuormitettu.

5 Esillä olevan keksinnön pääasiallisena tarkoi tuksena on aikaansaada rengasketjuissa käytettävä rengas, jossa on aikaisempaan nähden parannettu jännitys-jakautuma ketjun ollessa kuormitettu.

Tämä tarkoitus aikaansaadaan esillä olevalla 10 keksinnöllä, jolle on tunnusomaista, että jokaisen olakkeen poikkileikkauksen taivutusvastus renkaan tasoon nähden pystysuorassa olevan akselin suhteen on suurempi kuin sitä vastaavan keskiyläosan poikkileikkauksen vastaava taivutusvastus.

15 Olakkeisiin kohdistuvat taivutusjännitykset vä henevät taivutusvastuksen ollessa suurempi olakeosissa. Lisäksi on todettu, että taivutusvastuksen progressiivinen pienentäminen olakkeista yläosaa päin saa yläosan kuormituksen alaisena "kiertymään" seuraavan 20 renkaan yläosan "ympäri" rajoittaen taivutusta ja täten myös yläosassa esiintyviä jännityksiä. Näin ollen myös kuormitus jakaantuu yläosaa pitkin, minkä johdosta olakkeisiin taivutusjännityksiä kohdistava moment-tivarsi pienenee.

25 Edellä mainittujen poikkileikkauksien syvyys on renkaan tasossa mitattuna edullisesti suurempi kummankin olakkeen kohdalla kuin yläosassa ja liitoskylki-osissa.

Edellä mainitut poikkileikkaukset yläosan ja 30 olakkeen kohdalla käsittävät edullisesti vastakkaiset kaarevat osat toisen mainitun kaarevan osan kaarevuus-säteen ollessa suurempi kuin toisen osan kaarevuussäde.

Keskipylkkä on leikkaukseltaan edullisesti suorakulmainen pylkän poikkileikkauksen minimimitan ol-35 lessa renkaan tasossa.

7641 1 4

Esillä olevan keksinnön erästä suoritusmuotoa selostetaan nyt viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää sivukuvaa käsiteltävän keksinnön 5 mukaisen ketjun yhdestä renkaasta, kuvio 2 esittää tasoleikkauskuvaa kuvion 1 renkaasta leikkausta A-A pitkin, kuvio 3 esittää leikkausta renkaasta kuvion 1 leikkausta pitkin, 10 kuviot 4-9 esittävät leikkauksia renkaasta vas taavasti kuvion leikkausta C-C, D-D, E-E, G-G, H-H ja M-M pitkin, kuviot 10 ja 11 esittävät kuvioiden 1-9 mukaisista renkaista muodostetun ketjun toimintamuotoja, ja ku-15 vio 12 esittää vertailun vuoksi erään aikaisempaa rakennetta olevan rengasketjun toimintaa, kuvio 13 esittää päätyleikkauksena kuvion 1 ketjua tuettuna vinosti lieriöpintaan, ja kuviot 14 ja 15 esittävät sivukuvaa ja pääty-20 leikkausta (leikkausta K-K pitkin) eräästä käsiteltävän keksinnön mukaisesta muunnetusta renkaasta.

Katsottaessa piirustuksia ja nimenomaan kuviota 1 nähdään, että ankkurin kettinki käsittää sarjan toisiinsa liitettyjä pylkkärenkaita 1, joista jokai-25 nen on symmetrinen renkaan keski-poikittaisakseliin YY nähden, jokaisen renkaan 1 käsittäessä C-muotoiset päät 2, jotka on yhdistetty toisiinsa kylkiosilla 3 keskipylkän 4 sijaitsessa kylkiosissa 3, jolloin on muodostunut pari toisistaan tietyllä etäisyydellä 30 olevia aukkoja 5, joiden läpi vierekkäiset renkaat menevät. Kumpikin C-muotoinen pää 2 käsittää yläosan 6 ja olakeosan 7 yläosan vieressä.

Tavanomainen, pyöreän tangon käsittävä pylkkä-rengas on merkitty tavallisesti tangon nimellisläpi-35 mitalla D (esim. 76 mm) ja ketjun jako on määrätty 7 6 41 1 5 kaavalla p = 4D. Käsiteltävä rengas 1 ei ole pyöreä tanko-osa, vaan ketjun jako voidaan mitata, toisin sanoen yläosien välinen sisäetäisyys P ja mukavuussyistä käsiteltävä rengas on merkitty, ikäänkuin se 5 olisi pyöreää tankoa oleva rengas, kaavasta, toisin sanoen D = ^. Renkaat 1 voidaan tehdä seostetusta teräksestä ja esimerkkinä oleva rengas on merkitty 76 mm:ksi.

Renkaan 1 poikkileikkaus yläosassa 6 lähentelee 10 ellipsin muotoa (katso kuvio 2) ja siinä on kaareva ulkopinta O ja kaareva sisäpinta I, joka on liitetty ulkopintaan O sivupinnoilla T, ulkopinnan O käsittäessä säteen Rq, joka on suurempi kuin sisäpinnan I säde R . Kuten kuvioista 4 ja 5 voidaan nähdä, säde Rq kas-15 vaa huomattavasti olakeosissa 7, mutta kylkiosissa 3 ulkopinnoilla O tuntuvasti pyälletyt sivut 8 (katso kuviot 3 ja 9) pyällettyjen sivujen 8 tangentin muodostaessa noin 43° kulman renkaan tason kanssa, toisin sanoen keski-pitkittäistason XY kanssa.

20 Renkaan 1 eräs huomattava piirre on, että kyl- kiosien 3 ulkopinnat O ovat kavennettua muotoa (katso kuvio 1) sivukuvana, niin että renkaan leveys kes-kileikkauksessa K-K (kuvio 3) on tuntuvasti pienempi kuin renkaan maksimileveys W2» joka esiintyy leikkauk-25 sessa G-G (kuvio 7). Tässä esimerkissä = 0/85, mutta muut suhteet ovat myös mahdollisia, esimerkiksi suhde voi olla jopa niin suuri kuin 0,97 tai niin pieni kuin 0,75 toiminnan tapahtuessa lieriöpinnoilla, joiden säteet ovat 20D - 1,5D. Tämän kavennetun rakenteen 30 edut käyvät selville katsottaessa kuviota 10, joka esittää kuvion 1 ketjua menossa sylinterin 11 ympäri. Näin ollen, kuten voidaan nähdä, kun sylinterin 11 säde Rc on 235,6 mm (toisin sanoen 3,ID) 76 mm:n rengasta 1 varten, tietyt renkaat, joiden ulkopinnat liit-35 tyvät sylinterin 11 pintaan, tekevät näin ulkopinnan 7641 1 6 koko kavennetulla osalla. Kun sylinterin 11 säde Rc on suurempi kuin 235,6 mm (esim. 267 mm, kuten katkoviivalla kuviossa 10 esitetään), sylinteriin 11 liittyvät renkaat tekevät näin pääasiassa vain toisistaan eril-5 lään olevissa kohdissa S^, S2. Lisäksi, kun kyseessä on 3,1 D < Rc £ oO / joko S^:n tai S2:n sijainti on leikkauksien H-H ja G-G välissä, kuten kuviossa 1 esitetään. Taivutusvipuvarsi V-^, jonka määrää etäisyys kummastakin kosketuspisteestä S-j_, S2 viereisen ren-10 kaan tasoon XY, on pienempi kuin kuviossa 12 esitetyn aikaisempaa rakennetta olevan renkaan vastaava taivutusvipuvarsi V2. Edellä mainittujen tukijärjestelyjen vuoksi taivutusmomenttivaikutukset, jotka johtuvat vinosta vetokuormituksesta T renkaaseen 1, ovat vä-15 hentyneet huomattavasti renkaassa verrattuna erilliseen keskipistekuormitukseen, kuten aikaisemmassa ankkurin kettingissä oli laita (pyöreä tanko), kuten kuviossa 12 esitetään. Kun sylinterin 11 säde Rc on huomattavasti pienempi kuin 235,6 mm, edut taivutusmomentin 20 pienentymiseen nähden ankkurikettingissä, jossa on 76 mm merkityt renkaat 1 käsiteltävän keksinnön mukaan, eivät ole niin suuret, mutta vakiintunut käytäntö on tällä alalla 76 mm ketjua käytettäessä, että ketjun-käsittelylaitteissa käytetään sellaisia kaarevuuksia, 25 joiden säde on yhtä suuri tai suurempi kuin 266 mm, ja on käytännöllistä ja mahdollista rajoittaa vastaavasti ankkuriklyysiniveliä ja aluksen rungon levytystä.

Lisäksi kylkiosien 3 pyälletyt sivut 8 sallivat renkaan pyörimisen pitkittäisakselinsa x-x ympäri 30 sen koskettaessa sellaiseen lieriöpintaan, jonka säde R > 3,1 D, niin ettei pistekuormitusta tukipisteessä tapahtu nivelen keskustassa. Myös pyällys on riittävä, niin että renkaat voivat mennä 4° viistoon 90° yli toisiinsa nähden, kun ne on kierretty lieriöpinnan yli 35 ja koskettavat siihen.

7 7 6 41 1

Renkaan 1 eräänä lisäpiirteenä on, että olake-osilla 7 on suurempi leikkaussyvyys, leikkauspinta-ala ja taivutusvastus kuin yläosilla 6. Kuvioista 4-6 voidaan nähdä, että näissä kuvioissa esitetyillä olake-5 osilla on suurempi syvyys ja pinta-ala kuin kuvion 2 keskiyläosan leikkauksella AA ja kuvion 3 keski-poi-kittaistasoleikkauksella KK.

Viitaten kuvioon 1 seuraava taulukko antaa pinta-alan, syvyyden (suunta S-S, kuvio 5) ja taivu-10 tusvastuksen (keskipisteen kautta kulkevan poikittais-akselin N-N suhteen) kuviossa 1 osoitetuille leikkauksille AA-KK suhdelukuna, jolloin relevantti arvo on leikkauksessa D-D.

Leikkaus Pinta-ala Syvyys Taivutusvastus (suhdeluku) (suhdeluku) (suhdeluku) AA 0,925 0,937 0,791 BB 0,938 0,944 0,861 CC 0,949 0,964 0,904 DD 1,000 1,000 1,000 2o EE 0,993 0,991 0,984 FF 0,933 0,952 0,879 GG 0,849 0,914 0,749 LL 0,747 0,730 0,566 KK 0,741 0,724 0,556 25 76 mm pyöreä tanko 0,945 1,206 1,133

Kun järjestetään suhteellisen suuri taivutus-vastus leikkaukseen DD, taivutusrasitukset vähenevät 30 olakkeissa 7, joissa tiedetään olevan suuri jännityksen keskitys pyöreästä tangosta valmistetuissa pylkkä-rengasketjuissa. Lisäksi taivutusvastuksen progressiivinen pienentyminen yläosaan päin tehostaa yläosaa 6 "kiertämään pyöreäksi" seuraavan, vierekkäisen renkaan 35 yläosa kuormituksen alaisena sekä rajoittamaan taipu- 8 7 6 41 1 mistä että tästä johtuen rasituksia yläosassa 6 ja laajentamaan kuormitusta yläosaan ja näin pienentämään vipuvartta, joka saa aikaan taivutusrasituksia olakkeis-sa 7. Liitoskylkien 3 leikkauksien suhteellisen pienet 5 taivutusvastukset huomattavalla etäisyydellä leikkauksen GG ja KK välissä mahdollistavat taipumisen ilman hyväksymisen kannalta suurta jännityksen keskitystä. Leikkauksien syveneminen olakkeissa 7 edistää myös epäkeskisyyden pienentämistä kuormituksen kohdistami-10 sen ja tukipisteiden välillä renkaissa, jotka ovat Iitteinä käyttö- ja välipyörien taskuissa, ja näin ollen tällaisten pyörien kautta menemisen aiheuttamien suurien taivutusrasituksien vähentämistä.

Kylkiosat yhteisen aukon 5 kummallakin puolel-15 la suppenevat vähän poikittais-keskitason suuntaan.

Tällä on se vaikutus, että renkaan ollessa kiristyksen alaisena pylkässä 4 esiintyy tuntuvasti pienentyneitä puristusvoimia. Tämä on päinvastoin kuin tavanomaisessa soikiorenkaassa, jossa vastaavat kylkiosat ha-20 jaantuvat erilleen sillä seurauksella, että erittäin suuria puristusvoimia esiintyy pylkässä, kun rengas on jännityksen alaisena. Suuresti vähentyneen puristusvoiman vuoksi pylkkä 4 voi olla kooltaan tuntuvasti pienempi, ja tämä aiheuttaa massan pienentymi-25 sen. Käsiteltävän keksinnön mukaisen, edellä mainitun renkaan massan vähennys voi olla todella noin 20 % tavanomaisiin pylkkärenkaisiin (pyöreä tanko) verrattuna - käsiteltävän 76 mm:n renkaan massan pitäisi olla noin 32 kg pyöreää tankoa olevaan 40,5 kg verrat-30 tuna.

Eräs erittäin merkittävä piirre edellä mainitussa, renkaita 1 käyttävässä ankkurikettingissä on, että se voi kokonaan korvata vastaavan tavanomaisen ankkurikettingin, ilman että nykyistä kettinginkäsitte-35 lylaitteistoa tarvitsee muuttaa.

7641 1 9

Renkaat 1 käsittävällä ankkurikettingillä on seuraavat lisäpiirteet: 1. Vahvennetut olakkeet 7 on muotoiltu niin, että niillä saadaan samat kuormituksensiirtovyöhykkeet 5 kuin tavanomaisella pylkkärengasketjulla, ja tästä johtuen rengas sopii tavanomaisiin kettingin nostolaitteisiin. Kuvio 11 esittää käsiteltävän keksinnön ankkurikettinkiä kettingin nostolaitteessa: katkoviiva esittää tavanomaisia ankkurikettingin rengas-10 ta kettingin nostolaitteen taskussa 12A. Kuormituksensiirtovyöhykkeet on merkitty W:llä kuvioissa 1 ja 11.

2. Tiivis rengasliitos on järjestetty yläosaan antamaan laajennustukea renkaiden väliin.

15 3. Keskustaleikkauksien KK taivutusvastus tai vuttamista varten poikittain renkaan tasoon nähden ylittäisi 5 h %:lla samanlaisen ketjun jaon omaavien, pyöreää tankoa olevien pylkkärenkaiden taivutusvastuk-sen.

20 4. C-pään yläosan leveys leikkauksessa AA on 5 % maksimierosta viereisen renkaan sivukylkien välillä .

5. Nyt käsiteltävän ketjun vääntöjoustavuus on, kun ketju on kiristetty elastista deformaatiota varten 25 ilman pysyvää tilaa, + 3 h° ketjun jokaisella jakopi-tuudella.

Renkaat voidaan tehdä valutoimintona, mutta ne voidaan valmistaa myös takomalla käyttämällä GB-patenttijulkaisuissa 353 131, 730 811 ja 822 241 se-30 lostettua tekniikkaa.

Käsiteltävän keksinnön mukainen, edellä esitetty ankkurikettinki eliminoi lisäksi tavanomaisen, soikean pylkkärengasketjun seuraavat epäkohdat: (a) Soikea pyörötankopylkkärengas käsittää kyl-35 jen yhtenäisen poikkileikkausalueen, joka ei ole jän- 7 6 41 1 ίο nitetty tasaisesti kuormituksen alaisena, muodostaen näin suuria paikallisia jännityksen keskityksiä, mikä lyhentää suuresti väsymisikää, ja aiheuttaa tarpeettoman suuren rengaspainon, mihin liittyy vähäinen omi-5 naislujuus.

(b) Suhteellisen pitkällä pylkällä ellipsin pienemmässä halkaisijassa on oltava paksu leikkaus, jotta se pystyy kantamaan suuret puristuskuormitukset, jotka ovat noin 40 % ketjun jännityksestä ja aiheu- 10 tuvat renkaiden soikeasta muodosta, ja se tekee pylk-kärenkaan näin ollen tarpeettoman raskaaksi.

(c) Hyvin pienet kosketuspinnat vierekkäisten renkaiden kuormituksensiirtopintojen välissä lisäävät näiden kuormituksensiirtopintojen nopeaa kulu- 15 mistä.

Muunnelmat ovat tietysti mahdollisia. Esimerkiksi renkaan poikkileikkaukset voisivat olla jotakin muuta muotoa kuin tässä esitettyjä. Käsiteltävä keksintö käsittää todella "kavennettua" muotoa olevan 20 renkaan, jolloin renkaan poikkileikkaukset ovat pääasiassa ympyrän muotoisia. Eräässä muunnelmassa yläosan sisäpinnassa on tasoitettu osa, kuten kuviossa 2 katkoviivalla esitetään, kuormituksen levittämiseksi vierekkäisten renkaiden välille valmistusto-25 leransseista riippumatta ja nimenomaan taivutusmo-mentin vähentämiseksi jokaisessa renkaassa jakamalla näin syntyneen, kohdistetun vetokuormituksen kahteen puoliskoon, joista kumpikin on tietyllä etäisyydellä ketjun akselista, jolloin syntyneen, kohdistetun veto-30 kuormituksen kummankin mainitun puoliskon momentit viereisten, suuresti jännitettyjen leikkauksien (esimerkiksi leikkaukset DD, EE ja FF) nollalinjalla vähenevät tuntuvasti, ja näin ollen huippuvetorasituk-set vähenevät myös tuntuvasti tällaisissa leikkauksissa. 35 Tyypillisesti tasoitettu osa, joka on esitetty katkoviivalla, on 20-40 mm leveä 76 mm:n ketjua varten.

7641 1 11

Vaikka kuvio 1 esittääkin ketjurengasta, joka on kavennettu katsottuna suorassa kulmassa renkaan XY tasoon nähden, olisi mahdollista järjestää rengas niin, että kavennusvaikutus on olemassa, kun rengasta katso-5 taan 40-90° kulmassa renkaan tasoon nähden, vaikkakaan rengas ei ole tällä tavoin kavennettu katsottuna suorassa kulmassa tasoon XY nähden. Kuviot 14 ja 15 esittävät tätä vaihtoehtoista rakennetta: kun kuvion 15 rengasta katsotaan nuolen OV suunnassa, kavennusvai-10 kutus on ilmeinen vinottain järjestettyjen pyällysten 8^ ja 82 vuoksi. Kun kuvioiden 14 ja 15 rengas tuetaan lieriöpintaan, jonka säde on 3,1 D, ja renkaan XY tason ollessa vino lieriön akseliin nähden rengas tukeutuu suunnilleen samalla tavalla kuin kuviossa 15 10 esitettyyn renkaaseen liittyen on selostettu, ja tämä saa aikaan vähenemistä taivutusmomenttirasituk-sessa tavanomaiseen pyörötankorenkaaseen verrattuna. Nimenomaan silloin, kun lieriön säde on suurempi kuin 3/1 D, renkaalla on erillään oleva kaksipistekosketus 20 lieriöpintaan. Kuvioiden 14, 15 rengasrakenteella on määrättyjä etuja, koska lieriömäisen, ei taskuilla varustetun ohjaimen ympäri menevän ketjun toimintatapa on vino ohjaimen akseliin nähden (esim. 45°). Jotta muunnetulle renkaalle saadaan tyydyttävä jännitys-25 karakteristiikka, poikkileikkausalue pidetään kavennetussa osassa suunnilleen samanlaisena kuin kuvion 1 renkaan (76 mm:n rengasta varten) poikkileikkausalue. Tämä aiheuttaa sen, että aukkojen 5 sivut ovat vähän hajaantuvaa muotoa, kuten kuviosta 14 nähdään, jol-30 loin pylkkä 4 joutuu suurempien puristuskuormituksien alaiseksi.

Kuvio 13 esittää kuvion 1 ketjua tuettuna lieriöpintaan 11 säteen ollessa 3,1 D ja vinossa kulmassa pintaan nähden, toisin sanoen keski-poikittaisakseli 35 Y-Y on vino lieriöpinnan 11 keskiviivaan (ei esitetty) 7641 1 12 nähden ja pyälletty osa 8 mahdollistaa tuetun ketjuren-kaan "kääriytymisen" lieriöpinnan ympärille. Kuvioiden 14, 15 ketju tuetaan samalla tavalla kuin kuviossa 13, kun ketjurenkaat on järjestetty vinoasentoon, kuten 5 esitetään.

Claims (11)

13 7 6 4 1 1

1. Ketju, joka käsittää sarjan toisiinsa liitettyjä renkaita (1), joissa on vastakkaiset C-muotoiset päät 5 (2), jotka on yhdistetty liitoskylkiosilla (3), katsottuna suorassa kulmassa C-muotoisia päitä (2) ja liitoskylki-osia (3) leikkaavan vaakasuoran, renkaan tason määrittelevän symmetriatasoon (Y-Y) nähden, jokaisen C-muotoisen pään (2) käsittäessä keskiyläosan (6) ja olakkeet (7), jotka 10 sijaitsevat keskiyläosan (6) molemmin puolin, tunnet-t u siitä, että jokaisen olakkeen (7) poikkileikkauksen taivutusvastus renkaan tasoon (Y-Y) nähden pystysuorassa olevan akselin suhteen on suurempi kuin sitä vastaavan keskiyläosan (6) poikkileikkauksen vastaava taivutus- 15 vastus.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ketju, tunnettu siitä, että poikkileikkauksien syvyys mitattuna renkaan tasossa (Y-Y) on suurempi kummassakin olakkees-sa (7) kuin keskiyläosassa (6) .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen ketju, tunnettu siitä, että poikkileikkaukset yläosassa (6) ja olakkeessa (7) käsittävät vastakkaiset kaarevat osat (1,0, kuviot 4-8) toisen kaarevan osan (O) kaare-vuussäteen ollessa tuntuvasti suurempi kuin toisen osan 25 (I) kaarevuussäde.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ketju, tunnettu siitä, että renkaassa (1) on keskipylkkä (4).

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai- 30 nen ketju, tunnettu siitä, että jokaisen olakkeen (7) poikkileikkauksen taivutusvastus renkaan tasoon (Y-Y) nähden pystysuorassa olevan akselin suhteen on suurempi kuin vastaavan liitoskylkiosan (3) vastaava taivutus-vastus .

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ketju, tun nettu siitä, että poikkileikkauksien syvyys mitattu- 14 7 6 4 1 1 na renkaan tasossa (Y-Y) on suurempi kummassakin olakkees-sa (7) kuin liitoskylkiosissa (3).

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen ketju, tunnettu siitä, että keskipylkkä (4) on poikkileikkauk- 5 seitaan suorakulmainen pylkän poikkileikkauksen ollessa minimissään renkaan tasossa (Y-Y).

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ketju, tunnettu siitä, että jokainen rengas (1) on konstruoitu siten, että renkaan (1) ulkoprofiili on kavennettu lii- 10 toskylkiosien (3) kohdalta katsottuna suorassa kulmassa renkaan tasoon (Y-Y) nähden.

9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen ketju, tunnettu siitä, että jokainen rengas (1) on konstruoitu siten, että renkaan (1) ulkoprofiili liitoskylkiosien 15 (3) kohdalta on pyälletty katsottuna 40°-90° kulmassa ren kaan tasoon (Y-Y) nähden.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ketju, tunnettu siitä, että renkaan (1) kavennetun osan leveys (W^) on korkeintaan 95 % renkaan tasossa (Y-Y) mitatusta 20 renkaan (1) maksimileveydestä (W2)·

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen ketju, tunnettu siitä, että kavennetun osan leveydessä on 10 % vähennys verrattuna renkaan (1) maksimileveyteen. 7641 1