FI73888C - Drivenhet foer extraktionsanordningar med vibrerande bottnar. - Google Patents

Description

1 73888 Käyttöyksikkö uuttolaitteille, joissa on värähtelevät pohjat

Keksintö kohdistuu käyttöyksikköön uuttolaitteita 5 varten, joissa on värähtelevät (tärisevät) pohjat, jotka tekevät mahdolliseksi jatkuvasti muuttaa pohjien värähtely-liikkeiden radan amplitudia ja/tai jaksolukua ja/tai amplitudin ja jaksoluvun tuloa uuttolaitteen sisällä.

Rei'itettyjen pohjien järjestelmä lineaarisella 10 värähtelyliikkeellä, jotka pohjat on sijoitettu pitkin pystysuoran sylinterin (kolonnin) muotoisen uuttolaitteen korkeussuuntaa, aikaansaadaan kahden tai useamman ei-sekoit-tuvan tai rajoitetusti sekoittuvan nesteen vastakkais- tai samansuuntainen kosketusvirtaus, jolloin toinen rajoitetusti 15 sekoittuvista nesteistä hajaantuu toiseen muotoon pienemmiksi pisaroiksi. Samalla tavalla voidaan myös neste saattaa kosketukseen jyvämäisen kiinteän aineen kanssa. Pohjien värähtelyliike aikaansaadaan kolonnin ulkopuolelle sijoitetulla käyttöyksiköllä. Korkean tilavuustehon aikaansaami-20 seksi uuttolaitteelle, joka ilmaistaan aikayksikössä työstetyllä nestetilavuudella, kuten myös korkean uuttotehokkuu-den, joka annetaan esim. uutettujen komponenttien suhteella : tuoduissa ja poisviedyissä uutetuissa, nesteissä tai jyvä- mäisessä kiinteässä aineessa, aikaansaamiseksi on tärkeää . 25 asetella optimaaliset arvot värähtelevien pohjien amplitu- : dille ja jaksoluvulle. Käyttöolosuhteiden mukaan voivat nämä optimaaliset arvot sisääntulovirtausten määrien ja kokoonpanon vaihtelun seurauksena muuttua ja silloin tulee tarpeelliseksi asetella värähtelyratojen amplitudi ja jakso-30 luku uusille halutuille arvoille. Ensimmäisessä lähestymisessä ei uuttolaitteen tehoon ja tehokkuuteen vaikuteta värähtelyratojen amplitudilla ja jaksoluvulla toisistaan riippumattomasti, vaan määräävä on näiden suureiden tulo, t.s. oikeastaan nopeuden amplitudi.

35 On siis mahdollista säätää uuttolaitetta sekä muutta malla värähtelyratojen amplitudia jaksoluvun ollessa vakio, 2 73888 tai myös muuttamalla jaksolukua värähtelyradan amplitudin ollessa vakio, ja lopuksi myös samanaikaisesti muuttamalla molempia näitä suureita niin, että tuloksena on niiden tulon haluttu arvo. Viimemainittu säätöstrategia tekee 5 mahdollisesti optimointiajotapojen voimassaolon, esim. ajotavan tuodun energian minimillä. Tähän saakka tunnetuissa uuttolaitteissa värähtelevin pohjin käytetään kuitenkin hyväksi vain molempia ensin mainittuja säätömenetelmiä.

Uuttolaitteen liikkuva osa värähtelevine pohjineen 10 on vaakasuoraan sijoitettujen levyjen, n.s. pohjien, järjestelmä, joka on varustettu eri muotoisilla ja suuruisilla aukoilla. Pohjat liikkuvat sylinterin muotoisen uuttolaite-vaipan sisällä. Tavallisesti pohjat ovat päällekkäin kiinteästi yhdistettyinä ja kytkettynä yhteen käyttölaitteeseen, 15 joka aikaansaa niille yhteisen värähtelyliikkeen pystysuorassa suunnassa. Näiden uuttolaitteiden muutamia tyyppejä on selostettu US-patenttijulkaisussa 2 011 186, BRD-paten-tissa 1 066 543, tsekkoslovakialaisissa patenteissa 106 313/63, 132 022/68 ja AO 156 164/74. Erikoisen sopivaksi 20 toteuttaa suurteknisessä mittakaavassa osoittautui uutto-laitetyyppi, jossa pohjien liike on vastakkaissuuntainen (tsekkoslovakialainen patentti 139 895/70), jossa viereiset ; pohjat on sijoitettu kahdelle eri vetotangolle ja värähtely- liikkeillä on värähtelyratojen sama jaksoluku ja sama ampli-: 25 tudi, jotka kuitenkin vaiheessa on siirretty 180°.

: Sen aikaisia uuttolaitteita värähtelevin pohjin käytetään tavallisesti kampikäyttölaitteella epäkeskoineen. Värähtelyratojen amplitudin aseteltavuus varmistetaan epä-keskon epäkeskeisyyden asennusasettelulla, jaksoluvun muu-30 tettavuus saavutetaan joko kytkemällä epäkesko pyörivälle sähkömoottorille, jonka kierrosnopeus on vakio, vaihteiston avulla, jolla on vaihdeltava välityssuhde tai käyttämällä sähkömoottoria, jonka kierrosnopeutta voidaan muuttaa. Uuttolaitteissa, joissa kahden pohjajärjestelmän liike on 35 vastakkainen käytetään silloin kahta epäkeskoa, jotka on siirretty 180° toisiinsa nähden, jolloin kumpikin epäkesko il 3 73888 siirtää puolta pohjista värähtelyliikkeeseen.

Uuttolaitteiden käytön esitetyissä ratkaisuissa värähtelevin pohjin on rivi haittoja. Pyörivien sähkömoottorien peruskierrosnopeus on korkea verrattuna pohjien väräh-5 telyliikkeen vaatimaan jaksolukuun, niin että mekaanisten vaihteistokäyttöjen välityssuhteen täytyy olla korkea. Tällaiset vaihteistomekanismit ovat monimutkaisia, tilaa vaativia ja niiden energiahäviöt ovat huomattavat. Sähkö-moottoreissa, joiden kierrosnopeutta voidaan säätää, laskee 10 teho ja hyötysuhde nopeasti kierrosnopeuden laskiessa.

Käytännössä voidaan uuttolaitteen käyntiä säätää vain pohja-järjestelmän värähtelyjen jaksoluvulla; pohjajärjestelmien värähtelyratojen amplitudin samanaikaista jatkuvaa muuttamista varten tarvittaisiin monimutkainen erikoislaite, joka 15 monimutkaistaisi uuttolaitteen käyttöä, alentaisi sen luotettavuutta ja nostaisi energiankulutusta. Tästä syystä ei tähän saakka ole tunnettu yhtään luotettavaa mekaanista laitetta jaksoluvun eikä myöskään värähtelyratojen amplitudin samanaikaista nopeaa ja jatkuvaa asettelua varten, mikä 20 vaikeuttaa optimaalien käyttötapojen hyväksikäyttöä, mitkä sellainen säätömahdollisuus antaisi. Myös hydromoottori-käyttö tuo huomattavia energiahäviöitä mukanaan eikä se i takaa riittävää kierrosnopeuden stabiliteettia. Edellä : mainittujen käyttöjen kauko-ohjauksessa täytyy käyttää : 25 servomoottoreita, mikä johtaa kömpelöihin järjestelmiin, _ joilla on huonot dynaamiset ominaisuudet.

Tähän asti käytettyjen värähtelyuuttolaitteiden käyttöjen esitetyt haitat onnistuttiin pitkälle menevästi välttämään keksinnön mukaisella käyttölaitteella värähtele-30 villä pohjilla varustetuille uuttolaitteille, joka muodostuu yksinkertaisesti tai kaksinkertaisesti vaikuttavasta värähtelevästä lineaarisesta sähkömoottorista AO 121 299/66, 127 628/68 ja 160 185/75 mukaisesti, jota ohjataan elektro-: nisella kehällä AO 124 281/67, 127 628/68, 121 299/69, 35 132 055/69, 143 871/72 ja 160 473/74 mukaisesti, jonka ankkuri on yhdistetty uuttolaitepohjien värähtelevään 4 73888 järjestelmään mekaanisella liitoselimellä ja joka edelleen on kiinteästi yhdistetty anturin liikkuvaan osaan, joka on mittauslaitteen osa. Sähköinen signaali mittauslaitteesta johdetaan säätäjään, joka on yhdistetty värähtelevän line-5 aarisen sähkömoottorin sähköiseen periferiaan. Sähköinen periferia muodostuu lepäävästä muuttajasta, joka on kytketty sähköverkkoon, ja sähkömoottorista yhdessä, joka on yhdistetty säätäjään jaksoluku- ja ratasisäänmenon kautta. Mit-tauselin muodostuu itse asiassa tunnetusta differentiaali-10 sesta induktioanturista tai magneettianturista PV 549-83 mukaisesti yhdessä vastaavan periferian kanssa, joka on yhdistetty korjauselimeen, joka lähettää tiedon moottori-ankkurin värähtelyratojen jaksoluvusta ja amplitudista säätäjään. Säätäjä muodostuu ohjelmointiosasta, jossa toteute-15 taan säätötavan valinta, jaksoluku- ja/tai rata- ja/tai nopeusosasta, joka säätää värähtelyjen jaksoluvun, värähte-lyratojen amplitudin tai värähtelynopeuksien amplitudin valittuun vakioarvoon mittauselimen tiedon mukaisesti. Säätäjä voi olla varustettu itseoskilloivalla takaisinkytken-20 nällä, joka tekee mahdolliseksi jaksoluku-sovelletun säätö-tavan toteuttamisen. Liitoselin muodostuu pystysuoraan liukuvasti laakeroidusta vetotangosta, joka on yhdistetty joustavasti vetotankoon, joka kannattaa värähtelevien pohjien järjestelmää, kuten myös vetotankoon, joka kannattaa sähkö-: 25 moottorin ankkuria, kuten myös jousista, jotka toisesta : päästään ovat kiinnitetyt liitoselimen vetotankoon ja toi sesta päästään aseteltaviin aluslevyihin järjestelmän lepotilan asettelua varten ja jousen esijännityksen asettelua varten. Uuttolaitteissa vastakkaisiin suuntiin liikkuvin 30 pohjin muodostuu liitoselin kahdesta pystysuoraan liukuvasti laakeroidusta vetotangosta, jotka on joustavasti yhdistetty kahteen vetotankoon, jotka kannattavat molempia osapohja-sarjoja, kuten myös yhdestä tasavartisesta värähtelyvivusta, jonka päihin on kiinnitetty kaksi pystysuoraa vetotankoa.

35 Tähän värähtelyvipuun on yhdistetty vetotanko, joka kannattaa värähtelevän lineaarisen sähkömoottorin ankkuria ja li 5 73888 aikaansaa tälle värähtelyliikkeen pystysuorassa tasossa.

Etu, joka keksinnöllä saavutetaan, on rakenteellisesti erittäin yksinkertaisen, säästäen mitoitetun, ener-giamielessä taloudellisen ja käyttömielessä erikoisen luo-5 tettavan käyttöyksikön aikaansaamisessa, jota sen käytön aikana voidaan yksinkertaisesti jatkuvasti ohjata ja automaattisesti säätää, dynaamiselta laadultaan hyvä, ja tämä myös tapauksessa että säädetään riippumattomasti värähtely-radan amplitudia ja värähtelyjaksolukua.

10 Käytön säätöjärjestelmä tekee mahdolliseksi kolmen käyttötavan toteuttamisen: ensimmäisessä toimii käyttö värähtelyradan amplitudin halutulla arvolla ja jaksoluvun annetulla arvolla. Toisessa tavassa toimii se värähtely-nopeuden amplitudin halutulla arvolla (joka on suhteellinen 15 radan amplitudin ja jaksoluvun tuloon). Kolmannessa, jaksoluku-mukautuvassa tavassa säädetään värähtelyradan amplitudi hetkellisesti haluttuun arvoon ja jaksoluku sopeutuu automaattisesti käytetyn järjestelmän resonanssijaksolukuun. Tällä tavalla varmistetaan joka hetki moottorin minimaali-20 nen tehonotto. Värähtelevänä lineaarisena sähkömoottorina voidaan edullisesti käyttää synkronista tyyppiä.

Keksinnön mukaisen käytön sijoitusesimerkkejä on : esitetty kuvissa. Ne esittävät kuvio 1 käyttöyksikön kokonaiskaavio, 25 kuvio 2 säätäjän perusmuodon kaavio, : kuvio 3 kaavio itsevärähtelevän takaisinkytkennän sisäänviennistä säätäjän perusmuotoon, kuvio 4 kaavio liitoselimen rakenteesta uuttolaite-pohjien liikkuessa yhdensuuntaisesti, 30 kuvio 5 liitoselimen rakenteen kaavio, joka elin on rakennettu värähtelevän lineaarisen moottorin sisään ja kuvio 6 rakennekaavio liitoselimelle uuttolaitetta varten jonka pohjat liikkuvat vastakkaisiin suuntiin.

: Kuvio 1 esittää kokonaiskaavion käyttöyksikölle 35 uuttolaitetta varten, jonka pohjat värähtelevät (tärisevät). Yksinkertaisesti tai kaksinkertaisesti toimiva värähtelevä 6 73888 lineaarinen sähkömoottori 1 on mekaanisen liitoselimen 2 avulla liitetty uuttolaitteen 3 pohjajärjestelmään 38, jonka se saattaa värähtelyliikkeeseen. Resultoiva liike ilmaistaan mittalaitteella 4 ja muutetaan signaaliksi S, joka menee 5 sisään säätäjään 5. Säätäjään 5 asetellaan myös valittu tapa Q, kuten myös muutamia haluttuja suureita: haluttu värähtelyjaksoluku, F^, haluttu värähtelyratojen amplitudi Xmw' tar*· v^r^htelynopeuden, Vmw, amplitudin haluttu arvo. Säätäjän 5 ulosmenosignaali 5 ohjaa lepäävää muuttajaa 6, 10 joka on kytketty verkkoon 7, joka huolehtii moottorin 1 sähkön saannista.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti säätäjän perusrakennetta ja sen elementtien liittämistä käyttöyksikön muihin elementteihin. Värähtelevä lineaarinen sähkömoottori 1, 15 jota syöttää säädetty lepäävä muuttaja 6, joka on kytketty jakeluverkkoon 7, on mekaanisen liitoselimen 2 kautta yhdistetty uuttolaitteen 3 pöhjasarjaan 38. Uuttolaitteen 3 pohjasarjan 38 mekaaniset värähtelyt otetaan vastaan väräh-telyanturin 8 ensimmäisen sisäänmenon 8e1 avulla, joka käy-20 tössä olevasta periaatteesta riippuen voi mitata mekaanisten värähtelyjen rataa, nopeutta tai kiihtyvyyttä. Väräh-telyanturi 8 toisen sisäänmenonsa 8e2 kautta liitetty kehäblokkiin 9, jonka toimintatapa riippuu värähtelyanturin 8 fysikaalisesta periaatteesta. Siten se on esimerkiksi 25 otettaessa värähtelyratoja vastaan erillisesti induktiivi-sesti alustan generaattori, vastaanottoa sisään pantaessa vetämällä mukaan mittamuuntaja, jolla on vierasmagnetointi-nen magneettipiiri, on se herätinvirtalähde. Värähtely-anturin 8 ulosmenosignaali menee sisään korjauselimeen 10, 30 jonka toimintatapa on riippumaton värähtelyanturin 8 fysikaalisesta periaatteesta. Siten varmistaa se esim. väräh-telyratoja erillisesti induktiivisesti vastaanotettaessa alustan amplitudi-ilmaisun, eräällä toisella vastaanotto-tavalla voi se vahvistaa värähtelyanturin 8 ulostulosig-35 naalin tai korjata tämän anturin siirto-ominaiskäyrän. Ulostulosignaali S korjauselimestä 10 johdetaan sisään

II

7 73888 ohjelmointielimen 11 sisäänmenoon lie, joka tekee mahdolliseksi käyttö-tavan Q vaihtoehtojen valinnan.

Säädettäessä värähtelyratojen Ymw haluttua amplitudia ja haluttua työjaksolukua F^w viedään signaali S, joka on 5 suhteellinen värähtelyjen vastaanotettujen kinemaattisten suureiden ajalliseen kulkuun (rata, nopeus tai kiihtyvyys), radan amplitudisäädön Ay kanavaan, jota vastoin nopeuden amplitudisäädön Av kanava ja jaksolukusäädön F kanava ovat lukitut ohjelmointielimen 11 nopeuden lukitusulosmenolla 10 llabv ja jaksoluvun lukitusulosmenolla llabf signaalien bv ja b^ avulla. Signaalilla bv on estetty myös portti-kytkentä 12, joka estää amplitudinopeuden V halutun arvon signaalin sisäänmenon. Porttikytkennät 13 ja 14 ovat signaaleilla by ja b^ avatut mainittujen haluttujen arvojen ja 15 signaaleja varten. Siten on toiminnassa vain kanava rata-amplitudin säätöä Ay varten, jonka kautta signaali S johdetaan ohjelmointielimen 11 rataulostulojen llay avulla ratakorjauksen ja amplitudimodulaation elimeen 15. Elimessä 15 muunnetaan käytetyn värähtelyanturin 8 tyypistä riippuen 20 signaali S signaaliksi, joka on suhteellinen värähtelyradan ajalliseen kulkuun ja joka ilmaistaan amplitudin mukaan. Ilmaistu signaali Y , joka on suhteellinen värähtelyradan hetkelliseen amplitudiin, verrataan rata-amplitudin eritte-lijässä Dy värähtelyradan Ymw halutun amplitudin kanssa ja 25 saatu radansäätöpoikkeama ey vaikuttaa radansäätökorjaukseen 16 integraalin luonteisesta (tavallisesti PI). Asettelu-suure u korjauksen 16 ulostulolla vaikuttaa säädetyn muut- a tajan 6 rataulostuloon 6 ey, joka sovittaa syöttöjännitteen suuruuden värähtelevälle lineaariselle sähkömoottorille 1 30 säätöpoikkeaman kompensoinnille sopivaksi, ja pysyvässä tilassa käytännöllisesti katsoen nollaksi. Jaksoluvun säätö halutulle toimintajaksoluvulle F^w on riippumaton ja se ei siten ole takaisinkytkentätyyppiä. Jaksoluku säädetään : halutun toimintajaksoluvun sisääntulon avulla säätöjakso- 35 luvun 17 generaattorin läpi, jonka ulostulosignaali ohjaa säädetyn muuttajan 6 jaksolukusisäänmenoa 6ef, joka s 73888 vaikuttaa värähtelevän lineaarisen sähkömoottorin 1 syöttö- jännitteen jaksolukuun. Värähtelynopeuksien amplitudin halutun arvon säätämiseksi ohjataan signaali S ohjelmointi- elimen 11 rata-, nopeus- ja jaksoluku-ulostulon llay, llav 5 ja llaf avulla kaikkiin kolmeen säätökanavaan A , A ja Ae.

y v J f

Signaalilla k>v suljetaan nopeuden porttikytkentä 12 väräh-telynopeuden halutun amplitudin sisäänmenolla, signaa lilla b^, ohjelmointielimen 11 radanestoulostulosta llaby on rataporttikytkennässä 13 estetty värähtelyratojen Ymw 10 halutun amplitudin sisääntulo ja vapautettu on sisäänmeno säätösignaalille Ymw ja signaalilla b^ on estetty jaksoluku-porttikytkennässä 14 halutun toimintajaksoluvun F^w sisäänmeno. Yläpuolelle asetetaan nyt nopeuden amplitudisäädön Av kanava. Signaali S, joka viedään siihen ohjelmointielimen 15 11 kautta, muunnetaan nopeudenkorjaus- ja amplitudin modu lo int ie lime s sä 18 signaaliksi, joka on suhteellinen värähtelyjen (käytetystä värähtelyanturin 8 tyypistä riippuen) nopeuden ajalliseen kulkuun ja joka ilmaistaan amplitudin mukaan. Ulosmenosignaali v , joka on suhteellinen värähtely-20 nopeuden hetkelliseen amplitudiin, verrataan nopeuden amplitudin erittelijässä värähtelynopeuden amplitudin haluttuun arvoon. Saatu nopeussäätöpoikkeama viedään sisään : nopeussäädönkorjaajaan 19. Tällä säädönkorjaajalla 19 on kaksi kanavaa, jaksolukukanava 191 ja ratakanava 192, molem-25 mat integraaliluonteisia (tavallisesti PI). Nopea ratakanava 192 vaikuttaa ulosmenoasettelusuureellaan YM, rata-ampli- mw tudisäädön A kanavaan. Suure Y vaikuttaa tässä värähtely-• y mw radan amplitudin hetkellisenä haluttuna arvona ja saa aikaan rata-amplitudin erittelijän kautta radansäätöpoikkeaman 30 ulosmenolla e nopeussäätöpoikkeaman ev dynaamisen komponentin kompensaation. Jaksolukukanava 191 on ratakanavaan 192 verrattuna hidas. Jaksolukukanavan 191 ulosmenoasettelu-suure fdw esittää toimintajaksoluvun hetkellistä haluttua arvoa jaksolukusäädön F kanavassa. Toimintajaksoluku sää-35 detään tässä tapauksessa käyttämällä hyväksi signaalia f tulkintaelimen 20 ulosmenossa. Signaali f, joka on suhteel- I! 9 73888 linen tähän suureeseen, verrataan jaksolukuerittelijässä toimintajaksoluvun hetkelliseen haluttuun arvoon ja saatu jaksoluvun säätöpoikkeama e^ kompensoidaan integraali-luonteisen (tavallisesti PI) jaksolukukorjauksen 21 avulla, 5 joka ohjaa johtojaksoluvun 17 generaattoria. Tämä muuttaa sitten vähitellen käytön toimintajaksolukua, niin että jaksolukusäädöllä kompensoidaan vain nopeuden säätöpoikkea-man ev näennäisesti pysyvät komponentit. Jaksolukusäätö-kanava F täyttää siten jälkisäädön toiminnan, ellei muutos 10 radansäätökanavassa A^, enää riitä. Säädetty suure X (väräh-telyradan tai värähtelynopeuden amplitudi) esitetään osoitinlaitteella 39. Tälle laitteelle 39 voidaan vaihtokytkeä myös tieto toimintajaksoluvusta. Säätöhäiriöt, jotka vaikuttavat käyttöön ja jotka aikaansaavat säätöpoikkeamia, ovat 15 ennen kaikkea muutokset sähkönjakeluverkon 7 jännitteen ulm tämän verkon 7 jaksoluvun muutokset ja uuttolaitteen 3 värähtelymekanismin teknologisten suureiden ja parametrin muutokset, joita merkitään symboleilla z 2^, .. ., zn.

20 Kuvio 3 esittää kaaviota itsevärähtelevän takaisin kytkennän sisäänviemiseksi kuvion 2 mukaisen säätäjän perusrakenteeseen. Värähtelyradan amplitudin automaattisella : säätötavalla haluttuun arvoon Y varmistaa tämä kytkentä raw jaksoluvun soveltuvuuden. Ohjelmointielin 11 on lisäksi 25 varustettu itsevärähtelevän takaisinkytkennän 22 kanavan AOF : itsevärähtelevällä ulostulolla llao, joka takaisinkytkentä ohjaa halutun toimintajaksoluvun Fdv jaksolukuporttikytken-nän 14 kautta johtojaksoluvun generaattoriin 17. Itsevärähtelevän takaisinkytkennän 22 kanava AOF takaa johtojakso-30 luvun generaattorin 17 synkronoinnin jaksollisesti muuttuvien signaalien S menoilla nollan läpi ja täten jatkuvan toimintajaksoluvun sovittamisen uuttolaitepohjiin 3 käytetyn järjestelmän hetkelliseen resonanssijaksolukuun.

• Vastaavalla tavalla voidaan myös jaksoluku-soveltuva tapa 35 myös käynnin aikana ohjata sisään automaattisesti säätämällä värähtelynopeuksien amplitudi haluttuun arvoon.

10 738 8 8

Kuvio 4 esittää mekaanisen liitoselimen 2 kaaviota uuttolaitepohjät sijoitettuna samaan suuntaan liikkuviksi, joka muodostuu kahdesta toisiinsa kiinteästi yhdistetystä vaakasuorasta levystä, ylemmästä levystä 23 ja alemmasta 5 levystä 25, joiden päälle liukulaakerit on koaksiaalisesti sijoitettu, ylemmässä levyssä laakeri 24 ja alemmassa levyssä laakeri 25, joiden läpi akseli 27 kulkee. Ylempi levy 23 on kiinteästi yhdistetty värähtelevään lineaariseen sähkömoottoriin 1. Alempi levy 25 on kiinteästi yhdistetty 10 uuttolaitteeseen 3, jonka pohjien 38 järjestelmä, jolle värähtelyliike antaa leimansa, on joustavasti yhdistetty akselin 27 ja pituussuunnassa aseteltavan kytkimen 29 avulla värähtelevän lineaarisne sähkömoottorin 1 ankkurin 28 kanssa. Levyjen 23 ja 25 väliin on sijoitettu jousi 30 saman-15 keskeisesti akselin 27 kanssa, jonka jousen toinen pää on kiinnitetty levyyn 25. Jousi 30 on sidottu alustaan 32 asetteluruuvilla 40, joka toimii pohjajärjestelmän 38 painovoiman tasaajana ja värähtelevän lineaarisen sähkömoottorin ankkurin 28 pystysuuntaisen aseman asettelijana.

20 Kuvio 5 esittää mekaanisen liitoselimen 2 rakenteen kaavion, joka on rakennettu kaksinkertaisesti toimivan värähtelevän lineaarisen sähkömoottorin 1 sisään. Jousi 30 on upotettu tämän sähkömoottorin 1 onttoon tilaan .41, jonka osia levyt 23 ja 25 ovat. Jousen 30 yksi pää on kiinnitetty 25 värähtelevän lineaarisen sähkömoottorin 1 akselille 27. Jousen toinen pää on kiinnitetty vaakasuoraan renkaanmuo-toiseen levyyn 31, jonka keskustan läpi akseli 27 kulkee ja joka on yhdistetty levyihin 23 ja 25 välikeruuveilla 40, jotka vapaasti kulkevat kaksinkertaisesti vaikuttavan väräh-30 televän lineaarisen sähkömoottorin 1 ankkurin 28 aukkojen 33 läpi. Ruuveilla 40 voidaan asetella levyn 31 korkeutta ja siten koko värähtelevän pohjajärjestelmän 38 lepoasentoa.

Kuvio 6 esittää kaaviota yhdyselimen 2 rakenteesta uuttolaitetta varten, jonka pohjat liikkuvat vastakkaisiin 35 suuntiin. Siinä on levyihin 23 ja 25 sijoitettu kaksi rinnakkaista akselia 27 laakereihin 24 ja 26. Samankeskeisesti li 11 738 8 8 akselien 27 kanssa on sijoitettu sylinterimäiset jouset, jotka yhdestä päästään on kiinnitetty akseleihin 27 ja toisesta päästään levyihin 31, jotka välikeruuveilla 40 on sidottu levyn 25 kanssa, joilla jousien 30 esijännitystä 5 voidaan asetella. Akselit 27 ovat toisella päällään joustavasti liitetyt vetotankoihin 34, joista kumpikin kannattaa uuttolaitteen 3 pohjajärjestelmän 38 puolikasta. Toisella päällään on ne vetotankojen ja kolmiakselisen väräh-telyvivun 36 avulla yhdistetty lineaarisen sähkömoottorin 1 10 ankkuriin 28, joka moottori on kiinteästi liitetty levyyn 23, jolle värähtelyvivun laakeri 37 on sijoitettu.

Keksinnön mukaisia käyttöyksiköltä voidaan edullisesti kaiken tyyppisille värähteleville uuttolaitteille, ennne kaikkea uuttolaitteille, joilla on automaattinen 15 käytön säätö, käsin asetteluyksiköillä säädetyille laitoksille, tai laitteille, jotka on kytketty prosessilaskijaan.

Claims (9)

12 7388 8

1. Käyttöyksikkö värähtelevillä pohjilla varustetuille uuttolaitteille, joilla on värähtelevä lineaarinen 5 sähkömoottori, jota syötetään jakeluverkosta lepäävän muuttajan kautta, tunnettu siitä, että värähtelevän lineaarisen sähkömoottorin (1) lepäävä muuttaja (6) on jaksolukusisäänmenon (6ef) kautta yhdistetty säätäjän (5) jaksoluku-ulostuloon (17e3), edelleen, että mittauselin 10 (4) on yhdistetty sisäänmenon (8el) kautta värähtelevän lineaarisen sähkömoottorin (1) ankkuriin (28) ja ulosmenon kautta säätäjän (5) sisäänmenoon (lie) ja että värähtelevä lineaarinen sähkömoottori (1) on kiinnitetty uuttolaitteen (3) pohjajärjestelmään (28) liitoselimellä (2).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käyttöyksikkö, jon ka mittauselin muodostuu värähtelyanturista, vastaavasta ke-häblokista ja korjauselimestä, tunnettu siitä, että värähtelyanturi (8) on korjauselimen (10) kautta yhdistetty säätäjän sisäänmenon (lie) kanssa.

3. Patenttivaatimusten 1 ja 2 mukainen käyttöyksikkö, tunnettu siitä, että säätäjä (5) muodostuu ohjelmoin-tielimestä (11), jonka jaksoluku-ulostulo (llaf) johdetaan jaksoluvun tulkintaelimeen (20) , joka on yhdistetty jakso-lukuerittelijään (Df), joka on yhdistetty jaksoluvun säätö-25 korjaajaan (21), joka on kytketty johtojaksoluvun (17) generaattorin ensimmäiseen sisäänmenoon (17el), joka on yhdistetty ulosmenonsa (17e3) kautta lepäävän muuttajan (6) jaksolukusisäänmenoon (6ef), jotavastoin jaksolukueritte-lijä (Dj) samanaikaisesti nopeuden säätökorjaajän (19) 30 jaksolukukanavan (191) ja johtojaksoluvun (17) generaattorin toisen sisäänmenon (17e2) kanssa johtaa jaksolukuportti-kytkennän (14) kautta ohjelmointielimen (11) jaksoluvunesto-ulosmenoon, jotavastoin ohjelmointielimen (11) rataulosmeno (llay) on ohjattu radankorjaajan ja amplitudimodulaation 35 (15) elimeen, joka on rata-amplitudierittelijän (D^) kautta yhdistetty ratasäädönkorjaajaan (16), joka on yhdistetty ii 13 73888 lepäävän muuttajan (6) ratasisäänmenoon (6ey), kun rata-amplitudinerittelijä (D^,) samanaikaisesti on yhdistetty rataporttikytkentään (13), jonka ensimmäinen sisäänmeno (13el) on kytketty ohjelmointielimen (11) radanestoulos-5 menoon (llaby) ja jonka toinen sisäänmeno (13e2) on yhdistetty nopeussäätökorjaajän (19) ratakanavan (192) kanssa, jolloin ohjelmointielimen (11) nopeusulosmeno (llav) on johdettu nopeudenkorjaajän ja amplitudimodulaation (18) elimeen, joka on nopeudenerittelijän (Dv) kautta yhdistetty 10 nopeussäätökorjaajän (19) kanssa, jotavastoin nopeusampli-tudinerittelijä (D^) samanaikaisesti on yhdistetty nopeus-porttikytkennän (12) kanssa, joka on kytketty ohjelmointi-elimen (11) nopeusestoulosmenoon (llabv).

4. Patenttivaatimusten 1-3 mukainen käyttöyksikkö, 15 tunnettu siitä, että ohjelmointielin (11) on varustettu mittausulostulolla (ax), joka on yhdistetty säätelyn suureen (Ir) osoittimeen.

5. Patenttivaatimusten 1-4 mukainen käyttöyksikkö, tunnettu siitä, että ohjelmointielin (11) on varus- 20 tettu itsevärähtelevällä ulosmenolla (llao), joka on viety sisään itsevärähtelevään takaisinkytkentään (22), joka on kytketty jaksolukuporttikytkennän (14) kautta johtojaksoluvun (17) generaattorin toiseen sisäänmenoon (17e2).

: 6. Käyttöyksikkö uuttolaitteille, joilla on värähte- 25 levät pohjat, jotka liikkuvat samansuuntaisesti patenttivaa-: tumuksen 1 mukaisesti, tunnettu siitä, että liitos- elin (2) muodostuu vaakasuorasta ylemmästä levystä (23) ja alemmasta levystä (25), jotka on keskenään kiinteästi yhdistetyt, jolloin ylempään levyyn (23) on sijoitettu laakeri 30 (24) ja alempaan levyyn (25) sen kanssa samankeskeinen laa keri (26), joiden läpi akseli (27) on johdettu, jolloin alempi levy (25) on kiinteästi yhdistetty uuttolaitteeseen (3) ja akseli (27) on yhdellä päällään joustavasti yhdistetty uutto-• laitteen (3) pöhjajärjestelmään, jotavastoin ylempi levy (23) 35 on kiinteästi yhdistetty värähtelevän lineaarisen moottorin (1) staattorin (39) kanssa ja akseli (27) on toisella 14 738 8 8 päällään yhdistetty joustavasti värähtelevän lineaarisen sähkömoottorin (1) ainakin yhteen ankkuriin (28) kytkimellä (29), jonka liitoksen pituus on aseteltavissa, ja että edelleen ylemmän levyn (23) ja alemman levyn (25) väliin on 5 akselin (27) kanssa^ samankeskeisesti sijoitettu ainakin yksi sylinterimäinen jousi (30), jonka toinen pää on kiinnitetty alempaan levyyn (25) tai ylempään levyyn (23), ja toinen pää akseliin (27), jolloin jousen (30) esijännitystä voidaan jatkuvasti muuttaa ruuvilla (40) aluslevyn (32) 10 kautta.

7. Patenttivaatimusten 1-6 mukainen käyttöyksikkö, tunnettu siitä, että ylemmän levyn (23) ja alemman levyn (25) väliin on sijoitettu useita jousia (30), jotka toisesta päästään on yhdistetty akseliin (27), jolloin ne 15 kaikki ovat toisesta päästään yhdistetyt ylempään levyyn (23) tai alempaan levyyn (25), tai on puolet jousista yhdistetty päistään ylempään levyyn (23) ja toinen puoli alempaan levyyn (25), jolloin jokainen ylempään levyyn yhdistetyistä (23) jousista vastaa yhtä alempaan levyyn (25) 20 yhdistettyä jousta, jolla on identtiset ominaisuudet.

8. Patenttivaatumusten 1-6 mukainen käyttöyksikkö, tunnettu siitä, että jousi (30) on upotettu värähtelevän lineaarisen sähkömoottorin (1) onttoon tilaan (41) ja että ylempi levy (23) ja alempi levy (25) ovat mootto- 25 rin (1) staattorin (39) osia, jolloin jousen (30) toinen pää on yhdistetty värähtelevän lineaarisen sähkömoottorin (1) ankkuriin (28) ja toinen jousen (30) pää vaakasuoraan renkaanmuotoiseen levyyn (31), jonka keskustan läpi kulkee akseli (27), joka kannattaa värähtelevän lineaarisen sähkö-30 moottorin (1) ankkuria tai ankkureita (28) ja joka on yhdistetty aseteltavilla ruuveilla (40) ylempään levyyn (23) ja alempaan levyyn (25), jotka vapaasti kulkevat värähtelevän lineaarisen sähkömoottorin (1) ankkurissa olevien aukkojen (33) läpi. 35

9. Käyttöyksikkö uuttolaitteille, joilla on patentti vaatimuksen 1 mukaiset vastakkaisiin suuntiin liikkuvat väli 15 73888 rähtelevät pohjat, tunnettu siitä, että liitos-osa (2) muodostuu vaakasuorasta ylemmästä levystä (23) ja alemmasta levystä (25) , jotka on kiinteästi yhdistetty toisiinsa, jolloin alempi levy (25) on kiin-5 teästi yhdistetty uuttolaitteeseen (3) ja varustettu kahdella laakerilla (24) ja alemmassa levyssä (23) on kaksi laakerien (24) kanssa samankeskeistä laakeria (26), ja edelleen, että laakereihin (24) ja (26) on laakeroitu akselit (27), joiden akselien (27) 1Q kanssa on samankeskeisesti sijoitettu sylinterimäiset jouset (30), jotka on toisesta päästä kiinnitetty ak-seleihin (27) ja toisesta päästään levyyn (31), joka on yhdistetty ruuveilla (40) alempaan levyyn (23), joihin on laakeroitu tasavartinen tärinävipu (36), jon-15 ka päähän vetotangot (35) on joustavasti yhdistetty, jotka toisesta päästään ovat joustavasti kiinnitetyt akselien (27) toiseen päähän, jolloin akselien (27) toinen pää on joustavasti yhdistetty vetotankoihin (34), jotka kumpikin kannattavat uuttolaitteen (3) 2Q pohjien puolikasta ja lopuksi, että ylemmälle levylle (23) on kiinnitetty värähtelevä lineaarinen sähkömoot-• tori (1), jonka ankkuri (28) on joustavasti yhdistetty : vetotankoon (36) . 16 73888