FI76232B - Signalbehandlingskrets foer automatiskt foerspaenningsregleringssystem i bildroer. - Google Patents

Description

76232

Signaalin käsittelypiiri automaattiselle kuvaputken esi jännitteen säätöjärjestelmälle Tämän keksinnön kohteena on signaalin käsittely-5 järjestely, jota käytetään järjestelmässä automaattisesti mustaa kuvaa edustavan, videosignaalin kuvan näyttölaitteen, kuten esimerkiksi televisiovastaanottimen kuvaputken, virran tason säätämiseksi. Lisäksi keksinnön kohteena on impedanssivaihteluiden kompensoinnin 10 järjestely tuntopisteessä, josta mustaa virtaa edustava signaali saadaan, niin että tällaiset impedanssin vaihtelut eivät vaikuta myöhempien ohjauspiirien toimintaan, joihin tuntopiste on kytketty.

Televisiovastaanottimissa käytetään toisinaan 15 automaattista kuvaputken esijännitteen (AKB) säätöjärjestelmää automaattisesti aikaansaamaan oikeat mustaa kuvaa edustavan virran tasot jokaiselle kuvaputken elektroni-tykille. Tämän toiminnan tuloksena kuvaputken toistavista kuvista estetään kuvaputken toimintaparametrin haital-20 linen vaikutus (so vanhenemisen ja lämpötilavaikutuksen johdosta). Eräs AKB-järjestelmän tyyppi on esitetty Werner Hinn'ien US-patentissa 4 263 622, jonka otsikko on "Automatic Kinescope Biasing System".

AKB-järjestelmä toimii tyypillisesti kuvan samrnu-25 tusaikavälien aikana, jolloin kuvaputki johtaa pienen sam-mutusvirtaa edustavan mustan tason vasteena mustan videosignaalin informaatiota edustavalle vertailujännitteelle. Tätä virtaa valvotaan AKB-järjestelmällä generoimaan kuvaputken esijännitteen korjausjännitteen, joka edustaa 30 havaitun mustan virran tason ja halutun mustan virran tason välistä eroa.

Korjausjännite viedään kuvaputkeen kuten esimerkiksi kuvaputkea edeltävien videosignaalia käsittelevien piirien kautta, eron pienentämisen tarkoituksessa. Tyypilli-35 sesti korjausjännite viedään DC-kytketyn kuvaputken ohjaus- 2 76232 vahvistimen esijännitteen ohjausantonapaan, ohjausvah-vistin syöttää videon antosignaalit tasolla, joka on sopiva suoraan ohjaamaan kuvaputken katodin voimakkuuden säätöelektrodia. Korjausjännite muuttaa ohjausvah-5 vistimen ulostulon esijännitettä, siten muuttaen katodin esijännitettä, siten, että lopputuloksena on haluttu katodin mustan virran taso.

Edellä mainitussa Hinn'in patentissa selostetun tyyppisessä AKB-järjestelmässä ohjauspiirit reagoivat pe-10 riodisesti saatuun signaaliin, jolla on katodin mustan virran tasoa edustava suuruus. Saadulla signaalilla on nollasta poikkeava edellä kuvatunlainen taso, kun mustan virran taso on oikea ja sillä on erilaiset tasot (so enemmän tai vähemmän positiiviset), kun mustan virran ta-15 so on liian korkea tai liian matala. Saatu signaali kehitetään tuntopisteessä, joka on kytketty ohjauspiireihin käsittäen tasolukituksen ja väritahdistuksen piirit kuvaputken esijännitteen korjaussignaalin kehittämiseksi saadun signaalin suuruuden mukaisesti. Esimerkiksi saatu 20 signaali voidaan tasolukita tasolukitusvahvistimella, joka varaa tai purkaa varauskondensaattoria saadun signaalin tason mukaisesti. Esijännitteen korjaussignaali suurenee tai pienenee, kuten halutaan, ylläpitämään oikeaa mustan virran tasoa. Tässä on huomattava, että oh-25 jauspiirit, joihin tuntopiste on kytketty, voivat haitallisesti vaikuttaa, kun tuntopiste, josta mustaa virtaa edustava signaali saadaan, tuo esiin impedanssimuutoksia kuvaputken ohjausesijännitteen tason funktiona. Vastaavasti tässä esitetään laite tällaisten impedanssimuutosten 30 vaikutuksen ohjauspiireihin mitätöimiseksi meikein kokonaan. Esiintuotu laite lisää myös edullisesti ohjauspiireihin liittyvän tasolukituspiirin tunteettomuutta häiriö-signaaleille sisältäen paikallisesti generoituneen häiriön, joka voisi muulla tavalla häiritä tai sotkea esijännitteen 35 korjaussignaalia.

3 76232

Kun esijännitteen korjaussignaali saadaan varaus-kondensaattorista, se saa esijännitteen korjausjännitteen muodon.

Varauskondensaattorista saatu esijännitteen kor-5 jaussignaalin tulisi pysyä muuttumattomana, kun saadun signaalin taso jännitepulssin muodossa edustaa oikeaa mustan virran tasoa. Tämä vaatii sen, että antovirta taso-lukitusvahvistimesta ei varaa eikä pura varauskondensaat-toria, kun jännitepulssin taso edustaa okkeaa mustan vir-10 ran tasoa. Yksityiskohtaisemmin, Hinn’in patentissa kuva-tuntyyppisen AKB-järjestelmässä tämä vaatii sen, että taso-lukitus vahvistin ei syötä virtaa varauskondensaattoriin, kun oikea kuvaputken mustan tason virta osoitetaan vastaavalla jännitepulssilla, jonka ennaltamäärätty suuruus on 15 nollasta poikkeava. Tämä tulos voidaan aikaansaada siirtämällä sivuun tasolukitusvahvistimen esijännite, kuten esimerkiksi ennalta asetellun, maunaalisesti säädettävissä olevan potentiometrin avulla, joka on kytketty vahvistimen tarkoituksenmukaiseen esijännitteen ohjauspisteeseen.

20 On edelleen huomattava, että tällaiset manuaali set ennalta asetetut asettelut ovat haitallisia muunlaisessa automaattisessa signaalin ohjausjärjestelmässä. Lisäksi tällaiset manuaaliset asettelut ovat haitallisesti aikaa kuluttavia ja liittyvät potentiometrit lisäävät 25 ei-toivotusti järjestelmän kustannusta.

On myös huomattava, että eräiden AKB-järjestelmien käyttämä signaalin käsittelytekniikka voi aiheuttaa aset-teluvirheen, jos yksityisten kuvaputken elektronitykkien rajajännitteet ja signaalin vahvistukset eivät ole ident-30 tisiä, esimerkiksi kuvaputken valmistustoleranssien johdosta. Tällaisessa tapauksessa AKB-järjestelmän aikaansaamassa mustan virran tasossa voi olla virhe, joka voidaan kompensoida ennalta asetelluilla manuaalisesti aseteltavissa olevilla potentiometreillä. Esitetty järjestely 35 helpottaa edullisesti AKB-signaalin käsittelypiirien suun- 4 76232 nittelua, jotka eivät vaadi manuaalisesti säädettävissä olevia ohjauksia tällaisten asetteluvirheiden kompensoimiseksi.

Tämän keksinnön kohteena on videosignaalia käsittele-5 vä järjestelmä, jossa kuvan näyttölaitteen johtama mustan virran tasoa edustavalla saadulla signaalilla on tietty nollasta poikkeava amplitudi, kun mustan virran taso on oikea. Saatu, edustava signaali viedään sisäänmenosignaalin kytkentätien kautta tasolukitusvahvistimeen, joka syöttää 10 antovirran varauslaitteen varaamiseksi ja purkamiseksi saadun signaalin amplitudin mukaisesti. Tämän keksinnön periaatteen mukaisesti lisäsignaali viedään sisäänmenosignaalin kytkentätiehen suuruudeltaan ja suunnaltaan sellaisena, että se mitätöi saadun signaalin amplitudin vahvistimen 15 sisäänmenossa, kun saadun signaalin amplitudi edustaa oikeaa mustan virran tasoa. Vastaavasti taso]ukitusvahvistimen johtavuus pysyy muuttumattomana, kun saadun pulssin amplitudi vastaa oikeaa mustan virran tasoa ja jännite varauslaitteel-la säilyy muuttumattomana.

20 Keksinnön ominaisuuden mukaisesti lisäsignaalin suu ruus on verrannollinen AKB-aikavälin aikana kehittyneen kuvaputken katodin rajapotentiaalin suuruuteen.

Keksinnön toisen ominaisuuden mukaisesti tasolukitus-vahvistimen sisäänmeno lukitaan vertailujännitteeseen taso-25 lukitusaikavälin aikana, joka edeltää signaalin väritahdis-tusaikaväliä. Mustaa tasoa edustava saatu signaali kehitetään tasolukitusaikavälin aikana siten, että vertailu-jännite, johon vahvistimen sisäänmeno on lukittu, tasolukitusaikavälin aikana, on funktio saadun signaalin suuruudes-30 ta ja lisäsignaali kehitetään seuraavan väritahdistusaika-välin aikana. Lisäsignaalilla on suuruus ja suunta vahvistimen sisäänmenojännitteen suurin piirtein muuttumattomana pitämiseksi, kun saadun signaalin suuruus vastaa oikeaa mustan virran tasoa.

35 Keksinnön lisäominaisuuden mukaisesti vahvistimen 5 76232 sisäänmeno on lukittu vertailujännitteeseen tasoluki-tusaikavälin aikana ja saatu signaali ja lisäsignaali kehitetään tasolukitusaikavälin aikana.

Lisäksi tämän keksinnön mukaisesti automaattinen 5 kuvaputken esijännitteen säätölaite käsittää kondensaattorin kuvaputken mustan virran tasoa vastaavan saadun signaalin kytkemiseksi ja lisäsignaalin, jolla on edellä-kuvattu suuruus ja suunta, kytkemiseksi tasolukitusvah-vistimen sisäänmenoon. Saadun signaalin lähteellä on sää-1Q dettävä antoimpedanssi, joka on verrannollinen kuvaputken esijännitteen tason suuruuteen. Saatu, edustava signaali viedään saadun signaalilähteen säädettävästä impedanssin ulostulosta kytkentäimpedanssin kautta kondensaattoriin. Kytkentäimpedanssi on suuri suhteessa sää-15 dettävään ulostuloimpedanssiin, millä huomattavasti pienennetään impedanssin vaihteluita, jotka aiheutuvat saadun signaalilähteen ulostulosta lisäsignaalin lähteeseen.

Keksinnön toisen ominaisuuden mukaisesti kytkentä-kondensaattori sisällytetään tasolukituspiiriin. Lisäksi 20 kytkentäimpedanssi suurentaa tasolukituspiirin tunteetto-muutta vasteena häiriösignaaleille.

Piirustuksessa kuvio 1 esittää väritelevisiovastaanottimen osaa, joka käsittää AKB-järjestelmän ja siihen liittyvän sig-25 naalin väritahdistuspiirin, sisältäen tämän keksinnön periaatteet, kuvio 2 esittää signaalin aaltomuotoja, jotka liittyvät järjestelmän toimintaan kuviossa 1, kuvio 3 kuvaa kuviossa 2 esitettyjen signaaliaalto-30 muotojen vaihtoehtoista versiota, kuvio 4 esittää kuvion 1 tasolukituspiirin yksityiskohtia, ja kuvio 5 esittää kuvion 1 järjestelmään liittyvän ajoitussignaalin generaattorin yksityiskohtia.

35 Kuviossa 1 televisiosignaalin käsittelypiiri 10 aikaansaa väritelevision täydellisen signaalin erilliset 6 76232 luminanssi-(Y) ja krominanssi-(C) komponentit luminans-si-krominanssi-signaalin käsittelypiiriin 12. Prosessori 12 sisältää luminanssi- ja krominanssi-vahvistimen ohjaus-piirit, DC-tason asetuspiirit (so käsittäen avainnetun 5 mustan tason tasolukituspiirit), värin demodulaattorit r-y, 9~Y ja b-y värierosignaalien kehittämiseksi ja mat-riisivahvistimet viimeksimainittujen signaalien yhdistämiseksi käsiteltyjen luminanssisignaalien kanssa aikaansaamaan matalan tason värikuvaa vastaavat signaalit r, g 10 ja b. Nämä signaalit vahvistetaan ja käsitellään muulla tavalla piireillä, jotka ovat vastaavasti videon antosig-naalin käsittelypiireissä 14a, 14b ja 14c, jotka syöttävät korkean tason vahvistettuja värikuvan signaaleja R, G, B värikuvaputken 15 vastaaviin katodinsäätöelektrodeihin 16, 15 16b ja 16c.

Piirit 14a, 14b ja 14c suorittavat myös toimintoja, jotka liittyvät AKB:n toimintaan, kuten tullaan selostamaan. Kuvaputki 15 on tyypiltään itsekohdistava, suoraan kytketty tykki, jossa on yhteisesti syötetty hila 18, 2Q joka liittyy jokaiseen, katodielektrodit 16a, 16b ja 16c sisältävään elektronitykkiin.

Koska antosignaalin prosessorit 14a, 14b ja 14c ovat samanlaisia tässä suoritusmuodossa, prosessorin 14a toiminnan seuraava kuvaus koskee myös prosessoreita 14b 25 ja 14c.

Prosessori 14a sisältää kuvaputken ohjausasteen käsittäen sisäänmenon yhteisemitteritransistorin 20, joka saa videosignaalin r prosessorista 12 ottovastuksen 21 kautta ja suurijännitteisen yhteiskantaisen päätetransis-30 torin 22, joka yhdessä transistorin 20 kanssa muodostaa kaskadikytketyn videoohjausvahvistimen. Korkean tason videosignaali R, joka on sopiva ohjaamaan kuvaputken katodia 16a, kehittyy kuormitusvastuksen 24 yli transistorin 22 kollektoriantopiirissä. Vahvistimen 20, 22 toiminnan 35 syöttöjännite aikaansaadaan suurella DC-jännitelähteellä.

7 76232 B+ (so +230 volttia). Negatiivinen DC-takaisinkytkentä ohjaimelle 20, 22 aikaansaadaan vastauksen 25 avulla. Kas-kadivahvistimen 20, 22 signaalinvahvistus on alunperin määrätty takaisinkytkentävastuksen 25 ja sisäänmenovas-5 tuksen 21 arvojen suhteella. Takaisinkytkentäpiiri aikaansaa sopivan pienen vahvistimen antoimpedanssin ja auttaa stabilisoimaan DC-toimintatasoa vahvistimen ulostulossa.

Tuntovastus 30 DC-kytkettynä transistorien 20, 22 kollektori-emitteriteiden kanssa sarjaan ja niiden väliin 10 toimii jännitteen kehittämiseksi suhteellisen pienjättei-sessä pisteessä A edustaen kuvaputken sammutusaikavälien aikana johdetun kuvaputken katodin mustan virran tasoa. Vastus 30 toimii vastaanottimen AKB-järjestelmän yhteydessä, jota nyt selostetaan.

15 Ajoitussignaalin generaattori 40 käsittäen loogiset ohjauspiirit, reagoi periodisiin vaakatahdistussignaalei-hin (H) ja periodisiin pystytahdistussignaaleihin (V), jotka molemmat saadaan vastaanottimen poikkeutuspiireistä, ajoitussignaalin νβ, Vg, Vc, Vp ja V^, generoimiseksi, jot-2Q ka ohjaavat periodisten AKB-aikavälien aikana AKB-toiminnon toimintaa. Jokainen AKB-aikaväli alkaa välittömästi pystypoikkeutusaikavälin päättymisen jälkeen pystysammu-tusaikavälin aikana ja sisältää useita vaakajuovan aikavälejä myös pystysammutusaikavälin aikana ja aikana, jol-25 loin videosignaalin kuvainformaatiota ei ole. Näitä ajoi-tussignaaleja esitetään aaltomuodoilla kuviossa 2.

Viitataan nyt kuvioon 2, ajoitussignaali Vn, vi-

O

deon sammutussignaali, käsittää positiivisen pulssin generoituna kohta pystypaluuaikavälin päättymisen jälkeen het-30 kellä ilmaistuna viitteellä signaalin aaltomuotoon V. Sammutussignaali νβ esiintyy AKB-aikavälin kestoaikana ja viedään luminanssikrominanssiprosessorin 12 sammutusohjauk-sen sisäänmenoliittimeen aiheuttamaan prosessorin 12 r, g ja b ulostulot osoittamaan mustan kuvan vastaavaa DC-ver-35 tailutasoa, vastaten videosignaalin poissaoloa. Tämä voi- β 76232 daan toteuttaa pienentämällä prosessorin 12 signaalin-vahvistusta likimain nollaksi prosessorin 12 vahvistuksen ohjauspiirien avulla vasteena signaalille Vg ja muuttamalla videosignaalin käsittelytien DC-tasoa prosesso-5 rin 12 DC-taso-ohjauspiirien avulla aikaansaamaan mustaa kuvaa edustava vertailutaso prosessorin 12 signaalin ulostulossa. Ajoitussignaali VG, positiivinen hilan ohjaus-pulssi, sisältää kolme vaakajuovan aikaväliä pystysammu-tusaikavälin aikana. Ajoitussignaali Vc ohjaa tasolukitus-10 piirin toimintaa liittyneenä AKB-järjestelmän signaalin väritahdistustoimintaan. Ajoitussignaali Vg, väritahdis-tuksen ohjaussignaali, esiintyy Vc jälkeen ja toimii väri-tahdistus- ja pitopiirien toiminnan ajoittamiseksi piirien, jotka kehittävät DC-esijännitteen ohjaussignaalin ohjaa-15 maan kuvaputken katodin mustan virran tasoa. Signaali Vg sisältää väritahdistuksen aikavälin, jonka alku on hieman viivästytetty suhteessa signaalin Vc sisältävän tasoluki-tusaikavälin päättymiseen ja jonka päättyminen tapahtuu suurin piirtein samanaikaisesti AKB-aikavälin päättymisen 20 kanssa. Negatiivisen suuntainen lisäpulssi Vp, jonka toiminta kuvataan myöhemmin yksityiskohtaisemmin, on samanaikainen väritahdistusaikavälin kanssa. Signaalin ajoitus-viive TQ osoitettuna kuviossa 2 ovat suuruusluokaltaan 200 nanosekuntia.

25 Viitataan jälleen kuvioon 1, AKB-aikavälin aikana positiivinen pulssi VG (so suuruusluokaltaan +10 volttia) esijännittää kuvaputken hilan 18, siten aiheuttaen katodin 16a ja hilan 18 käsittävän elektronitykin lisäämään johtavuuttaan. Muina aikoina kuin AKB-aikavälien aikana 30 signaali VG aikaansaa normaalin vähemmän positiivisen esi-jännitteen hilalle 18. Vasteena positiiviselle hilapulssil-le VQ, samalla vaiheistetty positiivinen virtapulssi esiintyy katodilla 16a hilapulssin aikavälin aikana. Katodin antovirran pulssin amplitudi näin kehitettynä on ver-35 rannollinen katodin mustan virran johtavuuden tasoon (tyypillisesti muutamia mikroampeereja).

9 76232

Indusoitunut positiivinen katodin antopulssi esiintyy transistorin 22 kollektorilla ja viedään transistorin 20 kantasisäänmenoon vastuksen 25 kautta, aiheuttaen transistorin 20 virranjohtavuuden kasvamaan suh-5 teellisesti, kun katodipulssi on läsnä. Transistorin 20 johtama lisääntynyt virta aiheuttaa jännitteen kehittymään tuntovastuksen 30 yli. Tämä jännite on negatiivisen suuntaisen jännitteenmuutoksen muodossa, joka esiintyy tuntopisteessä A ja joka on verrannollinen suuruudeltaan 10 mustaa virtaa edustavan katodin antopulssin suuruuteen.

Jännitemuutoksen suuruus pisteessä A määräytyy vastuksen 30 arvon ja vastuksen 30 läpivirtaavan virran suuruuden tulona.

Jännitteenmuutos pisteessä A viedään pienen vastuksen 31 kautta pisteeseen B, jossa kehittyy jännitteenmuu-15 tos , olennaisesti vastaten jännitteenmuutosta pisteessä A. Piste B on kytketty esijännitteen ohjausjännitteen kä-sittelypiiriin 50. Piiri 50 sisältää sisäänmenon kytkentä-kondensaattorin 51, sisäänmenon tasolukituksen ja väritahdistuksen operaatiovahvistimen 52 (so jyrkkyysoperaatiovah-20 vistimen) liitettynä takaisinkytkentäkytkimellä 54, joka reagoi tasolukituksen ajoitussignaaliin V^, ja varauskon-densaattoriin 56 liitettynä kytkimellä 55, joka reagoi väritahdistuksen ajoitussignaaliin Vg. Kondensaattorilla 56 kehittynyttä jännitettä käytetään syöttämään kuvaputken 25 esijännitteen korjaussignaalipiirin 58 ja vastuspiirien 60, 62, 64 kautta kuvaputken ohjaimeen esijännitteen ohjaussi-säänmenon kautta transistorin 20 kannalla. Piiri 58 sisältää signaalin siirto- ja puskuripiirit esijännitteen ohjaus jännitteen syöttämiseksi sopivalla tasolla pienen impe-30 danssin transistorin 20 esijännitteen ohjausisäänmenon vaatimusten mukaisesti.

Kuvion 1 järjestelmän toiminta käsitellään nyt viittaamalla erityisesti kuvion 2 aaltomuotoihin. Lisäsignaali Vp viedään virtapiirin pisteeseen B kuviossa 1 dio-35 din 35 kautta ja jännitteen muuntavan impedanssipiirin kaut- 10 76232 ta, joka käsittää vastukset 32 ja 34, so. joilla on vastaavasti 220 kilo-ohmin ja 270 kilo—ohmin arvot. Signaalilla Vp on noin +8,0 voltin positiivinen DC-taso koko ajan paitsi AKB-väritahdistuksen aikavälin aikana, diodin 5 35 pitämiseksi johtavana siten, että normaali DC-esijännit teen jännite kehittyy pisteessä B. Kun signaalin Vp positiivinen DC-komponentti on läsnä, vastuksien 32 ja 34 liitoskohta on tasolukittu jännitteeseen, joka on yhtä suuri kuin signaalin Vp positiivinen DC-komponentti mii-10 nus diodin 35 yli oleva jännite. Signaali Vp ilmaisee negatiivisen suuntaisen, vähemmän positiivisen kiinteä-amp-litudisen pulssikomponentin AKB-väritahdistusaikavälin aikana. Diodi 35 pidetään ei-johtavana vasteena negatiiviselle pulssille Vp, joka aiheuttaa molempien vastuksien 15 32 ja 34 kytkeytymisen pisteen B ja maan välille. Vastus 31 ei aiheuta merkittävää vaimennusta jännitemuutokselle, joka kehittyy pisteessä A suhteessa vastaavaan jännite-muutokseen (vp, joka kehittyy pisteessä B, koska vastuksen 31 (suuruudeltaan 200 ohmia) arvo on pieni suhteessa 20 vastuksien 32 ja 34 arvoihin.

Ennen tasolukituksen aikaväliä, mutta AKB-aikavälin aikana, pisteessä B esiintyvä ennalta olemassa oleva DC-nimellisjännite (vNQf^ varaa kondensaattorin 51 positiivista liitintä. Tasolukituksen aikavälin aikana, kun hilan oh-25 jauspulssi VQ kehitetään, jännite pisteessä A pienenee vasteena pulssille VQ mustan virran tasoa edustavalla määrällä. Tämä aiheuttaa jännitteen pisteessä B pienenemään tasolle, joka on suurin piirtein yhtä suuri kuin vNqm~V1* taso“ lukituksen aikavälin aikana, ajoitussignaali V^, aiheuttaa 30 tasolukituskytkimen 54 sulkeutumaan (so johtamaan ), jolloin vahvistimen 52 invertoivan (-) signaalin sisäänmeno viedään sen ulostuloon, siten muodostaen vahvistimesta 52 yksikkö-vahvistuksen seurantavahvistimen. Tällä hetkellä varaus-kondensaattori 56 irtikytketään vahvistimesta 52, ei-johta-35 van kytkimen 55 avulla. Tuloksena kiinteän DC-vertailujän- li 7 6 2 3 2 nitteen V-^- (so +5 volttia), joka tuodaan vahvistimen 52 KL·!? ei-invertoivaan sisäänmenoon (+), lähde kytketään takaisin-kytkentätoiminnalla vahvistimen 52 invertoivaan signaalin sisäänmenoon vahvistimen 52 ulostulon ja johtavan kytki-5 men 54 kautta.

Siten tasolukituksen aikavälin aikana jännite kondensaattorin 51 yli on funktio vertailu-asetusjännitteestä, määrättynä jännitteellä V-,^- kondensaattorin 51 ne- K-hr gatiivisesta liittymästä, ja jännite kondensaattorin 51 po-10 sitiivisessa liittimessä vastaa selostetun ennakolta voimassa olevan DC-nimellistason (VN0M) pisteessä B ja pisteessä B kehittyneen jännitemuutoksen välistä eroa aika-lukitusaikavälin aikana. Siten jännite kondensaattorin 51 yli tasolukituksen vertailuaikavälin aikana on funktio 15 mustaa virtaa edustavan jännitemuutoksen Vj tasosta, joka voi vaihdella. Jännite V, voidaan ilmaista muodossa (V„T^ -

j NOM

Vl)“VREF* Välittömästi seuraavan väritahdistusaikavälin aikana positiivista hilan ohjauspulssia ei ole, aiheuttaen 20 jännitteen pisteessä B suurenemisen positiivisesti ennalta olemassa olevaan DC-nimellistasolle joka esiintyy ennen tasolukitusaikaväliä. Samanaikaisesti negatiivinen pulssi Vp esiintyy estosuuntaan esijännittäen diodin 35 ja sekoittaen (so hetkellisesti muuttaen) vastuksien 32, 34 25 normaalin jännitesiirto- ja kytkentätoiminnan siten, että jännite pisteessä B pienenee määrällä V2/ kuten osoitetaan kuviossa 2. Samaan aikaan lukituskytkin 54 pysyy ei-johtavana ja väritahdistuskytkin 55 sulkeutuu (johtaa) vasteena signaalille Vg, jolloin varauskondensaattori 56 30 kytkeytyy vahvistimen 52 ulostuloon.

Väritahdistuksen aikavälin aikana sisäänmenojännite, joka viedään vahvistimen 52 invertoivan signaalin sisäänmenoon (-), on yhtä suuri kuin pisteessä B olevan jännitteen sisäänmenokondensaattorin 51 yli olevan jännitteen 35 välinen ero. Vahvistimeen 52 viety sisäänmenojännite on i 12 76232 funktio jännitemuutoksen suuruudesta, joka voi vaihdella kuvaputken mustassa virtatasossa olevien muutosten kanssa.

Jännite ulostulon varauskondensaattorilla 66 pysyy 5 muuttumattomana väritahdistuksen aikavälin aikana, kun tasolukitus aikavälin aikana kehittynyt jännitteenmuutok-sen V-j suuruus on yhtä suuri kuin väritahdistusaikavälin aikana kehittynyt jännitteenmuutoksen V2 suuruus. Tämä on tuloksena, koska väritahdistusaikavälin aikana jännite-10 muutos pisteessä B kasvaa positiiviseen suuntaan (taso-lukitusasetuksen vertailutasosta), kun hilan ohjauspulssi muuttuu ja jännitteenmuutos V2 aiheuttaa samanaikaisesti negatiivisen suuntaisen jännitteen sekoittumisen pisteessä B. Kun kuvaputken esijännite on oikea, positiivisen suun-15 täinen jännitteenmuutos ja negatiivisen suuntainen jännitteenmuutos V2 ovat suuruudeltaan yhtä suuria, jolloin nämä jännitteenmuutokset keskenään kumoutuvat väritahdistusaikavälin aikana, jättäen jännitteen pisteessä B muuttumattomaksi.

20 Kun jännitteenmuutoksen suuruus on pienempi kuin jännitteenmuutoksen V2 suuruus, vahvistin 52 varaa verrannollisesti kondensaattoria 56 suunnassa, joka pienentää katodin mustan virran johtavuutta. Päinvastaisesti vahvistin 52 purkaa verrannollisesti varauskondensaattorilla 25 56 aiheuttamaan pienenevän katodin mustan virran johtavuu den, kun jännitteenmuutoksen V-^ suuruus on suurempi kuin jännitteenmuutoksen V2 suuruus.

Yksityiskohtaisemmin esitettynä kuvion 2 aaltomuodoilla, jännitteenmuutoksen amplitudi "A" oletetaan 30 olevan noin 3 millivolttia, kun katodin mustan virran taso on oikea ja vaihtelee muutaman millivoltin (+^.) alueella, kun katodin mustan virran taso suurenee ja pienenee suhteessa oikeaan tasoon, kun kuvaputken toimintaparametrit muuttuvat. Siten tasolukitusaikavälin asetuksen vertailu-35 jännite kondensaattorin 51 yli vaihtelee jännitteen suuruuden muutoksien mukaan, kun katodin mustan virran taso | 13 76232 muuttuu. Jännitemuutoksella V2 pisteessä B on noin 3 milli-voltin amplitudi "A", joka vastaa amplitudia "A” liittyneenä jännitteenmuutokseen V^, kun mustan virran taso on oikea.

5 Aaltomuodolla V_,_D ilmaistuna kuviossa 2 jännite vahvistimen 52 invertoivassa sisäänmenossa pysyy muuttumattomana väritahdistusaikavälin aikana, kun jännitteet Vi ja V2 ovat molemmat amplitudiltaan "A". Kuitenkin, kuten ilmaistaan aaltomuodolla V„, vahvistimen 52 sisäänmeno- n 1Q jännite kasvaa määrällä A , kun jännitteenmuutoksella on amplitudi "A + A.", vastaten korkeaa mustan virran tasoa.

Tällä hetkellä vahvistin 52 purkaa ulostulon varauskonden-saattorin 56 niin, että esijännitteen ohjausjännite vietynä transistorin 22 kannalle aiheuttaa transistorin 22 kollekto-15 tijännitteen suurenemisen, jolloin katodin musta virta pienenee oikean tason suuntaan.

Käänteisesti, ja kuten aaltomuodoilla VT ilmaistaan, vahvistimen 52 sisäänmenojännite suurenee määrällä A väri-tahdistusaikavälin aikana, kun jännitteenmuutoksella V-^ on 20 amplitudi "A-A", vastaten matalan mustan virran tasoa.

Tässä tapauksessa vahvistin 52 varaa ulostulon varauskonden-saattoria 56, aiheuttaen transistorin 22 kollektorijännitteen suurenemisen, jolloin katodin musta virta suurenee oikeaa tasoa kohden. Kummassakin tapauksessa useampia väri-25 tahdistusaikavälejä voidaan tarvita oikean mustan virran tason saavuttamiseksi.

Pisteessä B kehittynyt jännite AKB-tasolukitus-väri-tahdistusaikavälin aikana on funktio vastuksien 31, 32 ja 34 arvoista ja pisteessä A esiintyvän ulostulon impedanssin 30 Zq arvosta. Kun signaali Vp ilmaisee positiivisen DC-tason (+8 volttia) tasolukitusaikavälin aikana, vastuksien 32 ja 34 liitoskohta on jännitelukittu ja vastuksen 31 johtama virta pisteestä A pisteeseen B on ZQ:n, vastuksen 31 ja vastuksen 34 arvojen funktio. Seuraavan väritahdistusaika-35 välin aikana, kun signaalin Vp negatiivisen suuntaista puls- j * 14 76232 sikomponenttia ei ole, diodi 35 on ei-johtava ja vastuksien 32 ja 34 liitoskohta ei ole lukittu. Tällä hetkellä vastus 31 johtaa erovirran pisteestä A pisteeseen B funktiona Ζφίη ja vastuksien 31, 34 lisäksi vastuksen 32 ar-5 vosta. Pisteessä B kehittyneen jännitteenmuutoksen V2, vasteena signaalin Vp negatiivisen suuntaiselle pulssi-komponentille, on verrannollinen näiden virtojen väliseen eroon.

Impedanssi ZQ pisteessä A voi vaihdella häiritse-10 västi kuvaputken katodin esijännitetason (so katodin raja-jännitetason) yhdistettynä toivottuun oikeaan katodin mustan virran tasoon. Vastus 31 kompensoi muutokset impedanssin Zq arvossa ja auttaa myös lisäämään piirin 50 ta-solukitus- ja väritahdistuspiirien tunteettomuutta paikal-15 lisesti generoituihin häiriösignaaleihin, kuten esimerkiksi vaakataajuuden häiriölle.

Piste A voidaan kuvata jännitelähteenä, joka on sarjassa aikaisemmin mainitun impedanssin ZQ kanssa. Impedanssin ZQ arvo on funktio tuntovastuksen 30 arvosta jaet-20 tuna ohjaussilmukan vahvistuskertoimella, joka on transistorin 20 toimintapisteen funktio. Transistorin 20 toimintapiste AKB-aikavälin aikana on verrannollinen katodin rajajännitteeseen. Käytännössä on havaittu, että impedanssilla ZQ voi olla 30 ohmin ja 50 ohmin vastaavat mi-25 nimi- ja maksimiarvot oikean mustan virran ehdoilla. Siten ZQ:n arvo pisteessä A voi vaihdella 67 % minimiarvosta.

Vastus 31 kompensoi impedanssin muutokset pisteessä A siten, että impedanssin muutokset eivät häiritse signaalin lähteen Vp, diodin 35 ja vastukset 32, 34 sisäl-30 tävän lisäpulssipiirin aiottua toimintaa. Tässä esimerkissä vastuksen 31 arvo, joka ei ole kriittinen, on suuruusluokaltaan 200 ohmia. Siten kokonaisimpedanssi esitettynä pisteeseen B pisteestä A käsittää vastuksen 31 ja impedanssin ZQ, ja vaihtelee 230 ohmista 250 ohmiin impe-35 danssin Zq muutoksien kanssa pisteessä A. Vastaavasti pisteessä B esiintyy hyväksyttävän pienet impedanssin muutok- i» is 76232 set, jotka oikean mustan virran ehdoilla ovat pienempiä kuin 10 %, mikä on huomattavasti vähemmän kuin 67 %:n impedanssin muutos, joka esiintyy vastuksen 31 poissaollessa. Esitettynä toisella tavalla, pisteessä B esiin-5 tyvä impedanssi vaihtelee ainoastaan +4 % verrattuna 40 ohmin nimellisarvoon impedanssille ZQ.

Vastus 31 kasvattaa myös edullisesti tasolukitus-ja väritahdistuspiirin 50 tunteettomuutta häiriösignaa-leille, jotka voivat häiritä tai sekoittaa esijännitteen 10 ohjausjännitettä, joka alun perin kehittyi varauskonden-saattorilla 56. Tärkeimpiä merkitykseltään ovat periodiset häiriösignaalit, kuten esimerkiksi paikallisesti generoidut vaihtovirtahäiriösignaalit, joita joskus kutsutaan "rasterirenkaiksi". Viimeksi mainitut signaa-15 lit esiintyvät periodisesti vaakajuovataajuudella (noin 15,734 Hz) ja käsittävät vaimennetut oskillaattoripuls-sisignaalit, joiden keskiarvo on suurin piirtein nolla. Vastaanottimen poikkeutuspiirit generoivat nämä signaalit kuvan vaakapaluuaikavälien aikana (so sisältäen ai-20 kavälit, kun AKB-järjestelmä toimii), ja ne voivat kytkeytyä AKB-järjestelmään tehon syöttöliittimien kautta ja luminanssi- ja krominanssisignaalien käsittelypiirien kautta. Häiriösignaalit ovat erityisen kiusallisia AKB-jär jestelmässä, koska niillä voi olla suuruudet, jotka 25 ovat huomattavia verrattuna pieniin signaaleihin (so suuruusluokaltaan muutamia millivoltteja), joita AKB-järjestelmä käsittelee. Häiriösignaalien vaikutus voidaan pienentää käyttämällä erillistä suodatus- ja suojaustekniikkaa, mutta nämä ovat monimutkaisempia ja 30 kalliita vaihtoehtoja.

Tasolukitusaikavälin aikana lukituskondensaatto-rin 51 (.12^.uf) yli kehittyneeseen jännitteeseen voi tuntuvasti vaikuttaa häiriösignaalit, kuten esimerkiksi "rasterirenkaat", joilla on huomattavasti nollasta 35 poikkeava amplitudi ja joita esiintyy tasolukitusaikavälin lopussa (so lähellä aikaa, jolloin takaisinkyt- ,£ 76232 16 kentäkytkin 54 aukeaa). Vastuksen 31 poissaollessa kondensaattori 51 voi varautua jännitteeseen, joka on yhtä suuri kuin 67 % rasterirenkaan häiriösignaalin huippu-amplitudista, aiheuttaen tasolukitusvertailujännitteen, 5 joka kehittyy kondensaattorin 51 yli, esittämään huomattavan virheen. Tämä virhe pienenee huomattavasti vastuksen 31 ollessa läsnä, seuraavalla tavalla.

Tasolukitusaikavälin aikana DC-komponentin ja vaihtovirran rasterirenkaan signaalit sisältävät signaalit 10 viedään kondensaattorin 51 positiiviseen liittimeen impedanssi Z_, (noin 240 ohmia) kautta, mikä vastaa impedans-

O

sin ZQ pisteessä A ja vastuksen 31 sarjayhdistelmää. Ver-tailujännite viedään kondensaattorin 51 negatiivi seen liittimeen pienen impedanssin ZA kautta, mikä vas-15 taa vahvistimen 52 pientä antoimpedanssia, joka toimii jännitteenseuraajana tasolukitusaikavälin aikana. Impedanssin ZA on huomattavasti pienempi kuin impedanssi Ζβ. Kondensaattorin 51 reaktiivisen impedanssin suuruus on vaakataajuuden rasterirengassignaalien läsnäollessa 20 noin 84 ohmia. Häiriösignaalien vaihtovirtakomponentti kondensaattorin 51 läpi vaimenee huomattavasti impedanssin Ζζ, suhteella impedanssien ZA, Ζβ ja Z^ summaan siten, että kondensaattori 51 voi varautua jännitteeseen, joka on yhtä suuri kuin ainoastaan noin 25 % rasterirengas-25 signaalin huippuamplitudista. Vastaavasti lukituskon- densaattori 51 vastaa tarkemmin pisteen A signaalien keskiarvoa ja häiriösignaalien amplitudipiikeillä on huomattavasti pienempi vaikutus tasolukituksen vertailujännit-teeseen, jonka kondensaattori 51 kehittää.

30 Esitetty järjestelmä automaattisesti aikaansaa vah vistimen antovirran, joka on nolla, varauskondensaatto-riin 56, kun jännitteenmuutoksen amplitudi on nollasta poikkeava, vastaten oikeaa mustan virran tasoa. Vastaavasti manuaalisesti ennalta asetettuja esijännitteen oh-35 jauksia ei tarvita väritahdistusvahvistimen johtavuus-herkkyyden pois asettamiseksi aikaansaamaan vahvistimen 17 76232 antovirran, joka on nolla, virtauksen varauskonden-saattorin, kun väritahdistussignaalilla on nollasta poikkeava suuruus oikean esijännitteen ehdoille.

Kuvattu väritahdistusvahvistimen sisäänmenosig-5 naalin kytkentäjärjestely käyttäen lisäpulssia Vp on edullinen järjestelmässä, jossa väritahdistusvahvistin 52 käsittää differentiaalisisäänmenovahvistimen, kuten esimerkiksi emitterikytketyn differentiaalivahvistimen, joka kuvataan myöhemmin kuvion 4 yhteydessä. Tämän tyypit) pisellä differentiaalivahvistimella on symmetrinen otto-anto-signaalin siirtovaste, joka on epälineaarinen suurimmalla osalla sen toiminta-alueesta. Differentiaali-vahvistimen muuten symmetrinen toiminta-alue voi jäädä epäsymmetriseksi, jos vahvistimen esijännite esimerkik-15 si on siirretty sivulle manuaalisesti säädettävissä olevan ennalta asetellun esijännitteen ohjauksen avulla. Tällaisessa tapauksessa vahvistin aikaansaisi pikemminkin ulostulon, joka on kohinan ja vastaavien häiriösig-naalien vaikutusten saastuttama, koska sivuun siirretty, 20 epäsymmetrinen vahvistinvaste voi johtaa kohinan tasa-suuntaukseen vahvistimen epälineaarisella toiminta-alueella. Seurauksena antosignaalin väritahdistus- ja vastaava jännite, joka kehittyy antovarauslaitteelle, tulisi häirityksi tai sekoitetuksi tasasuunnatun kohinan vaiku-25 tukeilla.

Kuvattu yhdistetyn pulssin väritahdistusjärjestely aikaansaa myös edullisesti sopivan mekanismin kuvaputken elektronitykkien keskenään erilaisten johtavuus-(vahvistus) -vastineiden ja vastaavasti erilaisten rajajännit-30 teiden kompensoimiseksi, esimerkiksi kuvaputken valmis-tustoleranssien johdosta. Tätä esitetyn järjestelyn kohtaa käsitellään yksityiskohtaisesti US-patenttihakemuksessa nro 434 328, jonka otsikko on "Automatic Kinescope Bias Control System Compensated for Kinescope Electron 35 Gun Conduction Dissimilarities", joka on jätetty 1982-10-14 ja jota käsitellään lyhyesti tuonnempana.

18 76232

Kun kuvaputken elektronitykit ovat identtisiä ja kun ne samalla esittävät samanlaista johtavuusvas-tinetta, ne johtavat yhtä suuria mustan tason virtoja ja esittävät yhtä suuria rajajännitteitä (so hila-katodi-5 jännite). Käytännössä kuitenkin elektronitykeillä on keskenään erilaiset johtavuusvastineet. Jälkimmäisessä tapauksessa elektronitykkien johtamat erilaiset virrat katsotaan olevan oikeita mustan tason virtoja, jolloin AKB-järjestelmä tulisi pysyä muuttumattomana ja sen ei 10 tulisi muuttaa kuvaputken esijännitettä, vaikka elektro-nitykeillä on keskenään erilaiset mustan virran tasot ja keskenään erilaiset vastaavat rajajännitteet.

Tämä tulos aikaansaadaan esitetyllä järjestelyllä, koska pisteessä B kehitetyn jännitteenmuutoksen V2 suu-15 ruus on suoraan verrannollinen DC-jännitekomponenttiin, joka esiintyy pisteessä A. Tämä DC-jännitekomponentti on verrannollinen katodin rajajännitteeseen esitettynä i DC-jännitekomponentilla ohjaustransistorin 22 antonavas- j j sa, vastaten katodijännitettä AKB-aikavälin aikana (mi- 20 tätöiden positiivisen hilan ohjauspulssin VQ vasteena kehitetyn indusoidun katodin antovirran pulssin vaikutus) . Siten, jos kolmella kuvaputken elektronitykillä on keskenään erilaiset virrat ja rajajännitteet vastaten alkujaan mustan tason asetusehtoja, jännitteenmuu-25 tos Vg vastaavasti liittyneenä signaaliprosessoreihin 14a, 14b ja 14c, joista jokainen esittää erilaisia suuruuksia, vaikkakin jokainen saadaan yhteisestä signaalista Vp. Jännitteenmuutoksien V2 erilaiset suuruudet ovat erilaisten rajajännitteiden seuraus, jotka esitetään pis-3Q teessä A kehittyneiden erilaisten suuruuksien DC-kompo-nenttien avulla. Erilaiset jännitteenmuutoksien V2 suuruudet ovat sellaisia, että vastaavalle AKB-ohjaussil-mukalle pisteessä B kehittynyt jännitemuutokset ja V2 yhdistetään, siten että jokainen AKB-ohjaussilmukka 35 pysyy muuttumattomana. AKB-ohjaussilmukat pysyvät muuttumattomina, kun alkujaan aikaansaatu mustan tason elektro- 19 76232 nitykkien virrat muuttuvat kuvaputken toimintaparamet-rien muuttumisen johdosta, kuvaputken vanhenemis- tai lämpötilavaikutusten johdosta.

Joissakin AKB-järjestelmissä voi olla toivottavaa 5 kehittää mustaa virtaa edustava jännitteenmuutos väri-tahdistusaikavälin aikana, mieluummin kuin edeltävän tasolukitusaikavälin aikana, kuten kuvattiin aikaisemmin. Tällaisessa vaihtoehtoisessa järjestelmässä hilan ohjaus-pulssi Vg ajoitetaan tapahtumaan väritahdistusaikavälin 10 aikana, ja signaalin ajoituksen suhteita voidaan käyttää, kuten esitetään kuvion 3 aaltomuodoilla. Tällaisessa järjestelmässä signaalien V„, VD, V_ ja ajoitus pysyy

rl ti o C

muuttumattomana.

Aaltomuodot vaihtoehtoiselle järjestelmälle esite-15 tään kuviossa 3. Positiivisen hilan ohjauspulssi V'^ ja positiivinen lisäpulssi V'p ovat samanaikaisia väritahdistusaikavälin aikana. Alkuperäisen tasolukitusaikavälin aikana "asetuksen vertailutaso" on funktio DC-jännitteestä, joka silloin esiintyy pisteissä A ja B. Seuraavan 20 väritahdistusaikavälin aikana jännitteenmuutoksella V'^ on amplitudi "A", kun mustan virran taso on oikea, amplitudi A + Δ, kun mustan virran taso on matala ja amplitudi A -Δ. , kun mustan virran taso on korkea. Jännitteenmuutos V'^ lasketaan yhteen väritahdistusaikavälin 25 aikana amplitudin "A" jännitteenmuutoksen V'2 kanssa.

Siten, kun mustan virran taso on oikea, jännitteenmuutos V'^ kumoutuu jännitteenmuutoksen kanssa, koska molemmilla silloin on sama amplitudi "A", mutta vastakkainen polariteettisuus. Jännite, joka sitten viedään lukitus-30 kondensaattoriin 51 pisteestä B, on sen tähden sama kuin vertailujännite, joka viedään pisteestä B aikaisemman tasolukitusaikavälin aikana, jolloin vahvistimen 52 sisäänmeno jännite ei muutu väritahdistusaikavälin aikana, kuten osoitetaan signaalin aaltomuodolla VCQR oikean vir-35 ran ehdolle. Siten varauskondensaattoria 56 ei varata eikä pureta antovirralla vahvistimesta 52. Tälle vaihto- 20 7 6 2 3 2 ehtoiselle järjestelmälle jännitteenmuutos voidaan kehittää pisteessä B selektiivisesti ohjaamalla positii visen pulssin V'p, jaettu jänniteversio pisteeseen B vä-ritahdistusaikavälin aikana.

5 Tasolukitusaikavälin aikana kehitetty tasolukituk- sen vertailutaso pienen ja suuren mustan virran ehdoille on sama kuin tasolukituksen vertailutaso, joka kehitetään, kun mustan virran taso on oikea. Kuitenkin suuren mustan virran tapauksessa, jännitemuutokset V'^ ja eivät 10 kumoudu täydellisesti väritahdistusaikavälin aikana, ja vahvistimen 52 sisäänmenojännite kasvaa määrällä Δ. väritahdistusaikavälin aikana (aaltomuoto V„). Käänteisesti

II

mustan virran ehto on tuloksena epätäydellisessä kumoutu-misessa, jolloin vahvistimen 52 sisäänmenojännite piene-15 nee määrällä A väritahdistusaikavälin aikana (aaltomuoto VL>·

Kuvio 4 esittää kuvion 1 signaalin tasolukitus- ja väritahdistusverkon 50 virtapiirin yksityiskohtia, jossa vastaavat elementit identifioidaan samalla viitenume-20 rolla.

Kuviossa 4 vahvistin 52 esitetään jyrkkyysoperaa-tiovahvistimena, jossa antovirta aikaansaadaan vahvistimen sisäänmenojännitteen ja vahvistimen transkonduktans-sin (gm) tulon funktiona. Vahvistin 52 sisältää emitterin 25 kytkettynä transistoreihin 66, 68 järjestettynä sisäänme-non differentiaalivahvistimen muotoon ja virran toisto ("peili") verkon, joka käsittää diodin kytkettynä transistoriin 71 ja transistorin 74, joka on järjestetty transistorin 68 kollektorin virtapiiriin, kuten esitetään.

30 Ensimmäinen vakiovirran lähde, joka sisältää myötäesijännitetyn transistorin 69 ja vastuksen R, aikaansaa toimin-tavirran I transistoreille 66 ja 68. Toinen vakiovirta-lähde, joka sisältää myötäesijännitetyn transistorin 75 ja vastuksen 2R, aikaansaa toimintavirran 1/2 transisto-35 rille 74. DC-vertailujännitelähde Vppp on sovitettu vahvistimen 52 ei-invertoivaan sisäänmenonapaan transistorin 21 76232 68 kannalla. Ottosignaali, joka väritahdistetaan (saatuna pisteestä B kuviossa 1), viedään ottokondensaatto-rin 51 kautta vahvistimen 52 invertoivaan ottonapaan transistorin 66 kannalla.

5 AKB-tasolukitusaikavälin aikana transistorin 68 kollektori kytketään ottokondensaattoriin 51 diodikytke-tyn transistorin 71, transistorin 74 ja johtavan kytkimen 54 kautta muodostamaan negatiivisen takaisinkytkennän virtatien. Tänä aikana varauskondensaattori 56 irti-10 kytketään vahvistimesta 52 ei-johtavan kytkimen 55 avulla. Ottokondensaattori 51 varautuu transistorin 68, 71 ja 74 johtamien virtojen avulla funktiona V^^rsta ja

XvCiI? potentiaali on sitten viety kuvion 1 kodensaattorin 51 ottonapaan pisteestä B. Tällainen varaaminen jatkuu, 15 kunnes transistorien 66 ja 68 kantajännitteet ovat suurin piirtein yhtä suuret (so vahvistimen 52 sisäänmenon differentiaali jännite on suurin piirtein nolla). Virta I saatuna transistorilla 69 sitten jaetaan yhtä suurina transistorien 66 ja 68 kesken, jolloin transistorin 68 ja 74 20 kollektorivirrat ovat yhtä suuret kuin transistorin 75 johtama kollektorivirta (1/2). Sen tähden kaikki transistorin 74 johtamat kollektorivirrat virtaavat kollek-torivirtana transistorissa 75. Kuvattu virran takaisin-kytkentätie asettuu nollavirran tilaan ennen tasolukitus-25 aikavälin päättymistä, jolloin transistori 75 "pudottaa" kaikki transistorin 74 kollektorivirrat ja nolla-takaisinkytkentävirta virtaa ottotransistorin 66 kannalle.

Seuraavan SKB-väritahdistusaikavälin aikana kytkin 54 pysyy ei-johtavana ja kytkin 55 johtaa varauskonden-30 saattorin 56 kytkemiseksi vahvistimen 52 antonapaan. Alkuperäinen varaus kondensaattorilla 56 pysyy muuttumattomana, ellei kondensaattoriin 51 syötetty ottosignaali ole riittävä muuttamaan transistorien 66, 68 tasapainotetun kannan esijännitettä, joka on syntynyt edeltävän 35 tasolukitusaikavälin aikana. Siten, kun jännitteenmuu- 22 76232 toksella on amplitudi "A", vastaten oikean mustan tason virran ehtoa, ottojännite transistorille 66 pysyy muuttumattomana, kuten osoitetaan kuvion 2 aaltomuodolla

V . Vastaavasti transistorien 66, 68 tasapainotetun COR

5 sisäänmenon esijännite ja varaus antovarauskondensaatto-rilla 56 säilyy muuttumattomana. Kun mustan virran taso ei ole oikea siten, että ottojännite transistorille 66 on saatu kasvamaan, kuten kuvion 2 aaltomuodolla VH on osoitettu, transistorien 68, 71 ja 74 johtamat virrat pie-10 nenevät. Varauskondensaattoria 56 puretaan transistorin 75 kautta määrällä, joka on verrannollinen transistorin 74 pienentyneeseen johtavuuteen vasteena suurentuneelle ottojännitteelle. Tässä tapauksessa transistori 75 toimii virran nieluna ottamalla huomioon purkautuva varauskonden-15 saattori 56. Samalla tavalla transistoriin 66 viedyn otto-jännitteen pieneneminen (esitettynä kuviossa 2 aaltomuodolla V^) aiheuttaa vastaavan suurenemisen päätetransis-torin 74 kollektorivirrassa. Varauskondensaattori 56 varautuu transistorin 74 kautta vasteena tälle suurentu-20 neelle virtajohtavuudelle, jolloin jännite kondensaattorilla 56 kasvaa. Tässä tapauksessa transistori 74 toimii virtalähteenä varauskondensaattorilie 56.

Kuvio 5 esittää logiikkajärjestelyn lohkokaaviota ajoitussignaalin generaattorille 40 kuviossa 1. Binääri-25 laskuri 90 sisältää AJASTIN- ja PALAUTUS-ottonavat, jotka vastaavasti reagoivat vaakasignaaliin H ja pystysig-naaliin V, ESTÄMINEN-ottonavan ja binääriset antonavat Ql ja Q4· Laskuri 90 nollataan vasteena signaalin V (katso kuv. 2} positiivisen pulssin osalle, mikä tapah-30 tuu pystypaluuaikavälin aikana. Siten ulostulolla Q^-Q^ kaikilla on matalan logiikan taso (0000), kun PALAUTUS-sisäänmeno on positiivinen pystypaluuaikavälin aikana.

Tänä aikana laskuri 90 ei reagoi vaakataajuuden ajas-tuspulsseihin H.

35 Yhdistelmälogiikkaryhmä 92 (so sisältäen joukon lo- giikkaportteja) valvoo laskurin 90 ulostulojen bi- 23 76232 nääritiloja sisäänmenojen A-D avulla. Pystypaluuaika-välin päättyessä hetkellä laskuri 90 estetään toimimasta. Laskurin 90 ulostulojen loogiset tilat osoittavat binäärinumeroa vastaten ajastinpulssien H lukumäärää, 5 mitä tapahtuu pystypaluuaikavälin päättymisen johdosta.

Ryhmän 92 looginen ulostulo F aikaansaa korkean ("1") loogisen tason toisesta kahdeksanteen ajastinpuls-seista H sisältävän aikavälin aikana tunnustelemalla laskurin ulostulojen Q-^-Q^ toivottua tilaa tämän aika-10 välin aikana. Tämä signaali viivästytetään viivepiirillä 93 aikaansaamaan viiveen T^, jolloin AKB-ajoitussignaali kehitetään viivepiirin 93 ulostulossa. Piirin 93 aikaansaama viive voidaan aikaansaada esimerkiksi sarjaan kytkettyjen logiikkaporttien joukolla, jokaisen aikaansaa-15 dessa tietyn viiveen.

Ajoitussignaali V^, kehittyy ryhmän 9 2 antonavassa G aikavälin aikana, joka sisältää kolmannesta viidenteen ajastinpulssia H pystypaluuaikavälin päättymisestä. Tätä signaalia viivytetään määrällä T^ piirin 94 avulla ja ta-20 soa siirretään piiri 95 avulla aikaansaamaan hilan ohjaus-pulssi Vg. Tason siirtävää piiriä 95 (so jännitteen siirtolaitetta) käytetään aikaansaamaan signaali V^,, jonka amplitudi on sopiva ohjaamaan kuvaputken hilaelektrodia.

Ryhmän 92 looginen ulostulo H aikaansaa korkean ("1") 25 loogisen tason aikavälin aikana, joka sisältää kuudennesta kahdeksanteen ajatuspulssia H pystypaluuaikavälin päättymisestä. Piiri 96 viivästyttää tätä signaalia määrällä Tg ajoitussignaalin Vg kehittämiseksi. Lisäpulssi Vp saadaan signaalista Vg signaalin invertterin 98 ja 30 tasosiirtymän 99 avulla, jälkimmäistä käytetään tuottamaan pulssin amplitudi, joka on sopiva kuvion 1 vastuspii-rin 32, 34 sovellutukseen. Ryhmän 92 ulostulo E ohjaussignaalin laskurin 90 ESTÄMINEN-ottonapaan AKB-aikavälin päättymisen jälkeen (so yhdeksännen ajastinpulssin H al-35 käessä) estämään laskentaprosessi.

Claims (15)

24 76232

1. Automaattinen esijännitteen säätölaite videosignaalia käsittelevään järjestelmään, joka käsittää kuvan 5 toistavan laitteen, joka reagoi sen voimakkuuden säätö-elektrodiin syötettyihin videosignaaleihin, joka laite käsittää - impedanssivällneen (30), pulssimuotoisen signaalin johtamiseksi, jonka pulssitaso edustaa voimakkuuden säätö- 10 elektrodin johtamaa mustan virran tasoa videosignaalikuvan sammutusaikavälien aikana, jonka johdetun signaalin taso on nollasta poikkeava, kun mustan virran taso on oikea, - informaation varauslaitteen (56), - vahvlstinvälineen (52), jossa on signaalisisäänmeno 15 Ja ulostulo, joka on kytketty varauslaitteeseen varauslaitteen informaatiosisällön muuttamiseksi vahvlstinvälineen johtavuustilan mukaisesti vasteena syötetyille sisäänmeno-signaaleille, ja - laitteen (58) esijännitteen korjausjännitteen syöt-20 tämiseksi, joka on johdettu varauslaitteesta kuvan toistavaan laitteeseen oikean mustan virran tason ylläpitämiseksi, tunnettu - sisäänmenosignaalin kytkentälaitteesta (31) johdetun signaalin kytkemiseksi vahvistimen sisäänmenoon, ja 25. laitteesta (99) pulssimuotoisen lisäsignaalin (νΡ'ν2^ aikaansaamiseksi sisäänmenosignaalin kytkentälaitteeseen suuruudeltaan ja suunnaltaan sellaisena, että se oleellisesti mitätöi vahvistimen vasteen johdetun signaalin suuruudelle, kun johdetun signaalin suuruus edustaa oikeaa 30 mustan virran tasoa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että impedanssilaite (32, 34) on kytketty ottoslgnaalln kytkentälaitteeseen esijännitteen saamiseksi ottosignaalin kytkentälaitteelle johdetun signaalin ollessa 35 läsnä, ja 25 76232 - että lisäsignaali (Vp, syötetään impedanssi- laitteeseen aikaansaadun esijännitteen muuttamiseksi tarkoituksella mitätöivän vahvistinvasteen aikaansaaminen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - 5. e t t u siitä, että lisäsignaali (Vp, V kumoaa johdetun signaalin ottosignaalitiellä mitätöivän vahvistinvasteen aikaansaamiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että johdettu signaali (V^) Ja lisäsignaali 10 (V2) ovat samanaikaisia pulsseja, joilla on keskenään vastak kaiset polariteetit, ja ovat suuruudeltaan oleellisesti yhtä suuria, kun johdettu signaali edustaa oikeata mustan virran tasoa.

5. Patenttivaatimauksen 1 mukainen laite, t u n - 15. e t t u siitä, että lisäsignaali (V2) on suuruudeltaan verrannollinen DC-jännitekomponenttiin, jonka voimakkuuden säätöelektrodi määrää sammutusaikavälin aikana.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu tasolukituslaitteesta (51), joka on kytketty 20 ottosignaalin kytkentälaitteeseen vahvistimen ottonavassa; - kytkinlaitteista (54, 55), jotka on kytketty vahvistimen antonapaan, tasolukituslaitteeseen ja varauslait-teeseen; - laitteesta (92) kytkinlaitteiden pitämiseksi toi- 25 minnassa alkuperäisen tasolukitusaikavälin aikana (1) vahvistimen sisäänmenon lukitsemiseksi vertailujännitteeseen vasteena vahvistimen sisäänmenoon kytketylle vertailujännitelähteelle tasolukitusaikavälin aikana, ja (2) vahvistimen ulostulon irtikytkemiseksi varauslaitteesta; ja kytkentälait- 30 teiden pitämiseksi toiminnassa seuraavan näytteenottoaikavä-lin aikana, (3) vahvistimen sisäänmenon poiskytkemiseksi ta-solukituksesta, ja (4) vahvistimen ulostulon kytkemiseksi va-rauslaitteeseen; 26 76232 - johdetusta mustaa virtaa edustavasta signaalista, joka kehitetään tasolukitusaikavälin aikana ja kytketään tasolukituslaitteeseen siten, että vertailujännite, johon vahvistimen sisäänmeno lukitaan, on lisäksi funktio saadun 5 signaalin suuruudesta; ja - lisäsignaalista (Vp), joka kehitetään seuraavan näytteenottoaikavälin aikana.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuvan toistava laite on kuvaputki 10 (15), joka sisältää elektronitykin käsittäen hilaelektrodin (18) ja siihen liittyvän katodin voimakkuudensäätöelektrodin (16a); - automaattinen esijännitteen säätölaite sisältää lisäksi laitteen (40) kuvaputken elektronitykin esijännit- 15 tämiseksi tasolukitusaikavälin aikana katodin antosignaalin aiheuttamiseksi, jonka suuruus on verrannollinen katodin mustan virran tasoon; ja - johtava laite (30) johtaa jaksottaisen edustavan signaalin indusoituneesta katodin antosignaalista.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu tasolukituslaitteesta (51) kytkettynä ottosig-naalin kytkentälaitteeseen vahvistimen sisäänmenossa, - kytkinlaitteista (54, 55) kytkettynä vahvistimen antonapaan, tasolukituslaitteeseen ja varauslaitteeseen; 25. laitteesta (92) kytkinlaitteiden pitämiseksi toi minnassa alkuperäisen tasolukitusaikavälin aikana (1) vahvistimen sisäänmenon lukitsemiseksi vertailujännitteeseen vasteena vahvistimen sisäänmenoon kytketylle vertailujännitelähteelle tasolukitusaikavälin aikana ja (2) vahvistimen 30 antonavan irtikytkemiseksi varauslaitteesta; ja kytkentälaitteiden pitämiseksi toiminnassa seuraavan näytteenottoaikavälin aikana (3) vahvistimen sisäänmenon tasoluki-tuksen poiskytkemiseksi ja (4) vahvistimen antonavan kytkemiseksi varauslaitteeseen; ja jossa 35. johdettu mustaa virtaa edustava signaali ja 27 76232 lisäsignaali kehitetään molemmat näytteenottoaikavälin aikana.

9. Patenttivaatimuksen 6 tai 8 mukainen laite, t u n n e t t u siitä, että tasolukituslaite käsittää kondensaat- 5 torin (51) signaalien kytkemiseksi sisäänmenokytkinlaitteesta vahvistimen sisäänmenoon; ja - että lisäsignaalilla (Vp, V2) on suuruus ja suunta jännitteen ylläpitämiseksi vahvistimen sisäänmenossa oleellisesti muuttumattomana, kun saadun signaalin suuruus edustaa 10 oikeata mustan virran tasoa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuvan toistava laite on kuvaputki (15) sisältäen elektroni tykin, joka käsittää hilaelektrodin ja siihen liittyvän katodin voimakkuudensäätöelektrodin, 15. automaattinen esijännitteen säätölaite sisältää lisäksi laitteen (40 ) kuvaputken elektronitykin esijännittämiseksi näytteenottoaikävälin aikana katodin antosignaalin aiheuttamiseksi, joka on suuruudeltaan verrannollinen katodin mustan virran tasoon; ja 20. johtava laite (30) johtaa jaksottaisen edus tavan signaalin indusoituneesta katodin antosignaalista.

11. Minkä tahansa edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että vahvistin (52) on differentiaalivahvistin.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että vahvistimen (52) sisääntuloon on kytketty AC-kytkentäkondensaattori (51), - ottosignaalin kytkentälaite kytkee johdetun signaalin kondensaattoriin muuttamaan sen varausta; ja 30. periodinen lisäsignaali kytketään kondensaattoriin muuttamaan sen varausta; lisäsignaalilla on suuruus ja suunta kondensaattorin muuttuneen varauksen, kehittyneenä vasteena johdetulle signaalille, oleellisesti mitätöimiseksi, kun johdetun signaalin suuruus edustaa oikeaa mustan virran tasoa.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, t u n - 28 7 6 2 3 2 n e t t u siltä, että lisäsignaalilla on suuruus funktiona DC-jännitekomponentista, jonka voimakkuuden säätöelektrodi määrää sammutusaikavälien aikana.

14. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n -5 n e t t u siitä, että laitteella periodisen signaalin johtamiseksi on muuttuva antoimpedanssi suhteessa voimakkuu-densäätöelektrodin esijännltteeseen, - ottosignaalin kytkentälaite käsittää impedanssin (31) saadun vastaavan signaalin kytkemiseksi johtavan 10 laitteen antonavasta informaation varauslaitteeseen, impedanssin ollessa suuri suhteessa muuttuvaan antoimpedans-siin niiden impedanssivaihteluiden huomattavaksi pienentämiseksi, joita johtavan laitteen ulostulo aiheuttaa periodisen lisäsignaalin aikaansaavaan laitteeseen.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laite, tun nettu siitä, että johdettu signaali kehitetään ensimmäisessä virtapiirin pisteessä (A) vastaten johtavan laitteen ulostuloa, - periodinen lisäsignaali kytketään kondensaattoriin 20 toisessa virtapiirin pisteessä (B), - Impedanssi (31) kytketään ensimmäisestä virtapiirin pisteestä (A) toiseen virtapiirin pisteeseen (B). 29 7 62 3 2