FI73696C

FI73696C - Tenn-n-fosfonometylglycin och dess anvaendning som herbicid.

Info

Publication number: FI73696C
Application number: FI834656A
Authority: FI
Inventors: Michael Paul Prisbylla
Original assignee: Stauffer Chemical Co
Priority date: 1982-12-27
Filing date: 1983-12-19
Publication date: 1987-11-09
Also published as: GR79141B; MA19989A1; NZ206678A; ES528398A0; DK573283D0; IL70541A0; EP0115176A1; FI73696B; JPS59130895A; PT77843B; PL138306B1; DK573283A; AU2288183A; ATE21250T1; ZA839598B; PL245371A1; AU555854B2; HU193423B; NO834796L; CS242891B2

Description

1 73696

Stanni-N-fosfonometyyliglysiini ja sen käyttö herbisidinä. -Stanni-N-fosf onomety.lglycin ooh dess användntng som herbicid Tämän keksinnön kohteena ovat uudet kemialliset yhdisteet ja niiden käyttö torjuttaessa rikkaruohoja ja säädettäessä kasvien luonnollista kasvua tai kehittymistä.

Kasvien kasvun eri osia tiedetaan voitavan modifioida tai säädellä niin, että saadaan erilaisia hyödyllisiä vaikutuksia. Esimerkiksi kasveista voidaan poistaa lehdet ja estää lehtien kasvu vaikuttamatta kasvin tuottaviin osiin. Tällainen vaikutus usein kiihottaa kasvin tuottavat osat kasvamaan enemmän ja auttaa korjuu-toimia. Tällaisia vaikutuksia tuottavat kemialliset aineet ovat erityisen hyödyllisiä, kun on kysymys pellavasta, puuvillasta ja papukasveista ja muista samankaltaisista satokasveista. Vaikkakin lehtien poistamisen seurauksena lehdet kuolevat, lehtien poistaminen ei ole herbisiöinen vaikutus, koska se ei vaikuta haitallisesti kasvin muuhun osaan itse asiassa käsitellyn kasvin kuoleminen ei ole toivottavaa lehtien poistamisen yhteydessä, koska lehdet yhä jäävät kiinni kuolleeseen kasviin.

Toinen kasvien kasvun säätelyaineiden aiheuttama reaktio on vege-tatiivisen kasvun yleinen hidastuminen. Tällä reaktiolla on paljon erilaisia hyödyllisiä ominaisuuksia. Eräissä kasveissa se pienentää tai poistaa normaalin kärkidominanssin ja aiheuttaa lyhyemmän päävarren ja lisää haarautumista sivusuunnassa. Tuloksena saadaan pienempiä, pensasmaisempia kasveja, jotka kestävät paremmin kuivuutta ja tuhoLaisvaivoja. Vegetatiivisen kasvun hidastuminen on hyödyllistä myös nurmiruohoilla, jolloin se vähentää kasvunopeutta pystysuunnassa, lisää juurien kehittymistä ja tuottaa tiheäm-nän, kestävämmän nurmen. Nurmiruohojen kasvun hidastaminen lisää myös osaltaan nurmikkojen, golfkenttien ja samanlaisten ruoho-alueiden leikkausväliä.

Nyttemmin on havaittu, että stanni-N-fosfonometyyliglysiiniyhdis-teet ovat hyödyllisiä säädeltäessä kasvien luonnollista kasvua tai kehittymistä. Ne ovat myös kasveille fytotoksisia. Keksinnön kohteena on siten ei-toivotun kasvuston torjuntamenetelmä, jossa 2 73696 esiintyöntymisen jälkeisessä tilassa levitetään kasvustolle her-bisidisesti tehokas määrä näitä yhdisteitä. Herbisidiset vaikutukset saadaan yleensä aikaan suuremmalla levitysmäärällä kuin kasvin kasvunsäätelyvaikutukset. Yhdiste on erityisen tehokas ruohorikka-ruohojen torjunnassa. Nimitys "herbisidisesti tehokas määrä" tarkoittaa määrää, joka tappaa kasvin tai jonkin sen osan. Nimitys "kasvi" sisältää itävät siemenet, esiintyöntyvät taimet ja vakiintuneen kasvuston, mukaan lukien sekä juuret että maanpäälliset osat.

Herbisidiset vaikutukset saadaan aikaan vaikuttamalla haitallisesti kasvien luonnolliseen kasvuun tai kehitykseen, ja halutun tuloksen aikaansaamiseksi voidaan levitysmäärää vaihdella. Tämän keksinnön mukaisella yhdisteellä voidaan käsiteltyjen kasvien luonnollista kasvua tai kehittymistä säädellä monin eri tavoin, ja on huomattava, että säätelyvaikutukset vaihtelevat kasvilajista toiseen tai levitysmäärästä toiseen.

Tämän keksinnön mukaiset yhdisteet voidaan helposti valmistaa N-fosfonometyyliglysiinistä saattamalla jälkimmäinen reagoimaan stannioksidm tai stanniasetaatin kanssa veden läsnäollessa niin, että muodostuu vesiliuos. Reaktioseokseen reaktiokomponentteja kuumennetaan tietty aika refluksointilämpötilassa, minkä jälkeen annetaan jäähtyä, suodatetaan ja vesiliuos väkevöidään lopulliseksi tuotteeksi. Kun tätä menetelmää käytetään tämän keksinnön mukaisen yhdisteen muodostamiseksi, on havaittu että stanni (IV) kationin suhde N-fosfonometyyliglysiini-anioniin on noin 1:1 -noin 1:6.

Stannikationin lähde voi olla mikä tahansa tinan muoto, joka on vaienssitilassa neljä (IV), kuten stannioksidit, stannihydroksit, stanniasetaatti ja stannikloridi, joita on kaupallisesti saatavissa. N-fosfonometyyliglysiini on helposti saatavissa oleva aine, joka voidaan valmistaa fosfonometyloimalla glysiiniä, saattamalla etyyliglysinaatti reagoimaan formaldehydin ja dietyylifosfidin kanssa tai hapettamalla N-fosfinometyyliglysiini. Tällaisia menetelmiä on kuvattu US patentissa no 3 799 758 (Franz, maaliskuu 1 974) ja US patentissa 3 1 60 632 (Toy, joulukuu 1964) .

Il 3 73696

Esimerkit Ί ja 2 havainnollistavat yhdisteen valmistamista ja esimerkki 3 epäselektiivistä herbisidiaktiivisuutta. Nämä esimerkit ovat ainoastaan havainnollistavia, ei-rajoittavia esityksiä tämän keksinnön mukaisen yhdisteen valmistuksesta ja sen tehokkuudesta e.i-toivotun kasvuston torjunnassa.

Esimerkki 1

Hydroksi-stanni-Tris-N-fosfonometyyliglysiini valmistaminen 200 ml kolviossa, joka sisälsi 60 ml deionisoitua vettä, yhdistettiin keskenään stanni (IV) oksidia (1,508 g, 0,010 moolia) ja 5,072 g (0,030 noolia) N-fosfonometyyliglysiiniä. Kolviin laitettiin magneettinen sekoitin. Tätä liuosta kuumennettiin kolme tuntia refluksointilämpötilassa, jäähdytettiin ja sekoitettiin yön yli huoneenlämpötilassa. Sen jälkeen aine suodatettiin. Suodos-kakku pestiin 30 ml :11a deionisoitua vettä ja sen jälkeen 20 ml: 11a metanolia ja tämän jälkeen 30 ml:lla dietyylieetteriä. Suodos-kakku kuivattiin uunissa. Näin saatiin 5,55 g valkoista jauhetta, jonka sulamispiste oli yli 310°C. Valkoinen jauhe analysoitiin standardimenetelmillä. Rakenteeksi todettiin otsikkoyhdiste dihyd-raattina, jossa oli yksi osa stanni-anionia ja kolme osaa N-fos-fonometyyliglysiini-anionia. Analyysi:

Laskettu CQH26N3P301gSn: C 15,98%, H 3,85%, N 6,21%, P 13,76%,

Sn 17,56%

Saatu: C 16,21%, H 3,61%, N 6,22%, P 13,60%, Sn 15,20%.

45°C:ssa ja alle 1 mm Hg-paineessa saatiin myös suodoksesta, meta-noii- ja eetteri- pesuliuoksista ja vesipitoisesta suodoksesta ja vesi- pesuliuoksista 0,8 g valkoista jauhetta, joka hajosi 218- 2 22°C:ssa.

Esimerkki 2

Stanni-tetra-N-fosfonometyyliglysiinin valmistaminen 200 millilitran (ml) kolviossa, joka sisälsi 60 ml deionisoitua v^ttä, yhdistettiin keskenään stannioksidia (1,5070 g, 10,010 moo- 4 73696 lia) ja 6,762 g (0,040 moolia) N-fosfonometyyliglysiiniu. Kolviin laitettiin magneettisekoitin. Tätä liuosta kuumennettiin kolme tuntia refluksoiden, jäähdytettiin ja annettiin sen jälkeen seistä yön yli 25°C:ssa. Seoksesta poistettiin sen jälkeen kiinteä aine suodattamalla, jolloin saatiin vesisuodosta. Suodoskakku pestiin kaksi kertaa 20 ml:lla deionisoitua vettä, sen jälkeen 20 ml: 11a metanolia ja 20 ml:lla dietyylieetteriä. Suodoskakku kuivattiin uunissa. Saatiin 7,1 g valkoista jauhetta, sulamispiste yli 310°C. Jäännöksenä saatiin 0,80 g valkoista jauhetta, joka oli vesiliukoista ja jonka sulmispiste oli 231°C. Valkoinen jauhe analysoitiin standardimenetelmällä. Yhdisteen rakenteeksi vahvistettiin trihydraatti, jossa oli yksi osa stanni-anionia ja neljä osaa N-fosfonometyyliglysiini-anionia. Analyysi:

Laskettu c 12 H3 4K'4 0Sn: C 17,04%, H 4,02%, N 6,62%, P 14,62%,

Sn 14,0%

Saatu: C 17,11%, H 3,755%, N 6,62%, P 14,56%, Sn 12,5%.

Strippaamalla 45°C:ssa ja 1 mm Hg- paineessa saatiin lisäksi suo-doksesta, metanoli- ja eetteri- pesuliuoksista ja vesi- pesuliuok-sista 1,1 g valkoista kiinteätä ainetta, jonka sulamispiste (hajosi) oli 2 2 4 °C.

Esimerkki 3

Herbisidiaktiivisuus Tämä esimerkki osoittaa kohdeyhdisteiden herbisidiaktiivisuuden.

Lasikuituiset istutuslaatikot,joiden koko oli 15,2 x 25,4 x 7,0, täytettiin 5,0 cm syvyydeltä hiesumaalla, joka sisälsi 50 miljoonasosaa (ppm) sekä cis-N/(trikloorimetyyli)tio/-4-syklohekseeni-1,2-dikarboksimidiä (Captan, kaupallinen fumisidi) että 17—17—17— lannoitetta (Ν-Ρ20^-Κ20- painoprosentit). Kunkin laatikon leveys-suunnan poikki painettiin useita rivejä ja istutettiin erilaisia sekä ruoholajien että leveälehtisten kasvilajien siemeniä. Käytettyjen rikkaruonolajien englanninkieliset nimet on luetteloitu seuraavassa: il 73696 5

Ruohot: WG watergrass WO wild oats FT foxtail

Leveäleht iset rikkaruohot: AMG annual morning glory VL velvetleaf MD mustard PW pigweed CD curly dock

Muut: YNG yellow nutsedge

Leveälehtiset lajit ja ruohot istutettiin kaikki samana päivänä. Kunkin lajin siemeniä istutettiin niin paljon, että esiintyöntymi-sen jälkeen saatiin riviä kohti 20-50 tainta riippuen kunkin kasvin koosta.

Esiintyöntymistä edeltävässä testissä istutetut laatikot suihkutettiin yhden päivän kuluttua käsittelyn jälkeen. Esiintyöntymisen jälkeisessä testissä suihkutettiin kaikkien lajien esiintyöntyneet taimet 10 päivää istuttamisen jälkeen testattavien yhdisteiden vesiliuoksilla.

Perusliuos valmistettiin seuraavasti. Kustakin yhdisteestä valmistettiin ensin liuos, joka sisälsi tätä 60 milligrammaa (mg) 45 ml: ssa vettä. 18 ml:n erään lisättiin 22 ml vettä ja Tween 20 pinta-aktiivista ainetta niin, että valmiin liuoksen tilavuus oli 40 ml ja se sisälsi 0,5 'i (ti la vuus/tilavuus) Tween 20 pinta-aktiivista ainetta (polyoksietyleenisorbitaanimonolauraatti). Käsiteltyjen laatikoiden rikkaruohojen torjuntamäärän mittaamiseksi käytettiin standardeina käsittelemättömiä laatikoita. Kaikki laatikot vietiin kasvihuoneisiin 24-27°C:een ja kasteltiin säännöllisesti.

12 päivän kuluttua käsittelyn jälkeen verrattiin koelaatikoita standardeihin. Jokaisen rivin rikkaruohot arvioitiin silmämääräisesti torjuntaprosenttina välillä 0-100 %, jossa 0 % tarkoittaa samaa kasvuastetta kuin sama rivi standardissa ja 100 % tarkoittaa 6 73696 rivin kaikkien rikkaruohojen täydellistä kuolemista. Kaiken tyyppiset kasvuvauriot otettiin huomioon. Tulokset on esitetty taulukossa I.

Taulukko I

Herbisidin vaikutus esiintyöntymisen jälkeen; 4,48 kg/ha; 12 päivää käsittelyn jälkeen

Keskim.

Yhdisteen Rikkaruoholaji Leveäleh- numero FT WG WO AMG VL MD CD YNG Ruohot tiset 1 100 100 90 50 60 100 50 60 97 65 2 100 100 95 65 70 100 85 40 98 80

Taulukko II

Herbisidin vaikutus ennen esiintyöntymistä; 4,48 kg/ha; 12 päivää käsittelyn jälkeen

Yhdisteen Keskim.

numero FT WG WO AMG VL MD CD YNS Ruohot Leveälehtiset 1 00000000 o o 2 00000000 o o

Levitysmenetelmät

Riippumatta siitä käytetäänkö tämän keksinnön mukaista yhdistettä kasvin .<asvunsäätelyaineena tai herbisidinä, se on tehokkainta levitettynä suoraan kasveille niiden maasta esiintyöntymisen jälkeen. Peltolevitvstä varten yhdiste tehdään tavallisesti sopivaksi formulaatioksi, joka sisältää sen dispergoitumista auttavia muita ainesosia ja laimentavia kantajia. Tällaisia muita ainesosia tai kantajia ovat vesi, orgaaniset liuottimet, pölytteet, rakeet, pinta-aktiiviset aineet, vesi öljyssä- ja öljy-vedessä tyyppiset emulsiot, kostutusaineet, disperljointiaineet ja emul-qointiaineet. Formulaatio on tavallisesti pölytteenä, liuoksena, emulgoitavana konsentraationa tai kostutettavana jauheena.

Il 7 A. Pölytteet 7369 6 Pölytteet ovat tiheitä jauheseoksia, joissa aktiiviset yhdisteet on yhdistetty tiheän, vapaasti valuvan kiinteän kantajan kanssa.

Ne on tarkoitettu levitettäväksi kuivassa muodossa ja tehty niin, että ne laskeutuvat nopeasti, jotta tuuli ei kuljettaisi niitä alueille, jonne ei haluta.

Kantaja voi olla mineraali- tai kasvisperäinen ja mieluummin se on orgaaninen tai epäorgaaninen jauhe, jolla on suuri irtotiheys, alhainen pinta-ala ja alhainen nesteen absorptiokyky. Sopivia kantajia ovat kiilletalkit, pyrofylliitti, tiheät kaoliinisavet, tu-pakkapöly ja jauhettu kalsiumfosfaattikivi.

Pölytteen tehoa voi lisätä joskus lisäämällä mukaan nestemäistä tai kiinteää kostutusainetta, joka on luonteeltaan ionillista, anionista tai ei-ionillista. Suositeltuja kostutusaineita ovat alkyylibentseeni- ja alkyylinaftaleenisulfonaatit, sulfatoidut rasva-alkoholit, amiinit tai happoamidit, natriumisotionaatin pitkäketjuiset esterit, natriumsulfosukkinaatin esterit, sulfatoidut tai sulfanoidut rasvahappoesterit, kiviöljysulfonaatit, sulfo-noidut kasviöljyt ja ditertiääriset asetyleeniglykolit. Samoissa pölyteseoksissa ovat hyödyllisiä myös disperkointiaineet. Tyypillisiä disperkointiaineita ovat metyyliselluloosa, polyvinyylialko-holi, 1igniinisulfonaatit, polymeeriset alkyylinaftaleenisulfonaatit, natriumnaftaleenisulfonaatti, polymetyleeni bisnaftaleenisul-fonaatti ja natrium-N-metyyli-N-(pitkäketjuinen happo) tauraatit.

Pölytteen valmistuksen auttamiseksi lisätään pölyteseoksiin usein vielä inerttejä absorpoivia jauhatusapuaineita. Sopivia jauhatus-apuaineita ovat attapulgiittisavi, piimaasilikä, synteettinen hienojakoinen silika ja synteettiset kalsium- ja magnesiumsilikaatit.

Tyypillisissä pölyteseoksissa on kantajia tavallisesti noin 30 -90 paino-% koko seoksesta. Jauhatusainetta on tavallisesti noin 5-50 paino-% ja kostutusainetta noin 1,0 paino-% asti. Kun disperkointiaineita on mukana, niiden määrä on noin 0,5 paino-% asti.

8 73696

Mukana voi olla myös pienehköjä määriä kokkaroitumisen estoainei-ta ja antistaattisia aineita. Koko seoksen hiukkaskoko on tavallisesti noin 30-30 mikronia.

3. Liuokset

Aktiivisten yhdisteiden vesiliuokset valmistetaan tavallisesti siten, että noin 9- noin 1875 1itra/hehtaari suuruinen levitysmäärä antaa tarvitun määrän aktiivista ainesosaa. Mukaan laitetaan tavallisesti pieni määrä ei-fytotoksista pinta-aktiivista ainetta, tyypillisesti 0,05-0,5 paino-%, liuoksen kostutuskyvyn ja siten sen kasvin pinnalle leviämisen parantamiseksi. Anioniset, katio-niset, ei-ionilliset, amfolyyttiset ja kahtaisionilliset pinta-aktiiviset aineet ovat kaikki tässä suhteessa hyödyllisiä.

Sopivia anionisia pinta-aktiivisia aineita ovat rasva-alkoholisul-faattien alkalimetalli-, ammonium- ja amiinisuolat, joiden rasva-ketjussa on 8-18 hiiliatomia, ja alkyylibentseenisulfonaattien natriumsuolat, joiden alkyyliketjussa on 9-15 hiiliatomia. Sopivia kationisia pinta-aktiivisia aineita ovat dimetyylidialkyylikvater-nääriset ammoniumhalogenidit, joiden alkyyliketjuissa on 8-18 hiiliatomia. Sopivia ei-ionillisia pinta-aktiivisia aineita ovat rasva-alkoholien, joissa on 10-18 hiiliatomia, polyoksietyleeni-adduktit, alkyylifenolien polyetyleenioksidikondensaatit, joissa alkyyliketjuissa on 6-12 hiiliatomia ja joissa 5-25 moolia etylee-nioksidia on kondensoitu kutakin alkyylifenolimoolia kohti, ja sorbitaaniestereiden polyetyleenioksidikondensaatit, joissa 10-40 moolia etyleenioksidia on kondensoitu kutakin sorbitaaniesteri-moolia kohti. Sopivia amfolyyttisiä pinta-aktiivisia aineita ovat sekundääriset ja tertiääriset alifaattiset amiinijohdokset, joissa toinen alifaattinen substituentti sisältää 8-18 hiiliatomia ja toinen sisältää anionisen veteen liuentavan ryhmän kuten sulfaatin tai sulfonaatin. Esimerkkejä ovat natrium-3-dodekyyliaminopro-paanisulfonaatti. Sopivia kahtaisionillisia pinta-aktiivisia aineita ovat alifaattisten kvaternääristen ammoniumyhdisteiden johdokset, joissa toinen alifaattinen substituentti sisältää 8-18 hiiliatomia ja toinen sisältää anionisen veteen liuentavan ryhmän.

Il ’ 73696

Esimerkkejä ovat 3-(N,N-dimetyyli-N-heksadekyyliammonio)propaani-1-sulfonaatti 3a 3-(N,N-dimetyyli-N-heksadekyyliammonio)-2-hydrok-sipropaani-1-sulfonaatti.

C. En·.;lgoitavat konsentraatit

Enulgoitavat konsentraatit ovat liuoksia, joissa aktiiviset aineet ja er.ulgointiaine on liuotettu veteen sekoittumattomaan liuotti-meen. Ennen käyttöä konsentraatti laimennetaan vedellä, jolloin saadaan liuotinpisaroiden suspendoitu emulsio.

Tyypillisiä liuottimia, joita käytetään emulgoitavissa konsentraa-teissa, ovat rikkaruohoöljyt, klooratut hiilivedyt ja veteen sekoittamattomat eetterit, esterit ja ketonit.

Tyypillisiä emulgointiaineita ovat anioniset tai ei-ionilliset pinta-aktiiviset aineet tai näiden kahden seokset. Esimerkkejä ovat pitkäketjäiset merkaptaanipolyetoksialkoholit, alkyyliaryyli-polyetoksialkoholit, sorbitaanirasvahappoesterit, polyoksietyleeni-esterit sorbitaanirasvahappoestereiden kanssa, polyoksietyleeni-glykoiiesterit rasva- tai hartsihappojen kanssa, rasva-alkyloli-amidikondensaatit, rasva-alkoholisulfaattien kalsium- ja amiini-suolat, öljyliukoiset kiviöljysulfonaatit tai parhaiten näiden emulgointlaineiden seokset. Tällaiset emulgointiaineet muodostavat tavallisesti noin 1-10 paino-% koko seoksesta.

Tyypilliset emulgoitavat konsentraatit sisältävät noin 15-50 paino-% aktiivista ainetta, noin 40-82 paino-% liuotinta ja noin 1-10 paino-% emulgointiainetta. Mukaan voidaan laittaa myös muita lisäaineita kuten levitysaineita ja tartunta-aineita.

D. Kostutettavat jauheet

Kostutettavat jauheet ovat veteen disperkoitavia seoksia, jotka sisältävät aktiivista ainetta, inerttiä kiinteää jatkoainetta ja yhtä tai useampaa pinta-aktiivista ainetta, jotka saavat aikaan nopean kostumisen ja estävät flokkuloitumisen veteen suspendoi- taessa .

10 73696

Sopivia kiinteitä jatkoaineita ovat sekä luonnon mineraalit että tällaisista mineraaleista synteettisesti saadut materiaalit. Esimerkkejä ovat kaoliniitit, attapulgiittisavi, montmorilloniitti-savet, synteettiset silikat, synteettinen magnesiumsilikaatti ja kalsiumsulfaattidihydraatti.

Sopivia pinta-aktiivisia aineita ovat sekä ei-ionilliset että a-nioniset aineet. Ne toimivat kostutusaineina ja dispergointiainei-na. Tavallisesti mukaan laitetaan yhtä kumpaakin. Suositeltuja kostutusaineita ovat alkyylibentseeni- ja alkyylinaftaleenisulfo-naatit, sulfatoidut rasva-alkoholit, amiinit tai happoamidit, nat-riumisotionaatin pitkäketjuiset happoesterit, natrium sulfosukki-naatin esterit, sulfatoidut tai sulfonoidut rasvahappoesterit, kiviöljvsulfonaatit, sulfonoidut kasviöljyt ja ditertiääriset ase-tyleeniglykolit. Suositeltuja dispergointiaineita ovat metyylisel-laloosa, poiyvinyvlialkoholi, ligniinisulfonaatit, polymeeriset alkyylinaftaleenisulfonaatit, natriumnaftaleenisulfonaatti, poly-metyleenibisnaftaleenisulfonaatti ja natrium-N-metyyli-N(pitkäket-juinen happo) tauraatit.

Tyypilliset kostutettavat jauheet sisältävät 25-90 paino-% aktiivista ainetta, 0^5-2,0 % kostutusainetta, 0.25-5,0 % dispergointi-ainetta ja 9,25-74,25 paino-% inerttiä jatkoainetta. Jatkoainees-ta on usein 0,1-1,0 % korvattu korroosionestoaineella ja/tai vaah-donestoaineella.

E. Yleistä

Yleensä voidaan käyttää mitä tahansa tavanomaista esiintyöntymisen jälkeistä levitysmenetelmää, mukaan lukien tavanomaisia laitteita kuten pölyttämistä, suihkuttamista, sydänvoitelua, teloja ja vastaavia. Halutun tuloksen tuottava aktiivisen ainesosan määrä, olipa se sitten herbisidinen tai kasvua säätelevä, riippuu torjuttavien kasvilajien laadusta ja olemassa olevista olosuhteista. Herbisidiset vaikutukset saadaan tavallisesti käyttämällä aktiivista ainesosaa 0,11-56 kg/ha, mieluummin 1,12-11,2 kg/ha, kun taas kasvin kasvua säätelevä vaikutus saadaan tavallisesti käyttämällä aktiivista ainesosaa 0,11-22,4 kg/ha, mieluummin 0,56- 5,6 kg/ha.

11.

Claims

73696 1 1

1. Stanni-tris-N-fosfonometyyliglysiini.

2. Stanni-tetra-N-fosfonometyyliglysiini.

3. Herbisidiseos, tunnettu siitä, että se sisältää patenttivaatimuksen 1 mukaista yhdistettä yhdessä inertin apuaine-kantajan kanssa.

4. Ei- toivotun kasvuston torjuntamenetelmä, tunnettu siitä, että kohtaan, jossa torjunta halutaan saada aikaan, lisätään herbisidisesti tehokas määrä patenttivaatimuksen 1 mukaista yhdistettä.

5. Ei- toivotun kasvuston torjuntamenetelmä, tunnettu siitä, että kohtaan, jossa torjunta halutaan saada aikaan, lisätään herbisidisesti tehokas määrä patenttivaatimuksen 3 mukaista seosta.

6. Herbisidiseos, tunnettu siitä, että se sisältää patenttivaatimuksen 2 mukaista yhdistettä yhdessä inertin apuaine-kantajan kanssa.

7. Ei- toivotun kasvuston torjuntamenetelmä, tunnettu siitä, että kohtaan, jossa torjunta halutaan saada aikaan, lisätään herbisidisesti tehokas määrä patenttivaatimuksen 2 mukaista yhdistettä.

8. Ei- toivotun kasvuston torjuntamenetelmä, tunnettu siitä, että kohtaan, jossa tarjunta halutaan saada aikaan, lisätään herbisidisesti tehokas määrä patenttivaatimuksen 6 mukaista seosta.