FI73617B - Svaerd. - Google Patents

Description

1 73617

Terälaippa Tämä keksintö liittyy terälaippioihin, tarkemmin sanoen pidennettyjen laippojen irrotettavasti päästettävästi toisiinsa 5 liittyvien osien keskinäisen liitoksen lujittamiseen. Näiden laippojen pituus on huomattavasti suurempi kuin leveys. Keksintö liittyy erityisesti osiinjaettuihin terälaippoihin, joita käytetään ketjusahoissa, jolloin terälaipan nokkaosa on tehty irrotettavaksi terätangon pääosasta, korjausta tai vaihtoa varten.

10 Liittämällä valmistettuja taikka osiinjaettuja laippoja voidaan käyttää hyväksi mitä moninaisimmissa olosuhteissa teollisuuden piirissä. Milloin liittämistä suoritetaan, on hyvä varautua järjestelyllä, joka varmistaa osien kytkeytymisen toisiinsa täysin lomittain. Rakenteen tulee olla luja toisiinsa liite-15 tyssä asennossa ja kunkin osan yhteensopivuuden, kiinnitettä-vyyden ja irrotettavuuden tulee olla hyvä. Näin aikaansaadun liitoksen lujuuden on oltava täysin luotettava kuormitettavuudel-le asetettujen rajojen sisällä.

Tarkemmin ottaen voidaan todeta, että ketjusahateollisuus 20 on ottanut käyttöön liittämällä taikka osiinjakamalla valmistetun teräslaipparakenteen ammattikäyttöön tarkoitettujen sahojen tietyllä kokoalueella ja kotitarvekäyttäjien tietyllä kokoalu-eella, jolloin osiinjaettu laippa käsittää pääosan ja vaihdettavan pyöreän kärki- tai nokkaosan, jonka varassa ketjupyörä on 25 pyörivästi kiinnitettynä, sisäpuolelle sopivien laakereiden avulla asennettuna ja sovitettuna tukemaan ja ohjaamaan päättymätöntä sahaketjua, kun tätä pyöritetään uloimpana olevan kaarenmuo-toisen terälaippakärjen ympäri.

Osiinjaettujen terälaippojen käyttöönotto on materiaalin 30 kannalta katsoen pidentänyt laipan käyttökelpoista kestoikää kokonaisuudessaan. Tämä johtuu siitä, että pyöreä nokkaosa, joka normaalisti on alttiina suuremmalle kulutusrasitukselle ja huonommalle kohtelulle, voidaan korjata tai vaihtaa uuteen.

Käytettäessä osiinjaettua terälaippaa ketjusahan käyttäjä 35 voi irrottaa ja vaihtaa vaurioituneen nokkaosan jo kentällä tarvitsematta mitään monimutkaisia työkaluja tai laitteita.

2 73617

Useita osiinjakamalla tai osista kokoamalla valmistettuja terälaipparakenteita on tuotu esiin aikaisemmin julkaistuissa patenteissa. Samoin useita tällaisia rakenteita on valmistettu ja myyty, joista eräät on edelleenkehitetty näistä patenteista.

5 Seuraavat USA:n ja Kanadan patentit kuvaavat joukon vaih toehtoisia ehdotuksia, jotka antavat taustaa niille rakenteille, jotka tässä selostettavan ja kuvattavan keksinnön mukaan voivat ilmentyä, nimittäin: USA:n patentit 2,838,833; 2,888,964; 2,962,061; 3,124,177; 10 3,762,047 ja 3,949,475

Kanadan patentit 506,987; 607,857; 696,847; 737,679 ja 1 , 026,651 .

Tarkasteltavana olevan tyypin mukainen osiinjaettu terä-tai johdelaippa voi olla saatu pidennetystä, suhteellisen pak-15 susta, sopivasta teräslaipasta tai -levystä, joka on varustettu kehäuramuodostuksella, joka on valmistettu työstämällä ja tämän jälkeen suoritetulla lämpökäsittelyllä saatettu omaamaan käyttökelpoisen kovuuden.

Yleisenä käytäntönä tukevampien terälaippojen tapaukses-20 sa, joissa ei käytetä mitään ketjupyöriä tai nokkapyöriä, on tiettyjen reunojen, erityisesti pyöreän muodon omaavien kärki-tai nokkaosien reunojen kulutuskestävyyden lisäämiseksi käyttää niissä ainetta, joka tunnetaan kauppanimellä "Stelliitti" ja joka lisää kulutus- ja rasituskestävyyttä ja vähentää vaurioi-25 tumista, joka aiheutuu tällaiseen alueeseen kohdistuvista kitkavoimista, erityisesti, kun nokkaosaa käytetään poraukseen tai upotusleikkaukseen.

Terälaipan tyypillinen uramuodostus käsittää yhtäläisin välein toisistaan olevat kiskoelimet, jotka on järjestetty ke-30 hänsuuntaisiksi ja uloimmaksi pitkittäisistä reunoista ja kaa-rimuodon omaavlsta kärki- tai nokkaosan reunoista, tällaisen uramuodostuksen mittojen ollessa valittuna niin, että uran pohja on alempana kuin terälaipalle kiinnitettävän teräketjusilmu-kan keskeisesti sijoitettujen vetonivelien jalat tai ruoteet ja 35 niin, että reunustavat kiskomuodostukset tukevat tällaisen ketjun sideliuskoja taikka sivuniveliä, kun ketjua pyöritetään radallaan terälaipan kehän ympäri.

3 73617

Terälaipat voidaan myöskin valmistaa kaksikerroksisina tai kolmikerroksisina rakenteina. Yleisempi kolmikerroksinen laminaatti on kehitetty kolmesta sopivasta teräslaipasta tai -levystä, uloimpien reunustavien levyjen tyypillisesti ollessa 5 mitoistaan ja ulkomuodostaan samanlaisia ja keskelle sijoitetun tai kerrostetun levyn ollessa ulkomuodostaan reunuslevyja vastaavaa, mutta mitoiltaan pienempi niin, että koottuna ja kerrostettuna yhdysrakenteinen laippa omaa edellä mainitun kehän-suuntaisesti etenevän parin kiskoelimiä uloimmalla osallaan.

10 Kerrostettujen laippojen kiskoelimet, erityisesti ne osat, jotka rajoittuvat kärki- tai nokkaosaan, ollen alttiina samalle liialliselle kulutukselle ja huonolle kohtelulle, suojattiin samoin tavallisesti laittamalla niihin "Stelliittiä" tai muuta sopivaa materiaalia.

15 Suoraan pyöritettävien ketjusahojen käyttö johti suures ti lisääntyneeseen kulumiseen ja terälaippojen huononemiseen. Ehdotetut ratkaisut sisälsivät rullanokan ja ketjupyöränokan käyttöönoton.

Joko yhden kappaleen muodostavien tai kerrostettujen terä-20 laippojen muuttamisella niin, että niihin järjestettiin pyörivä nokkapyörä taikka ketjupyörä asennettuna laakereiden varaan tällaisen terälaipan nokkapään viereen, teräketju voitiin kuljettaa nokan ympäri ilman läheistä kosketusta kiskopintoihin ja näin vähentää kitkakosketusta ja kulumista.

25 Varhainen esimerkki nokkaosan varassa olevasta ketjupyö- rästä on kuvattu ja selostettu USA:n patentissa 2,316,997.

Terälaipparakenteet ja teräketjuosat ovat pienentyneet kooltaan ja rullanokka- ja ketjupyöränokkalaippojen toiminnalliset ominaisuudet ovat parantuneet, osittain johtuen pienem-30 pien ja kevyempien pyörityspäiden tulosta markkinoille.

Tällaisesta parantuneesta suorituskyvystä ja pidemmästä odotettavissa olevasta käyttöiästä huolimatta oli silti hyvä, vaikkakaan ei välttämätöntä varautua osiinjaettuun terälaippa-rakenteeseen, jossa nokkaosat tai- kokoonpanot voitiin vaihtaa 35 välittömästi vaurion jälkeen, mistä oli seurauksena kehitys parempiin liitosrakenteisiin, esimerkiksi sellaiseen, joka tuotiin esille US-patentissa 3,762,047.

4 7361 7

Osiinjaetussa terälaipassa, joka on esitetty US-paten-tissa 3,762,047, käytetään hyväksi terälaipan pääosaa, jossa on haaroitettu rajakkaisen pään reunamuodostus nokkaosaan päin ja joka on mukautettu ottamaan vastaan nokkaosaan kuuluvat vastaa-5 vin välein sijoitetut ulokkeet. Nokkaosa on tällöin varustettu sopivilla välissä olevilla lujitusvälikkeillä, jotta saavutettaisiin tarkka yhteensovitus, kun osat liitetään aivan yhteen.

US-patentissa 3,762,047 on kuvattu terälaipan pääosan haarat, kun ne on asian vaatimalla tavalla lämpökäsitelty tai 10 liekkikarkaistu. Tällaiset haarat pyrkivät kuitenkin muuttumaan mitoiltaan tämän alueen osalla, jolloin tarvitaan jälkeenpäin suoritettava korjaushionta.

Lisäksi tällaisella järjestelyllä on huomattu, kun nok-kaosaa käytetään vipuamiseen taikka kun sitä kierretään, haa-15 roihin kohdistuvat voimat pyrkivät aiheuttamaan ennenaikaista väsymistä ja vikaantumista.

Edelleen kuten huomataan, US-patentin 3,762,047 osiin-jaettu terälaippa sisältää rajakkaisen pään reunamuodostukset, jotka ovat poikittaiset pitkittäisakseliin nähden, ja erityi-20 sesti yhdysrakenteisten kiskomuodostusten rajakkaisalueella pää-tereunat ovat yhteisessä poikittaistasossa.

Sahaketjun päättömällä silmukalla, kun sitä liikutetaan tällaisen kiskon epäjatkuvuuskohtien ylitse, on taipumus muodostaa seisova aalto, joka saa aikaan vastavoimia. Nämä voimat 25 aiheuttavat pahoja kulumakuvioita laipan kehään, lyhentäen tällä tavoin tällaisen laipparakenteen käyttöikää.

Tämän keksinnön pääasiallisin tarkoitus on muodostaa laippaliitos pidennettyjä tankoja varten ja erityisesti, siihen verrattuna mitä aikaisemmin terälaippojen suhteen on tuotu esiin, 30 huomattavasti lisätyn lujuuden ja paremmat suoritusarvot. Tarkemmin sanoen keksinnön tarkoitus on antaa parannettu rakenne niiden laippaosien vierekkäisillä alueilla, jotka normaalisti ovat alttiina ylenmääräiselle kulumiselle, jolloin kulutuksen ja väsymiskuvioiden luonne tulee muutetuksi ja laippaosiin koh-35 distuva kuormitus jaetuksi uudelleen niin, että kunkin laippa-osan kestoikää erikseen huomattavasti lisätään.

Il 5 73617

Vielä eräs tärkeä tarkoitus on aikaansaada laipan liittämistä varten sellaiset yhteenkytkeytyvät rakenteet, jotka minimoivat lämpökäsittelyn eri vaiheiden aiheuttamat mittamuutok-set niin, että korjaukset mitoitukseen voidaan saavuttaa jo 5 yleisin keinoin turvautumatta laajoihin hiontatoimenpiteisiin.

Vielä hyvin tärkeä tarkoitus on aikaansaada osiinjaettu-jen terälaippojen tapauksessa yhdysrakenteinen kiskojärjestely, joka pyrkii minimoimaan mahdollisten seisovan aallon syntymisen liikutettavassa teräketjussa ja näin vähentää niitä erityisiä 10 vaurioita, jotka ovat luettavissa tämän ilmiön vaikutuksen tiliin.

Vielä yksi tarkoitus on antaa osiinjaetulle terälaipalle suurempi kokonaislujuus ja käyttökelpoisuus uhraamatta mitään niistä ominaisuuksista, joita nykyään markkinoilla kaupan ole-15 villa terälaipoilla on.

Keksinnälle on pääasiallisesti tunnusomaista, että toisen osan 12 molemmissa vastakkaisissa pintamuodostuksissa on asetussyvennykset 64, 66, jotka ovat siirretyssä asennossa toisiinsa nähden ja kumpikin on viereisen päätymuotonsa 62 rajoit-20 tama, että toisen osan 14 vastakkaisista pintamuodostuksista kukin käsittää yhteensopivan ulokkeen 100, 162 kutakin asetus-syvennystä varten, jotka ovat vastaavasti siirretyssä asennossa toisiinsa nähden ja kukin on viereisen päätymuotonsa 62 osan laajuudelta rajattu ja että vastakkaiset asetussyvennykset ja 25 ulokkeet ovat luistavasti saatettavissa yhteen ainakin niiden yhdessä aksiaalisessa pituussuunnassa laippaosien pituussuuntaiseksi siirtämiseksi päittäiseen yhdistävään asentoon ja pois siitä.

On selvää, että järjestämällä tällaisen siirtymän ja 30 järjestämällä laajat rajakkaisuudet yhteensopivilla asetus-syvennyksille ja ulokkeille, rakenteisiin kohdistuvat kuormitukset jakaantuvat huomattavasti laajemmille alueille, valaistuna esimerkillä sellaisten syvennysten ja ulokkeiden rajak-kaisuuden ääriviivoista, jotka eivät ole toisiinsa rajoittuvia 35 ja jotka piirtyvät vastakkaisina, ei toisiansa leikkavina ratoina. Muita keksinnölle tunnusomaisia erityispiirteitä on kuvattu patenttivaatimuksissa 2-25.

6 73617

Keksinnön etuna on myös rakenteen symmetrisyys/ sillä sen mukaisesti tarvitaan ainoastaan kaksi muottia suositellun laminaattikokoonpanon neljän osan tuotantoa varten.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa tarkastelemaan lähemmin 5 piirustuksissa esitetyn yhden suoritusesimerkin avulla, jolloin kuvio 1 on pystykuvaus sivulta tämän keksinnön mukaan tehdyn osiinjaetun terälaipan yhdestä suoritusmuodosta, kuvio 2 on suurennettu pystykuvaus sivulta kuvion 1 terälaipan pääosasta katkaistuna ja esitettynä kärki- tai nokkaosan 10 kanssa, osan nokkaosasta ollessa samoin leikattuna pois sisäisen rakenteen paljastamiseksi, kuvio 3 on poikkileikkaus kuviossa 2 kuvatuista terälaipan osista, kuvion 2 viivoja 3-3 pitkin, kuvio 4 on poikkileikkaus samoista terälaipan osista, 15 mutta leikattuna kohtisuorasti kuvion 3 poikkileikkaussuuntaan nähden ja kuvion 2 viivoja 4-4 pitkin, kuvio 5 on pystykuvaus sivulta samankaltaisesti kuvioiden 1 ja 2 kanssa, mutta hieman muunneltuna ja keksintöä ilmentävänä, osan terälaipan pääosasta ollessa leikattuna pois, 20 kuvio 6 on poikkileikkaukuvaus kuvion 5 terälaipan osis ta pitkin kuvion 5 viivoja 6-6, ja kuvio 7 on räjähdyskuvaus osiinjaetun terälaipparaken-teen niistä osista, jotka on esitetty kuviossa 2, tarkkojen äärimuotojen paljastamiseksi osien tietyissä keskinäisissä suhteissa 25 ja erityisesti terälaipan osien kunkin erikseen muodostamisen toistensa suhteen siirrettyjen asettumissyvennysten ja asetus-ulokkeiden ääriviivojen paljastamiseksi.

Kuviossa 1 viitenumerolla 10 esitetty pidennetty laippara-kenne saa terä- tai johdetangon muodon ja se sisältää terälaipan 30 pääosan 12 varustettuna irroitettavalla pyöreällä kärki- tai nokkaosalla 14, joka on siihen kiinnitetty irrotettavasti lukumäärältään kolmen aukon 16 avulla, jotka sijaitsevat keskeisesti kummankin yhteensopivan osan suhteen erikseen ja joihin voidaan laittaa sopivat ankkurointiniitit tai muut samankaltaiset 35 kiinnittimet, jotka ovat riittävän lujat pitämään laippaosat 12 ja 14 yhdessä käytön aikana.

7 73617

Terälaipan pääosa 12 on mukautettu siihen, että sen pää, joka on kauempana nokkaosasta 14, kiinnitetään sopivaan moottori-kehykseen tai -kannattimeen (ei esitetty kuvissa) aukkojen avulla, jotka on yleisesti osoitettu viittellä 18, yhdessä näihin 5 liittyvien kierteitettyjen tappien ja puristuslaitteiden avulla (ei esitetty kuvissa), jolloin aikaansaadaan luja kiinnitys moottoriin.

Ketjusahan terälaipan osat 12 ja 14 omaavat vastakkaiset, pitkittäisessä tasossa olevat olennaisilta osiltaan yhdensuuntai-10 set pintamuodostukset 20, 22, 24 ja 26 kummallakin puolella erikseen, jotka pintamuodostukset rajoittuvat vastakkaisiin, pitkittäisessä tasossa oleviin yhteensopiviin reunamuodostuksiin 28, 30, 32, ja 34, jotka kummatkin sijaitsevat pitkin vastakkaisia reunojaan erikseen.

15 Nokkaosa 14 on muodostettu sillä alueella, joka on kauem pana terälaipan pääosasta 12, kaarimaiseksi reunamuodostukseksi 36, jolle on valittu säde (tai säteet) ottaen huomioon tällaisen terälaipan yhteydessä käytettävän teräketjun koon ja jakovälin.

Reunamuodostukset 28, 30, 32 ja 36 omaavat kukin erik-20 seen keskeisesti sijaitsevan uramuodostuksen tai syvennyksen ulospäin avautuvana ja sen syvyisenä, että se omaa, terälaipan pääosan 12 tapauksessa, pitkittäisessä tasossa olevat pohjasei-nämät 38, 40 kussakin erikseen tasalevyisinä. Lisäksi sitä reunustavana on tasavälisesti toisistaan erillään olevat, ylösnou-25 sevat, pitkittäisissä tasoissa olevat kiskoelimet 42a, 42b, 44b kussakin erikseen.

Kunkin uramuodostuksen 28, 30 pöhjaseinämien 38, 40 syvyys erikseen on valittu olemaan hieman alempana osaksi katkoviivoilla kuviossa 2 esitetyn teräketjun silmukan vetoniveliä 30 46 ja antamaan niille vapaan kulun, kiskoelimien 42, 44 ollessa riittävän tasavälein toisistaan sijoitettuna muodostamaan lujan tuen liikutettavan teräketjun silmukan 48 sideliuskoille ja nivelille 50. Tämä on esitetty katkoviivoin kuviossa 2.

Pitkittäisissä tasoissa olevat, yhteensopivan nokkaosan 35 14 pintamuodostukset 24, 26 ja reunamuodostukset 32, 34, 36 ovat muodostuneet kahdesta tasavälein toisistaan olevasta levystä, jotka parhaiten kuviossa 7 nähtävänä ovat vastaavasti tun- β 7361 7 nistettavissa viitenumeroiden 52 ja 54 avulla. Levyt 52, 54 ovat kiinnitetyt toisistaan erottamisen estämiseksi niiteillä ja niitä pitää tasavälisellä etäisyydellä toisistaan välissä oleva loittolevy 56 ja ketjupyöräkokoonpano 58, loittolevyn 56 ja ket-5 jupyöräkokoonpanon 58 kummankin yhtäläisen paksuutensa ansiosta muodostaessa tasavälisen erotuksen levyden 52, 54 kehän ympäri kiertäville reunoille, vastaten kiskoelimien 42a, 42b, 44a ja 44b erotusta toisistaan, jolloin laippaosien 12 ja 14 ollessa asetettuna päittäin rajakkaiseen yhteyteen teräketjusilmukan 10 48 vetonivelet 46 ja sivunivelet 50 ovat vaivatta asetettavissa väliin ja tuetut reunoilla, jotka muodostuvat reunamuodotuksis-ta 32, 34 ja 36.

Terälaipan pääosa 12 päättyy uloimmassa päässään poikit-taistasossa olevaan päätymuotoon 60, joka parhaiten on nähtä-15 vissä kuviossa 7.

Yhdysrakenteisen laipan nokkaosa 14 päättyy samoin sisem-mässä päässään, joka on kauempana pyöreästä reunamuodostuksesta 36, poikittaisessa tasossa olevaan päätymuotoon 62, joka parhaiten nähtävänä on kuvioissa 1 ja 2.

20 Pitkittäisessä tasossa olevat terälaipan pääosan 12 vas takkaiset, yhteensopivat pintamuodostukset 20, 22 ovat kumpikin varustetut asetussyvennyksellä 64, 66, jolloin kumpikin on erikseen rajoittuneena sisäpuolisesti pitkittäisiin laita- tai reunaosuuksiin 68, 70 vastaavasti ja poikittaisiin laita- tai 25 reunaosuuksiin 72, 74 vastaavasti, jotka reunaosuudet yhdistävät niiden välillä olevat kaarevat laita- tai reunaosuudet 76, 78 vastaavasti.

Asetussyvennykset 64, 66 ulottuvat kumpikin erikseen pitkin osaksi poikittaissuuntaista reunamuodostusta 80 vastakkai-30 silla puolilla ja vastakkaisiin suuntiin ja yhtyvät kummatkin erikseen pitkittäisen reunamuodostelman 28, 30 viereisten osuuksien kanssa ja niillä on yhtäläinen syvyys koko laajuudellaan niin, että ne paljastavat vastakkaiset kiskoelimet 42b ja 44a pitkin osaa edellä mainituista vastakkaisista reunamuodostel-35 mistä 28, 30.

Täten huomataan, että asetussyvennykset 64, 66 avautuvat kumpikin vastaavasti vastakkaisiin reunamuodostuksiin 28, 30 ja tl 9 73617 pitkittäissuunnassa reunamuodostukseen 80 ja sitä pitkin ja että asetussyvennyksen 64 reunat 68, 72, 76 ja asetussyvennyksen 66 reunat 70, 74, 78 yhdessä reunamuodostuksen 80 kanssa muodostavat terälaipan pääosan 12 omaaman päittäisen reunamuodostuksen 60. 5 Lisäksi kuvioihin 1-4 viitaten huomataan, että asetussy- vennykset 64, 66 ovat yhtä paljon siirretyt sivuun ja ne ovat kehäpituudeltaan samanlaiset suositellussa ilmentymässään omaten 180° käänteisen symmetrisyyden; toisin sanoen, jos kuviossa 7 osevaa terälaipan pääosaa 12 käännettäisiin 180° verran sen pit-10 kittäisen akselin ympäri, asetussyvennyksellä 66 olisi täsmälleen sama ulkonäkä ja mitoitus kuin mikä asetussyvennyksellä 6 4 on.

Voidaan myös vetää johtopäätös, että kuvioissa 1-4 ja 7 kuvatussa keksinnön suositellussa suoritusmuodossa viitemumeroin 15 64 ja 66 havainnollistetut asetussyvennykset eivät ainoastaan ole siirretyt suhteessa toisiinsa ja suhteessa pitkittäisiin ak-seleihinsa, vaan että ne limittyvät keskellä, kuten kohdassa 82, niiden vastaavia pitkittäisiä ja vastakkaisia, yhteensopivia pintamuodostuksia 20, 22.

20 On hyvä järjestää tällainen limitys siinä tarkoituksessa, että näin laajennetaan ja samalla maksimoidaan laippaosan 12 käytettävänä olevaa poikkileikkauspintaa kestämään muodonmuutoksia, joita kiertovääntö tai vipuaminen aiheuttaa. Tällaiset alueet voidaan käsitteellisesti kuvata sen laajuuden ja suunnan 25 avulla, jonka vastaavat reunaosuudet 68, 72, 76 asetussyvennyk-sestä 64 ja vastaavat reunaosuudet 70, 74, 78 asetussyvennyk-sestä 66 ottavat.

Tällainen järjestely antaa olennaisen parannuksen rakenteisiin kohdistuvien yhdysrakenteisen laipan kuormitusten uudel-30 leenjakautumiseen aikaisempiin järjestelyihin verrattuna.

Keksinnön mukaan osiinjaetussa terälaipassa yhteensopivalla osalla on kärki- tai nokkakokoonpano, joka käsittää loit-tolevyn tai sisäkkeen 56 ja ketjupyöräkokoonpanon, kuten aikaisemmin selostettiin.

35 Ketjupyöräkokoonpano 58 sisältää keskiloitto-osan 84, jolla on kehällä oleva laakerirengas 84a ja ulompi ketjupyörä-osa 86 kiinnitettynä sopivalle rullalaakerille 88. Ketjupyörä- 10 7361 7 osalla 86 on sisinnä sisempää rengasta 84a täydentävä ulompi rengas 90 ja uloimmaksi on järjestetty tasavälein sujoitetut hampaat 92, joille on valittu rakenne yhteensopivasti tällaisten hampaiden 92 varassa liikkuvan teräketjun 48 jakovälin kanssa.

5 Keskellä oleva loittoväline 84 on kiinnitetty kohdistet tujen aukkojen ja niittien avulla, kuten kohdassa 94, vastaavasti päällä oleviin sivulevyihin 52, 54, ketjupyöräosan 86 ollessa mitoitettuna pyörimään liukuen näiden välillä rullalaake-rin 88 varassa, kaikki yleisesti tunnetulla tavalla.

10 Loittoväline 56 on ankkuroitu kohdistusaukkojen 96 ja 96b sekä tarvittavien ankkurointiniittien avulla ja sen ketjupyörä-kokoonpanoa kohti oleva reuna 98 on kaareva osittain rengasmaisen kanavan tai tunnelin muodostamiseksi, jotta edistettäisiin sen mahdollisen jätteen pyyhkäisyä pois, jolla olisi taipumus 15 kerääntyä levyjen 52, 54 väliin ketjusahan käytön aikana.

Yhtäläisen paksuuden, joka paksuus vastaa keskellä olevan loittovälineen 84 paksuutta, omaava loittoväline 56 kiinnittää vastaavasti levyt 52, 54 yhtäläisille etäisyyksille toisistaan, mutta päättyy sisäpuolisesta kehällä oleviin reunamuodostumiin 20 32, 34 vastaanottamaan niiden kannattavia, vastakkaisia reuna- muodostumia 39 ja 32 pitkin kulkevan teräketjun vetonivelien 46 kulun.

Sivulevyillä 52, 54 kehän rakenne on samanlainen, mutta kun ne on sijoitettu vastakkaisen nokkaosan muodostavaan yhtey-25 teen ja kiinnitetty yhteen, jolloin nillä on 180° käänteinen symmetrisyys.

Pituussuuntaiset levyjen 52, 54 vastakkaiset pintamuodos-tukset 24, 26 sisältävät vastakkaisilla puolillaan sivuun siirretyt ulokeosuudet 100, 102, jotka rajoittuvat vastaavasti sisä-30 puolisiin ympäryslaitoihin taikka reunamuodostelmiin 104 ja 106 vastaavasti pituussuuntaisiin reunamuodostumiin 108, 110. Levyillä 52, 54 on vastaavasti viereiset poikittaissuunnassa ulottuvat siirretyt reunaosuudet 112, 114, jolloin vastaavien siirrettyjen ulokeosuuksien 100, 102 laitamuodot sopivat yhteen kuvioissa 1 35 ja 2 osoitetun terälaipan pääosan 12 vastaavien asetussyvennyk-sien 64, 66 ympäryslaajuuden kanssa. Sisälaita tai reunaosuus 104, 106 muodostavat tällöin yhdessä reunosuuksien 112, 114 11 7361 7 kanssa laipan nokkaosan 14 päittäisen reunamuodostelman 62. Pituussuuntaiset reunamuodostukset 108 ja 110 ovat vastaavasti yhteensopivassa asennossa osana pitkittäisistä reunamuodostuksis-ta 28, 30, 32 ja 34, kannattaen niitä pitkin liukuvassa koske-5 tuksessa olevaa liikkuvaa teräketjua 48.

Lisäksi vastaavien asetussyvennyksien 64, 66 ja ulokeo-suuksien 100, 102 käänteisen 180° symmetrisyyden johdosta voidaan vetää se johtopäätös, että nokkaosan 14 saattaminen pitkit-täisesti ja aksiaalisesti kosketukseen terälaipan pääosan 12 10 kanssa voidaan vaivatta toteuttaa jommassa kummassa aksiaalisessa asennossa.

On ilmeistä, kun edelleen tutkitaan erityisesti kuvioiden 2 ja 7 terälaippaosia 12 ja 14, että pituussuuntaisten reunamuo-dosbuksien 28, 32 yhtymäkohdat 116, 118 ovat siirretyt pitkit-15 täisesti samoin kuin reunamuodostusten 30, 34 yhtymäkohdatkin.

Kun nokkaosa 14 siirretään täyteen päittäin rajakkaiseen kohdistukseen terälaipan pääosan 12 kanssa kuten aikaisemmin selostettiin, ulokeosuudet 100, 102 sopivat yhteen astussyvennys-ten 62, 64 kanssa ja poikittainen reuna 80 menee päittäin reunojen 20 112, 114 kanssa niin, että syntyy hyvin luja keskinäinen liitos.

Erityisistä sen ansiosta, että yhtymäkohdat 116, 118 ja 120, 122 ovat toisiinsa nähden siirretyt, seisovan aallon kuviot, joita normaalisti syntyisi terälaipoissa, tulevat minimoiduiksi ja täten minimoidaan terälaipan reunojen vakavien vaurioiden to-25 dennäköisyys tällaisten seisovien aaltojen aiheuttamien voimien vaikutuksesta.

Kuvauksista ja piirroksista voidaan vetää se johtopäätös, että kuvien 1-4 ja 7 mukaisen osiinjaetun terälaipan rakenne, silloin kun se on alttiina kiertovääntö- tai vipuamisvoimille, 30 erityisesti yhtymäkohtien alueella, synnyttää leikkausvoimia, jotka ulokeosuuksien 100, 102 sisemmät reunamoudostukset 104 ja 106 vastaavasti aikaansaavat terälaipan pääosan 12 keskiosaa vastaan päittäisliitoksen viivoja pitkin, jonka liitoksen muodostavat vastaavasti asettumissyvennyksen 60 yhdistettyrakenteiset 35 laitareunamuodostelmat 68, 72, 76 ja vastaavasti asetussyvennyk-sen 66 reunat 70, 74, 78, jotka voimat eivät ole ainoastaan merkittävästi uudelleenjakaantuneet rajakkaisuuksien toistensa 12 7361 7 suhteen siirtymisten takia, vaan sen suunnan laajenemisen kautta, joka on näihin nähden poikittain, poikittaiset voimien komponentit ovat kasvaneet, mikä seikka auttaa muodonmuutosten vastustamisessa kuormituksen alaisena ja täten olennaisesti alentaa 5 liitosalueella tapahtuvien väsymisilmiöiden ja vaurioiden todennäköisyyttä .

Edelleen järjestämällä hahmotellun kaltaisen limityksen, ulokeosuuksien 102, 104 sivuttaista laajuutta voidaan huomattavasti suurentaa ja täten saada aikaan laajennetut poikkileikkaus-10 alueet sillä tuloksella, että vastustuskyvyn muodonmuutoksia vastaan kuormitustilanteissa voidaan odottaa kasvavan merkittävästi.

Kuvioiden 5 ja 6 esittämässä muunnellussa terälaipassa 130 on terälaipan pääosa 132 ja pariksiyhtyvä nokkaosa 134, samoin varustettuna toistensa suhteen siirretyillä asetussvvennyksillä 15 136, 138 terälaipan pääosassa ja yhtäpitävästi yhteensopivilla ulokeosilla 140, 142 nokkaosassa 134.

Rajoittuvien reunamuodostusten ääriviiva, joka ilmenee vastaavien ulokeosuuksien 140, 142 kohdassa 144 ja katkoviivalla kohdassa 146, on yhtäpitävä vastaavasti yhteensopivien asetussy-20 vennysten 136, 138 reunamuodostusten kanssa, mutta sivuttaises-sa tai poikittaisessa laajuudessa pienempi verrattuna kuvioiden 1-4 ja 7 esittämiin rakenteisiin.

Kaventamalla limitysaluetta, kuten kohdassa 148 kuviossa 5 on osoitettu, terälaipan pääosan poikkileikkauspinta liitos-25 alueella kasvaa, joka seikka voidaan nähdä kuviosta 6, jossa terälaipan pääosan 12 päätyreuna on kuvattu kohdassa 150.

Limityksen pienentäminen kuitenkin vähentää ulokeosuuksien 140, 142 poikkipintaa, mikä heikentää liitosta ja samoin kohdakkaisten aukkojen ja niittien muodostelmaa on muunneltava, 30 kuten kuviossa 5 on kohdassa 152 osoitettu, osien 132, 134 kiinnittämiseksi yhteen.

Edelleen voidaan vetää johtopäätös, että etuja on saavutettavissa ilman osien limitystä keskellä, jossa liitosalueen kuormitus ei ole kriittinen, nimittäin säästö siinä, että saavu-35 tetaan ympärysuramuodostusten yhtymäkohtien siirtyminen toistensa suhteen, kuten aikaisemmin selostettiin.

Täten voidaan löytää tasapaino keksinnön näiden erityis- 13 7 3 61 7 piirteiden valinnassa, tietyissä toiminnoissa käytettäville terä-laipoille asetettujen vaatimusten täyttämiseksi.

Piirroksista ja selostuksesta voidaan myös vetää se johtopäätös, että kahden suoritusmuodon vastaavat terälaipan pääosat 5 12 ja 132 voidaan kehitellä joko sopivasta teräslaipasta tai val mistaa kerrostamalla. Jos viimeksi mainittu menetelmä valitaan, niin kuten nokkaosan 12 tapauksessa, terälaipan pääosan 12 ja 132 sivuilla on 180° käänteinen symmetrisyys; toisin sanoen jos kuvioiden 1 ja 5 terälaipan pääosia käännettäisiin 180° verran pit-10 kittäisen akselin ympäri, terälaipoilla 12 ja 132 olisi täsmälleen sama ulkonäkö kuin kuvassa, joten jos terälaipan pääosa käsittäisi kolme teräslaippaa, ulommat reunustavat laipat saataisiin tehdyksi saman muotin avulla, jolloin keskilaipalla olisi ulkomuoto, joka noudattaisi terälaipan pääosien 12 ja 132 uloim-15 man ympäryksen muotoa.

Kaikki terälaipan osat saadaan sopivasta teräslevystä tai -laipasta tai muusta sopivasta materiaalista ja ne alistetaan lämpökäsittelyihin ja muihin käsittelyihin, jotta niihin saataisiin käyttökelpoinen kovuus ja kestävyys kentällä. Tämä voidaan 20 suorittaa millä tahansa sinänsä tunnetulla tavalla.

Claims (25)

7361 7 i 4

1. Osiinjaettu terälaippa, jolla on pitkittäisakseli, jossa ensimmäinen laippaosa (12) on liukuvasti saatettavissa 5 yhteyteen toisen laippaosan (14) kanssa liikuttamalla sitä ak-siaalisesti päittäin vastakkain olevaan yhteenliittyvään asentoon ja siitä oo.is, jossa molemmissa laippaosissa (12, 14) on toisiaan vastaavat pituussuuntaisesti ulottuvat vastakkaisissa sivuissa olevat ointamuodostukset (20, 22, 24, 26) ja pitkin 10 vastakkaisia sivuja olevat vastaavat yhteensopivat pituussuuntaiset reunamuodostukset (28, 30, 32, 34) ja jossa kumpikin laippaosa päättyy päätymuotoon (60, 62), joka on sovitettu sopimaan yhteen toisen laippaosan reunamuodon kanssa kun ne on asetettu toisiinsaliittyvään asentoon, tunnettu siitä, 15 että toisen osan (12) molemmissa vastakkaisissa pintamuodostuk-sissa on asetussyvennykset (64 , 66), jotka ovat siirretyssä asennossa toisiinsa nähden ja kumpikin on viereisen päätymuo-tonsa (62) rajoittama, että toisen osan (74) vastakkaisista pin-tamuodostuksista kukin käsittää yhteensopivan ulokkeen (100, 20 162) kutakin asetussyvennystä varten, jotka ovat vastaavasti siirretyssä asennossa toisiinsa nähden ja kukin on viereisen päätymuotonsa (63) osan laajuudelta rajattu ja että vastakkaiset asetussyvennykset ja ulokkeet ovat luistavasti saatettavissa yhteen ainakin niiden yhdessä aksiaalisessa pituussuun-25 nassa laippaosien pituussuuntaiseksi siirtämiseksi päittäiseen yhdistävään asentoon 3a pois siitä.

2. Patenttivaat;i muksen 1 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että vastakkaiset toistensa suhteen siirretyt asetussyvennykset (64, 66) ulottuvat sivuttaisesti vastakkai- 30 siin suuntiin, vastaavasti kumpikin yhtymään osaan toisesta yhteensopivasta pitkittäisestä reunamuodostuksesta (28, 30) ja että sanottanen vastakkaiset toistensa suhteen siirretyt yhteensopivat ulokkeet (100, 102) ulottuvat vastaavasti sivuttaisesti yhtymään toisen yhteensopivan pitkittäisen muodos-35 tuksen (32, 34) kanssa, muodostaen näin olennaisilta osiltaan katkeamattomat pituussuuntaiset yhteensopivat reunamuodostukset (28, 30, 32, 14), jolloin molemmat laippaosat (12, 14) 15 7361 7 sopivat täysin päittäin rajakkaiseen yhteenliittävään asentoon.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että vastakkaiset toistensa suhteen siirretyt asetyssyvennykset (64, 66) ja yhteensopivat ulokkeet (100, 102) 5 limittyvät keskellä (82) niiden kummankin vastakkaista yhteensopivaa pintamuodostusta (20, 22, 24, 26).

4. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että vastakkaiset toistensa suhteen siirretyt asetussyvennykset (64, 66) ja yhteensopivat ulokkeet 10 (100, 102) ovat liukuvasti saatettavissa yhteen toistensa kans sa niiden kahdessa pitkittäisessä aksiaalisessa asennossa.

5. Jonkin edellisen vaatimuksen 1-4 mukainen tarälaippa, tunnettu siitä, että vastakkaisten toistensa suhteen siirrettyjen asetussyvennyksien (64, 66) ja yhteensopivien 15 ulokkeiden (100, 102) tietyt rajakkaiset reunaosat rajoittuvat osittain liukumalla pitkittäisiin pintoihin, näin tukien ja ohjaten laippaosia (12, 14) pituussuunnassa olennaisilta osiltaan näiden koko siirtämisen aikana päittäin rajakkaiseen yhteenliittävään yhdessäolevaan asentoon.

6. Jonkin edellisen vaatimuksen 1-4 mukainen terälaippa, tunnettu välineistä, jotka on sovitettu kiinnittämään laippaosat irroitettavasti (12, 14) estämään niiden erottamisen kun ne on sijoitettu päittäin rajakkaiseen yhteenliittävään asentoon.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 1-4 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että asetussyvennyksissä (64, 66) ja yhteensopivissa ulokkeissa (100, 102) on joukko läpinäkyviä aukkoja (16), jotka ovat kohdakkain, kun laippaosat sijoitetaan päittäin rajakkaiseen yhteenliittävään asentoon, ja 30 jotka on sovitettu ottamaan vastaan kiinnittimet, joilla irrotettava kiinnittäminen tapahtuu.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että vastakkaiset pitkittäiset yhteensopivat reunamuodostukset (28, 30, 32, 34) kukin sisältävät pitkittäi- 35 set muodostukset, jotka aikaansaavat ulkoreunoille olennaisilta osiltaan yhtäläisin välein toisistaan olevat kiskoelimet (42a, 42b, 44a, 44b) ja että toisistaan erillään olevien kiskoelinten 16 73617 muodostamien päittäisten reunamuodostuksien osat ovat pituus-sauntaisesti siirretyt suhteessa toisiinsa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että vastakkaiset toistensa suhteen siirretyt 5 asetussyvennykset (64, 66) ja yhteensopivat ulokkeet (100, 102) rajoittuvat osaksi liukuvan rajakkaisuuden pituussuuntaisiin pintoihin, sisinnä erikseen kummankin laippaosan (12, 14) pitkittäisiin yhteensopiviin reunamuodostuksiin, tukemaan ja ohjaamaan laippaosia pitkittäisessä aksiaalisessa asennossa olen- 10 naisesti näiden koko siirtämisen aikana päittäin rajakkaiseen, vh teenliittävään asentoon.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että vastakkaiset toistensa suhteen siirretyt asetussyvennykset (64, 66) ja yhteensopivat ulokkeet (100, 15 102) ovat liukuvasti saatettavissa yhteen niiden kahdessa pit kittäisessä aksiaalisessa asennossaan.

11. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen terälaippa, tunnettu välineistä, jotka on sovitettu kiinnittämään laippaosat (12, 14) irrotettavasti yhteen erottamisen estämisek- 20 si, kun ne on sijoitettu päittäin rajakkaiseen yhteenliittävään asentoon.

12. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että asetussyvennyksissä (64, 66) ja yhteensopivissa ulokkeissa (100, 102) on joukko lävistäviä auk- 25 koja (16), jotka osuvat kohdakkain, kun laippaosat sijoitetaan päittäin rajakkaiseen yhteenliittävään asentoon, ottamaan vastaan kiinnittimet, joiden avulla näiden kiinnitys erottamisen estämiseksi irrotettavasti tapahtuu.

13. Patenttivaatimuksen 8 mukainen terälaippa, t u n - 30. e t t u siitä, että vastakkaiset toistensa suhteen siirretyt asetussyvennykset (64, 66) ja yhteensopivat ulokkeet (100, 102) on järjestetty limittymään toisistaan erilliseen yhteyteen keskellä niiden kummankin pariksiyhtyviä pintamuodostelmia (20, 22, 24, 26).

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen terälaippa, tun nettu siitä, että vastakkaiset toistensa suhteen siirretyt asetussyvennykset (64, 66) ja yhteensopivat ulokkeet (100, 102) 17 7361 7 ovat liukuvasti saatettavissa yhteen toistensa kanssa kahdessa pitkittäisessä aksiaalisessa asennossaan.

15. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen tarälaippa, tunnettu siitä, että vastakkaiset toistensa suhteen 5 siirretyt asetyssyvennykset (64, 66) ja yhteensopivat ulokkeet (100, 102) rajoittuvat osaksi liukuvan rajakkaisuuden pitkittäisiin pintoihin sisinnä pitkittäisiin yhteensopiviin reuna-muodostuksiin, täten tukemaan ja ohjaamaan laippaosia (12, 14) pitkittäisessä aksiaalisessa asennossa olennaisesti näiden koko 10 siirtymisen matkalla päittäin rajakkaiseen yhteenliittävään yhteyteen ja siitä pois.

16. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen terälaippa, tunnettu välineistä, jotka on sovitettu kiinnitämään laippaosat (12, 14) irroitettavasti erottamisen estämiseksi, kun 15 ne sijoitetaan päittäin rajakkaiseen yhteenliittävään asentoon.

17. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että asetussyvennyksissä (64, 66) ja yhteensopivissa ulokkeissa (100, 102) kussakin on joukko lävistäviä aukkoja (16), jotka on sovitettu asettumaan kohdakkain, 20 kun sanotut laippaosat sijoitetaan päittäin rajakkaiseen yhteenliittävään asentoon ja että ne ovat sopivia vastaanottamaan kiinnittimet osien irrotettavaa kiinnitystä varten erottamisen estämiseksi.

18. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen terälaippa, 25 tunnettu siitä, että terälaipan pääosa muodostuu kolmen levyn kerrostumana, että keskimmäisenä oleva kerroslevy on olennaisilta osiltaan tasapaksuinen koko laajuudellaan ja että reu-nuslevyt kummatkin sisältävät ympäryssyvennyksen, joka muodostaa osan toisen vastakkaisen toistensa suhteen siirretyn asetus- 30 syvennyksen (64, 66) rajoittavasta reunasta.

19. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että terälaipan pääosa (12) muodostuu kolmen levyn kerrostumana, että keskimmäisenä oleva kerroslevy on olennaisilta osiltaan tasapaksuinen koko laajuudellaan, että 35 reunuslevyt ovat samanlaisia ympäryslaajuudeltaan ja että ne sisältävät ympäryssyvennyksen, joka muodostaa osan toisen vastakkaisen toistensa suhteen siirretyn asetussyvennyksen (64, 66) ie 7361 7 rajoittavasta reunasta, jolloin reunuslevyillä on 180° käänteinen symmetrisyys.

20. Patenttivaatimuksen 13 tai 14 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että nokkaosa (14) sisältää parin sa- 5 mansuuruisen ympäryyslaajuuden omaavia levyjä järjestettynä päällekkäiseen yhtäläisväliseen kohdistukseen niin, että toisella levyistä on 180° käänteinen symmetrisyys suhteessa toiseen, ja että nokkaosassa on väline, joka ulottuu levyjen väliin ja niiden kummankin ympäryksen sisäpuolelle, näiden kiinnittä- 10 miseksi ja erottamisen estämiseksi.

21. Patenttivaatimuksen 8 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että nokkaosa (14) sisältää yhtäläisen ympä-ryslaajuuden omaavan parin levyjä järjestettynä päällekkäiseen erilleen sijoitettuun kohdistukseen niin, että niillä on 180° 15 käänteinen symmetrisyys, että nokkaosassa on väline, joka ulottuu levyjen väliin, näiden kiinnittämiseksi ja erottamisen estämiseksi, ja että kiinnitysväline käsittää laakerivälineen (58) pyörivän ketjupyöräkeinon (86) kannattamiseksi levyjen välissä, jolloin teräketju voidaan kannattaa ja ohjata sanotun nokkaosan 20 suhteen sen kulkiessa välineen ympäri.

22. Patenttivaatimuksen 8 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että nokkaosa (14) sisältää samanlaisen ympä-ryslaajuuden omaavat levyt, että nokkaosassa on väline levyjen kiinnittämiseksi pitäen niitä olennaisilta osiltaan päällekkäin 25 erillään sijoitettuna, kohdistettuna siten, että levyillä on 180° käänteinen symmetrisyys, ja että väline sisältää loitto-välineen (56), joka on järjestetty sivuttaissuuntaisesti levyjen väliin alueelle, joka on kauempana kaarimaisesta reunamuo-dostuksesta (36) ja laakerointivälineestä (58), joka on siir- 30 retty pitkittäisesti riittävän etäälle sanotusta loittoväli- neestä kohti kaarimaista reunamuodostelmaa, jolloin ketjupyörä-väline (86) voi olla pyörivästi sen varassa, ja jolloin terä-ketju voi olla tuettu ja ohjattu sen ollessa yhteydessä nokka-osaan kulkiessaan ketjupyörän ympäri.

23. Patenttivaatimuksen 21 tai 22 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että laakerointiväline (58) sisältää sisemmän vierintärenkaan, joka on kiinteästi kiinnitetty päällä 19 7361 7 oleviin levyihin, että ketjupyörävälineessä (86) on ulompi ympäröivä vierintärengas (90) tasavälisellä etäisyydellä edellä-mainitusta sisemmästä vierintärenkaasta ja että laakerointi-väline on kummankin vierintärenkaan välissä ketjupyörävälineen 5 pyörivää kannatusta varten.

24. Jonkin patenttivaatimuksen 13-23 mukainen terä-laippa, tunnettu siitä, että laipan pääosan (12) ra·· jakkaisen pään reunamuodostuma (60) sisältää rajakkaisen osan, joka on olennaisesti suorassa kulmassa sen pitkittäiseen akse- 10 liin nähden ja ulottuu toisesta vastakkaisesta yhteensopivasta pitkittäisestä reunamuodostuksesta (28, 30) toiseen.

25. Patenttivaatimuksen 22 mukainen terälaippa, tunnettu siitä, että loittovälineessä (56) on kaarimainen reu-naosuus laakerointivälinettä kohti, joka muodostaa sen kanssa 15 osaksi rengasmaisen kanavan nokkaosaan (14) pyörivästi asennettua ketjupyörävälinettä (86) varten. 20 7361 7