FI74344B - Utspridare foer ingaongsluft. - Google Patents

Description

74344 1 Tuloilman hajottaja

Utspridare för ingangsluft 5 Keksinnön kohteena on huonetiloihin tai vastaaviin johdettavan tuloillaan kattohajottaja, johon kuuluu ainakin yksi tuloilmakanava, jossa ilma virtaa olennaisesti alaspäin, ja varsinainen hajotlnosa, jossa ilma virtaa olennaisesti sivulle, sekä säätö- että ohjauslaitteet hajotin-oeasta virtaavan ilman ohjaamiseksi, joihin säätö- ja ohjauslaitteisiin 10 kuuluu yksi tai useampi hajotinosassa sijaitseva tuloilmakanavan keskilinjan ulkopuolella oleva ilmavirran vaikutuksesta kääntyvä ilmanohjain, joka on sovitettu muuttamaan hajotinosan tehollista ulosvirtauspin-ta-alaa tilavuusvirran muuttuessa.

15 DE-patenttijulkaisusta 1 753 283 tunnetaan laitejärjestely, jossa ilma johdetaan huonetilaan tuloaukon peittävän saranoidun säätölevyn kautta, • - joka säätölevy toimii vastapainoperiaatteella. Ilma johdetaan tulokanavas- ta noin 90° yhdelle sivulle poikkeutettuna ja saatetaan virtaamaan huonetilaan katon myötäiseeti. Tässä tunnetussa ratkaisussa on tarkoitus pitää 20 sekä ilman lähtönopeus että ilman loppunopeus tietyllä etäisyydellä va-klona tilavuusvirran vaihdellessa tietyllä alueella. Kyseisessä ratkaisussa pysyy myös ilman tulosuunta huonetilaan olennaisesti vakiona.

US-patenttijulkaisun 4 259 898 mukaisessa ratkaisussa jaetaan ilmavirta *·.. 25 hajottajan liitäntäosasta alkaen kahteen virtausreittiin. Painovoimakuor- ·.·. mitteisen säätöpellln vaikutuksesta avautuu hajottajan reunalle johtava virtausreitti tilavuusvirran kasvaessa ja vastaavasti sulkeutuu tilavuus-virran pienetessä ilmavirtauksen aiheuttaman voiman vaikutuksesta. Hajottajan keskiosaan johtava virtausreitti on jatkuvasti auki ja sen kautta : 30 ilma ohjataan rakenteesta riippuen joko sivulle tai suoraan alaspäin.

...- Kyseisessä ratkaisussa siis johdetaan ilma huonetilaan siten, että suur ten ilmamäärien ollessa kyseessä ilma virtaa hajottajan sekä reuna- että keskialueen kautta huonetilaan ja pienten ilmamäärien ollessa kyseessä ilma virtaa hajottajan keskialueen kautta huonetilaan.

35 DE-hakemusjulkaisun 2 310 147 mukaisessa ratkaisussa käytetään tuloilman hajottajassa kussakin yhtä painovoimakuormitteista sisäänpuhallusaukon 2 74344 1 sulkijaa. Ilmamäärän muutosten myötä avautuu/sulkeutuu vastapainoperlaat-teella toimiva sulkijaosa. Ilma johdetaan huonetilaan ilman tulosuunnan pysyessä pystysuuntaisessa poikkileikkauksessa olennaisesti vakiona. Keksinnön yleisenä päämääränä on aikaansaada yksinkertainen ja varmatoi-5 mlnen tuloilman kattohajottaja, jolla voidaan ilman ulkopuolisen tai ylimääräisen apuenergian käyttöä jakaa tulollmaa tehokkaalla vetoa ja melua aiheuttamattomalla tavalla erilaisissa tapauksissa ja käyttötilanteissa.

10 Keksinnön yksityiskohtaisempana päämämääränä on aikaansaada sellainen tuloilman kattohajottaja, - jolla voidaan jakaa ilmaa huonetilaan olennaisesti kattopinnan suuntaisesti ja kulloinkin tarvittaviin suuntiin 15 - jonka helttopituutta haluttuihin suuntiin voidaan säätää sopivaksi tietyllä tilävuusvirta-alueella - jonka helttopituus haluttuihin suuntiin saadaan pysymään riittävällä 20 tarkkuudella haluttuna tilavuusvirran vaihdellessa määrätyllä alueella - joka toimii omavoimaisestl pienillä kanavapainellla - jonka painehävlö ei olennaisesti riipu tllavuusvirraeta tai puhallusku- 25 viosta - joka el vaadi tavanomaista kattohajottajaa enemmän tilaa varsinkaan alakaton yläpuolelta 30 - j oka on helppo asentaa, säätää ja huoltaa - jonka tllavuusvirta on todettavissa ulkopuolelta - joka on helppo vaihtaa tavanomaisen kattohajottajan tilalle 35 - joka on yksinkertainen ja edullinen valmistaa.

3 74344 1 Keksinnön päämäärät saavutetaan kattohajottajalla, jolle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että hajotlnosa käsittää ensimmäisen kanavaosan, josta ilmavirtaus on sovitettu virtaamaan olennaisesti kattopinnan myö-täisesti, ja toisen kanavaosan, josta ilmavirtaus on sovitettu virtaa-5 maan ainakin osittain alaviistoon ja/tai alaspäin, ja että säätölaitteet on sovitettu toimimaan siten, että pienillä tilavuusvlrroilla ilmavirtaus ohjautuu ensimmäiseen kanavaosaan ja suuremmilla tilavuusvlrroilla sekä ensimmäiseen että toiseen kanavaosaan.

10 Säätölaitteet on sovitettu muuttamaan kattohajottajasta virtaavan ilmavirran heittokuviota siten, että ilmavirran heittopituus tietyllä tila-vuusvirta-alueella pysyy halutussa vakioarvossa.

Keksinnön mukaisessa kattohajottajassa käytetään säätövoimana virtauksen 15 paineen vaihtelua. Virtauksen aiheuttaman voiman vastavoimana toimii keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa säätölevyssä olevan vastapainon aiheuttama voima. Voimien tasapaino määrää säätölevyn kulloisenkin asennon.

20 Keksinnön eräässä edullisessa suoritusmuodossa ilmavirtojen ohjaus kat-tohajottajassa tapahtuu neljään pääsuuntaan 1. sektoriin neljällä eri : ohjauslevyllä, jotka liikkuvat samanaikaisesti ohjaten ilman kulkua tilavuusvirran mukaan. Kussakin ilman päähajotussuunnassa hajotetaan : huoneeseen tuleva ilma tilavuusvirran funktiona siten, että pienillä 25 tilavuusvlrroilla koko ilmavirta ohjataan olennaisesti huonetilan katon suuntaisesti ja suurilla tilavuusvlrroilla ohjauslevyn tai -levyjen avulla suunnataan ja ohjataan ilmavirta lähtemään osittain olennaisesti katon suuntaisesti sekä osittain myös alaviistoon. Tilavuusvirran suuruuden mukaan muutetaan säätölaitteilla ns. heittokuvion profiilia pys-30 ty- ja vaakatasossa hajottajan ulkopinta-alan pysyessä vakiona.

Keksinnön edullisessa suoritusmuodossa ohjauslevyt säätävät ilmavirran helttoprofillla, impulssia ja ilmavirran lähtönopeutta kattohajottajasta sekä siten samalla ilmavirran loppunopeutta halutulla etäisyydellä.

35

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla keksinnön edullisia suoritusmuotoja esittävien piirustuksien kuviohin.

4 74344 1 Kuviossa 1 on esitetty kaaviomaisesti keksinnön mukainen tuloilman kat-tohajottaja sivultapäin polkkileikkauskuvantona.

Kuviossa 2 on esitetty kuvion 1 mukainen kattohajottaja päältäpäin kat-5 soituna pitkin kuvion 1 linjaa II-II.

Kuviossa 3 on esitetty eräs toinen kuviota 2 vastaava suoritusmuoto.

Kuviossa 4 on esitetty keksinnön mukaisen kattohajottajan säätölaitteen 10 toimintaa.

Kuvioissa 5-6 on esitetty erilaisia säätö- Ja ohjauspellin kiinnityksiä.

Kuvioissa 1 ja 2 esitettyä tuloilman kattohajottajaa on merkitty ylei-15 sesti viitenumerolla 10. Kattohajottaja 10 käsittää tuloIlmakanavan 11 ja hajotlnosan 12. Tuloilmakanavia 11 on ainakin yksi. Hajotlnosa 12 käsittää tässä suoritusmuodossa ensimmäisen kanavaosan 13 ja toisen kanavaosan 14. Kanavaosla 13 ja 14 erottaa väliseinä 15. Säätölaite 16 on sovitettu sijaitsemaan hajotinosassa 12 ja edullisesti sen toisessa 20 kanavaosassa 14. Säätölaite 16 käsittää säätöellmen, kuten esim. ilman-ohjalmen 17. Ilmanohjaimeen 17 on kiinnitetty varren 19 varassa oleva vastapaino 18. Varsi 19 on nlvelölty kääntymään pääsevästi nivelessä Cj. llmanohjain 17 on sovitettu edelleen kääntymään reunansa ympäri nivelessä C2 ja kääntymistä on merkitty nuolella D^. Vartta 19 voidaan vas-; 25 tapainoineen 18 kääntää nivelen Cj ympäri ja siten muuttaa vastapainon 18 momenttietäisyyttä ilmanohjalmen 17 kääntöakselilta. Tällaisella vastapainon säädöllä voidaan säätää huonetilaan virtaavan ilman heittopi-tuutta. Varren 19 toinen pääty voi olla muodostettu teräväksi ja llman-ohjaimeen 17 voi olla sovitettu osoitinlaite 20, edullisesti llmanohjal-30 men 17 yläpinnalla oleva asteikko, josta on luettavissa varren 19 eri asemat säätölaitteen 16 ilmanohjalmen 17 kääntöakseliin nähden.

Vastapainon 18 paikka varressa 19 voi myös olla säädettävissä. Vastapainoa 18 voidaan liu'uttaa ja asettaa eri asemiin säätövarressa 19, jol-33 loin saadaan vastaavasti muutettua momenttietäisyyttä.

Säätölaite 16 käsittää edelleen tilavuusvirran osoitinlaitteen 21. Osoi- 5 74344 1 tinlaite 21 voi muodostua nivelöidystä tangosta, joka riippuu vapaasti esim. ilmanohjalmen 17 alapintaan kiinnitettynä. Osoitinlaitteen 21 asena kiinteisiin rakenteisiin esim. kattohajottajan 10 pohjapintaan 22 nähden on luettavissa osoitinlaitteessa 21 olevasta asteikosta.

5

Kattohajottajan 10 tulollmakanavasta 11 tuleva ilmavirta pyrkii poikkeuttamaan säätölaitteen 16 ilmanohjainta 17. Kun tilavuusvirta on pieni, ha-jotinosan 12 toinen kanavaosa 14 ei avaudu, ja koko ilmavirta kulkee hajo-tinosan 12 ensimmäisen kanavaosan 13 kautta sivulle suuntaan olennai-10 sesti kattopinnan myötäisesti. Kun ilmavirta kasvaa, säätölaitteen 16 ilmanohjaimeen 17 kohdistuu suurempi poikkeuttava voima. Pienillä tila-vuusvirroilla ilmavirtaus ei pysty poikkeuttamaan ilmanohjainta 17, vaan toinen kanavaosa 14 pysyy suljettuna. Suuremmalla tilavuusvirralla säätölaitteen 16 ilmanohjain 17 kääntyy nivelen C2 ympäri, kunnes saavutetaan 15 uusi momenttitasapaino ilmavirtauksen ilmanohjainta 17 poikkeuttavan voiman ja vastapainon 18 aiheuttaman vastamomentln välillä. Tilavuusvirran edelleen kasvaessa ilmanohjain 17 avautuu yhä enemmän ja ilmaa virtaa yhä enemmän toisen kanavaosan 14 kautta. Näin ollen säätölaite 16 ohjaa aina tilavuusvirran suuruuden mukaan ilmavirtajakautumaa ensimmäl-20 sen kanavaosan 13 ja toisen kanavaosan 14 välillä.

Kuvioiden 1, 2 ja 3 suoritusmuodoissa on esitetty eräs keksinnön mukainen edullinen laiteratkaisu, jossa lähtökanava muodostuu ensimmäisestä kanavaosasta 13 ja toisesta kanavaosasta 14, joita erottaa väliseinä 15.

: 25 Kattohajottajaan 10 tuleva virtaus, jota on merkitty L^, voi siten tila- : vuusvirrasta riippuen jakautua pelkästään hajotlnosan 12 ensimmäiseen kanavaosaan 13 virtauksen ollessa määrältään pieni nuolella merkl-tysti, tai tuleva virtaus voi jakautua virtauksiin ja L^, joista virtaus kulkee säätölaitteen 16 ilmanohjalmen 17 avautuessa toisessa 30 kanavaosassa 14.

Säätölaitteen 16 avulla muutetaan kattohajottajasta 10 huonetilaan tulevan ilman helttokuvlota. Helttokuvion muuttamisella tarkoitetaan tässä ilmavirran pysty- ja vaakatasossa olevaa profiilia eli kattohajottajalta 35 10 lähtevän ilmavirtauksen virtausjakautumaa huonetilassa. Keksinnön mukainen kattohajottaja 10 voidaan mitoittaa esim. siten, että heittoku-vion äärialueella eli sillä alueella, jolle virtauksen tahdotaan ulot- 6 74344 Ί tuvan, saavutetaan olennaisesti vakioloppunopeus. Tämä saavutetaan siten, että tilavuusvirran kasvaessa ilmanohjalnta 17 avaamalla ohjataan tietty osa ilmavirtauksesta ainakin osittain alaviistoon. Näin ollen tilavuusvirran kasvaessa se osa ilmavirtauksesta, joka suunnataan katon 5 myötäisesti ja joka kulkee coandaefektin vaikutuksesta aivan kattopintaa pitkin, pienenee suhteelliselta osuudeltaan.

KeksinnOn mukaisessa kattohajottajassa 10 saadaan aina säädettyä haluttu heittokuvio ja haluttu heittopltuus. Helttokuvio ja helttopltuus pysty-10 tään pitämään haluttuna tilavuusvlrtojen vaihdellessa.

Kuviossa 1 ja 2 esitetyssä keksinnön edullisessa suoritusmuodossa ohjataan ilma vaakatasossa katsoen neljään pääsuuntaan P^, P2, P^ ja P^. Kullekin pääsuunnalle on oma säätölaitteensa 16 ilmanohjaimineen 17, 15 vastapainoineen 18 ja väreineen 19. Väliseinän 15 alapinnalla voi edullisesti sijalta erillinen ilmaa poikkeuttava säädettävä ohjain 25. Kuviossa 1 on esitetty ohjain 25 kaaviomalsestl ja samoin kuviossa 2 on pistekatkoviivoln esitetty yksi ohjaimista. Ohjain 25 käsittää ilman-polkkeutuelevyn 25a ja siinä olevat taivutettavat kllnnltysosat 25b, 20 joita edullisesti on kaksi kappaletta. Kllnnltysosat 25b on edullisesti hitsattu väliseinän 15 alapintaan. Ohjain 25 on taivuteltavissa eri säätöasentoihin.

Kuviossa 3 on esitetty kuviota 2 vastaava toinen keksinnön edullinen 25 suoritusmuoto. Kuvion 3 suoritusmuodossa muodostuvat säätölaitteen 16 llmanohjalmet 17 ympyräsektorlrakenteesta. Ilmanohjäimien 17 kaarevat ulkokehät d^, d2> d^, d^ liittyvät kanavaosan 14 ollessa kiinni saumattomasti toisiinsa. Tilavuusvirran kasvaessa aukeavat ilmaohjaimet 17 vastaavalla tavalla kuten kuvioiden 1 ja 2 mukaisessa suoritusmuodossa.

30

Sekä kuvioiden 1, 2 että 3 suoritusmuodoissa voi ennen hajotinosaa 12 sijalta esihajotin 26, joka voi olla esim. kartiomalnen rakenneosa. Sen tehtävänä on suunnata virtaus hajotlnosaan 12.

35 Kuvioiden 1, 2 ja 3 edullisissa suoritusmuodoissa kattohajottaja 10 jakaa virtauksen vaakatasossa ainakin neljään pääsuuntaan P^, P2> P^ ja P^. On huomattava, että vaikkakin edellä on esitetty ainoastaan edul- 7 74344 Ί lisimmat suoritusmuodot, kattohajottaja voi muodostua myös sellaisesta ratkaisusta, että yhdessä pääsuunnassa, esim. pääsuunnassa P^, on keksinnön mukainen säätölaitejärjestely heittoprofiilin saamiseksi halutuksi ja muissa suunnissa voivat kanavlsto ja säätölaitteet muodostua myös tavan-5 omaisista ennestään tunnetuista ratkaisuista.

Myös sellainen suoritusmuoto on mahdollinen, että itse väliseinä 15 puuttuu ja säätölaitteen 16 llmanohjain 17 on muotoiltu siten, että se suuntaa virtausta joko katon suuntaisesti ja/tai alaviistoon. Näin ollen 10 säätölaite 16 muuttaa olennaisesti ilmavirtauksen suuntaa tilavuusvirran mukaan.

Kuviossa 4 on esitetty tarkemmin keksinnön mukaisen säätölaitteen 16 toimintaa. Pienillä tilavuusvirroilla vastapaino 18 pitää ilmanohjaimen 15 17 toista kanavaosaa 14 sulkevassa asennossa, jota on merkitty emillä.

Tällöin virtaus suuntautuu kattohajottajasta 10 pelkästään hajotinosan 12 ensimmäisen kanavaosan 13 kautta kattopinnan myötälsesti. Tilavuus-virran kasvaessa virtauksen aiheuttama voima avaa säätölaitteen 16 11-manohjainta 17. Kuvioon on merkitty e^^la toisen kanavaosan 14 täysin 20 aukiolevaa asentoa. Virtaus kulkee tällöin sekä ensimmäisen kanavaosan 13 että toisen kanavaosan 14 kautta. Kuviossa 4 on esitetty suoritusmuoto, jossa sekä pystyeeinä 23 että pohjaseinä 22 muodostuvat sälei-köstä tai niissä on ulostuloaukot. Kuvion 4 sovellutuksessa on myös esihajottaja 26, joka suuntaa kattohajottajaan 10 tulevan ilmavirtauksen : 25 hajotinosan 12 sen ensimmäiseen kanavaosaan 13 ja toiseen kanavaosaan 14. Esihajottaja 26 voi muodostua myös verkkorakenteesta.

Kuvioissa 5-6 on esitetty erilaisia säätölaitteen 16 suoritusmuotoja. Kuviossa 5 on esitetty säätölaitteen 16 ilmanohjaimen 17 nivelöinti ala-30 seinään 22. Tilavuusvirtausmäärän kasvaessa poikkeuttaa virtaus ilmanohjaimen 17 virtauetietä sulkevasta asemasta pois nuolella rnerki-tysti.

Kuviossa 6 on esitetty säätölaitteen 16 ilmanohjaimen 17 nivelöinti ylä-35 seinään 24. Kasvava tllavuusvlrta poikkeuttaa ilmanohjalnta 17 pois vir-taustletä sulkevasta asemasta nuolella merkityllä tavalla. Kuvioiden 5 ja 6 laiteratkaisut soveltuvat esim. sellaiseen keksinnön suoritusmuo- 8 74344 1 toon, jossa yhdessä tai useammassa suunnassa avataan ja suljetaan säätölaitteella 16 pelkästään yhtä ulosvirtauskanavaosaa ja jossa yhdessä suunnassa ilmavirran polkkeutus tapahtuu kuvioiden 1-4 mukaisesti.

5 Kuvioiden 1, 2, 3 ja 4 suoritusmuodoissa on ohjauslevyt 17 toiminnallisesti kytketty toisiinsa levyjen kulmaosien avulla siten, että yhden levyn poikkeutuessa polkkeutuvat muut ohjauslevyt 17 siten myös pakko-toimlsestl. Näin ollen myös yhdellä vastapainolla pystytään tasapainottamaan useita säätölevyjä. Kuitenkin kattohajottajan 10 stabiillsuuden ja 10 vakavuuden kannalta on edullista, että kullekin säätösuunnalle on omat säätölaitteensa 16 vastapainoineen 18, joiden avulla kattohajottajasta 10 lähtevän ilmavirtauksen heittopituutta säädetään muuttamalla säätölaitteen 16 vastapainojen 18 momenttietäisyyksiä ilmanohjaimen 17 kääntymis-akselilta. Vastapainojen 18 ja siten heittopituuden säätämiseksi on säätö-15 laitteessa 16 vastapainojen 18 asemaa ilmaiseva osoitus. Edullisesti tämä osoitus on järjestetty ilman ohjaus- ja polkkeutuslevylnä toimiviin 11-manohjäimiin 17.

20 25 30 35

Claims (12)

1. Huonetiloihin tai vastaaviin johdettavan tuloilman kattohajottaja (10), johon kuuluu ainakin yksi tuloilmakanava (11), jossa ilma virtaa olennai- 5 sesti alaspäin, ja varsinainen hajotinosa (12), jossa ilma virtaa olennaisesti sivulle, sekä säätS- että ohjauslaitteet hajotinosasta (12) virtaavan ilman ohjaamiseksi, joihin säätö- ja ohjauslaitteisiin kuuluu yksi tai useampi hajotlnosassa (12) sijaitseva tuloilmakanavan (11) keskilinjan ulkopuolella oleva ilmavirran vaikutuksesta kääntyvä ilmanoh- 10 jäin (17), joka on sovitettu muuttamaan hajotinosan (12) tehollista ulosvirtauspinta-alaa tilavuusvirran muuttuessa, tunnettu siitä, että hajotinosa (12) käsittää ensimmäisen kanavaosan (13), josta ilmavirtaus on sovitettu virtaamaan olennaisesti kattopinnan myötäi-sesti, ja toisen kanavaosan (14), josta ilmavirtaus on sovitettu vir- 15 taamaan ainakin osittain alaviistoon ja/tai alaspäin, ja että säätölaitteet (16) on sovitettu toimimaan siten, että pienillä tilavuusvir-roilla ilmavirtaus ohjautuu ensimmäiseen kanavaosaan (13) ja suuremmilla tllavuusvirrollla sekä ensimmäiseen (13) että toiseen kanavaosaan (14).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kattohajottaja, tunnettu sii tä, että tilavuusvirran muuttuessa kääntyvät llmanohjaimet (17) ovat sovitetut muuttamaan ainakin osittain hajotinosasta (12) huoneeseen virtaavan ilman lähtösuuntaa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen katohajottaja, tunnettu siitä, että pienillä tllavuusvirrollla ilma on sovitettu virtaamaan ha-: jotinosasta (12) olennaisesti kattopinnan myötäisestl ja vastaavasti - suuremmilla tilavuusvirroilta ainakin osittain alaviistoon.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2, tai 3 mukainen kattohajottaja, tunnet- t u siltä, että säätölaitteet (16) on sovitettu muuttamaan kattohajotta-jasta virtaavan ilmavirran heittokuvlota siten, että ilmavirran heittopi-” tuus tietyllä tilavuusvirta-alueella pysyy sopivana.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen kattohajottaja, tunnet- 10 74344 ^ t u siitä, että säätölaitteet (16) käsittävät ilmanohjaimen (17), vastapainon (18) ja varren (19) tai vastaavan, johon vastapaino (18) on sovitettu, ja että ilmanohjain (17) on sovitettu hajotinosaan (12) siten, että ilmanohjain (17) tilavuusvirran suuruuden mukaan lisää tai plenen-5 tää hajotinosan (12) tehollista ulosvirtausplnta-alaa, kunnes saavutetaan momenttitasapaino ilmavirtauksen llmanohjalmeen (17) aiheuttaman momentin, ilmanohjaimen (17) oman massan aiheuttaman momentin ja vastapainon (18) aiheuttaman vastamomentln välillä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kattohajottaja, tunnettu sii tä, että vastapainon (18) paikka ilmanohjaimen (17) nivelöintikohtaan (C2) nähden on muutettavissa kääntämällä vastapainoa (18) varsineen (19) llmanohjaimessa (17) olevan kääntOnlvelen (C^) suhteen.

7. Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen kattohajottaja, tunnettu siitä, että säätölaite (16) käsittää helttokuvion säätämiseksi osoitti-men (20), joka on sovitettu osoittamaan kulloistakin vastapainon (18) asemaa.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kattohajottaja, tun nettu siltä, että säätölaitteet (16) käsittävät ilman tilavuusvirran osoitinlaitteen (21).

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kattohajottaja, t u n - 25. e t t u siitä, että kattohajottajassa (10) on esihajotln (26), joka edullisesti muodostuu kartlomaisesta osasta, joka ohjaa ilmavirran hajotinosaan (12).

10. Jonkin patenttivaatimuksien 1-9 mukainen kattohajottaja, t u n - 50. e t t u siitä, että väliseinä (15) on sovitettu erottamaan ensimmäisen kanavaosan (13) ja toisen kanavaosan (14) toisistaan, ja että väliseinään (15) on sovitettu ilmavirran kulkua ohjaava, asennoltaan edullisesti säädettävissä oleva ohjainlevy (25).

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kattohajottaja, t u n - n e t t u siltä, että kattohajottaja (10) käsittää ilman hajotinosan 11 74344 1 (12) Ilman jakamiseksi neljään pääsuuntaan (P^, ?2* P^, P^), jolloin kul lekin suunnalle on oma ilmanohjaln (17).

12. PaCenttlvaaCImukeen 11 mukainen kattohajottaja, tunnettu siitä, 5 että kattohajottaja (10) käsittää kytkentäosat (17b), joiden avulla vierekkäiset ilmanohjaimet (17) on reunoistaan liitetty tolminallisesti toisiinsa siten, että yhden llmanohjalmen avaus- tai sulkuliike avaa tai sulkee myös muut ilmanohjaimet. 10 15 20 : 25 30 35 74344