FI73896C - Organofilt lergelningsmedel och foerfarande foer oekning av ett flytande organiskt systems viskositet. - Google Patents

Description

73896

Organofiilinen savigeelinmuodostaja ja menetelmä nestemäisen orgaanisen systeemin viskositeetin suurentamiseksi Tämä keksintö koskee organofiilisia orgaanisia sa-5 vikomplekseja, jotka ovat orgaanisiin nesteisiin disper- goituvia ja muodostavat niihin geelin. Geelin koostumuksen mukaan voidaan sellaisia geelejä käyttää voiteluras-voina, öljypohjaisissa lietteissä, öljypohjaisissa tii-vistysnesteissä, maalin ja alkydilakan sekä selluloosala-10 kan poistimina, maaleissa, sitojina valimomuovaushiekassa, liima-aineina ja tiivisteinä, painoväreinä, polyesterila-minointihartseissa, polyesterigeelipäällysteissä ja vastaavissa. Keksinnön kohteena on myös menetelmä nestemäisen orgaanisen systeemin viskositeetin suurentamiseksi 15 tällaisten savigeelin muodostajien avulla.

On hyvin tunnettua, että organofiiliset yhdisteet, jotka sisältävät kationin, reagoivat edullisissa olosuh-teissä ioninvaihdolla sellaisten savien kanssa, jotka si-sisältävät negatiivisen kerroshilan ja jotka sisältävät . .·. 20 vaihtuvia kationeja, jolloin syntyy organofiilisen orgaa nisen yhdisteen ja saven muodostamia tuotteita. Jos or-gaaninen kationi sisältää vähintään yhden alkyyliryhmän, . . joka sisältää vähintään 10 hiiliatomia, niin tällaisille • organosaville on ominaista, että ne paisuvat tietyissä 25 orgaanisissa nesteissä. Ks. esimerkiksi US-patentti 2 531 427 ja US-patentti 2 966 506, jotka esitetään tässä viitejulkaisuina, sekä Grim. R.E., Clay Mineralogy, toinen painos, McGraw-Hill Book Company, Inc., 1968, eri-: : tyisesti luku 10, Clay-Mineral-Organic Reactions; sivut 30 356-368, Ionic Reactions, Smectite; ja sivut 392-401,

Organophilic Clay-Mineral Complexes.

;* Sen jälkeen, kun organosavet tuotiin markkinoil- f ·* le kaupallisina tuotteina 1950-luvun alussa, on tullut hyvin tunnetuksi, että suurin geelinmuodostumisen (pak-35 suntumisen) tehokkuus näillä organosavilla saadaan lisää- 2 73896 mällä koostumukseen pienen molekyylipainon omaavaa polaarista, orgaanista ainetta. Sellaisia polaarisia orgaanisia aineita on kutsuttu vaihtoehtoisesti dispergoijik-si, dispergoitumisen auttajiksi, solvatoiviksi aineiksi, 5 dispergoiviksi aineiksi ja vastaaviksi. Katso esimerkiksi seuraavat patentit: 0'Halloran 2 677 661; McCarthy et ai. 2 704 276; Stratton 2 833 720; Stratton 2 879 229; Stansfield et ai. 3 294 683. Tällaisten dispersioainei-den käyttäminen havaittiin tarpeettomaksi käytettäessä 10 erityisesti suunniteltuja organofiilisia savia, jotka on johdettu substituoiduista kvaternäärisistä ammoniumyhdis-teistä. Katso US-patentit: Finlayson et ai. 4 105 578 ja Finlayson 4 208 218.

Tehokkaimmiksi ja hyväksytyämmiksi polaarisiksi 15 materiaaleiksi käytettäviksi dispergoijina on havaittu pienen molekyylipainon omaavat alkoholit ja ketonit, eri-tyiseti metanoli ja asetoni. Näillä dispergoijilla on kuitenkin hyvin alhaiset leimahduspisteet ja ne vaativat tulenkestävän laitteiston käyttöä. Dispergoijia, jotka ;-· 20 kiehuvat korkeammalla ja joilla on korkeampi leimahdus- piste, voidaan käyttää mutta ne eivät ole yhtä tehokkaita ja ne tuottavat usein geelejä, joilla on huonot sekundaariset ominaisuudet kuten mekaaninen stabiilisuus, huono sakeutus- tai varastointistabiilisuus.

25 Useimmilla aikaisemmin tuotetuilla organifiilisil- la savilla on ollut rajoitettu käyttökelpoisuus geelinä ennen kaikkea vaihtelevien dispersio- ja viskositeetti-ominaisuuksien takia. Finlaysonin et ai. US-patentissa 4 105 578 esittämillä materiaaleilla ei tosin ole ollut 30 tällaisia puutteita, mutta näiden materiaalien valmistus on suhteellisen vaikeaa ja lisäkustannuksia aiheutuu bentsyylilähtöaineiden valinnasta.

Siten tarvitaan organofiilinen savigeelinmuodosta-ja, jonka valmistus on helppoa ja kuitenkin halpaa ja 35 joka voidaan helposti dispergoida orgaanisiin systeemeihin näiden geeliyttämiseksi ilman muun polaarisen disper- 11 3 73896 goijan kuin ehkä pienien vesimäärien oleellista läsnäoloa.

Odottamatta on havaittu, että organofiilinen savi-geelinmuodostaja, jolla on suurentunut dispergoituvuus 5 vedettömiin nestesysteemeihin, saadaan smektiitti-tyyppi- sen saven ja tietyn tyyppisen orgaanisen kationisen yhdisteen reaktiotuotteena. Tällainen geelinmuodostaja on keksinnön mukaisesti organofiilinen savigeelinmuodostaja, joka sisältää orgaanisen kationisen yhdisteen ja smektiit-10 ti-tyyppisen saven (jonka kationinvaihtokapasiteetti on vähintään 75 milliekvivalenttia 100 g kyseistä savea kohti) reaktiotuotteen, jossa orgaanisen kationisen yhdisteen yleinen kaava on f R1 V, 15 1 R4-X+-r2 m” =.. ^ L ^ 20 jossa R.^ on β, ^"-tyydyttämätön alkyyliryhmä tai hydroksi-;·.· alkyyliryhmä, jossa on 2-6 hiiliatomia, tai niiden seos? R2 on pitkäketjuinen alkyyliryhmä, jossa on 12-60 hiili-. . atomia; R^ ja R4 valitaan ryhmästä, johon kuuluvat R-^-ryh- 25 mä, aralkyyliryhmä, jonka alkyyliosassa on 1-22 hiiliatomia, ja alkyyliryhmä, jossa on 1-22 hiiliatomia, ja niiden seokset; X on typpi; ja M on Cl , I , Br , N02 , 0H~ ja <'2H3^2 ' 3ossa kyseisen orgaanisen kationisen yhdisteen määrä on 90-140 milliekvivalenttia/100 g kyseistä 30 savea laskettuna 100-%:isen aktiiviseksi saveksi.

Lisäksi keksintö koskee menetelmää nestemäisen orgaanisen systeemin viskositeetin suurentamiseksi ilman polaarista orgaanista dispergointiainetta. Tässä menetelmäs-: sä kyseiseen nestemäiseen orgaaniseen systeemiin sekoite- 35 taan yllä määriteltyä organofiilista savigeelinmuodosta- jaa määrä, joka on riittävä kyseisen viskositeetin suurentamiseen .

4 73896 Tämän keksinnön mukaisten organofiilisten savigee-linmuodostajien valmistuksessa käytetyt savet ovat smek-tiitti-tyyppisiä savia, joiden kationinvaihtokapasiteetti on vähintään 75 milliekvivalenttia 100 g savea kohti. Eri-5 tyisen edullisia savi-tyyppejä ovat luonnossa esiintyvät turpoavien bentoniittien Wyoming-muunnelmat ja niiden kaltaiset savet ja hektoriitti, turpoava magnesiumlitiumsi-likaatti.

Smektiitti-tyyppisien savien kationinvaihtokapasi-10 teetti voidaan määrittää hyvin tunnetulla ammoniumasetaat-ti-menetelmällä.

Savet, erityisesti bentoniittityyppiset savet, muutetaan edullisesti natriummuotoon, jos ne eivät jo ole tässä muodossa. Tämä voidaan suorittaa helposti valmista-15 maila vesipitoinen saviliete ja laskemalla liete natrium-muodossa olevan kationinvaihtohartsikerroksen läpi. Vaihtoehtoisesti savi voidaan sekoittaa veden ja liukoisen natriumyhdisteen kuten natriumkarbonaatin, natriumhydrok-sidin tai vastaavan kanssa ja sen jälkeen sekoittaa seos-20 ta savensekoituskoneella tai suulakepuristimella.

Kyseisten organofiilisten savien valmistuksessa voidaan käyttää myös smektiitti-tyyppisiä savia, jotka on valmistettu luonnostaan tai synteettisesti joko pneumato-lyyttisesti tai edullisesti hydrotermisellä synteesipro-25 sessilla. Sellaisten savien tyypillisiä esimerkkejä ovat montmorilloniitti, bentoniitti, beidelliitti, hektroriitti, saponiitti ja stevensiitti. Synteettiset savet voidaan syntetisoida hydrotermisesti muodostamalla vesipitoinen reaktioseos lietteenä, .joka sisältää sekoitetut halutun *. 30 metallin vesipitoiset oksidit tai hydroksidit siten, että mukana joko on tai ei ole natriumfluoridia (tai vaihtoehtoista vaihtokykyistä kationia tai niiden seoksia), kulloinkin haluttua synteettistä smektiittiä varten sopivina osuuksina. Tämän jälkeen liete pannaan autoklaaviin ja 35 lämmitetään autogeenisessa paineessa lämpötila-alueelle noin 100-325°C, edullisesti 274-300°C, riittävän pitkäksi li 5 73896 ajaksi halutun tuotteen muodostamiseksi.

Tässä keksinnössä käyttökelpoiset orgaaniset ka-tioniset yhdisteet voidaan valita laajasta joukosta materiaaleja, jotka pystyvät muodostamaan organofiilista sa-5 vea kationinvaihdolla smektiitti-tyyppisen saven kanssa ja jotka on edellä määritelty yleisen kaavan avulla.

pr ^(“-tyydyttämätön alkyyliryhmä voidaan valita suuresta joukosta aineita. Nämä yhdisteet voivat olla syklisiä tai asyklisiä, substituoimattomia tai substituoituja 10 alifaattisilla radikaaleilla, joissa on korkeintaan 3 hiiliatomia, siten että alifaattisten hiilien kokonaismäärä p, ^-tyydyttämättömässä radikaalissa on 6 tai vähemmän. p, '^-tyydyttämätön alkyyliradikaali voi olla substituoitu aromaattisella renkaalla, joka samalla tavalla on kon-15 jugoitu p, j("-osan tyydyttämättömyyden kanssa, tai p, ^-radikaali on substituoitu sekä alifaattisella radikaalilla että aromaattisilla renkailla.

Tyypillisiin syklisten p, \ -tyydyttämättömien al-kyyliryhmien esimerkkeihin kuuluvat 2-sykloheksyyli ja 20 2-syklopentenyyli. Asyklisten p, /"-tyydyttämöttömien al-kyyliryhmien, jotka sisältävät 6 hiiltä tai vähemmän, tyypillisiin esimerkkeihin kuuluvat propargyyli; allyyli-(2-propenyyli); krotyyli (2-butenyyli); 2-pentenyyli; 2-heksenyyli; 3-metyyli-2-butenyyli; 3-metyyli-2-pente-25 nyyli; 2,3-dimetyyli-2-butenyyli, 1, l-dimetyyli-2-prope-nyyli; 1,2-dimetyylipropenyyli; 2,4-pentadienyyli; ja 2,4-heksadienyyli. Asyklis-aromaattisesti substituoitu-jen yhdisteiden tyypillisiin esimerkkeihin kuuluvat kinna-myyli (3-fenyyli-2-preopenyyli); 2-£enyyli-2-propenyyli; ja 30 3-(4-metoksifenyyli)-2-propenyyli. Aromaattisesti ja ali- faattisesti substituoitujen aineiden tyypillisiin esimerkkeihin kuuluvat 3-fenyyli-2-sykloheksenyyli; 3-fenyyli-2-syklopentenyyli; 1,l-dimetyyli-3-fenyyli-2-propenyyli; l,l,2-trimetyyli-3-fenyyli-2-propenyyli; 2,3-dimetyyli-3-35 fenyyli-2-propenyyli; 3,3-dimetyyli-2-fenyyli-2-propenyy- li? ja 3-fenyyli-2-butenyyli.

6 73896

Hydroksialkyyliryhmä valitaan hydroksyylillä subs-tituoidusta alifaattisesta radikaalista, jossa hydroksyy-li ei ole substituoitu positiivisen varauksen omaavan atomin viereiseen hiileen, ja ryhmässä on 2-6 alifaattis-5 ta hiiltä. Alkyyliryhmä voi olla substituoitu aromaattisella renkaalla riippumatta 2-6 alifaattisesta hiilestä. Tyypillisiin esimerkkehin kuuluvat 2-hydroksietyyli (etanoli) ; 3-hydroksipropyyli; 4-hydroksipentyyli; 6-hydroksi-heksyyli; 2-hydroksipropyyli (isopropanoli); 2-hydroksibu-10 tyyli; 2-hydroksipentyyli; 2-hydroksiheksyyli; 2-hydroksi- sykloheksyyli; 3-hydroksisykloheksyyli; 4-hydroksisyklo-heksyyli; 2-hydroksisyklopentyyli; 3-hydroksisyklopentyy-li; 2-metyyli-2-hydroksipropyyli; 1,1,2-trimetyyli-2-hydr-oksipropyyli; 2-fenyyli-2-hydroksietyyli; 3-metyyli-2-15 hydroksibutyyli; ja 5-hydroksi-2-pentenyyli.

Pitkäketjuiset alkyyliradikaalit voivat olla haaroittuneita tai haaroittumattomia, tyydytettyjä tai tyydyttämättömiä, substituoituja tai substituoimattomia ja niissä tulisi olla 12-60 hiiliatomia radikaalin suoraket-• : 20 juisessa osassa.

Pitkäket juiset alkyyliradikaalit voidaan johtaa luonnossa esiintyvistä öljyistä mukaanlukien erilaiset kasviöljyt kuten maissiöljy, maapähkinäöljy, soijaöljy, puuvillasiemenöljy, risiiniöljy ja vastaavat, kuten myös 25 erilaisista eläinöljyistä ja rasvoista kuten taliöljystä.

Alkyyliradikaalit voivat samalla tavalla olla petrokemial-lisesti johdettuja kuten alfaolefiineista johdettuja.

Käyttökelpoisten haaroittuneiden, tyydytettyjen radikaalien esimerkkeihin kuuluvat 12-metyylistearyyli ja 30 12-etyylistearyyli. Käyttökelpoisten haaroittuneiden, tyy dyttämättömien radikaalien tyypillisiin esimerkkeihin kuuluvat 12-metyylioleyyli ja 12-etyylioleyyli. Haaroittumat-tomien tyydytettyjen radikaalien tyypillisiin esimerkkeihin kuuluvat lauryyli; stearyyli; tridekyyli; myristaali 35 (tetradekyyli); pentadekyyli; heksadekyyli; hydrattu tali; dokosonyyli. Haaroittumattomien, tyydyttämättömien ja il 7 73396 substituoimattomien radikaalien tyypillisiin esimerkkeihin kuuluvat oleyyli; linol&yyli; linolenyyli; soija ja tali.

Tyypillisiä esimerkkejä positiivisesti varattuun atomiin liittyneistä aralkyyliryhmistä, so. bentsyyli- ja 5 substituoiduista bentsyyliryhmistä, ovat bentsyyli ja radikaalit, jotka on johdettu esim. bentsyylihalideis-ta, bentshydryylihalideista, trityylihalideista, X-ha- lo- OL-fenyylialkaaneista, ja joissa alkyyliketjussa on 1- 22 hiiliatomia kuten 1-halogeeni-l-fenyylietaani; 1-ha- 10 logeeni-l-fenyylipropaani; ja 1-halogeeni-l-fenyyliokta- dekaani; substituoidut bentsyyliryhmät, jotka voidaan johtaa orto-, meta- ja para-klooribentsyylihalideista, para-metoksibentsyylihalideista; orto-, meta- ja para-nitrilo-bentsyylihalideista ja orto-, meta- ja para-alkyylibent-15 syylihalideista, joissa alkyyliketjussa on 1-22 hiiliatomia; ja kondensoituja renkaita sisältävät bentsyylityyppi-set radikaalit, kuten esimerkiksi radikaalit, jotka voidaan johtaa 2-halogeenimetyylinaftaleenista, 9-halogeeni-metyyliantraseenista ja 9-halogeenimetyylifenantreenis-20 ta, joissa halogeeniryhmä määritellään klooriksi, bromik si, jodiksi tai miksi tahansa sellaiseksi ryhmäksi, joka toimii poistuvana ryhmänä bentsyylityyppisen ryhmän nuk-leofiilisessä reaktiossa siten, että nukleofiili korvaa poistuvan ryhmän bentsyylityyppisessä ryhmässä.

25 Tyypillisiä käyttökelpoisten alkyyliryhmän esimerk kejä, jotka voivat olla lineaarisia tai haaroittuneita, syklisiä tai asyklisiä, ovat metyyli; etyyli; propyyli; 2- propyyli; isobutyyli; syklopentyyli; ja sykloheksyyli.

Alkyyliradikaalit voidaan johtaa myös muista luon-30 non öljyistä, sekä substituoiduista että substituoimatto-mista sellaisista kuten edellä on kuvattu, mukaanlukien erilaiset kasviöljyt kuten hydrattu kasviöljy, maissiöl-jy, soijaöljy, puuvillansiemenöljy, risiiniöljy ja vastaavat kuten myös erilaiset eläinöljyt ja rasvat.

35 Tunnetaan monia menetelmiä valmistaa orgaanisen kationin suoloja. Esimerkiksi valmistettaessa kvaternää- 8 73896 ristä ammoniumsuolaa on mahdollista valmistaa sekundäärinen dialkyyliamiini esimerkiksi hydraamalla nitriilejä, katso US-patentti 2 355 356; ja sitten muodostaa tertiää-rinen metyylidialkyyliamiini pelkistävällä alkyloinnilla 5 käyttäen formaldehydiä metyyliradikaalin lähteenä. Katso myös Shapiro et ai. US-patentti no. 3 136 819, jossa esi tetään kvaternäärisen amiinin muodostaminen lisäämällä bentsyylikloridia tai bentsyylibromidia tertiääriseen amiiniin, katso lisäksi Shapiro et ai. US-patentti no 10 2 775 617.

Suola-anioni valitaan edullisesti ryhmästä, johon kuuluvat kloridi ja bromidi ja niiden seokset ja se on edullisimmin kloridi, vaikka muita anioneja kuten asetaat-tia, hydroksidia, nitriittiä jne. voi olla läsnä orgaani-15 sessa kationiyhdisteessä neutraloimassa kationia.

Tämän keksinnön mukainen organofiilinen savu voidaan valmistaa sekoittamalla savi, kvaternäärinen ammo-niumyhdiste ja vesi yhteen edullisesti lämpötila-alueella 20-100°C ja edullisimmin lämpötila-alueella 35-77°C riit-20 tävän kauan, jotta orgaaninen yhdiste päällystää savihiuk-kaset, minkä jälkeen suodatetaan, pestään, kuivataan ja jauhetaan. Kun organofiilisia savia käytetään emulsioissa, kuivaus- ja jauhatusvaiheet voidaan jättää pois. Sekotet-taessa savea, kvaternääristä ammoniumyhdistettä ja vettä 25 keskenään sellaisissa konsentraatioissa, ettei muodostu lietettä, voidaan suodatus- ja pesuvaiheet jättää pois.

Savea sekoitetaan veteen edullisesti konsentraati-tioon noin 1-80 % ja edullisesti 2-7 %, lietteestä poistetaan mahdollisesti sentrifugoimalla epäpuhtaudet, jotka 30 eivät ole savea ja jotka muodostavat noin 10-50 % lähtösa-vikoostumuksesta, lietettä sekoitetaan ja lämmitetään lämpötilaan, joka on alueella 35-77°C. Tämän jälkeen lisätään kvaternäärinen amiinisuola halutussa milliekvivalenttisuh-teessa, edullisesti nesteenä isopropanolissa tai disper-35 goituna veteen ja sekoitusta jatketaan reaktion tehostamiseksi.

li 9 73896 Käsittelyn mukavuuden takia suositellaan, että tämän keksinnön organofiilisten savien reaktiotuotteiden orgaanisen aineen kokonaispitoisuuden tulisi olla vähemmän kuin noin 50 % organosaven painosta. Käytettäessä suu-5 rempia määriä, on reaktiotuotetta vaikea suodattaa, kuivata ja jauhaa.

Tämän keksinnön tarkoituksia varten tulee saveen lisättävän orgaanisen kationin määrä olla riittävä antamaan savelle halutut parantuneet dispersio-ominaisuudet.

10 Tämä määrä määritetään milliekvivalenttisuhteena, joka on orgaanisen kationin milliekvivalenttien lukumäärä (M.E.) organosavessa 100 g savea kohti, 100 % aktiviista savipe-rustaa kohti. Tämän keksinnön organofiilisilla savilla tulee milliekvivalenttisuhteen olla 90-140 ja edullisesti 15 100-130. Pienemmillä milliekvivalenttisuhteilla tuotetut organofiiliset savet eivät ole tehokkaita geelinmuodosta-jia, vaikkakin ne voivat olla hyviä geelinmuodostajia sekoitettaessa tavanomaisella tavalla polaarisen orgaanisen dispergoijan kanssa. Suuremmilla milliekvivalenttisuhteil-20 la ovat organofiiliset savet huonoja geelinmuodostajia.

. Kuitenkin on huomattava, että suositeltu milliekvivalent- tisuhde alueella 90-140 muuttuu sen organisen systeemin ominaisuuksien mukaisesti, johon organofiilisen saven . . avulla muodostetaan geeli.

• · 25 Tapaa, jolla orgaaninen kationi toimii tämän kek sinnön organofiilisen saven reaktiotuotteissa, ei täysin tunneta. Tämän keksinnön koostumuksiin liittyvien ainoalaatuisten ominaisuuksien uskostaan kuitenkin liittyvän kationin eri osien elektroneja puoleensa vetävään ja luo-30 vuttavaan vaikutukseen ja erityisesti siihen, että läsnä on vähintään yksi pitkäketjuinen alkyyliryhmä yhdessä β· ^-tyydyttämätön alkyyliryhmän ja/tai hydroksialkyy-liryhmän kanssa. Positiivisesti varattuun atomiin liittyneenä pitkäketjuinen alkyyliryhmä toimii elektronin luo-35 vuttajana, joka auttaa positiivisen varauksen delokalisoi-tumista. Vielä tärkeämpää on, että se saa aikaan savihiu- ίο 73896 taleitten riittävän erottumisen, jotta edelleen erottaminen tapahtuu kohtuullisissa sekoitusolosuhteissa. ^ tyydyttämätön alkyyliryhmä sitävastoin näyttää aiheuttavan positiivisen varauksen delokalisoitumisen; tämä voi 5 aiheutua resonanssista ja/tai induktiivisesta tehosta, joka ilmenee tyydyttämättömän alkyyliryhmän kanssa. Tätä ilmiötä ei esiinny merkittävässä laajuudessa muiden, tekniikan tasoon kuuluvien tyydytettyjen alkyyliryhmien kanssa. Lyhytketjuisen hydroksialkyyliryhmän voimistunut vai-10 kutus näyttää liittyvän sisäiseen kovalenttisesti sitoutuneeseen polaariseen aktivoivaan osaan, nimittäin hydroksyy-liryhmään, jos se ei ole positiivisesti varatun atomin vieressä. Tämä vaikutus on mahdoton, kun hydroksyyliosa on lokalisoitunut positiivisesti varatun atomin viereiseen 15 hiiliatomiin tai yli 6 hiiliatomin pituisen alkyvliketjun alifaattiseen hiileen.

Edellä esitetyillä keksinnön koostumuksilla on laajaa käyttöä reologisina lisäaineina yleisesti vedettömissä nestesysteemeissä. Vedettömiin nestekoostumuksiin, jois-20 sa itse-aktivoituvat organofiiliset savet ovat käyttökelpoisia, kuuluvat maalit, lakat, emalit, vahat, epoksit, mastiksit, liimat, kosmeettiset aineet, painovärit, polyesteri laminointihartsit, polyesteri geelipäällysteet ja vastaavat. Nämä nesteet voidaan valmistaa jollakin tavan-25 omaisella menetelmällä kuten esitetään US-patentissa 4 208 218 mukaanlukien kolloidimyllyt, valssimyllyt, kuulamyllyt suurinopeuksiset sekoittimet, joissa pigmenttiaineet tulevat hyvin sekoitetuksi orgaanisen liuottimen kanssa käyttäen prosessoinnissa suurta sekoitusnopeutta.

30 Organofiilista savigeelinmuodostajaa käytetään sel laisissa koostumuksissa riittävässä määrin, jotta saadaan halutut Teologiset ominaisuudet kuten suuri viskositeetti pienillä sekoitusnöpeuksilla, nestekalvojen kokoonpainu-misen kontrollointi ja vedettömässä nestekoostumuksessa 35 läsnäolevien pigmenttien erottumisen ja kovaksi pakkau-tumisen ehkäiseminen. Vedettömässä nestesysteemissä käytetyn organofiilisen savigeelinmuodostajän määrän tu- il il 738 9 6 lisi edullisesti olla noin 0,1-15 % perustuen käsitellyn vedettömän nestesysteemin painoon ja edullisesti 0,3-5,0 % haluttujen Teologisten ominaisuuksien saamiseksi.

Seuraavat esimerkit annetaan kuvaamaan keksintöä, 5 mutta niitä ei tarkoiteta sitä rajoittamaan. Kaikki esimerkeissä annetut prosentit perustuvat painoon ellei toisin ole merkitty.

Esimerkeissä käytetyt smektiitti-tyyppiset savet olivat hektoriitti ja Wyoming-bentoniitti. Hektoriitti-10 savi lietettiin veteen ja sentrifugoitiin pääosin kaikkien ei-savi epäpuhtauksien poistamiseksi. Wyoming-bentoniitti lietettiin veteen, sentrifugoitiin ja pääosin kaikkien ei-savi epäpuhtauksien poistamiseksi ja ionivaihdettiin nat-riummuotoon laskemalla liete natriumuodossa olevan katio-15 ninvaihtohartsipatjän läpi.

Esimerkit 1-17 kuvaavat erilaisten orgaanisten ka- tionisten yhdisteiden valmistamista, näitä yhdisteitä voi daan käyttää lähtöaineina organosaven kanssa muodostamaan tämän keksinnön mukaisia organofiilisia savireaktiotuot-20 teitä.

Keksinnön mukaisesti käytettävät orgaaniset kationiset yhdisteet valmistettiin aikaiseimiilla standardimenetelmillä lähtien ' \ amiinista, jossa on haluttu määrä pitkäketjuisia alkyyli- ryhmiä sitoutuneena typpiatomiin. Tämä pitkäketjuinen al-25 kyyliamiini saatettiin sitten reagoimaan pelkistävällä alkyloinnilla aldehydin kanssa ja/tai alkyylihalidin nuk-leofiilisessa korvausreaktiossa, jolloin muodostui haluttu kvaternäärinen ammoniumyhdiste.

Esimerkeissä annetut orgaaniset kationiset yhdis-. 30 teet ovat tyypillisiä esimerkkejä keksinnön mukaisesti käytettävistä kationeista, eikä ole tarkoitettu, että ne käsittäisivät kaikki käyttökelpoiset yhdisteet.

...* Esimerkki 1

Allyylietanolidi(hydrattu-tali)ammoniumkloridi ...· 35 (lyhenne AE2HT) 852,9 g etanolidi(hydrattu-tali)amiinia, 130,7 g 12 73896 allyylikloridia, 18,1 g allyylibromidia (katalysaattorina), 13 g natriumbikarbonaattia ja liuottimeksi noin 400 ml iso-propyylialkoholia pantiin 2-litran autoklaaviin. Lämpötila pidettiin 100°C:ssa ja seoksen annettiin reagoida yön yli.

5 Otettiin näyte, suodatettiin ja analysoitiin käyttäen HCl:a ja NaOHra. Näytteessä oli 4,2 % amiinia ja 1,2 % amiini*HC1:a. Lisättiin 5 g natriumbikarbonaattia neutralisoimaan amiini-HCl. Autoklaavi suljettiin ja lämpötilan annettiin nousta 120°C:seen. Autoklaaviin syötettiin me- 10 tyylikloridia ja sitä lisättiin jaksottain kunnes paine pysyi vakiona (550 kPa, 65 psig) yhden tunnin. Tällöin reaktio katsottiin täydelliseksi. Lopulliset analyysit osoittivat tehokkaaksi moolimassaksi 966,97.

Esimerkki 2 15 Allyylimetyylidi(hydrattu-tali)ammoniumkloridi (lyhenne AM2HT)

Pantiin 824,7 g metyylidi(hydrattu tali)amiinia, noin 350 ml isopropyylialkoholia, 250 g NaHCO^, 191,3 g allyylikloridia ja 10 g allyylibromidia (katalysaattorina) . 20 4-litran reaktioastiaan, johon oli liitetty jäähdytin ja mekaaninen sekoitin. Seosta kuumennettiin ja palautusjääh-dytettiin hitaasti. Otettiin näyte, suodatettiin ja tit-rattiin HClrlla ja NaOHtlla. Reaktio katsottiin täydelli-' ‘ seksi, kun siinä oli 0,0 % amiini.HCl:a ja 1,8 g amiinia.

25 Lopullinen analyysi osoitti tehokkaaksi moolimassaksi 831,17.

Esimerkki 3

Allyylibentsyylidi(hydrattu-tali)ammoniumkloridi (lyhenne AB2HT) 30 Tämä reaktio käsittää kaksi vaihetta - tertiäärisen amiinin muodostamisen ja kvaternäärisen ammoniumkloridin valmistamisen.

Pantiin 759,3 g di(hydrattu-tali)amiini, 168,0 g natriumbikarbonaattia ja noin 400 ml isopropyylialkoholia 35 4-litran reaktioastiaan, johon oli liitetty jäähdytin, mekaaninen sekoitin, lämpömittari ja lisäysssuppilo. Seos- il 73896 ta lämmitettiin 50°C:seen kunnes amiini liukeni. Lisättiin 153,1 g allyylikloridia tipoittain yhden tunnin aikana 50°C:ssa. Kun reaktio oli jatkunut noin kaksi tuntia 50°C:ssa, otettiin kaksi näytettä ja suodatettiin ja toisen annettiin 5 reagoida fenyyli-isosyanaatin kanssa. Sitten molemmat tit-rattiin HClslla. Lisättiin tipoittain vielä 153,1 g allyylikloridia reaktioseokseen. Seosta kuumennettiin palautus-jäähdyttäen yhden tunnin ajan ennenkuin otettiin taas näyte. Tällöin reaktio katsottiin täydelliseksi. Allyyliklo-10 ridin ylimäärä tislattiin pois.

208,9 g bentsyylikloridia pantiin 4-litran reaktio-astiaan, jossa oli yllä kuvattu reaktioseos. Reaktioseos kuumennettiin palautus jäähdyttäen 4 päivää. Otettiin näyte, joka suodatettiin ja analysoitiin. Sen havaittiin sisältä-15 vän 0,18 % amiini*HCl:a ja 10,75 % amiinia. 25 g bentsyylikloridia ja vielä 50 g NaHCO^ia lisättiin ja seosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen kaksi päivää. Näytteen analyysit osoittivat siinä olevan 10,17 % amiinia ja 0,0 % amiini»HCl:a. Reaktioseos pantiin 1 litran autoklaaviin, 20 lämmitettiin 100°C:een ja lisättiin metyylikloridia. Kun paine ei pudonnut MeCl:n lisäyksen jälkeen, oli reaktio täydellinen. Otettiin näyte, suodatettiin ja analysoitiin.

·*"· Näytteessä oli edelleen 2,86 % amiinia, mutta reaktio katsottiin tällöin täydelliseksi. Lopullinen analyysi 25 osoitti tehokkaaksi moolimassaksi 1423,17.

Esimerkki 4

Allyylibentsyylietanolidi(hydrattu-tali)ammonium-kloridi (lyhenne ABEHT) 2-litran autoklaaviin pantiin bentsyylietanoli-30 (hydrattu-tali)amiinia (632,2 g; 1,5 mol), 133,9 g allyy-likloridia, 18,1 g allyylibromidia, 160 g natriumbikar-bonaattia ja 175 ml isopropyylialkoholia. Seoksen annettiin reagoida 100°C:ssa yön yli. Otettiin näyte ja sen havaittiin sisältävän 61,2 % amiinia. Ilmeisen hidas reak-35 tionopeus johtui autoklaavissa olevasta vuodosta. Kun 14 73896 virhe korjattiin, lisättiin 133,9 g allyylikloridia ja 18,1 g allyylibromidia. Reaktion annettiin jatkua yön yli. Otettiin näyte ja analysoitiin. Se sisälsi 16,1 % amiinia ja 0,4 % amiini·HC1:a. Lisättiin vielä 36 g allvylibromi-5 dia. Seuraavana päivänä otettiin näyte, analysoitiin se ja sen havaittiin sisältävän 7 % amiinia ja 0,5 % amii-ni«HCl:a. Lisättiin allyylibromidia (15 g) ja 25 g natriumbikarbonaattia ja reaktion annettiin jatkuva yön yli. Näytteen analyysit osoittivat siinä olevan 0,0 % amii-10 ni-HClra ja 5,2 % amiinia. Autoklaaviin lisättiin metyyli-kloridia kvaternisointireaktion täydentämiseksi. Lopullinen analyysi osoitti tehokkaaksi moolimassaksi 780,7.

Esimerkki 5

Allyylibentsyylimetyyli(hydrattu-tali)ammonium-15 kloridi (lyhenne ABMHT) 2-litran autoklaaviin pantiin 436,8 g (1,17 mol) bentsyylimetyyli(hydrattu-tali)amiinia, 133,9 g (1,75 mol) allyylikloridia, 14,5 g (0,12 mol) allyylibromidia, 150 g natriumbikarbonaattia ja 150 ml isopropyylialkoholia. Seoksen annettiin reagoida 100°C:ssa yön yli. Otettiin näy-20 te, analysoitiin se ja sen havaittiin sisältävän noin . ; 10,8 % amiinia ja 0,7 % amiinihydrokloridia. Lisättiin vielä 30 g allyylikloridia. Seoksen annettiin jatkaa reagointia yön yli. Toinen näyte otettiin, suodatettiin ja analysoitiin. Se sisälsi 22,8 % amiinia ja 0,0 % amii-25 ni*HCl:a. Amiinin prosentuaalisen osuuden kasvu johtui ehkä amiinikarbonaatin läsnäolosta. Siksi reaktioseos suodatettiin ja lisättiin 10 g natriumhydroksidia 10 ml:ssa vettä. Lisäksi lisättiin vielä 30 g allyylibromidia ja seoksen annettiin jatkaa reagointia 100°C:ssa yön yli.

30 Näytteen analysointi osoitti siinä olevan 3,0 % amiinia, ja 1,3 % natriumbikarbonaattia (30 g) lisättiin ja kvater-nisointi lopetettiin käyttämällä metyylikloridia. Otettiin näyte ja analysoitiin. Se sisälsi 0,0 % amiini.HClra ja 2,8 % amiinia. Seokseen lisättiin noin 50 g natriumbikarbo-35 naattia, sekoitettiin ja reaktio katsottiin täydelliseksi. Lopulliset analyysit osoittivat tehokkaaksi moolimassaksi 826,09.

Il 15 73896

Esimerkki 6

Allyylidietanolioktadekyyliammoniumkloridi (lyhenne A2EAlk) 2-litran autoklaaviin pantiin 755,6 g (2,1 mol) 5 dietanolioktadekyyliamiinia, 191,3 g (2,5 mol) allyyliklo-ridia, 12,7 g (0,105 mol) allyylibromidia, 390 ml isopro-pyylialkoholia ja 20,8 g natriumbikarbonaattia. Seoksen annettiin reagoida 100°C:ssa yön yli. Otettiin näyte, suodatettiin ja analysoitiin. Sen havaittiin sisältävän 3,3 % 10 amiini"HCl:a ja 0,5 % amiinia. Lisättiin vielä 20,0 g natriumbikarbonaattia ja 20,0 g allyylikloridia ja seoksen annettiin jatkaa reagointia 100°C:ssa. Reaktio katsottiin täydelliseksi seuraavana päivänä. Lopullinen analyysi osoitti tehokkaaksi moolimassaksi 656,49.

15 Esimerkki 7

Allyylidirnetyylioktadekyyliammoniumkloridi (lyhenne A2MAlk) 2-litran reaktioastiaan, jossa oli mekaaninen se-koitin ja palautus jäähdytin, pantiin 660,0 g dimetyyli-20 oktadekyyliamiinia, 199,0 g (2,19 mol) allyylikloridia, 13.3 g (0,11 mol) allyylibromidia, 20 g natriumbikarbo-naattia ja 350 ml isopropyylialkoholia. Tätä seosta kuu- : ·' mennettiin palautusjäähdyttäen yön yli. Suodatetun näyt- **" teen analysointi osoitti reaktion olevan täydellisen.

25 Seos suodatettiin ja analyysi osoitti sen tehokkaaksi moolimassaksi 496,74.

Esimerkki 8

Diallyylimetyyli(hydrattu-tali)ammoniumkloridi (lyhenne 2AMHT) 30 2-litran reaktioastiaan, jossa on palautus jäähdy tin, mekaaninen sekoitin ja lisäsyssuppilo, pantiin 405.3 g (1,5 mol) (hydrattu-tali) amiinia, 112,0 g natrium- ·...· hydroksidia, 42,0 g natriumbikarbonaattia ja 275 ml iso- . .·. propyylialkoholia. Seosta kuumennettiin kunnes amiini . · 35 liukeni. Allyylikloridia (252,6 g? 3,3 mol) lisättiin ti poittaan noin 1-1/2 tunnin aikana. Sen jälkeen kun reak- 16 73896 tioseosta oli varovasti kuumennettu palautusjäähdyttäen 22 tuntia, otettiin näyte ja suodatettiin. Osan näytteestä annettiin reagoida fenyyli-isosyanaatin kanssa ja molemmat osat titrattiin 0,100-normaalisella HCl:lla. Tulokset 5 osoittivat siinä olevan noin 75 % tertiääristä amiinia. Reaktioseosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen vielä 2 tuntia ennenkuin se jälleen analysoitiin. Tällöin titraus-tulokset osoittivat siinä olevan noin 90 % tertiääristä amiinia. Allyylikloridiylimäärä tislattiin pois.

10 Edellä oleva reaktioseos pantiin 2-litran autoklaa viin ja annettiin reagoida metyylikloridin kanssa. Otettiin näyte, suodatettiin ja analysoitiin. Siinä oli 0,0 % amiini*HC1:a ja 0,67 % amiinia. Reaktioseos suodatettiin ja analyysin perusteella sen tehokas moolimassa oli 635,34. 15 Esimerkki 9

Diallyylidi(hydrattu-tali)ammoniumkloridi (lyhenne 2A2HT) 4-litran reaktioastiaan, jossa oli palautusjäähdytin, mekaaninen sekoitin ja lisäyssuppilo, pantiin 746,0 g 20 di(hydrattu--tali)-amiinia, 400 ml isopropyylialkoholia ja 175 g natriumbikarbonaattia. Seosta lämmitettiin kunnes amiini liukeni. Allyylikloridia (344,4 g; 4,5 mol) lisättiin tipoittain 1,5 tunnin aikana. Lisäyksen nopeutta ja lämpötilaa valvottiin hitaan palautuksen ylläpitämiseksi.

: : 25 4 päivän kuluttua otettiin näyte, suodatettiin ja analysoitiin. Reaktioaste oli 38,9 % täydellisestä (61,1 % amiinia; 0,011 % amiini*HC1:a). Lisättiin vielä 250 ml allyylikloridia tipoittain ja seoksen annettiin jatkaa hidasta refluksoitumista yön yli. Otettiin toinen näyte ja sen 30 havaittiin sisältävän 9,79 % amiinia ja 0,56 % amiini·HC1:a. Lisättiin vielä 100 g allyylikloridia. Seuraavana päivänä analyysi osoitti siinä olevan 3,4 % amiinia ja 0,34 % amii-ni*HCl:a. Lisättiin 100 g allyylikloridia; tämä ei aiheuttanut reaktion jatkumista pidemmälle. Reaktioseos suoda-35 tettiin ja jäähdytettiin huoneen lämpötilaan. Metyylijodi-dia lisättiin lopettamaan kvaternisointi. Lopullinen ana- ii.

17 73896 lyysi osoitti tehokkaaksi moolimassaksi 1111,5; amiinia 0,397 % ja amiini*HCl:a 0,0 %.

Esimerkki 10

Triallyyli(hydrattu-tali)ammoniumkloridi (lyhenne 5 3AHT) 2-litran autoklaaviin pantiin 392,1 g (1,5 mol) (hydrattu-tali)amiinia, 355,9 g allyylikloridia, 18,2 g allyylibromidia, 120 g natriumhydroksidia, 84 g natriumbikarbonaattia ja 200 ml isopropyylialkoholia. Seoksen an-10 nettiin reagoida 100°C:ssa yön yli. Otettiin näyte, suoda tettiin ja analysoitiin. Sen havaittiin sisältävän noin 10 % amiinia ja 0,2 % amiini*HCl:a. Lisättiin vielä 56,2 g allyylibromidia ja seoksen annettiin jatkaa reagointia 100°C:ssa. Näyte otettiin seuraavana päivänä. Analyysit 15 osoittivat siinä olevan 1,97 % amiinia ja 3,4 % amii-ni-HCl:a.

Reaktioseos suodatettiin. Lisättiin natriumbikarbonaattia (10 g) ja seosta sekoitettiin nion 1/2 tuntia.

Seos suodatettiin ja lisättiin 12,0 g metyylijodidia kva-20 ternisoinnin lopettamiseksi.

Analyysi osoitti tehokkaaksi moolimassaksi 841,10.

- Esimerkki 11

Etanolidimetyylioktadekyyliammoniumkloridi (lyhen-' ne E2M Alk) 25 Dimetyylioktadekyyliamiinia (779,35 g; 2,6 mol); *·'*' 257,63 g (3,2 mol) 2-kloorietanolia ja noin 400 ml isopro panolia pantiin 4-litran reaktioastiaan, joka oli varustettu mekaanisella sekoittimella ja palautusjäähdyttimel-lä. Seosta sekoitettiin huoneen lämpötilassa noin 2 viik-: *.. 30 koa. Analyysit osoittivat siinä olevan 67 % amiinia ja 0,7 % amiini·HClra. Seosta kuumennettiin palauttimen kanssa viikon ajan. Otettiin näyte, analysoitiin ja sen ha-valttiin sisältävän 0,0 % amiinia ja 2,8 % amiini·HC1:a. Li-sättiin natriumbikarbonaattia (67 g) ja seosta kuumennet-: : : 35 tiin edelleen palautusjäähdyttäen. Seuraavana päivänä ana- lysoitiin näyte ja se sisälsi 2,9 % amiinia. Reaktioseos 18 73896 suodatettiin ja jäähdytettiin ennen jodimetaanin lisäämistä reaktion lopettamiseksi. Lopullinen analyysi osoitti amiinia 1,23 %; amiini-HC1:a 0,409 %; ja tehokkaaksi moolimassaksi 567,9.

5 Esimerkki 12

Etanolibentsyylimetyyli(hydrattu-tali)ammoniumklo-ridi (lyhenne EBMHT) 2-litran autoklaaviin pantiin 632,2 g (1,5 mol) bentsyylietanoli(hydrattu-tali)amiinia, 160 g natriumbi-10 karbonaattia ja 175 ml isopropyylialkoholia. Lämpötilan annettiin nousta 100°C:een. Sisään johdettiin metyyliklo-ridia ja sitä lisättiin jaksottaisesti kunnes paine pysyi vakiona yhden tunnin. Otettiin näyte ja analysoitiin se. Sen havaittiin sisältävän 18,4 % amiinia ja 3,0 % amii-15 ni*HCl:a. Autoklaavi panostettiin uudelleen metyyliklori- dilla ja kuumennettiin 100°C:een yön yli. Otettiin toinen näyte, suodatettiin ja sen havaittiin sisältävän 4,8 % amiinia ja 3,2 % amiini·HC1:a. Reaktioseos suodatettiin, sekoitettiin lisätyn natriumbikarbonaatin kanssa ja suoda-20 tettiin uudelleen. Se kiteytettiin kahdesti uudelleen ase-tonista. Lopullinen analyysi osoitti amiinia 0,33 %; amii-ni-HCl:a 0,29 %; ja tehokkaaksi moolimassaksi 393,9.

-*I Esimerkki 13

Etanolibentsyylidi(hydrattu-tali)ammoniumkloridi ' / 25 (lyhenne EB2HT)

Etanolidi(hydrattu-tali)amiini (823,7 g, 1,5 mol), 215,2 g bentsyylikloridia (1,7 mol), 25,7 gbentsyylibromi-dia (0,15 mol), 15,0 g natriumbikarbonaattia ja 430 ml isopropyylialkoholia pantiin 2-litran pulloon, joka oli 30 varustettu mekaanisella sekoittimella ja palautusjäähdyt-;·- timellä. Tätä seosta kuumennettiin palautus jäähdyttäen.

Kahden päivän kuluttua otettiin näyte, suodatettiin ja analysoitiin. Sen havaittiin sisältävän 3,9 % amiinia ja 5,6 % amiini-HCl:a. Lisättiin vielä 20,0 g natriumbi-35 karbonaattia ja reaktioseos siirrettiin 2-litran autoklaaviin. Kvaternisointi lopetettiin metyylikloridilla. Käy- 19 73896 tettiin metyloinnin standardimenetelmää paitsi että lämpötila pidettiin - 80°C:ssa. Reaktio tapahtui loppuun asti. Lopullinen analyysi osoitti tehokkaaksi moolimassaksi 941,1.

5 Esimerkki 14

Dietanolibentsyylioktadekyyliammoniumkloridi (lyhenne 2EB Alk) 4-litran reaktioastiaan, joka oli varustettu palautus jäähdyttimellä ja mekaanisella sekoittimella, pantiin 10 719,6 g (2,0 mol) dietanolioktadekyyliamiinia, 278,5 g (2,2 mol) bentsyylikloridia, 20 g natriumbikarbonaattia ja noin 400 ml isopropyylialkoholia. Reaktioseosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen yön yli. Otettiin näyte, analysoitiin ja sen havaittiin sisältävän 7,4 % amiinia 15 ja 1,7 % amiini·HC1:a. Seoksen annettiin jatkaa reagointia yön yli. Analysoitiin toinen näyte ja sen havaittiin sisältävän 4,1 % amiinia ja 3,7 % amiini·HC1:a. Natriumbikarbonaattia lisättiin vielä 20 g ja bentsyylikloridia 30 g. Viikon kuluttua ei reaktio ollut edennyt enää pidem-20 mälle. Seos pantiin autoklaaviin ja kvaternisointi lopetettiin metyylikloridilla. Lopulliset analyysit osoittivat amiinia 0,0 %; amiini.HC1:a < 1 %; ja tehokkaaksi moo-limassaksi 834,4.

Esimerkki 15 25 Dietanolimetyylioktadekyyliammoniumkloridi (lyhenne 2EM Alk) 2-litran autoklaaviin pantiin 858,3 g (2,4 mol) dietanolioktadekyyliamiinia, 20 g natriumbikarbonaattia ja 420 ml isopropyylialkoholia. Lämpötila nostettiin 30 100°C:een. Sisään johdettiin metyylikloridia ja sitä li- :V: sättiin jaksottain kunnes paine pysyi vakiona (550 kPa, 65 psig) yhden tunnin ajan.

Otettiin näyte ja suodatettiin. Analyysit osoitti-vat siinä olevan 2,67 % amiinia. Reaktioseos suodatettiin 35 ja 18,0 g jodimetaania lisättiin kvaternisoinnin lopetta-miseksi. Lopulliset analyysit osoittivat 1,64 % amiinia 20 7 3 8 9 6 ja 0,0 % amiini»HC1:aj ja tehokkaaksi moolimassaksi 725,27.

Esimerkki 16

Dietanolidi(hydrattu-tali)ammoniumkloridi 5 (lyhenne 2E2HT) 4-litran reaktioastiaan, joka oli varustettu jääh-dyttimellä ja mekaanisella sekoittimella, pantiin 812,5 g etanolidi(hydrattu-tali)amiinia, 144,9 g 2-kloorietanolia ja noin 500 ml isopropyylialkoholia. Tätä seosta kuuraen-10 nettiin palautusjäähdyttäen 2 viikkoa.

Otettiin näyte, analysoitiin ja sen havaittiin sisältävän noin 47 % amiinia ja 12 % amiini·HC1:a. Lisättiin vielä 100 g 2-kloorietanolia ja seosta kuumennettiin edelleen palautusjäähdyttäen. Viiden päivän kuluttua otettiin 15 toinen näyte. Sen havaittiin sisältävän 21 % amiinia ja 10 % amiini·HC1:a. Amiini*HCl neutraloitiin lisäämällä 75 g NaHCO^ra. Reaktioseos pantiin 2-litran autoklaaviin ja annettiin reagoida metyylikloridin kanssa kvaternisoin-nin lopettamiseksi. Lopulliset analyysit ovat 0,0 % amii-20 nia; 1,9 % amiini·HC1:a; ja tehokas moolimassa 1246,55.

: ·: Esimerkki 17

Trietanolioktadekyyliammoniumkloridi (lyhenne 3E Alk)

Pantiin 175,6 g dietanolioktadekyyliamiinia, 120,8 g 25 2-kloorietanolia, 200 ml isopropyylialkoholia ja muutamia kaliumbromidin kiteitä (katalysaattorina) 1-litran pulloon, joka oli varustettu jäähdyttimellä ja mekaanisella sekoittimella. Seosta kuumennettiin palautusjäähdyttäen 10 päivää .

30 Analyysit suoritettiin titraamalla näyte 0,100-nor- maalisella HCl:llä (amiini-%:n määrittämiseksi) ja 0,100-normaalisella NaOH:lla (amiini·HCl-%:n määrittämiseksi). Kymmenen päivän kuluttua reaktio oli 10 % täydellisestä (79,8 % amiinia; 10,2 % amiini·HC1:a). Reaktion annettiin 35 jatkua palautusjäähdyttäen.

Jälleen kymmenen päivän kuluttua analyysit osoitti- 2i 7 389 6 vat siinä olevan 20,22 % amiinia ja 29,76 % amiinihydro-kloridia. Lisää 2-kloorietanolia (48,3 g, 0,6 mol) lisättiin ja amiini*HCl neutralisoitiin 27,7 g:lla (0,33 mol) natriumbikarbonaattia. Sitten seosta kuumennettiin palau-5 tusjäähdyttäen vielä yksi viikko. Tällöin siinä oli 4,92 % amiini-HC1:a ja 8,05 % amiinia. Saatu aine kiteytettiin sitten kahdesti uudelleen asetonin ja tolueenin seoksesta.

Lopulliset analyysit olivat seuraavat: amiinia 0,32 %; amiini*HCl:a 1,97 %; ja tehokas moolimassa 452,04. 10 Esimerkit 18-67 ja vertailevat esimerkit A-G

Nämä esimerkit esittävät tämän keksinnön organofii-listen savivalmisteiden käyttöä erilaisissa liuotinsystee-meissä. Koostumukset esitetään taulukossa I ja liuottimen sekoittuvuustulokset taulukossa II.

15 Organofiiliset savireaktiotuotteet valmistettiin panostamalla sopivan kokoiseen säiliöön 3 % savilietettä (Wyoming-bentoniitin natriummuoto tai hektroriitti), joka lämmitettiin 60°C:een samanaikaisesti sekoittaen. Savi-lietteeseen lisättiin orgaanisen kationisen yhdisteen 20 liuos ja sekoitettiin riittävän kauan reaktion loppuunvie-miseksi (tavallisesti 10-60 minuuttia). Organosavi koottiin vakuumisuodattimelle. Suodatinkakku pestiin kuumalla (40-80°C) vedellä ja kuivattiin 60°C:ssa. Kuivattu organo-; ·' savi jauhettiin käyttämällä vasaramyllyä tai vastaavaa 25 jauhatuslaitetta hiukkaskoon pienentämiseksi ja seulottiin ’ sitten 200-meshin seulan läpi ennen käyttöä. Käytettyjen lähtöaineiden määrät esitetään taulukossa 1. Seulan tiheys on ilmoitettu yksikköinä US-standardi mesh.

Tämän keksinnön organoflitisten savien parantuneita 30 dispersio-ominaisuuksia havainnollistetaan liuottimen se- koittuvuustestillä. Tämä testi osoittaa mahdollisesti saatavat tulokset käytettäessä keksinnön koostumuksia. Liuottimen sekoittuvuustesti suoritetaan ottamalla organofiili-sesta savesta näyte, joka sirotellaan erillisillä 10 ml:n 35 mittalaseissa oleviin 10 ml:n eriin eri liuottimia. Organof iilinen savi lisätään sellaisella nopeudella, että hiuk- 22 73896 kaset kostuvat tasaisesti ja ettei kokkaroitumista esiinny. Näytteiden annetaan tasoittua sen jälkeen kun kaikki organofiilinen savi on lisätty (noin 30 minuuttia). Sitten rekisteröidään organofiilisen saven ottama tilavuus milli-5 litran kymmenesosina; tätä lukua kutsutaan turpoamistila-vuudeksi.

Seosta sekoitetaan voimakkaasti 50 kertaa, 10 kertaa vaakatasossa ja 40 kertaa pystytasossa ja annetaan seisoa yön yli. Organofiilisen saven ottama tilavuus re-10 kisteröidään jälleen millilitran kymmenesosina; tätä arvoa kutsutaan laskeutumistilavuudeksi.

Turpoamistilavuus antaa osoituksen organofiilisen saven orgaanisen osan sekoittuvuudesta testattujen liuottimien kanssa; laskeutumistilavuus antaa osoituksen orga-15 nofiilisen saven dispersion helppoudesta kyseiseen liuot-timeen pienillä sekoitusnopeuksilla.

Liuottimeen tapahtuvan organosaven sirotusnopeuden vaihtelujen takia ja näytteen sekoitusvoimakkuuden vaihtelujen takia luvut eivät ole absoluuttisia. Pieniä eroja 20 tilavuuksissa ei pidetä merkittävinä. Pikemminkin arvot tarkoitetaan vain vertailua varten.

Tulokset osoittavat, että tämän keksinnön koostumuksilla on laaja dispergoituvuus erilaisissa liuotinsys-teemeissä ja että keksinnön materiaalit ovat helpommin 25 dispergoituvia kuin samanlaiset tavanmukaiset kvaternääri- set amiinireaktiotuotteet. Käytetyt liuotinssyteemit ovat tyypillisesti kolmea pääliuotinsysteemiä: alifaattisia, aromaattisia ja kohtalaisen polaarisia. Nämä systeemit kattavat laajan systeemin alueen, jolla tämän keksinnön 30 mukaisia reologisia lisäaineita käytetään.

il 23 73896

•H

6

•H

•P < Π3 Λ oo ro ^ cn ΦιΗοοοοοοσιΓ^οοοο^^οοί-η^ηΐ-ησι

CO

(L>^iH(NiriinfNfMrl<(^00OC0OC^000NOr-iC3>00 CDiHi-H<riCTiOOrHOOHOrHrHOO<HrHOO H C/3 rH rH rH rH rHrHrHrHrHrHrHrHi—I rH i—1 i—I r—I

i ύ

[0 S

U -H -H

o -rH +J -P -H -H -H *H -H -r-j *r—J -H -H -H -H -H -H -H -H -H -P-P-P-P-P-P-P-P-P-P-P-P -P-P-P-P-P-P-P .-Ρ·Η*Η-Ρ·Ρ4^·Ρ·Ρ·Ρ·Ρ·Ρ-Ρ-Ρ-Ρ-Ρ-Ρ-Ρ·Ρ·Ρ •H I ·Η ·Η ·Η *H *H *H ·Η ·Η ·Η *H *H ·Η ·Η Ή ·Η Ή ·Η ·Η ·Η S § ‘3 6 β s 'd '3 ‘g c 'g ‘g ‘g ‘g 'g 'g 'g 'g ‘g ’g 'g >>3owtfioooooooooooooooo rai1i 111! 11111111111111

H

O |

· 1 § | | g | g § I

fc i »' S 1 § I tj S

:... i ‘Se II '3 3 J 333¾¾¾¾¾ * * * fc- G !m r—1 »ri r-i r-1 f““1 Uh «-Li >>1 ,Λ-1 I II i Hi £ § I h h Λ f 1 2! I l|lPS|$ä$$lf

•HKföSSI ISSKrPHiHfD-POimairHrH

>J Γ-H p: α α I I glrHjj’-H&^.H'U'y'OCW .2 •H (N Q Q ·Η «H S N U-l r-H 5/ Ρί r-H Ή ·Η ·Η Φ ^ , C>il G S rH r-4 S ä 5>i Π3 rH rH rH r—i 4—| Ή *-d 2 >ι I Ι1)ίΐ·ΗΪΗΗτί^1ΐ&ί1®7^ ^ i f S s e i i s 5, s ΐ j ΐ f s ί ί ä 'S s = f ί 7 7 i I 7 « n S 7 3 ä 5 5 « ! 3 U Ή C) -H —( -H -H -H 3i S -H M 0) -H rH (Λ UI UI U UI aj

CjrH^OfHrHrHr—irH S >1 rH >i £ rH r* Ι^'ΙΙ’Ι’Ι’^Ι’ΐ,ιΙ^-Η^Ι’ΙΐΙΙΙ1^ -o £09ί^ΦΦ·Η·Ρ·Ρ>ιαΓΗ3^ΐ0>ι>ι>ιΓ^>ι >1 ρ3αί·Ρ3δδ53Η0νΗΐΉΤ·ΡττΐΗΐ OToEOTojjÄ^JfOCUTJQidJro^irscMvDTICN ^ f0 p - - · . -p

QCmuQWfeO O

C οοσ>ο-Η(Νοο·ίτιη^£)Γ~οοσ\ p

(ÖränJnJtpfÖlflHiHiNfMtNCNtNiNiNtNCNCN -V

Ä il d) O 11 11 Hl 0 O O :0 « ΙΟ O :0 :0 O « :θ Ö n} ^iHrHi-irHrHlHrH+J+J+J+J-P^J-P+J-P-P+J-P jj si ‘d ‘d -d -d -d vj h c c c c c c c e c c s e g^J-p-P-P-p-P-pdOcncnwt/iUiuiaJcficfitno) = •'-’ΜΡΡΡΡΡΡΛί^,νΐ^ΛίΛ'ΛΙΛί^^Λ:^ Εη ,¾ .S* ^ ^ ,Ρ .Ρ ,3> ^ ρ 3 y c ID y y α3 ω ^ π: & >>>>>>> W W Μ ί.<Τ « O', X: X 5rf « κ = 24 7 3 8 9 6

•H

S

•H

+j

S

m <n oo H m in r~· φ (nld^< '^covor-vo-^Oi—ir~-r-"<Ticoooo jr? y

Φ-5 OCOO> Oi—I O ΟΊ O i—IOO.—I 00 ι—I0QOO

•5 S [j 9 3 >—li-ji—lp!—Ir-I,—Ir-IHOi-IOi-Hi—I

dj 1 i—I !—I Ήγ—l>—li—li—Ii—Ii—li—li—li—li—Ip-1.—li—I

Is g •H, 3 3 2 3 2 2 2 2 2 2 3 2 2 3 2 3 2 S fr Ή tH -H -H -h -h -H -h -rH ·Η -H -H -H -H -H -H -pl

ζ P -h -H ·Η -H -H -h -H ·Η -H ·Η -rj -H -H -H -r-j -H -H

§ § § 88§§88§Β88Β8Β6 3

l -H

fl3 rH

- ig H 'f -d ° 21 § §

1 ^ § I

^ ^ ^ t ^ ^

l tj 'H 4-) ^ -H -H ^ j ^ ·Η | O E

5 ? 3, I f i-| S^'p^-S s a h 5 .5 .S s I ä § H>, s ^ 1

•H >|4J4JI S'HrHESrTj^^i+J'O^I S

S 5 1 3 ~ ~ä&i§^8¥-2J3|gi „ H1 1¾¾¾ .2 S r; -t Q ρ >iOo>i(nnjTipS,-Hrtei r-t S 2 H>, h ti3äj?j2£w3$£;§§ä £ s s Ί s .a £ .1 | 3 3 ^ f J *, I -d § s tj q .* w >i >i >iO'9>lrHSS'gfn,.HX)iJ5 tl I I I ϊ f ΰ I af SS “Sil^gäg&SSiäg t Ρ^Ιη-Sw mHSJiiafläflö.iiia p ύ ί>1^Ι·Η '«ji! Ui—I.—14-J ^ o M tN Ö4 Λ rQiCQf-iJtiOiCCUiaÄnJrfla) rö (3 -μ . +j

O 'H

C o H (N ro ^LTivor^ooooi—irsim^rino O

m m ro ro rorO(ororocO'3,*i,*i,Ti'o'o,'3' Ai 3,5 3 3 2 333 3 23332 5 235 2

S S 3 3 .3 .3 3 3 3 S 3 3 3 3 S 3 3 S

E in en cq co cncncncncntntncncntncncncn -

’« J $ 4 H ^3¾¾¾- 3¾¾¾¾¾¾¾ S

y ^ w r*< r* li 25 73896

H

S

»r4

-U

1¾ λ: Φ oo^oootNr'fNfNrgooOf-imcomr^^intNr^^i

QX; iHOOOoOOVPOOrHOOOfHOOOC^OOOiHi—i<T\t—HOO

£3 ιΗΟιΗΟιΗΟΟγΗι—lOiHOiHOOrHr-liHOiHO

'P '—! i—I rH f—I <—I r—I i—I i—li—li—I i—I rH i—I i—I i—I ι—I i— i—I i—li—I i—I

§ K

« X

E* O ! •H «H *rf ·ι-Ι Ή «r-f ·γ4 ·Η ·Η Ή ·Η ·Η ·Η ·Η Ή ·ι-| ·Η ·Η ·Η ·Η ·Η 4J-P4-i4J-U-P*P-P-P4J-P-P«P-P4->-P4J-P-P-P4J C Ω* ·Η -H ·Η vH ·Η Ή ·γΗ ·Η ·Η ·Η *Η ·Η ·Η ·Η ·Η ·Η -Η Ή ·Η ·Η ·Η Ω p-4 -Η Ή ·Η ·Η ·Η ·γΗ ·Η ·Η ·Η ·Η ·Η ·Η ·Η *Η ·Η *Η ·Η ·Η -Η ·Η ·Η

Il S S g S 8 S S 6 8 S S § S S g S 6 S § g g

III I 11 II III II ! Il I II II

B

(C

-n

H

o

rH

:·; Il

:“ il S1 111! I! il li ί § I

d 1 i S & § h h S ·* s i f S S f g i Λ § S S -H

C CglKgSSg-HI^Htll φ g 4? r-l rH E I I ^

0 D E ·ιΗ <N S CN CNJ E >1 -H S 5c -H -H -H 0! >1 >1 -H -H -H <C

•H E fl3 I B I I ro^rH^lrHrHrHSS-tP^T-HrHrH +-* s S ± & S λ t f d s -¾ ä S J s § ! | 5 § ! | s .s § a .¾ 3 I I & * ä s .¾ s a a .¾ 3 -s a s 3 2 C rH^rHrHCrHfHrH^P'irHrHrHrHrHrHrHCrHCrH n-y CT» B^HHflliqlD’HUJlOHHHHnHindJraCljin > Jj -P vH rH rH *H 4-5 4-5 U »H «H rH rH rH rH rH rH 4J -rH 4-5 * H 4-5 o QiOididxIiDaJiJ'D'iJiciiiidiciiJtOQj'utii'ijo) ,¾ rd

4J

4J

• -r-( B t^-oocTiOi-icNrorfin^Dr^oocnoi-HrNjro^Ln^or^ 9 : -3·-^,-3,ιηιη'>οΐΓΐιηιηΐΛΐηΐΓ)ΐΠ'νθ\ονθ'>ονονοχ>νθ'^ ä,SSSSHSi8S33SSSS3SS3SS 5 a -S -S -S .5 .5 :5 .5 -S .5 -S -S -S -S -S -S -S -S -S .¾ .5 -5 .

β amu)tncau)U)cnmcninmo}itimtnu)v>u]0}K~ ?n s ,, 73896 26

! -rJ

3 -P ΙΛ| aj w 3

,V -rJ M

Ö^l|rOTrVO'r'9'rOOT~'“'-rvJ^^fN 3 μ3 +J rH O 1— i31 ^ a tn o -h tn m i i

w iH

S Tj mincN(Ninr-'»-r-rsjrMCNfN

— CN

tn i ^ tn >h -h a p ssijl •s s 1 s ώη J P too'i’^rmoor^ovDrMrsir'tTi'— 00 OI 04 ,— r- r— 04 OI — tn x

•rP \ I

1 -H m m 4-J -h tn 7¾ i § o Π3 o > H pj nj \ nj p h O +) 3 Ή _ to mj f- oj ^'rior-ir-i^Dp-vorooiojr^r^co m i 3 tn

? *H

3j S 3 tn H 4-J 4-> 4-1 3 M 4-1 G) p p _ -d λ; en > .. 8 9 H λ ie , . Ä Λί I—I tn —4 :*· 3 8i /3 Tj m^ivNtNMJ^iDn^ooirin

rH -p — «-CO 04 04 CN

2 G C P

td g -H χ I

fH ^ 4J 0 in •ri o in ή tn.

.X P -H §3) 4J -H I S3 C M Ή o > P r—I Qj rtj d >ι m I—! · . .21 £ Tj ^roj^j·*— MOTfr^roMD'S'ino-voo M ~ ,- r- — 04 — — 04 - ,- τ ι tn 3 tn 4-1 p 8 ? X π3 W rH •H fd ·*Η s m 4-) oo-o,— comdoioooi,— ονγοοοο

Sj 04 04 0| ,- 04 CO CO 04 CO —.

P

I—I I

0 tn E-i -d tn ' 1 S’3 3-·-) 'rmoicriroTrroLnr''·— 0-04,- co

O rtJCQUDMCuuS

•Η ω ω <υ ο ω δ δ :0 :Q :0 :0 :0 :0 :0 rp ’“j 'Η Ή rH f—i »H H H H JJ 4J JJ jj 3 'd ’d ·Η ·η ·Η ·ρ ·η c ö a c c c o

II

27 7 3 8 9 6 1 ·Η 2 4J (Λ d) 1/) 3 •Η ^ ΐ § η ^ η *rr-,- fvj CO ΓΟ (N 04 T3· r~.

S33J

3 i

CU P Oi -H UI K E P O P

^ Π3 M-H 04CNC0O4-— -— C\|C0(NC4 04 ΓΗ pg Csl £< -U —

P

1 ^ U)

H -CP M Ή P P

ss.s § 3 ij J OPJOlTiOlO^rvOOrOpjcO^.-oi ™ " - " _ P 4-) •H \ |

I -H UI H -P M UI

V -u § p Γ p p p O p O > «3· r-l Qj p “C o' 4J p -H ^ΟνΙΟιΓιΟΙΟΡΙΓΟΟΟΟΊοιΟΡΙΟΟ •3 «) iw ί u ^ r f- ,_ ·— <— — 5

P

PT1 tn j P U) I s ^ m3 S 3 s

H 4J <y P P

_ M ^ 0) > 0 0 •C m. p ·'. -M MuJM^f^vo^ouOiN^orvr^rocDTrcotri :·· -¾¾ MH '--N--(SNNMtN-N-r."t

M -U

·:··: 2 c e p P QJ M dl ^ ε -u op

• · · -H O P -H P

·.: - -up m d 3 UM I P p : · - Q CJ M Q > P i—I Oj p

p >ί M M «N^CNfNOVCCOrocOkD^^ro — (M

:-: . J?£l5 £

. . I

P

•p § P 4-> p 3 3 .* p M p M ^COVD-SCOOOr^-T-vOVDCMOO cCj+J —<N ^ LO —

: ·- I

Ml

• - OP

H ·ρ P Ej p ^^2^^^0000^^--04^0^00

H U

l

5 f !1Hf IISSSBBBS

i 1 ΐ '? ΐ ί 1 5 5 " · · « « · « ! a! S s II 1 I I 3 II III f | 73896 28

I I I -H

d -u tn| •h w ^ >! m co - in I- S3 3 31 d

-u I

a, m OJ -H d x F 3 § g .

^rH ^'“CNmfNifNOoco^r-cNrorsi*—

3 -H <N CN T- CN

Of) I 3d

•»-I 4J J

I ·Η α p £Si? 1 ί) μη °<yi^'cor'aiin<T\inrNmrNCN'<j"r^ J 3 d -H *“ *“ *“ r-

Ό Ή U -U

m +j Ή v— I I -h m H d H d 7 d i 2 o to c 5 a 3 „ '—~ rj i-i I—i ^'^^oor-'COT-ocNooooT-rNi "3 VD ίί ^ JJ r_,_,-'_r-T_t-T“

d tn I

l?d in Η Ή ·Η mc I 12 M ω d g

.§ j< h ^i£^SCOC!r;co,:5‘VD^!^^’^<N

1¾ £2·$ " M ^ cn

'"j _i 4J

2 c; c d d S; -h xi i 6h 5 -u o tn

’’“MO (/) -ri UI

ZZ Ή £

4J *rS | Γ5 M

OI >d -H o > pjj ^ ^^;^CT300y3^VD(N(N-OOCNM: -dpi! ^ ä i n % m -d d d § J! H CO^OfdCNLnT^vDmiOOOiNcoCO Hd-r-i cn t— ro <— id cn in m *— cv *— *— ,_,_ ^ ^ 4-1 -< O M H — in E o o 5 m ^ coroocor^LrrNjr^^TrsiiNaor^-cNo

Ui *H ^ r-i— t— r^r-r-r— r-

P -H

: H -u § S 5 Ϊ 3 3 ; s ; ? s 8 J K S s 5 I 1 ! 1 1 '§ 1 1 f s s s s s 9 i !| 11! f!!! I»»» »i» .3 II ISIfllllllllll

II

29 7 3 8 9 6 I ·Ρ 3 4J V) οι n 3 M Η 3 §3 35 3 , a tn (D ·Η B) K g 3 3 3 äfä vT —( tNCNCNCNr-f— (Mr- C\](-\J,_,_ £ρ

10 ·>—I

1 5 tn • H -P 3 H -P D p £δϋ 1 ° ® ^ ® s κ ° ^ ° 'S o ^ "" in .p

•H \ I

I -r-t in H -p -p tn V -p § 3 Γ 3 r3 3 o its Q > *5· rH p4 3 Λ OP ro 3- ΙΟ Ή fi p '-V-T-'-'-'“r-r~'- 3 Λ!

•P

in H3 1 — 3 3 ? c ä m3 S3" I—t -P D 3 3 0 0 -¾ 0) $

Pi P m H (NCOONffiCOOCOtrinTflNm 3¾ g-i ·π iNiMmiMiNiNiMcvmtMrMcM.-

^ P

----- 3 C 3 3

- - sj I p X! I

(p e -p o tn . - ·ρ 0 tn -h tn - : 3 3 ·ρ ε 3 • 3 3 Λ L· '- ·Η s M ^oooor-criotomooocrit^ M >ΐ3·Η ’“’“’“'—•—(M'—tNfNJfMfMr-r-

.--- .- P £4 JJ

: : - 1 • tn § tn -p 3 3 5

Pi 3 333 2'3ses:2*r ve

PI

- : : 0 tn • - Ερ ή tn

* § P

Q4 fÖ M'tNKsONXOi'ii/so^^ rj r—\ r— *—> _ __ ·...-· '-'·. Ö t sssssssssssss s ssssssssasass 1111111111111

-3 I II I I I I II I i I I

Claims (8)

73896

1. Organofiilinen savigeelinmuodostaja, joka sisältää orgaanisen kationisen yhdisteen ja smektiittityyppisen 5 saven (jossa kationinvaihtokapasiteetti on vähintään 75 milliekvivalenttia 100 g kyseistä savea kohti) reaktio-tuotteen, tunnettu siitä, että orgaanisen kationisen yhdisteen yleinen kaava on

10 R1 \ I j i | R4 X + R2 m" \ Ί /“ 15 jossa R^ on β$ r '^-tyydyttämätön alkyyliryhmä tai hydroksi-alkyyliryhmä, jossa on 2-6 hiiliatomia, tai niiden seos; R2 on pitkäketjuinen alkyyliryhmä, jossa on 12-60 hiili-atomia; R^ ja R^ valitaan ryhmästä, johon kuuluvat R^-20 ryhmä, aralkyyliryhmä, jonka alkyyliosassa on 1-22 hiili-atomia, ja alkyyliryhmä, jossa on 1-22 hiiliatomia, ja niiden seokset; X on typpi; ja M- on Cl-, I-, Br", N02~, OH ja C2H202 ja että kyseisen orgaanisen kationisen yhdisteen määrä on 90-140 milliekvivalenttia/100 g savea 25 100 % risen aktiiviseksi saveksi laskettuna.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että smektiitti-tyyppinen savi on hekto-riitti tai natriumbentoniitti.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, t u n -30 n e t t u siitä, että β ,Ϋ -tyydyttämätön alkyyliryhmä on substituoimaton tai substituoitu syklinen tai asyklinen alkyyliryhmä, jossa on vähemmän kuin 7 hiiliatomia, asyklinen alkyyliryhmä, joka on substituoitu aromaattisilla ryhmillä, tai aromaattinen ryhmä, joka on substituoitu alifaat-35 tisilla ryhmillä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen koostumus, tunnettu siitä, että hydroksialkyyliryhmä on substitoitu II 31 73896 tai substituoimaton syklinen tai alifaattinen ryhmä, jossa on 2-6 hiiliatomia ja hydroksyylisubstituutio hiilessä C--C... Δ O

5. Menetelmä nestemäisen orgaanisen systeemin viskositeetin suurentamiseksi ilman polaarista orgaanista disper- 5 gointiainetta, tunnettu siitä, että orgaaniseen systeemiin sekoitetaan riittävä määrä viskositeettia suurentavaa organofiilista savigeelinmuodostajaa, joka sisältää orgaanisen kationisen yhdisteen ja smektiittityyppisen saven (jonka kationinvaihtokapasiteetti on vähintään 75 milliekvi-10 valenttia 100 g savea kohti) reaktiotuotteen, jossa orgaanisen kationisen yhdisteen yleinen kaava on / R1 \ I I I i 15 1 + R,- X--R-, M l is ; jossa on β,Ϋ -tyydyttämätön alkyyliryhmä tai hydroksi-20 alkyyliryhmä, jossa on 2-6 hiiliatomia, tai niiden seos; 1*2 on pitkäketjuinen alkyyliryhmä, jossa on 12-60 hiili-atomia; R^ ja R^ valitaan ryhmästä, johon kuuluvat R^-ryhmä, aralkyyliryhmä, jonka alkyyliosassa on 1-22 hiili-atomia, ja alkyyliryhmä, jossa on 1-22 hiiliatomia, ja 25 niiden seokset; X on typpi; ja M on Cl , I , Br~, N02~, OH ja ja että kyseisen orgaanisen kationisen yh disteen määrä on 90-140 milliekvivalenttia/100 g savea 100 %:isen aktiiviseksi saveksi laskettuna.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, t u n -30 n e t t u siitä, että smektiitti-tyyppinen savi on hekto- riitti tai natriumbentoniitti.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että /5, ^-tyydyttämätön alkyyliryhmä on substituoimaton tai substituoitu syklinen tai asyklinen 35 alkyyliryhmä, jossa on vähemmän kuin 7 hiiliatomia, asyklinen alkyyliryhmä, joka on substituoitu aromaattisilla 32 7 3 8 9 6 ryhmillä, tai aromaattinen ryhmä, joka on substituoitu alifaattisilla ryhmillä.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hydroksialkyyliryhmä on substituoitu 5 tai substituoimaton syklinen tai alifaattinen ryhmä, jossa on 2-6 hiiliatomia ja hydroksyylisubstituutio hiilessä C2-C6' II 73896