FI73864B - Foerfarande och sockerhaltigt medel foer bekaempning av biparasitkvalster. - Google Patents

Description

73864

Menetelmä ja sokeripitoinen aine mehiläisparasiittipunkkien torjumiseksi - Förfarande ooh sockerhaltigt medel för be-kämpning av biparasitkvalster Tämä keksintö koskee menetelmää mehiläispunkkien torjumiseksi käyttäen 2-(2,4-dimetyylifenyyli-imino)-3-metyylitiatso-5 liinia sekä sen happoadditiosuoloja, ja myös meihiläispunkkien torjumiseksi käytettäviä uusia sokeripitoisia aineita, jotka sisältävät näitä aktiiviaineita aktiivisina komponentteina.

Punkkien, kuten Varroa jacobsoni, Acarapis woodi ja Tropilae-laps clarea välityksellä kulkutautien omaisesti esiintyvät 10 mehiläisyhdyskuntien sairaudet ja vahingot ovat viime vuosina muodostuneet mehiläisten säilyvyyden suurimmaksi uhaksi useissa maapallon osissa ja ovat jo aiheuttaneet huomattavia, kansantaloudellisesti raskaita vahinkoja hunajasadoissa. Tästä johtuen ei ole puuttunut yrityksiä löytää aktiiviainei-15 ta ja kehittää menetelmiä, joilla voitaisiin punkkien aiheuttamat mehiläisvahingot lopettaa. Niinpä on olemassa joukko kemiallisia aineita, joiden soveltuvuutta mehiläispunkkien torjuntaan on kokeiltu (vrt. N.Z.J. Exp. Agriculture 5_, 2 (1977) 185-187). Tähän asti tunnetuiksi tulleet 20 menetelmät mehiläisparasiittien torjumiseksi ovat kuitenkin käytännössä osoittautuneet vähemmän tyydyttäviksi ja myös asetetut vaatimukset täyttämättömiksi.

Yllättäen on nyt havaittu, että yhdiste 2-(2,4-dimetyylifenyyli-imino) -3-metyylitiatsoliini ja sen suolat ovat mitä 25 suurimmassa määrin sopivia punkkien tulokselliseen torjuntaan, jotka esiintyvät loisina erityisesti mehiläisillä, siis hyönteisillä. On myös todettu, että nämä aktiiviaineet ovat erityisen tehokkaita Varroa-tyyppisia, erittäin vaarallisia mehiläispunkkeja, ennen muuta Varroa jacobsoni'a, 30 vastaan, joka aiheuttaa Varroatoosi-nimisen mehiläiskulku-taudin.

2 73864

Keksinnön mukaisesti aktiiviaineena käytettäviä yhdisteen 2-(2,4-dimetyylifenyyli-imino)-3-metyylitiatsolin happoaddi-tiosuoloja ovat sopivien epäorgaanisten ja orgaanisten happojen suolat. Esimerkiksi epäorgaanisia happoja ovat fluori-5 vetyhappo, kloorivetyhappo, bromivetyhappo tai jodivetyhappo, sekä rikkihappo, rikkihapoke, fosforihappo, fosforihapoke, typpihappo ja orgaanisia happoja ovat etikkahappo, trifluori-etikkahappo, dikloorietikkahappo, trikloorietikkahappo, pro-pionihappo, voihappo, glykolihappo, tiosyaanihappo, maito-10 happo, maleiinihappo, viinihappo, meripihkahappo, sitruuna-happo, bentsoehappo, kanelihappo, oksaalihappo, muurahaishappo, bentseenisulfonihappo, p-tolueenisulfonihappo, metaa-nisulfonihappo, salisyylihappo, p-aminosalisyylihappo, 2-fenoksibentsoehappo tai 2-asetoksibentsoehappo.

15 Keksinnön mukaisesti käytetty yhdiste 2-(2,4-dimetyylifenyy- li-imino)-3-metyylitiatsoliini (=yhdiste I) on tunnettu yhdiste, joka on kuvattu akarisidisena aktiiviaineena sekä saksalaisessa patenttijulkaisussa nro 2 619 724, vastaavassa brittiläisessä patenttijulkaisussa nro 1 527 807 että 20 vastaavassa US-patenttijulkaisussa nro 4 079 144. Mainituissa julkaisuissa tämän yhdisteen akarisidinen ominaisuus kuvataan sen aktiivisuutena punkkilajeja Amblyomma, Rhipice-phalus ja Boophilus vastaan. Nämä punkkilajit edustavat kuitenkin sellaisia Acarina-lahkon lajeja, jotka elävät para-25 siitteina imettäväisillä ja imettäväisistä, kuten esimerkiksi nautaeläimillä ja lampailla. On kuitenkin erityisen yllättävää ja ennalta aavistamatonta, että keksinnön mukaisesti käytetty yhdiste I yli 30 000 tunnetusta Acarina-lajista on tehokas myös sellaisia punkkeja vastaan, joilla on äärimmäi-30 sen erilainen elinympäristö ja biotooppi. Paitsi että mehiläiset ovat täysin erilaisia isäntäorganismeja verrattuna jo edellä mainittuihin imettäväisiin, täytyy käytettyjen valmisteiden olla myös suuressa määrin mehiläisille soveltuvia eikä niillä saa olla insektisidisiä ominaisuuksia, joita

II

3 73864 esiintyy vastaavasti hyvin useilla akarisidisillä aineilla. Yllättävällä tavalla juuri yhdiste I omaa tämän vaadittavan selektiivisyyden. Yhdiste I ja sen suolat ovat myös niiden erityisten biologisten ominaisuuksien perusteella erityisen 5 hyvin soveltuvia käytännön käyttöä varten. Yhdisteet omaavat systeemisen vaikutuksen, joka tekee mahdolliseksi niiden annostamisen mehiläisten ravinnon ja nesteen vastaanottavien elimien kautta, vaikuttaen sitten toksisesti mehiläisten verisolujen välityksellä suoraan imeviin punkkeihin. Li-10 säksi on vielä huomattava, että mehiläiset hyväksyvät yhdisteen I ja sen suolat ravintolisäaineeksi, eivätkä torju sitä, mikä on ominaisuus, jota myöskään ei voi ennalta arvata. Täten keksinnön mukainen menetelmä mehiläisestä mehiläiseen kulkevia ravintovirtoja hyväksikäyttäen, mahdollistaa sen, 15 että hyvin lyhyessä ajassa saavutetaan korkea tehoaineen ja-kautumisaste, joka johtaa kaikkien mehiläisillä parasiitteinä elävien ja niiden verisoluista ravinnon ottavien punkkien nopeaan kuolemaan. Mehiläisten välitön ympäristö ei yleensä kontaminoidu annostellulla aktiiviaineella I, koska jo paran-20 tuneet mehiläiset eivät tyhjennä ruoansulatustiehyettänsä mehiläispesään.

Keksinnön mukaisesti käytettyjen aktiiviaineiden (=yhdiste I ja sen suolat) erinomaisten ominaisuuksien ansiosta voidaan erittäin vähäisillä ainemäärillä suorittaa parasiitti-25 punkkien torjuntaa, koska keksinnön mukainen menetelmä tähtää näiden saattamiseksi kosketukseen aktiiviaineiden kanssa, mikä sekä taloudellislta että myös ekologiselta kannalta on hyvin edullista.

Keksinnön mukaiselle mehiläisten parasiittipunkkien torjun-30 tamenetelmälle on tunnusomaista, että parasiittipunkkien uhkaama tai tartuttama mehiläisyhdyskunta käsitellään yhdisteellä 2-(2,4-dimetyylifenyyli-imino)-3-metyylitiatsoliini tai jollain sen happoadditiosuolalla. Uhalla tarkoitetaan tässä ja jäljempänä myös jo tapahtunutta punkkitartuntaa, 73864 4 joka asettaa kyseenalaiseksi yksilön elinvoimaisuuden ja jälkeläisten terveen kehittymisen. Mehiläisten käsittely tapahtuu savustamalla, ruiskuttamalla, surmattamalla, tiputtamalla tai syöttämällä aktiiviainetta. Tätä varten aktiivi-5 aineet yhdistetään sopiviin kantaja-aineisiin ja/tai liuottimiin.

Keksinnön mukaisten aineiden antomuotoina kysymykseen tulevat :

Savunauhat tai -liuskat, jotka aktiiviaineen lisäksi sisäl-10 tävät esim. kaliumnitraattia ja selluloosaa.

Emulgoitavat konsentraatit muodostuvat aktiiviaineesta ja yhdestä tai useammasta sopivasta, mehiläisille soveltuvasta liuottimesta, kuten esim. luonnollisten tai synteettisten rasvahappojen alempialkyyliestereistä tai triglyseri-15 deistä ja sopivista, ionisista tai ei-ionisista emulgaatto-reista, kuten esim. nonyylifenolipolyglykolieettereistä, alkyyliaryylipolyglykolieettereistä tai fenyylisulfonaa-tista. Useissa tapauksissa on edullista käyttää erilaisten emulgaattoreiden seoksia sekä vaahdonestoaineita, kuten 20 esim. silikoneja.

Vedellä laimennettavissa olevat konsentraatit muodostuvat aktiiviaineesta ja yhdestä tai useammasta mehiläisille soveltuvasta liuottimesta, kuten esim. vedestä, laimeista hapoista, ketoneista, kuten asetonista, alkoholeista, ku-25 ten etanolista, glykoleista, polyetyleeniglykoleista tai niiden johdannaisista ja propyleeniglykolista sekä maito-happoetyyliesteristä, dimetyyliformamidista tai vastaavista liuottimista, jotka vielä lisäksi voivat sisältää ten-sidejä.

30 Kostutettavat tai dispergoitavat ja liukenevat jauheet muodostuvat aktiiviaineesta ja yhdestä tai useammasta kantaja-aineesta, kuten kaoliinista, talkista, saostetus- 5 73864 ta piihaposta, bentoniitista, natrium-kalium-aluminium-silikaateista, adipiinihaposta, sitruunahaposta, sokereista ja natriumkarbonaatista sekä ionisista tai ei-ionisista, pinta-aktiivisista dispercointlaineista.

5 Keksinnön mukaisissa aineissa aktiiviaineen osuus on 0,01 -40 painoprosenttia, erityisesti 0,1 - 8 painoprosenttia.

Keksinnön mukaisen mehiläispunkkitorjuntamenetelmän eräs erityisen edullinen käyttömuoto perustuu aktiiviaineen tai sitä sisältävän aineen annostamiseen mehiläisille ravinnon-10 oton kautta. Tällöin mehiläisten ravinnoksi soveltuvat, aktiiviaineen sisältävät ravintoliuokset, esimerkiksi sokeri-liuokset syötetään siten, että ne annetaan talviruokintana tai houkutusravintona mehiläisille.

Eräs toinen edullinen menetelmä, jossa aktiiviaine mehi-15 Iäisten avulla leviää hyvin nopeasti, on sellainen, jossa osa mehiläisyhdyskunnasta kostutetaan aktiiviaine1luokse1-ia. Mehiläisten kostutus voi tapahtua tiputtamalla tai ruiskuttamalla. Mehiläisten lajille ominaisen tavan mukaisesti märät mehiläiset nuolevat toisensa muutaman minuu-20 tin kuluessa kuiviksi, jolloin aktiiviaine joutuu nopeasti mesinahaan ja mehiläisyhdyskunnan aineenvaihdunnan välityksellä saavuttaa lyhyessä ajassa kaikki mehiläiset. Kostutusmenetelmä voidaan suorittaa hyvin käytännöllisellä tavalla tiputtamalla aktiiviaineliuosta ylhäältä päin osal-25 le, vahalevyjen välissä olevia mehiläisiä. Tällöin ei ole tarpeen siirtää vahakakkuja erilleen, niin että käsittely voi tapahtua hyvin nopeasti ja mehiläisiä pahemmin häiritsemättä. Myös jakamalla aktiiviaineliuos tai aktiiviaine-emulsio hienojakoisena mehiläisyhdyskuntaan mikro-hyönteis-30 ruiskuiaitteen avulla, saavutetaan erinomainen kontakti-vaikutus .

Mehilä isyhdyskunnan käsittelyyn, käytetään, riiponen aina käyttömuodosta, akt liv .- imekensor.traat ioitä, jotka ovat ICC· - 2C 000 ppx 'g,· g* - v.~.V. :.--.1- --00-5 C00 pvm fg/g) .

73864 6 Käytettäessä aktiiviaineliuoksia, niiden tilavuudet mehi-läisyhdyskuntaa kohden ovat yleensä 20-5 000 ml/käsittely-kerta.

Periaatteessa aktiiviainekäsittely mehiläispesässä voidaan 5 suorittaa ehkäisevästi, toisin sanoen ennen kuin todetaan punkkitartuntaa. Tällä toimenpiteellä mehiläisten verisoluihin jää siinä määrin aktiiviainejäännöstä, että yksittäisen eläimen mehiläispesän ulkopuolella hankkimat punkki-infektiot eivät pääse levittämään tätä parasiittiä mehiläis-10 pesässä.

Esimerkki 1: Ruokintamenetelmä laboratoriossa 30 Varroa-punkilla tartutettua mehiläistä syötettiin yksitellen antaen jokaiselle 10 μΐ sokeripitoista, 2-(2,4-di-metyylifenyyli-imino)-3-metyylitiatsoliinia sisältävää 15 liuosta. Aktiiviaine oli 15-prosenttisena ruiskutusjauhe -(= "wettable powder") valmisteena, joka lisättiin edeltä käsin ravinnoksi valmistettuun sokeriveteen. Ruokinnan jälkeen mehiläisiä pidettiin 10 mehiläisen ryhmissä 7 päivän ajan häkeissä. Lopuksi mehiläiset tapettiin. Kokeen 20 kuluessa pudonneettai kuolleet punkit koottiin jokaisen häkin alaosasta. Itse mehiläisistä tutkittiin jäljelle jääneet punkit. Pudonneiden tai jäljelle jääneiden punkkien laskenta suoritettiin 7 päivän kuluttua.

Tulos: 25 Punkkeja Pudonneita Kuolleisuus yhteensä__punkkeja__%_ 35 | 34 I 97 7 73864

Esimerkki 2; Kostutusmenetelmä mehiläispesässä 6 parveilematonta Varroa-punkeilla infektoitua mehiläis-yhdyskuntaa (pienyhdyskunnat) käsiteltiin kolme kertaa 4 päivän välein 2-(2,4-dimetyylifenyyli-imino)-3-metyyli-5 tiatsoliinin 0,5 %:sella vesipitoisella liuoksella. Aktiivi-aine liuotettiin konsentraattivalmisteen muodossa veteen.

5 ml aktiiviaineliuosta tiputettiin muutamalle mehiläispesän vahalevyjen välissä olevalle mehiläiselle. Koe lopetettiin 4 päivän kuluttua viimeisestä käsittelystä, toisin 10 sanoen 12 päivän kuluttua. Testin kuluessa kuolleet punkit ja mehiläiset kerättiin ennen kokeen alkamista mehiläispesän alle työnnetylle ja harsokankaalla kiinnitetylle pohjaosalle. Kokeen lopussa mehiläiset tapettiin, niissä vielä olevat punkit huuhdottiin bensiiniin ja laskettiin.

15 Arviointia varten kokeen kuluessa kootut, kuolleet punkit ja mehiläiset laskettiin, jolloin on otettava huomioon, että kokeen aikana mehiläisten luonnollinen kuolleisuus on noin 0,5 %.

Tulos:

20 Kuolleita eliöitä i J

Punkit Mehiläiset; 91 ,8__0,4 ;

Esimerkki 3; Kokeet luonnollisissa olosuhteissa 33 parveilematonta Varroa-punkeilla infektoitua mehiläis-25 yhdyskuntaa (täydet yhdyskunnat) jaettiin kolmeen osaan ja käsiteltiin 2-(2,4-dimetyylifenyyli-imino)-3-metyylitiatso-: liinilla käyttäen erilaisia laimennettuja koostumuksia, kerran 15 % emulsiokonsentraatista (EC-15) valmistettua ja kerran 15 % vesiliukoisesta jauheesta (SP-15) valmistettua. 30 Viimeksi mainitussa tapauksessa aktiiviaine I oli suolana (katso valmiste-esimerkit' .

73864

Kaikki kolme ryhmää A, B ja C, jotka muodostuvat jokainen 11 yhdyskunnasta, saivat käsittelyaikana yhtä suuret määrät aktiiviainetta.

Seuraavassa esitetään käyttömäärät vahalevyjen välejä koh-5 den. Mehiläispesä sisältää, riippuen aina yhdyskunnan koosta, 5-15 vahalevyä. Vastaavasti annostetaan aktiivi-aine pesästä pesään.

A) 11 mehiläisyhdyskuntaa - topikaalinen annostus

Kulloinkin 5 ml 4 %:sta vesipitoista liuosta tai emul-10 siota ruiskutettiin jokaista vahalevyä kohti muutamalle valitulle mehiläiselle. Loput mehiläiset huolehtivat aktiiviaineen samanaikaisesta jakautumisesta yhdyskuntaan. Tämä osittainen kostutusmenetelmä toistettiin 7 ja 14 päivän kuluttua.

15 B) H_5i§hiläisYhdyskuntaa_-_oraalineni_gitkäaikaisannostus 0,4 %:sta aktiiviaineliuosta tai -emulsiota annettiin sokerivedessä mehiläisille oraalisesti 30 tunnin ajan mehiläispesässä olevista ruokintapulloista. Astian nestetilavuus vastasi 50 ml kyseessä olevan mehiläis-20 pesän vahalevyä kohti. Tämä annostus toistettiin 7 ja 14 päivän kuluttua.

C) ll_5}§hiläisyhdyskuntaa_-_E!itkäaikaisruokinta 200 ml 0,3 %:sta aktiiviaineliuosta tai -emulsiota vaha-levyä kohti annettiin mehiläisyhdyskunnalle 14 päivän 25 ajan ravintosäiliöstä.

α 7 3 8 6 4 Käsittelyn aikana ja sen jälkeen kuolleet punkit ja mehiläiset kerättiin päivittäin pöhjalaatikkoon. 21 päivää ensimmäisen käsittelyn jälkeen mehiläisyhdyskunnat tapettiin ja jäljellä olevat punkit laskettiin.

5 Tulokset: -i-i-1 ; Kuolleet eliöt (1) |

Valmiste Annostusmuoto \---1---! i i punkit jmehiläisetj I-^-; ;---ί-1 j ! A-toDikaanne.n 99 1 ! 4 % i ! ; ! .--------1 I !___L___^___ i j ! ί ! C-oraalinen 96 ! ' I->-1-1-! i : A-tooikaalmen 99 ! 0 j j-1-!- SP-15 B-oraalmen 94 ,0 I-- 1------ j C-or~alinen j 97 : 0 15 3 viikon kuluessa on mehiläisten luonnollisen kuolleisuu den laskettu olevan noin 1 %.

Valmiste-esimerkit jEC-1 5) 17,3 tilavuusosaa (= 15,° paino-osaa) aktiiviainetta 20 10,9 tilavuusosaa seosta, jossa en 1:1:1 a) kondensaatiotuotetta, joka muodostuu 1 moolista 4-iso-oktyvliienolla ja 3,2 moolista etyleeni-oksidia, 10 7 3 8 6 4 b) etoksyloitua risiiniöljyä, c) fenyylisulfonaattia, ja 71,8 tilavuusosaa etyylioleaattia 5 sekoitetaan hyvin 100 ml:ksi emulsiokonsentraattia, joka laimennetaan mieluimmin vedellä ja ruiskutetaan tai voidaan käyttää mehiläisten ravintona yhdessä esim. sokereiden kanssa.

F-2£_Vesiliukoinen_ jauhe__(SP-25]_ 10 19,0 paino-osaa aktiiviainetta (hydrokloridina tai asetaat- tina) 1.0 paino-osaa korkeadispersioista, pyrogeenista piihappoa, 1.0 paino-osaa kondensaatiotuotetta, joka muodostuu 1 moolista 4-iso-oktyylifenolia ja 8,2 moolista etyleeni- 15 oksidia, 20,0 paino-osaa adipiinihappoa, 19,7 paino-osaa tomusokeria, 39,3 paino-osaa tavallista sokeria homogenoidaan ja saadaan helposti veteen liukeneva jauhe, 20 jota voidaan annostaa mehiläispesään tai sitä voidaan käyttää ravintona.

F-3 j__Aktiiviainekonsentraatt i 15 paino-osaa aktiiviainetta, 20 paino-osaa maitohappoetyyliasetaattia ja 25 35 paino-osaa tislattua vettä sekoitetaan hyvin keskenään. Saadaan vedellä laimennettavissa oleva konsentraatti.

7 3 8 6 4 F—4^_Akt A-iviaineJconsen i 15 paine-osaa aktiivia!~otta, 5 paino-osaa nonyy 1 is c r.o 1 ipo Iy glyko 1 ieo 11 o r iä , 5 paino-osaa a1karyy1i po1yg1yko1ie e 11e r i ä, 5 5 paino-osaa fenyylisulfonaattia ja 70 paino-osaa etyylioieaattia sekoitetaan hyvin keskenään. Saadaan emulgoitavissa oleva konsentraatti, joka voidaan lairerutaa vedellä.

F - 5 £ _ 3 ί § 2 § £ 21° ΐ - § Y s s a _ o 1 ' v a. _ j a u h e 10 15 paino-osaa aktiiviainetta, 20 paino-osaa adipiinihappoa, 1 paino-osa d is porsivaa niihnupoe. , 0,5 paino-osaa r.ony v 1 i f. one 1vo 1 y g 1 y .ko 1 ie o t to r iä ja 63,5 paino-osaa sokerina.!rata.

15 sekoitetaan erittäin hyvin keskenään. Saadaan veteen dis-pergoituva jauhe.

F-6£_Savunauhat 400 oair.o—osaa aktiivinako:te ja.

143 aaanc-OEaa kalaa----a-ant a 1 j 20 sula sotaa" yhdessä ja ~aa.ra'ae haa'" ah. aan 55" paino-osalle inuraperakartonkia . a1 La. o e n j aha ai vt aasi a a stork ia rk an leikataan nauhoiksi. Täi i?al?n h "-nuhat hehkuvaa aina niin kauan, että savvumuodostur i 1 a a Lanat suu 5 - 1 G rri n uutin ajan.

73864

Keksinnön mukaisesti käytetyn aktiiviaineen 2-(2,4-dimetyylifenyyli-imino)-3-metyylitiatsoliinin, jonka kaava on

,_./CH3 s H C—^ y-N=· H

3 V

CH3 kemiallinen valmistus on jo tunnettua mainitusta kirjalli-5 suudesta (DE-patenttijulkaisu 2 619 724; GB-patenttijul- kaisu 1 527 807US-patenttijulkaisu 4 079 144) ja tapahtuu saattamalla N-(2,4-dimetyylifenyyli)-N'-metyylitiokarbamidi reagoimaan klooriasetaldehydidietyyliasetaalin kanssa.

Claims (11)

73864

1. Menetelmä mehiläisparasiittipunkkien torjumiseksi, tunnettu siitä, että punkkien uhkaama tai tartuttama mehi-läisyhdyskunta käsitellään aktiiviaineella 2-(2,4-dimetyyli-fenyyli-imino)-3-metyylitiatsoliini tai jollain sen happoad-ditiosuolalla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktiiviaineen annostus mehiläisille suoritetaan tiputtamalla, sumuttamalla, ruiskuttamalla tai savuttamalla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktiiviaineen annostus mehiläisille tapahtuu ruokinnalla .

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktiiviaine annetaan yhdistettynä kantaja-aineeseen ja/tai liuottimeen.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu • i siitä, että aktiiviaine tai jokin sen suola annetaan ravintona laimeassa sokeriliuoksessa.

6. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktiiviainetta käytetään hydroklori-dina.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aktiiviainekonsentraatio käytetyissä valmisteissa on 100-20 Q00 ppm.

8. Ravintolisäaine mehiläisparasiittipunkkien torjumiseksi, tunnettu siitä, että se sisältää aktiiviaineena 2-(2,4-dimetyylifenyyli-imino)-3-metyylitiatsoliinia tai sen happoadditiosuolaa, jolloin aine tavanomaisten kantaja-aineiden ja liuottimien lisäksi sisältää aina sokeria. 14 738 6 4

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ravintolisäänne, tunnettu siitä, että se sisältää aktiiviaineen konsentraa-tiossa, joka on 0,01-40 painoprosenttia.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ravintolisäaine, tunnettu siitä, että liuotinfaasi muodostuu etupäässä laimeasta sokeriliuoksesta.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ravintolisäaine, tunnettu siitä, että aktiiviainetta käytetään hydroklori-dina.