FI73248C - Aoteranvaendbar elektrolyskatod foer galvanisk utfaellning av metaller. - Google Patents

Description

Uudelleenkäytettävä elektrolyysikatodi metallien sähkösaos- tusta varten 1 73248

Keksinnön kohteena on uudelleenkäytettävä elektrolyysi-5 katodi metallin sähkösaostusta varten, joka katodi käsittää vähintään yhden, pituussuuntaisen akselin omaavan ja sähköä-johtavasta metallista muodostuvan pitkänomaisen liuskan, joka on päällystetty sähköä johtamatonta, edullisesti muovi-materiaalia olevalla päällysteellä.

10 Nikkeliä elektrolyyttisesti puhdistettaessa saostetaan nikkeliä sähkön avulla katodille, joka tavallisesti on litteän levyn muotoinen ja jonka paksuus on noin 10 mm. Tavallisesti tätä litteää nikkelilevyä käytetään katodina nikkeliä galvanoitaessa sen leikkaamisen jälkeen pieniksi palasik-15 si, jotka sitten sijoitetaan titaanikoriin. Kaupallisia sovellutuksia varten sähkösaostettu nikkelilevy leikataan pieniksi palasiksi, joiden sivun pituus on noin 25 mm. Nämä palaset ovat erittäin kulmikkaita ja voivat ne takertua kiinni titaanikorin säleisiin galvanointilaitoksessa käytet-20 täessä, kun titaanikori on täytetty kulmikkailla palasilla tai käytettäessä titaanikoria anodina. Kiinnitakertuneiden palasten muodostavat täyttämättömät tilat pienentävät täyt-tötiheyttä ja estävät sähkövirran tasaisen kulun galvanoin-tikylvyn lävitse. Tämän seurauksena virtajakauma häiriintyy, 25 mistä aiheutuu alustalle epätasaiseksi muodostunut galvanointi. Tämän vuoksi on tehty useita ehdotuksia sähkösaostetun materiaalin tuottamiseksi, joka ei ole kulmikas ja joka ei vaadi leikkaamista.

US-patentissa 3 577 330 on esitetty menetelmä, jolloin 30 pieniä metallipalasia sähkösaostetaan pysyvän metallikato-dialustan sähköisesti eristetyille alueille ja poistetaan sitten alustalta. US-patenteissa 4 040 915, 4 082 641, ja 4 139 430 on esitetty menetelmiä, jolloin metallilevyjä ja -puolipalloja saostetaan sähköisesti vastaavasti muotoil-35 tujen, sähköisesti johtavaa metallia oleville pinnoille sähköä eristävän levyn lävitse. Näiden menetelmien avulla saa- 2 73248 tavat tuotteet ovat kuitenkin kaukana pallomaisista ja vastaava nesteen kulku korissa ei ole riittävän hyvä. Täysin pallomaisia nikkelipalloja voidaan valmistaa valamalla sähkö-saostettua nikkeliä, joka on sulatettu sähköuunissa tai vas-5 taavassa laitteessa, mutta suurien tuotantokustannusten vuoksi soveltuvat ne vain erittäin rajoitettuun käyttöön.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudelleenkäytettävä elektrolyysikatodi, jolla voidaan valmistaa lähes pallomaisia, sähkösaostettua metallia, erikoi-10 sesti nikkeliä, kustannuksin, jotka ovat suunnilleen samat kuin valmistettaessa tavanomaisia neliömäisiä, levymäisiä tai puolipallon muotoisia palasia nikkelistä.

Tämän päämäärän toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle uudelleenkäytettävälle elektrolyysikatodille on tunnusomais-15 ta, että päällysteeseen on muodostettu useita aukkoja mainitun metallin paljastamiseksi liuskan molemmilta reunoilta pitkin sen pituussuuntaista akselia. Edullisesti näitä katodeja on useita, joiden katodien muoto on erilainen, ja jotka katodit on asennettu yhdeksi katodiryhmäksi ja sijoi-20 tettu anodien väliin elektrolyysikennoon pallomaisten nik-kelimetalliosasten saostumiseksi sähköisesti katodiryhmän johtavan metallin paljaana oleville alueille.

Esillä olevan keksinnön lukuisat muut kohteet, ominaisuudet ja lisäedut ilmenevät täydellisemmin ja voidaan ym-25 märtää seuraavan yksityiskohtaisen esityksen avulla mukaan-liitettyihin piirustuksiin viitataan, joissa piirustuksissa samat viitenumerot tarkoittavat samoja tai vastaavia osia eri kuvissa ja jolloin kuva 1 on osittainen perspektiivikuva, joka esittää 30 tämän keksinnön mukaisen uudelleenkäytettävän elektro-lyysikatodin erästä toteutusta; kuva 2 on sivuleikkaus kuvasta 1; li 3 73248 kuva 3 on osasiyukuva, joka esittää tämän keksinnön mukaisen uudelleenkäytettävän elektrolyysikatodin toista toteutusta, jolloin päällyste on osaksi poistettu; kuva 4 on osittainen perspektiivinen kuva, joka esittää 5 tämän keksinnön mukaisen uudelleenkäytettävän elektro lyysikatodin vielä yhtä toteutusta; kuva 5 on sivukuva, joka esittää kuinka metalli saostuu tämän keksinnön mukaisen uudelleenkäytettävän elektrolyysikatodin pinnalle; 10 kuva 6 on perspektiivikuva tämän keksinnön mukaisen uudelleenkäytettävän elektrolyysikatodin seuraavasta toteutuksesta ja kuvat 7-12 ovat tasokuvia, jotka esittävät kaaviolli-sesti tämän keksinnön mukaisten uudelleenkäytettävien 15 elektrolyysikatodien erilaisia järjestelyjä.

Kuvat 1 ia 2 esittävät esillä olevan keksinnön mukaisen uudelleenkäytettävän elektrolyysikatodin erästä toteutusta, jolloin sähköäjohtavaa metallia oleva pitkänomainen liuska 1 on varustettu sähköäjohtamatonta ma-20 teriaalia olevalla päällysteellä 2, jossa johtavaa me tallia olevat alueet 3 ovat paljaina ja on ne muodostettu tekemällä reikiä päällysteeseen sopivin välein pitkin reunoja pituussuunnassa. Koukku 4 on kiinnitetty sähköä johtavasti liuskan päähän ja ripustetaan se elektro-25 lyysikennon poikkitankoon. Johdettaessa sähkövirtaa uu delleenkäytettävän elektrolyysikatodin lävitse saostuu haluttua metallia paljaille alueille 3. Paljaat alueet 3 on muodostettu johtavaa metallia olevan liuskan 1 reuna-sivuja pitkin ja voivat ne ulottua viereisille sivupin-30 noille "haarukkamaisesti". Paljaat alueet voivat muo doltaan olla pyöreitä, elliptisiä, suorakaiteenmuotoisia tai jotain muuta haluttua muotoa, kun ne alunperin muodostetaan johtamattoman päällysteen 2 lävitse. Jos johtavaa metallia olevan liuskan 1 paksuus on sopiva, voidaan 35 paljaana olevat alueet muodostaa vain liuskan 1 reunapin- 4 73248 noille ulottamatta niitä yiereisille sivupinnoille.

Johtava liuska 1 on tavallisesti valmistettu ruostumattomasta teräksestä tai titaanista sähkösaostetun metallin poistamisen helpottamiseksi sitten. Johtamaton pääl-5 lyste 2 tehdään tavallisesti muovista valamisen helppouden vuoksi, mutta jokaista johtamatonta materiaalia voidaan käyttää, jos se on inertti elektrolyytin suhteen, sen ku-lumiskesto on hyvä eikä se aiheuta kuoriutumista. Sopiviin muoveihin kuuluvat epoksipolyuretaani-, polvpropy-1Q leeni-, polyetyleeni-, akryyli-, vinyylikloridi- ja poly-esterihartsit.

Jos paljaat alueet 3 ovat liian pieniä, ei saada suuria saostumia ja tällöin tarvitaan usein tapahtuva poisto. Jos paljaat alueet 3 ovat liian suuria, ei muo-15 dostu likimain pallomaisia saostumia ja saostuman sekä johtavan liuskan 1 suuresti kasvanut kosketuspinta vaikeuttaa seuraavaa eroitusvaihetta. Tällöin jos paljaat alueet ovat pyöreitä, niiden läpimitta on edullisesti välillä noin 2-15 mm. Näitä mittoja voidaan pitää ohjeena 20 tapauksia varten, joissa paljaat alueet 3 ovat toisenmuotoisia.

Johtavan liuskan 1 paksuus on edullisesti vähintäin kolmasosa jokaisen paljaan alueen 3 avatun tason vaakasuuntaisesta pituudesta, jos johtava liuska on ripustet-25 tuna ja johtamattoman päällysteen 2 paksuus on edullisesti korkeintaan 5 mm. Kuten kuvassa 3 on esitetty, paljaat alueet 3 voivat ulottua ulospäin niin, että niiden pinnat ovat samassa tasossa päällysteen 2 pinnan kanssa.

Ei ole mitään erikoista rajoitusta paljaiden alueiden 30 paikan ja lukumäärän suhteen, kunhan ne on sijoitettu siten, että saavutetaan mahdollisimman tehokas sähkösaostu-minen. Edullisesti niiden lukumäärä on suurin mahdollinen ja olisi ne sijoitettava mahdollisimman lähelle toisiaan kuitenkin niin, etteivät yksittäiset saostuneet metalliosat 35 kosketa toisiaan.

5 73248

Kuvissa 1 ja 2 esitetyissä toteutuksissa paljaat alueet 3 on muodostettu liuskan 1 kumpaankin reunaan tasayälein ja liuskan yhden reunan paljaat alueet 3 sijaitsevat porrastettuina liuskan 1 toiselle reunalle muodostet-5 tujen alueiden kanssa» Tämä porrastettu järjestely estää tehokkaasti saostuneen metallin kosketuksen viereiseen reunasivuun. Jos paljaat alueet 3 ovat liian pieniä, ei Virrantiheyden alkuarvoa voida tehdä määrättyä arvoa suuremmaksi pienentämättä alkusaostuman määrää. Jos virran-10 tiheyden alkuarvoa suurennetaan suuremman tuotannon saavuttamiseksi, muodostuu rakkulamainen saostuma, mikä antaa epämiellyttävän ulkonäön. Jos paljaat alueet 3 ovat liian suuria, ei voida saavuttaa lähes pallomaista saostumaa, mihin liittyy vaikeus saostuman poistamiseksi.

15 Kuvassa 4 on esitetty toinen esillä olevan keksinnön mukaisen uudelleenkäytettävän elektrolyysikatodin toteutus, mikä käsittää kaksi, johtavaa metallia 1 olevaa liuskaa liitettyinä yhteen X-muotoisen vaakapoikkileikkauksen saamiseksi. Kuten kuvien 1, 2 ja 3 toteutuksissa, liuskan 20 1 pinta on varustettu sähköä johtamattomalla materiaalilla 2. Molemmissa liuskoissa on paljaita alueita 3 pitkin niiden sivuja pituussuunnassa ja koukku 4 on kiinnitetty sähköä johtavasti toisen liuskan 1 päähän. Jokaisen liuskan 1 reunasivujen vaakasuuntainen poikkileikkaus voi olla puoli-25 pyöreä tai kolmikulmainen ja tämä soveltuu myös tapaukseen, jossa käiksi tai useampia liuskoja 1 on liitetty yhteen muun kuin X-muotoisen, esimerkiksi Y-muotoisen, tähden muotoisen tai asteriskin muotoisen poikkileikkauksen muodostamiseksi.

30 Jos suoritetaan elektrolyysi tämän keksinnön mukaista uudelleenkäytettävää elektrolyysikatodista käyttäen, saostuu haluttua metallia ensin paljaille alueille 3. Toinen metallikerros saostuu sitten alkuerroksen päälle. Sitten metallisaostuma ulottuu johtamattomalle päällysteelle lop-35 putuotteen saamiseksi, jonka muoto, kuten kuvassa 5 on esi- 6 73248 tetty, muistuttaa huomattavasti enemmän palloa kuin tavanomaiset tuotteet. Sopivan ajan jälkeen, liuska 1, jolla nyt on useita lähes pallomaisia metallisaostumia sille muodostuneina, poistetaan elektrolyytistä ja kohdista- 5 maila sille kevyt isku irtoavat metallisaostumat helposti 2 katodilta. Alkuvirtatiheys on edullisesti 2-50 A/dm yksikköpinta-alaa kohti paljastettua johtavaa metalli-liuskaa 1. Liian suuri virtatiheys aiheuttaa epämiellyttävän näköisen, rakkulamaisen metallisaostuman muodostu-10 misen.

Useita esillä olevan keksinnön mukaisia uudelleenkäytettäviä elektrolyysikatodeja voidaan sijoittaa sopivin välein ja ripustaa poikkitankoon koukkujen avulla anodien väliin. Käytettäessä uudelleenkäytettäviä elektro-15 lyysikatodeja ja syöttämällä sähkövirta elektrolyytin lävitse, voidaan saada pallomaisia, sähkösaostettuja metallisaostumia. Vaihtoehtoisesti tasaisen elektrolyyttisen toiminnan suorittamiseksi voidaan useita katodeja sijoittaa siten, että sijoittelu vastaa etukäteen annettuja vaa-20 timuksia ja kytkeä ne toisiinsa yhtenäisen katodin muodostamiseksi. Tämän toteutuksen muunnoksia esitellään seuraavassa kuviin 6-12 viitaten.

Kuvassa 6 on pitkänomaisia, uudelleenkäytettäviä elektrolyysikatodeja 5 sijoitettu suoraan linjaan sivuttain toistensa suhteen ja kohtisuoraan anodien suhteen. Koska 25 jokaisen paljaan alueen 3 välinen aukko on suunniteltu siten, että se on pienin mahdollinen ottaen huomioon, että viereisille paljaille alueille saostuneet metallikasaumat eivät kosketa toisiaan, on vierekkäiset uudelleenkäytettävät elektrolyysikatodit sijoitettu siten, että niiden välinen 30 etäisyys on sama tai suurempi kuin jokaisen paljaan alueen välinen aukko. Kuten kuvassa 6 on edelleen esitetty, jokainen johtavaa metallia 1 oleva liuska on taivutettu keskeltä käännettyyn U-muotoon ja jokaisen U-muotoisen liuskan keskikohta on kiinnitetty yhdistävään metallitankoon 7 niin, 35 että katodien ryhmä kokonaisuudessaan voidaan ripustaa poik-

II

7 73248 kitankoon. Katodien 5 alaosat on liitetty yhteen poly-vinyylikloridia olevan putken avulla, joka kulkee katodien lävitse. Putki on varustettu polyvinyylikloridi-renkaalla 10 välikappaleena ja on se kiinnitetty pulteilla 5 katodeihin 5 molemmista päistään. Yksittäisten paljaiden alueiden saostumat voidaan estää koskettamasta toisiaan sijoittamalla kaksi vierekkäistä katodia edelläesitetyn etäisyyden päähän toisistaan.

Kuva 7 on tasokuva, joka esittää kaaviollisesti ku-10 vassa 6 esitetyn uudelleenkäytettävän elektrolyysikatodin 5 sijoittelua. Kuvassa 8 katodit 5 on sijoitettu suoraan linjaan yhdensuuntaisiksi anodien kanssa ja kuten kuvassa 7 vierekkäisten katodien välinen etäisyys on yhtä suuri tai suurempi kuin jokaisen paljaan alueen 3 välinen rako.

15 Kuvassa 9 on sijoitettu kaksi ryhmää kuvassa 8 esitettyjä katodeja yhdensuuntaisiksi anodien kanssa sijaintinsa suhteen samalla tavalla anodien leveyssuunnan kanssa, jolloin kummankin ryhmän välinen etäisyys on sama tai suurempi kuin vierekkäisten paljaiden alueiden välinen tila.

20 Kuvassa 10 on kaksi ryhmää kuvan 6 mukaisia katodeja sijoitettu myös yhdensuuntaisiksi anodien kanssa, mutta porrastettuina anodien leveyssuunnan suhteen, jolloin jokaisen ryhmän välinen etäisyys on sama tai suurempi kuin vierekkäisten paljaiden alueiden välinen tila. Kuvassa 11 25 katodit on sijoitettu 45° kulmaan anodien suhteen. Yksittäiset katodit eivät saa olla yhdensuuntaisia toistensa suhteen, jos kahden vierekkäisten katodin reunasivujen pienin eätisyys on sama tai suurempi kuin vierekkäisten paljaiden alueiden välinen tila.

30 Kuvassa 12 on kaksi liuskaa johtavaa metallia 1 yhdis tetty toisiinsa X-muotoisen poikkileikkauksen muodostamiseksi . Nämä katodiyhdistelmät on kytketty sähköisesti noin 45° kulmaan anodien suhteen, jolloin vierekkäisten katodien reunojen välinen etäisyys on sama tai suurempi 35 kilin vierekkäisten paljaiden alueiden välinen tila. Kui- s 73248 tenkaan katodien X-muotoisia yhdistelmiä ei saa sijoittaa tarkoin 45° kulmaan anodien suhteen. Kissään edellä esitetyssä toteutuksessa ei vierekkäisiä katodeja tarvitse sijoittaa siten, että niiden välinen etäi-5 syys olisi sama kuin vierekkäisten paljaiden alueiden välinen tila, jos jälkimmäinen etäisyys on riittävän suuri. Ainoa vaatimus on, että sähkösaostetut metalli-saostumat eivät saa koskettaa toisiaan.

Käytettäessä esillä olevan keksinnön mukaista 10 uudelleenkäytettävää elektrolyysikatodia voidaan saada nikkeliä tai kuparia olevia metallisaostumia, joista jokainen painaa noin 60-120 grammaa. Katodia voidaan käyttää nikkelin sähkösaostuksen lisäksi myös muiden metallien kuten kuparin ja sinkin sähkösaostukseen.

15 Esillä olevaa keksintöä esitellään seuraavassa yksityiskohtaisemmin seuraavien ei-rajoittavien esimerkkien avulla.

Esimerkki 1

Kaksikymmentäneljä pitkänomaista SUS 316 ruostuma-20 tonta terästä olevaa liuskaa, joiden pituus oli 1 m, pak suus 3 mm ja leveys 30 mm, sijoitettiin 35 mm välein. Liuskat oli päällystetty polvinyylikloridi-kerroksella, jonka paksuus oli 0,5 mm, uudelleenkäytettävien elektro-lyysikatodien muodostamiseksi, jotka asennettiin kuvassa 6 25 esitetyllä tavalla. Ruostumatonta terästä oleville alus toille muodostettiin paljaita alueita 35 mm välein ja avattuina paljaat alueet olivat muodoltaan pyöreitä, joiden läpimitta oli 5 mm. Uudelleenkäytettävät elektro-lyysikatodit sijoitettiin katodilaatikkoon, joka sijoi-3Q tettiin kahden nikkeliensisulatelevyn väliin, joiden pituus oli 975 mm, leveys 755 mm ja paksuus 49 mm ja anodin ja katodin välinen eätisyys oli 200 mm. Käyttäen tämän järjestelyn mukaista elektrolyyttistä kennoa suoritettiin nikkelin elektrolyytin kanssa: 35 Ni 80 (g/1), S04 125, Cl 65, Na 40, H3BO3 10, pH-arvo 2,75, lömpötila 50-70°C.

tl 9 73248 Jäte-elektrolyytti puhdistettiin ja palautettiin elektro lyysikennoon., Ensimmäisten viiden vuo- 2 rokauden aikana käytetty virtatiheys oli 5 A/dm pal- 2 jasta pinta-alayksikköä kohti, noin 0,2 cm kohti 5 ruostumatonta terästä. Seuraavien 7 vuorokauden aikana yirtatiheyttä säädettiin siten, että se ei ylittänyt 2 arvoa 10 Adm saostuneen metallin pinta-alasta laskettuna. Uudelleenkäytettävät elektrolyysikatodit poistettiin 12. vuorokautena katodilaatikosta ja niistä XQ poistettiin lähes pallomaiset nikkelisaostumat, joiden läpimitta oli välillä 15-20 mm ja paino välillä 45-50 grammaa.

Esimerkki 2

Kaksi SUS 316 ruostumatonta terästä olevaa lius- 15 kaa joiden pituus oli 1 m, paksuus 2 mm ja leveys 25 mm, liitettiin yhteen X-muotoisen poikkileikkauksen omaavan listan saamiseksi. Yhdistelmäliuska päällystettiin 2 mm paksuisella FRP-hartsikerroksella. Ruostumattoman alus- liuskaan tehtiin paljaita alueita, joiden pituus oli 5 mm 20 ja Välimatka 30 mm. Jokaisen paljaan alueen pinta-ala 2 oli 0,1 cm . Samalla tavalla valmistettiin kymmenen muuta uudelleenkäytettävää elektrolyysikatodiyhdistelmää ja kaikkiaan yksitoista yhdistelmää kytkettiin yhteen sähköisesti ja sijoitettiin siten, että kaikkien liuskojen 25 leikkauskohdat olivat 75 mm etäisyydellä toisistaan ja kaikkien yhdistelmien liuskat oli sijoitettu 45° kulmaan anodien suhteen. Käyttäen tätä järjestelyä katodiryhmänä suoritettiin nikkelin saostaminen, jolloin anodien mitat, anodien ja katodien väliset etäisyydet ja elektrolyytin 30 koostumus olivat samat kuin esimerkissä 1. Ensimmäisen vuorokauden aikana syötettiin sähkövirtaa tiheydellä 2 45 A/dm paljasta pinta-alan yksikköä kohti. Seuraavina 2 kahtena vuorokautena virtatiheys oli 120 A/dm paljasta pinta-?alaa kohti ja seuraavina kolmena vuorokautena 2 35 virtatiheys oli 218 A/dm saostetun metallin pinta-alaa 10 73248 kohti. Kuudentena vuorokautena uudelleenkäytettävä elektrolyysikatodirakennelma poistettiin katodilaati-kosta ja siltä poistettiin pallomaiset tai ellipsoidin muotoiset nikke1isaostumat, joiden läpimitat olivat vä-5 Iillä 20-25 mm ja joiden paino oli välillä 50-55 grammaa.

Ilmeisesti lukuisat esillä olevan keksinnön muunnelmat ja muutokset ovat mahdollisia edellä esitetyn valossa. On siten ymmärräettävä, että mukaaniiitettyjen patenttivaatimusten rajoissa keksintöä voidaan soveltaa 10 toisinkin kuin edellä erikoisesti on esitetty.

Claims (10)

11 73248

1. Uudelleenkäytettävä elektrolyysikatodi metallin sähkösaostusta varten, joka katodi käsittää vähintään yhden, 5 pituussuuntaisen akselin omaavan ja sähköäjohtavasta metallista muodostuvan pitkänomaisen liuskan (1), joka on päällystetty sähköä johtamatonta, edullisesti muovimateriaalia olevalla päällysteellä (2), tunnettu siitä, että päällysteeseen (2) on muodostettu useita aukkoja mainitun 10 metallin paljastamiseksi liuskan (1) molemmilta reunoilta pitkin sen pituussuuntaista akselia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen uudelleenkäytettävä elektrolyysikatodi, tunnettu siitä, että pitkänomainen liuska (1) käsittää ensimmäisen liuskan ja toisen lius- 15 kan, jotka on liitetty yhteen X-muotoisen poikkileikkauksen omaavan liuskarakenteen muodostamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen uudelleenkäytettävä elektrolyysikatodi, tunnettu siitä, että siihen lisäksi kuuluu kytkentävälineet (7,8) sijoitettuna vähintäin 20 kahden pitkänomaisen liuskan päähän.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen uudelleenkäytettävä elektrolyysikatodi, tunnettu siitä, että aukot on sijoitettu liuskan (1) reunoille määrätyin välein pitkin liuskan pituussuuntaista akselia.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen uudelleenkäytettävä elektrolyysikatodi, tunnettu siitä, että mainitut aukot muodostuvat pyöreistä aukoista, joista jokaisen läpimitta on alueella 2-15 mm.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen uudelleenkäytettävä 30 elektrolyysikatodi, tunnettu siitä, että pitkänomaisen liuskan (1) paksuus on etukäteen määrätty ja että jokaisen reiän leveys on etukäteen määrätty siten, että etukäteen määrätty paksuus on vähintäin kolmasosa mainitusta etukäteen määrätystä leveydestä.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen uudelleenkäytettävä elektrolyysikatodi, tunnettu siitä, että sähköä johtamattoman päällysteen (2) paksuus on korkeintaan 5 mm. ... _______ - TT^ I2 7 3248

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen uudelleenkäytettävä elektrolyysikatodi, tunnettu siitä, että mainitut paljaat alueet ovat porrastetut viereisillä pituussivuilla.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen uudelleenkäytettävä 5 elektrolyysikatodi, tunnettu siitä, että metallista paljastuvat paljaat alueet (3) ovat aukitaivutettuina muodoltaan pyöreitä.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen uudelleenkäytettävä elektrolyysikatodi, tunnettu siitä, että metallis- 10 ta paljastuvat paljaat alueet (3) on muodostettu siten, että niiden pinta on samalla tasolla päällysteen pinnan kanssa. 13 73248