FI76277C - Foerfarande och anordning foer spaenning av saogblad. - Google Patents

Description

7 6 2 7 7

Menetelmä ja laitteisto sahanterien jännittämiseksi. -Förfarande och anordning för spänning av sagblad.

Keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto sahanterien, erityisesti pyöröterien jännittämiseksi toisiaan vastaan puristettujen valssausrullien välissä.

Pyöröterän toiminnassa aiheuttaa vaikeuksia terän poikittainen värähtely. Värähtelyn ominaistaajuuksia on useita ja lisäksi terän epätasainen lämpeneminen käytössä siirtää näiden taajuuksien sijaintia niin, että hyvin helposti osutaan herä-tetaajuuksien ja ominaistaajuuksien yhteisiin pisteisiin. Tällöin terän värähtelyamplitudi kasvaa ja sahauksen tuottaman pinnan laatu heikkenee. Suurempi ongelma on kuitenkin se, että kierrosnopeuden osuminen yhteen alimpien ominaisuustaa-juuksien kanssa aiheuttaa terän poikittaisen jäykkyyden romahdusmaisen laskun.

Kaikkein alin taajuus (moodi 0) eliminoidaan terän kehälle tulevien ohjaimien avulla. Seuraavan taajuuden (moodi 1) eliminoimiseksi ei voida tehdä mitään; ainoastaan terän jäykkyys aksiaalikiinnityksessä pitää tämän taajuuden riittävän korkealla kierrosnopeuteen nähden. Seuraavien moodien taajuudet ovat käyttökierrosnopeutta selvästi korkeammalla, mutta ne saattavat laskea voimakkaasti, jos terän kehä pääsee lämpenemään. Tällöin saharunko kasvaa, pinnan laatu heikkenee ja terä juuttuu lopulta kiinni tukkiin pahoin vaurioituneena.

Moodia 2 ja sitä korkeampia moodilukuja vastaavat ominaistaajuudet voidaan siirtää ylemmäs "jännittämällä" terää, vals-saamalla terään valssiparilla keskiösymmetrisiä ympyrämäisiä matalia uria, joista terämateriaali venyy terän säteen suuntaan kasvattaen ulkokehän läpimittaa. Sijoittamalla näitä uria sisäkkäin saavutetaan huomattava ulkokehän tangentiaali-nen vetojännitys. Ulkokehän lämpeneminen sahauksen aikana ei heti alkuun kykene poistamaan tätä tangentiaalijännitystä ko- 2 76277 konaan, joten terän käyttäytyminen on vakaata myös vaihtele-valla kuormituksella.

Terän ulkokehän kiristäminen kuvattuun tapaan kohottaa moodien 2,3,4 jne ominaisuuksia huomattavasti. Tämä kaikki koituu sahausjäljen hyväksi. Niinpä terän jännittäminen onkin muodostunut pyöröterien käytössä ratkaisevan tärkeäksi toimenpiteeksi, jonka oikea suoritus vaatii hyvää silmää ja ammattitaitoa .

Terän jännittämisellä edellä esitetyllä tavalla on kuitenkin merkittävä haittatekijä. Moodin 1 ominaistaajuus laskee, kun terän napaosat joutuvat kiristyneen ulkokehän vastapainoksi puristusjännityksen alaiseksi. Tätä ei voida ohjaimillakaan kompensoida, joten runsaasti jännitetty terä käyttäytyy varmemmin ja paremmin, mutta sahaustarkkuus heikkenee kun kier-rosnopeus joutuu lähelle moodin 1 ominaisuustaajuutta. Sa-haustarkkuutta voidaan kohottaa vain terää paksuntamalla.

Moodin 1 ominaistaajuuden laskua jännittämisen yhteydessä voidaan vähentää ryhmittämällä jännitysurat ahtaammalle alueelle. Tällöinkin ulkokehälle saadaan voimakas tangentiaa-linen veto, mutta puristusjännityksen kasvu navan lähellä pienenee. Sahaustarkkuus muodostuu paremmaksi, mutta käytännön toteutuksessa on kuitenkin havaittu vaikeita ongelmia, jotka johtuvat valssausperiaatteesta.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteiston päämääränä on vähentää tai poistaa kokonaan edellä esitetyt ongelmat. Tämän päämäärän toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat ja keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 3 tunnusmerkkiosassa esitetyt asiat.

Seuraavasssa keksintöä selostetaan oheisiin piirustuksiin viitaten, joissa:

II

3 76277

Kuviot 1 ja 2 esittävät nykyisellä menetelmällä jännitettyjä sahanteriä,

Kuviot 3a ja 3b esittävät laitteistoa kuvioiden 1 ja 2 mukaisten sahanterien valmistamiseksi,

Kuvio 4 esittää sahanterää, johon on valmistettu jännitysurat sekä nykyisellä menetelmällä että keksinnön mukaisella menetelmällä,

Kuvio 4a esittää kaaviollisesti nykyisen menetelmän mukaisessa jännitysurassa vaikuttavia jännityksiä,

Kuvio 4c esittää kaaviollisesti keksinnön mukaisessa jännitysurassa vaikuttavia jännityksiä,

Kuviot 5a ja 5b esittävät laitteistoa keksinnön mukaisen jän-nitysuran valmistamiseksi,

Kuvio 6 esittää poikkileikkausta keksinnön mukaisella menetelmällä jännitetystä sahanterästä, ja

Kuviot 7a ja 7b esittävät vaihtoehtoista suoritusmuotoa kuvioiden 5a ja 5b mukaiselle laitteistolle.

Kuvioiden 1-3 mukaisesti sahanterän 1 jännittämiseksi terään valssataan valssiparilla 3,4 keskiösymmetrisiä ympyrämäisiä matalia uria 2. Valssirullien 3,4 ulkopinta on tavallisesti sileä pallomainen. Rullia 3,4 painetaan toisiaan vasten niin voimakkaasti, että puristukohdassa terän materiaali joutuu plastisesti siirtymään alta pois sivusuunnassa. Valssauksen suuntaan tähän ei ole mahdollisuuksia, joten ma-teriaalivirtaus on pääasiassa poikittainen. Pitkittäissuunnassa eli terään 1 nähden tangentiaalisesti valssausuraan 2 jää koko pituudeltaan tasainen myötörajalla oleva puristus-jännitys, jonka ulkopuolella oleva materiaali pitää yllä.

4 76277

Poikittain, eli radiaalisesti, ulkokehä pääsee venymään pois tieltä, joten siinä suunnassa jännitys on erittäin pieni. Niinpä kuvion 4 kohta A osoittaakin valssausuralle pääasiassa tangentiaalista myötörajalla olevaa puristusjännitystä kuvion 4a mukaisesti.

Jännitystila valssausurassa 2 on erittäin stabiili, eikä myö-törajalla oleva tangentiaalinen puristusjännitys pääse purkautumaan minnekkään. Toisaalta pienikin jännitystilan muutos mihin suuntaan tahansa aiheuttaa aina lisämyötämistä, joten jännitys esim. terän 1 tärinän vuoksi vähitellen jossakin määrin tasaantuu. Terän 1 ulkokehä liittyy napaosaan kauttaaltaan ja ainoastaan tämän valssausuran 2 kautta. Pienikin ulkokehän poikittainen voima saa kehän taipumaan kartiokkaak-si ja kuvion 4b mukaisesti valssausuran 2 kohdalle muodostuu jyrkkä mutka. Myös valssauksen aikana pienikin terän taivutus saa sen muotoutumaan voimakkaasti kartiokkaaksi. Mutkaa ei saa oikenemaan muulla kuin vasaralla.

Suoritettaessa vastaava jännittämien katkovalssauksella vastaavaa ilmiötä ei esiinny. Kuvio 4c osoittaa jännitystilan katkovalssausjäijen 5 ympärillä kuvion 4 kohdassa B. Vals-sauskohdassa 5 vallitsee myötörajalla oleva puristusjännitys, samoin valssausjälkien välisellä kannaksella 6 tangentiaali-suunnassa. Sen sijaan nämä kannakset 6 pyrkivät vastustamaan kaistan radiaalista levenemistä, joten niihin muodostuu myötöra jalla oleva vetojännitys. Itse asiassa nämä vierekkäiset eri suuntaiset myötörajalla olevat jännitykset aiheuttavat materiaalin poikittaista siirtoa niin, että jännitystaso alenee alle myötörajän jo seuraavan valssausiskun vaikutuksesta. Jyrkkää mutkaa jännitysvyöhykkeeseen ei muodostu niin helposti kuin yhtenäisellä valssausjäijellä 2.

Kuviot 5a ja 5b osoittavat, kuinka valssausrullista 7 ja 8 toinen 7 lovetaan ulkokehältään. Valssauksen yhteydessä materiaalivirta pääsee purkautumaan lovien 9 kohdalle. Tämän li- 5 76277 säksi loven 9 ollessa puristuskohdassa molemmat viereiset "hampaat" 10 taivuttavat terää vasten ehyttä rullaa 8. Terään 1 muodostuu todella plastinen taipuma, jolloin puristusjäijestä 5 pääsee virtaamaan runsaasti ja helposti materiaalia taivutuskohtaan. Näin jo valssauksen yhteydessä tangentiaalinen jännitys valssausvyöhykkeessä laskee huomattavasti alle myötörajojen ja vyöhykkeestä muodostuu täysin stabiili. Lisäksi terä muodostuu poikkileikkaukseltaan lievästi mutkittelevaksi, kuten kuvio 6 osoittaa.

Vieläkin suotuisampi valssausjälki saadaan järjestämällä loveus 9 vuorottelevaksi ja lomittaiseksi kuvion 7 mukaisesti. Tällöin voimakkaasti mutkitteleva katkoura kykenee myös purkamaan omia jännityksiään. Rakenne voidaan toteuttaa myös siten, että valssausjälki muodostuu kahdessa tai useammassa rivissä olevista vuorottelevista tai rinnakkaisista painanteista .

Valssiparit voidaan muodostaa myös siten, että kumpaankin valssiin 7 ja 8 tehdään lovet 9. Lovien 9 koko ja sijainti eri valsseissa 7 ja 8 voivat tällöin poiketa toisistaan.

Menetelmällä valmistetaan edullisesti yhdellä valssauksella kaksi tai useampi rinnakkain olevaa katkouraa sijoittamalla kaksi tai useampi valssiparia 7,8 rinnakkain ja/tai peräkkäin .

Edellä esitettyjen suoritusmuotojen tarkoituksena on ainoastaan selventää keksintöä, rajoittamatta patenttivaatimuksissa esitettävää suoja-alaa. Keksintö on pyöröterien lisäksi sovellettavissa myös esim. vanne- ja kehyssahojen jännittämiseen. Lisäksi lovien muotoa ja sijaintia voidaan vaihdella huomattavastikin poikkeamatta keksinnöllisestä ideasta.

Claims (7)

762 77

1. Menetelmä sahanterien, erityisesti pyöröterien,jännittämiseksi toisiaan vastaan puristettujen valssausrullien (7,8) välissä, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää katkouran tai- urien muodostamisen sahanterään (1) käyttämällä valsseja (7,8), joista ainakin yhden (7) kehä on varustettu halutunmuotoisilla lovilla (9).

2. Patettivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmällä tehdään kaksi tai useampi rinnakkain olevaa katkouraa käyttämällä kahta tai useampaa rinnakkain ja/tai peräkkäin olevaa valssiparia (7,8) .

3. Laitteisto patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän sahanterien jännittämiseksi toisiaan vastaan puristettujen valssausrullien (7,8) välissä toteuttamiseksi, tunnet-t u siitä, että laitteisto käsittää vähintään yhden valssi-parin (7,8), jonka parin valsseista ainakin toinen (7) on varustettu kehällä olevilla halutunmuotoisilla lovilla (9), sijoitettuna haluttuun järjestykseen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että valssissa olevat lovet 9 on muodostettu olennaisesti samassa rivissä olevaksi jonoksi.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että valssissa (7) olevat lovet (9) on muodostettu kahdessa eri rivissä kehän suuntaan nähden vuorotellen tai rinnakkain olevaksi jonoksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että eri riveissä olevat lovet (9) ovat lomittain. Il 76277

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että laitteisto muodostuu kahdesta tai useammasta rinnakkain ja/tai peräkkäin olevasta valssipa-rista (7,8) .