FI74227B - Foerfarande foer diffusionssvetsning. - Google Patents

Description

1 74227

Menetelmä diffuusiohitsausta varten Tämä keksintö liittyy menetelmään metalliosien liittämiseksi yhteen diffuusiohitsauksella, joka menetel-5 mä käsittää vaiheet muodostaa liitoskohta kummankin yhdis tettävän osan vastakkaisten rajapintojen väliin, lämmittää osat ennaltamäärättyyn lämpötilaan ainakin liitoskohtaan rajoittuvilla alueilla, liittää osat toisiinsa puristamalla ne yhteen sekä jäähdyttää osat.

10 Diffuusiohitsauksen edut ja varjopuolet tunne taan mm. hitsauskäsikirjasta Welding Handbook, 7:s painos, osa III, sivut 312 jne.

Eduista voidaan mainita, että voidaan tehdä liitoksia, joiden ominaisuudet ja mikrokiderakenteet ovat 15 hyvin samanlaiset kuin perusmateriaalin ja liittäminen on mahdollista silloinkin kun työkappaleen muoto tekee muiden menetelmien käytön vaikeaksi. Lisäksi voidaan liitokset tehdä erittäin vähäisillä muodonmuutoksilla, mikä vähentää myöhempää työstöä tai muovausta.

20 Varjopuolista voidaan mainita, että laitteiston hinta on tavallisesti erittäin korkea, mikä rajoittaa niiden osien kokoa, joita voidaan taloudellisesti diffuu-siohitsata. Lisäksi aiheuttaa tarve käyttää lämpöä ja puristusvoimaa alipaineessa tai suojaavassa ilmakehässä 25 vakavia ongelmia tarvittavan laitteiston suhteen ja muo dostaa sen vuoksi huomattavan rajoituksen menetelmän käyttökelpoisuudelle. Lisäksi on otaksuttu, että menetelmä edellyttää erittäin huolellista ja perinpohjaista pintojen valmistelua ja että se vielä vaatii enemmän 30 aikaa kuin tavanomaiset menetelmät.

Tämän keksinnön päämääränä on kuitenkin soveltaa edellämainituntvyppistä menetelmää kaasun ja öljyn merenalaista kuljetusta varten tarkoitetun putkijohdon valmistamiseen. Sellaisen putkijohdot tehdään nykyään hit-35 saamalla putkilohkoja yhteen käsin tai C02-automaateilla 7 4 9 2 7 2 putkijohtoa laskevan aluksen laidalla. Putkien hitsaus tapahtuu tavallisesti useilla asemilla yhtäaikaisesti, jotta laskunopeus olisi korkeampi. Käytännöllisistä syistä on asemat sijoitettu vaakasuoraan linjaan kullakin 5 asemalla voivat useat hitsaajat hitsata samanaikaisesti.

Valmis putki lasketaan laskualuksen taakse niinsanotul-le kannattimelle, joka estää putkea murtumasta heti lasku-aluksen takana ja laskee putken S:n muotoisena kaarena kohti merenpohjaa. Laskettuun putkijohtoon jää määrät-10 ty jännitys, minkä vuoksi laskualuksessa tulee olla ankkurit, joiden avulla se kiskoo itseään eteenpäin putkijohdon laskun aikana. Nämä ankkurit on ajoittain siirrettävä eteenpäin aluksen edessä ja tätä tarkoitusta varten on käytettävä apualuksia.

15 Eri syistä olisi toivottavaa voida laskea putki- johto yleisesti pystysuorassa laskualuksesta, niin että putkijohto kulkisi yhtenä kaarena kohti merenpohjaa.

Tämän ansiosta voitaisiin mm. paremmin valvoa jännityksiä lasketussa putkijohdossa, ja voitaisiin tulla toi-20 meen ilman ankkureita ja apualuksia, ja pitää sen sijaan laskeva alus liikkuvasti sijoitettuna. Kuitenkin, jos putkijohto on pystysuorassa laskualuksen laidalla, on erittäin vaikeata käyttää useampaa kuin yhtä hitsaus-asemaa. Nykyisillä hitailla hitsausmenetelmillä ei lasku-25 nopeus nousisi riittävän korkeaksi ollakseen käytännössä mielenkiintoinen.

Tämän keksinnön mukaan on käytettävissä menetelmä, mikä tekee mahdolliseksi liittää kaksi putkilohkoa niin nopeasti, että voidaan saavuttaa riittävä laskunopeus, 30 jotta putkea voidaan pitää pystysuorassa laskualuksen laidalla, ja käyttää hyväksi sen tuomat edut.

Keksinnön mukaan saavutetaan tämä yllämainitun-tyyppisellä menetelmällä, joka on tunnettu siitä, että liitos on alussa muodoltaan ontelo, jonka korkeus yleises-35 ti kasvaa kehältä kohti keskustaa ja on varustettu aina- 7 4 9 9 7 3 ‘ kin yhdellä yhdyskanavalla, että lämmityksen aikana onteloon ensin johdetaan inerttistä tai pelkistävää huuhtelukaasua, kunnes liitos on tiiviisti sulkeutunut pitkin kehää, että liitoksen onteloon voidaan sen jälkeen 5 johtaa alipaine yhdyskanavan kautta ja että liitos puris tetaan sen jälkeen yhteen ennaltamäärätyllä nopeudella diffuusiohitsautumista varten.

Liitoksen esitetyn muodon avulla saavutetaan korkea pintapaine pitkin liitoksen kehää menetelmän alussa.

10 Sen vuoksi voi diffuusio alkaa pitkin kehää niin matalis sa lämpötiloissa, että vältetään pintojen hapettuminen. Huuhteleminen inertiakaasulla estää hapen pääsyn, niin että estetään hapettuminen. Jos käytetään pelkistävää kaasua, voidaan poistaa mahdollisesti aikaisemmin muodos-15 tuneet hapettumat liitoksen pinnoilta. Sen jälkeen kun liitos on sulkeutunut pitkin kehää tällä tavoin, mikä ilmenee siitä, että huuhtelukaasua ei enää pääse ulos, voidaan yhdyskanava liittää alipainelähteeseen, niin että liitoksessa vallitsee alipaine. Alipaine poistaa 20 jäännöskaasut ja saa hapettumat ja muut epäpuhtaudet tietyssä määrin dissosioitumaan lämpötilan noustessa. Käyttämällä lämpötilaa ja painetta sulkeutuu liitos yhtä aikaa nopeasti, minkä jälkeen täydellinen diffuusiohit-saus voi tapahtua lyhyessä ajassa. Nopea kokoonpurista-25 minen on eduksi, koska se aiheuttaa laitosalueella kor keamman paineen, mikä johtuu siitä, että materiaalin virumisjännitys kasvaa muodonmuutosnopeuden mukana.

Keksinnön erään edullisen piirteen mukaan on ainakin yksi liitoksen rajapinnoista varustettu urilla put-30 kin kehää. Tämä varmistaa, että yhteenliittämisen alku vaiheissa pääsee riittävästi huuhtelukaasua ulos.

Lisäksi on erittäin edullista, jos ainakin yksi liitoksen rajapinnoista on muodoltaan kovera. Tällä tavoin jakautuu jännitys edullisesti osien lopullisen yhteen-35 puristamisen aikana, mikä varmistaa täydellisen yhteensu- lamisen yli koko liitoksen.

, 74227 4

Eräs muu liitoksen edullinen muoto saadaan aikaan, jos ainakin yksi, mieluimmin molemmat, rajapinnat tehdään kartionmuotoisiksi. Kartiomuoto on helpompi työstää riittävän tarkasti ja jos molemmat pinnat ovat kartio-5 maisia, yksi kupera ja toinen kovera, kohdistuvat osat itsestään toisiinsa kun ne puristetaan yhteen. Sellainen muoto myös antaa hyvän takuun täydellisestä yhteensu-lamisesta.

Kosketuspaineen nostamiseksi liitoksen alueella 10 yhteenpuristamisen aikana ehdotetaan keksinnön mukaan, että osien poikkileikkausta supistetaan liitoksen alueella. Sillä tavoin saadaan liitoksen alueella aikaan paine, joka on moninkertainen verrattuna materiaalin aksiaaliseen virumislujuuteen vallitsevassa lämpötilassa, 15 minkä tuloksena on nopeampi ja parempi diffuusio.

Voidaan käyttää monia erilaisia inerttisiä huuh-telukaasuja, mutta helium asetetaan etusijalle, koska sen valmistuksen aikana se jäähdytetään sellaiseen lämpötilaan, että se on käytännöllisesti katsoen vapaa 20 hapesta. Lisäksi voidaan käyttää kaupallisesti saatavana olevia ja luotettavia heliumilmaisimia valvomaan, että liitoksen kehä on ehdottomasti suljettu, ennenkuin alipaine kytketään.

Jos huuhteluun sensijaan käytetään pelkistävää 25 kaasua, on vety erittäin edullista. Sen lisäksi, että se poistaa hapettumakerrokset se tekee myös mahdolliseksi havaita visuaalisesti, onko liitos sulkeutunut, koska vuotava vety palaa pinnalla. Vety ei vaikuta haitallisesti siihen suhteellisen pehmeään rakenneteräkseen, jota 30 menetelmällä on tarkoitus liittää.

Keksinnön mukaan ehdotetaan myös, että liitos varustetaan aktivoimislejeeringillä, joka voi olla 60/40 Palladium/Nikkeliä. Tämä lejeerinki voidaan sijoittaa paikalleen ohuena liuskana tai mahdollisesti pinnoittaa 35 galvaanisesti yhdelle tai molemmille rajapinnoille. Tästä on muunmuassa tuloksena lyhyempi diffuusioaika.

I; 5 74227

Yhdyskanava huuhtelukaasun syöttämistä varten tai kaasun poistamista varten alipaineen aikaansaamiseksi voidaan edullisesti sijoittaa yhteen liitettävistä osista, mieluimmin lähelle sen kehää. Sillä tavoin voi-5 daan kanava sulkea välittömästi diffuusiohitsauksen jäl keen syvähitsauspuikolla tai Plasma-TIG-hitsauksella, niinkauan kuin osien lämpötila on riittävän korkea, esimerkiksi 400-600°C.

Keksintöä selitetään edelleen viitaten oheisissa 10 piirustuksissa esimerkkeinä esitettyihin suoritusmuotoi hin .

Kuviot 1 ja 2 esittävät kahden osan ensimmäistä suoritusmuotoa diffuusiohitsauksen alussa ja vastaavasti lopussa.

15 Kuviot 3 ja 4 esittävät kahden osan toista suori tusmuotoa diffuusiohitsauksen alussa ja vastaavasti lopussa.

Kuviot 5 ja 6 esittävät erästä muuta kahden osan esimerkkisuoritusmuotoa diffuusiohitsauksen alussa ja 20 vastaavasti lopussa.

Kuvio 7 esittää kuvion 6 osia niitä edelleen puristettaessa kokoon.

Kaikissa kuvioissa merkitään vastaavia osia samoilla viitenumeroilla.

25 Kuvio 1 esittää osaleikkausta kahdesta osasta 1 ja 2, jotka voivat olla rakenneteräksestä, kuten ST 52-3:sta tehtyjä pultteja. Kuvio 1 voidaan myös kuvitella esittävän aksiaalileikkausta paksuseinäisen putken läpi, jonka putken akseli on kuvassa vasemmalla. Osien 1 ja 2 väliin 30 muodostetaan liitos 3, jota osassa 1 rajoittaa kovera ra japinta 4 ja osassa 2 tasainen rajapinta 5. Osaan 1 on sijoitettu yhdyskanava 6, joka avautuu liitoksen onteloon 3 ja jonka toinen pää voidaan vuorotellen liittää huuhtelukaasu- ja alipainelähteeseen (ei esitetä). Nuo-35 let F esittävät vaihtelevaa puristusvoimaa, kun taas 6 74227 kellokäyrä osien 1 ja 2 vasemmalla puolella aksiaalista lämpötilanjakautumaa osissa.

Kun osat on tarkoitus liittää yhteen, saatetaan ne ensin kuviossa 1 esitettyyn asemaan ja niihin kohdis-5 tetaan sopiva puristusvoima F. Tämä voima voidaan saada aikaan yksinkertaisella väkivipujärjestelmällä (ei esitetä) , joka voi esimerkiksi käsittää kummallakin osalla 1, 2 olevat kiristysrenkaat, jotka on liitetty toisiinsa hydraulisylinterien avulla. Myös muita muotoja voi-10 daan tietenkin kuvitella, riippuen osien muodosta ja poikkileikkauksesta. Tämän jälkeen aloitetaan lämmitys esimerkiksi induktiokelan (ei esitetä) avulla. Samanaikaisesti syötetään yhdvskanavaan 6 huuhtelukaasua. Huuhte-lukaasu vuotaa ensin ulos pitkin liitoksen kehää 7, joh-15 tuen liitoksen pinnoissa olevista vähäisistä epäsäännöllisyyksistä tai uurteista. Huuhtelun tarkoituksena on pitää pois happi liitospinnoista, jotta nämä eivät hapettuisi lämmityksen aikana ja jotta niissä mahdollisesti jo olevat hapettumat saataisiin poistetuksi. Riippumatta 20 siitä, miten hyvin rajapinnat 4, 5 on puhdistettu ennen hitsausta, saa lyhytkin altistaminen ilman hapelle aikaan hapettumakerroksen, jonka paksuus on luokkaa 350-1000 A, ilman lämpötilasta ja kosteudesta riippuen.

Kun materiaalin lämpötila liitoksen kehän 7 lähel-25 lä on saavuttanut 600-800°C, lämpötilan jakautumisen ol lessa esimerkiksi sellaisen, joka esitetään kuviossa 1 vasemmalla, tapahtuu osien 1 ja 2 välillä sopivan puristusvoiman F alaisena diffuusio, niin että liitos 7 sulkeutuu pitkin kehää 7. Tämä voidaan todeta usealla tavalla, 30 esimerkiksi siten, että liitoksesta ei enää vuoda kaasua tai siten että onkaloon 3 johdettu paine ei enää laske.

Kun liitos siten sulkeutuu pitkin sen kehää 7, liitetään yhdyskanava 6 alipainelähteeseen, joka senjälkeen laskee onkalon 3 paineen arvoon noin 13,3 mPa (10~^ torr). 35 Samanaikaisesti nousee osien 1, 2 lämpötila kuviossa 2 7 74227 vasemmalla olevan kaavamaisen käyrän mukaan maksimiin, joka on noin 1350°C. Puristusvoiman F ollessa sopiva sulkeutuu liitos 3 sekunnissa. Tämä tulos esitetään kaavamaisesti kuviossa 2. Täydellinen diffuusiohitsaus ta-5 pahtuu 15-30 minuutissa. (On kuitenkin päästy niinkin ly hyisiin hitsausaikoihin kuin 8 minuuttia noin 1350°C lämpötilassa). Sen jälkeen osat jäähdytetään viileässä ilmassa lämpötilaan noin 600°C, mikä kestää noin 4 minuuttia, jos materiaalin paksuus on 40 mm. Tässä lämpö-10 tilassa voidaan yhdyskanava sulkea mm. syvähitsauspuikol- la tai TIG-plasmahitsauksella.

Kuvio 3 esittää kahta osaa 1 ja 2, joiden ulkomuoto on yleisesti sama kuin kuviossa 1. Hitsaussauman 3 muoto on tässä kuitenkin erilainen, koska sen kumpikin 15 liitospinta 4 ja 5 ovat kartionmuotoisia, yksi kovera ja toinen kupera. Kärkikulmat eroavat toisistaan, niin että liitos paksunee keskiosaa kohti. Liitospintojen huippujen välinen etäisyys voi olla aina 10 % osien 1 ja 2 paksuudesta. Liitospintojen 4 ja 5 kartiomuoto tekee osat 1 20 ja 2 itsekohdistuviksi kun ne painetaan yhteen. Kartio- muoto auttaa myös välttämään riittämätöntä diffuusiosta liitoksen keskellä, mikä helposti voisi tapahtua, jos alempi liitospinta 5 olisi tasainen ja ylempi liitospinta kartiomaisesti kovera.

25 Muutoin tapahtuu osien 1 ja 2 liittyminen samalla tavalla kuin kuvioissa 1 ja 2 esitetään. Lopputulos esitetään kaavamaisesti kuviossa 4.

Paine diffuusiohitsauksen aikana on erittäin tärkeä parametri, jota on vaikeata valvoa. Aikaisemmin mai-30 nitun hitsauskäsikirjän mukaan oletetaan, että painetta ei voida nostaa yli materiaalin aksiaalisen virumislu-juuden vallitsevassa lämpötilassa, ilman että käytetään muotteja myötämisen estämiseksi. Sellaisten muottien käyttäminen on hankalaa ja lisää kustannuksia, ja joissain 35 sovellutuksissa ei sellaisia muotteja voida käyttää, vai- 8 74227 kean käsillepääsyn vuoksi. Koska diffuusionopeus yleisesti kasvaa paineen neliössä, voidaan diffuusioaika lyhentää neljännekseen tai yhdeksäsosaan, nostamalla paine kaksin- tai kolminkertaiseksi virumislujuuteen nähden, ver-5 rattuna vastaavaan diffuusioaikaan aksiaalisella paineel la. Vaihtoehtoisesti voidaan liitospinnoissa sallia huomattavasti enemmän oksideja ja siten mahdollisesti välttää liitoksen huuhtelu pelkistävällä kaasulla. Sellaisten suurten paineiden aikaansaamiseksi pyrkii 10 keksintö kehittämään kolmiaksiaalisen jännitystilan lai tosalueella. On tunnettua, että paksumpien sauvojen veto-kokeissa aiheuttaa leikkausmuodonmuutos kokoonpuristumista, jolloin halkeamismurtuma tapahtuu lopulta keskialueella. Tämä halkeamismurtuma johtuu siitä, että aksiaali-15 nen jännitys keskustassa on paljon suurempi kuin materi aalin venymisjännitys, koska kokoonpuristuman kummallakin puolella oleva materiaali pidättelee säteittäisten jännitysten avulla. Tästä syystä kasvaa aksiaalinen jännitys venymisen lakatessa kun aksiaalisen jännityksen ja 20 säteittäisen jännityksen välinen ero tulee pienemmäksi kuin venymisjännitys (Trescasin periaate).

Keksinnön mukaan pyritään käyttämään hyväksi kol-miaksiaalista ilmiötä antamalla osien 1 ja 2 puristua olennaisesti kokoon liitosalueella verrattuna lähellä 25 olevaan materiaaliin. Kuviossa 5 esitetään esimerkki.

Tässä esimerkissä käytetään huuhtelukaasuna vetyä, mitä osoittavat liekit liitoksen kehällä.

Kun liekit häviävät, tiedetään, että liitos on sulkeutunut, toisin sanoen ei tarvitse käyttää minkään-30 laisia ilmaisinlaitteita. Kun liitos on pelkistetty ja suljettu pitkin reunaa, saadaan liitos sulkeutumaan käyttämällä täyttä puristusvoimaa dynaamisluontoisen, varsin mutkikkaan, jännityskuvion vallitessa. Juuri sulkeutumis-hetkellä saa kolmiaksiaalinen jännitys, johtuen kokoon-35 puristumisesta ja suhteellisen kylmästä ympäröivästä materiaalista, liitoksen poikittaissuuntaisia jännityksiä, 9 74227 jotka ovat 5-6 - kertaisia verrattuina samanpaksuisten osien virumislujuuteen. Tämä tilanne esitetään kuviossa 6. Seuraavaksi puristetaan osat yhteen suhteellisen vaatimattomalla voimalla, kunnes niiden poikkileikkaus on ko-5 ko niiden pituudelta sama, kuten kuviossa 7 esitetään.

Siten on saatu aikaan hitsattujen osien oikea muoto käyttämättä ulkoista muottia, erittäin korkea koske-tuspaine ratkaisevassa vaiheessa sekä mahdollisesti esiintyvien hapettumien jakautuminen kaksinkertaiselle tai 10 suuremmalle alueelle, mikä vastaavasti ohentaa hapet- tumakerrosta ja lisää steroliittistä muuttumista, mukaanluettuna nopeampaa uudelleenkiteytvmistä.

Kun haluttu paksuus on saavutettu, voidaan puristusvoima poistaa ja diffuusioaikaa ja -lämpötilaa pide-15 tään yllä, kunnes uudelleenkiteytvminen on sulkenut jäljelläolevat huokoset. Jos liitoksen halutaan tapahtuvan paljon nopeammin, voidaan tämä saavuttaa sähköpin-noittamalla liitospinnat tai käyttämällä liitoksessa aktivoimislejeerinkiä, esimerkiksi tyyppiä Pd/Ni 60/40.

20 Johtuen siitä, että liitosalueella esiintyy erit täin suuria jännityksiä kun se puristetaan kokoon, kuten kuviossa 5 esitetään, oletetaan, että liitoksen alkuperäinen muoto ja liitospintojen esikäsittely ovat vähemmän kriittisiä.

25 Keksinnön mukaisella menetelmällä tehdyt kokeet, joissa käytettiin rakenneteräksestä ST 52-3 tehtyjä pultteja, joiden halkaisija oli 40 mm, antoivat erinomaiset tulokset esimerkiksi venyvyyden ja vetolujuuden suhteen. Pulteissa, jotka taivutettiin hiusneulan muotoon, mitat-30 tiin yli 60 % venymä vyöhykkeellä, johon lämpö oli vai kuttanut. Murtopinnassa esiintyi olennaisesti leikkaus-murtuma .

On selvää, että keksintöä voidaan edullisesti käyttää hyväksi myös muihin tarkoituksiin kuin suurten putki-35 johtojen valmistukseen. Sitä voidaan esimerkiksi käyttää hitsattaessa liitoksia siltojen tai porausrakenteiden ristikkopalkeissa.

10 74227

Yllä mainitaan, että pitkin yhden tai molempien rajapintojen kehää voidaan käyttää uurteisuutta, jotta varmistuttaisiin siitä, että huuhtelukaasu pääsee pois hitsauksen alkuvaiheissa. Määrätyissä tapauksissa saattaa 5 olla edullista käyttää vähäistä uurteisuutta koko rajapin nassa. Sellainen uurteisuus antaa kaiun myöhemmässä ultraäänitestauksessa, jos liitos ei ole täysin sulanut yhteen.

Claims (10)

11 74227

1. Menetelmä metalliosien (1, 2) liittämiseksi yhteen diffuusiohitsauksella, joka menetelmä käsittää vaiheet 5 muodostaa liitoskohta (3) kummankin yhdistettävän osan (1, 2. vastakkaisten rajapintojen (4, 5) väliin, lämmittää osat (1, 2) ennaltamäärättyyn lämpötilaan ainakin liitoskohtaan (3) rajoittuvilla alueilla, liittää osat (1, 2) toisiinsa puristamalla ne yhteen sekä jäähdyttää osat, tunnet-10 t u siitä, että liitos on alussa muodoltaan ontelo (3), jonka korkeus yleisesti kasvaa kehältä (7) kohti keskustaa ja on varustettu ainakin yhdellä yhdyskanavalla (6), että lämmityksen aikana onteloon (3) ensin johdetaan inerttistä tai pelkistävää huuhtelukaasua, kunnes liitos on tiukasti 15 sulkeutunut pitkin kehää (7), että liitoksen onteloon (3) mahdollisesti sen jälkeen johdetaan alipaine yhdyskanavan (6) kautta ja että liitos puristetaan sen jälkeen yhteen ennaltamäärätyllä nopeudella diffuusiohitsausta varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n-20 n e t t u siitä, että ainakin liitoksen yksi rajapinta (4) on muodoltaan kovera.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin liitoksen yksi rajapinta (4) on muodoltaan kartio.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tun nettu siitä, että liitoksen molemmat rajapinnat (4, 5) ovat muodoltaan kartioita, yksi (4) kovera ja toinen (5) kupera.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, 30 tunnettu siitä, että inertiakaasuna käytetään heliumia.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pelkistyskaasuna käytetään vetyä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, 12 74227 tunnettu siitä, että yhdyskanava (6) on sijoitettu yhteen osista (1), mieluummin lähelle sen kehää.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että osien (1, 2) poikkileik- 5 kaus liitoksen alueella on supistunut.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liitos on varustettu akti-voimislejeeringillä.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetel-10 mä, tunnettu siitä, että ainakin liitoksen yksi rajapinta (4, 5) on uritettu ainakin kehältään (7). 13 o . .v 74227