FI73114C - Kopplingsanordning foer att driva laogtrycksurladdningslampor, vilken anordning har en reglerbar ljusstroem. - Google Patents

Description

1 73114

Kytkentälaite pienpainepurkauslamppujen käyttämiseksi, jossa laitteessa on säädettävä valovirta

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa esite-tynlaista kytkentälaitetta.

Pienpainepurkauslamppujen, esimerkiksi loistelamppujen esi-kytkentälaitteiden on rajoitettava lampun virtaa, myötävaikutettava sytytys jännityksen muodostumiseen ja lampun valovirran säädön yhteydessä hehkutettava elektrodeja, kun lamppuja käytetään alle noin 80 %:lla nimellisvalovirralla. Pienillä valovirroilla lamput eivät saa vilkkua. Säät ei saa aiheuttaa mitään ylimääräisiä kipinähäiriöitä.

Loisteputkilla varustetuissa valaistuslaitteissa käytetään 50 Hz:n rautakuristimia, jotka vaativat kompensointikonden-saattorit. Valovirran säätämiseen käytetään vaiheenleikkaus-säätimiä, jotka ohjeiden mukaista käyttöä varten tarvitsevat erityiset loistelamput ja sytyttimet sekä ylimääräiset hehkutusmuuntajät kuristimien ohella. Alhaisen hehkutus-jännitteen vuoksi on kuitenkin ruuviliitoksilla varustetut lamppujen neljä kosketusnastaa tehtävä erityisasennusten avulla kontaktivarmoiksi, mikä vaikeuttaa huomattavasti lamppujen vaihtamista. Tavanomaisen kuristimen häviöteho on noin 10 W, mikä ei sisälly lampun tehoon 65 W. Lisäksi tulee aina kytkettynä olevan hehkutuksen häviöteho, mikä nimellis-teholla toimittaessa on tarpeeton. Säätökäyttöä varten olevat loistelamput ovat lähes kaksi kertaa niin kalliita kuin tavanomaiset lamput. Sytyttimet vähentävät valovirtaa ja keräävät pölyä. Uusia, taloudellisia loistelamppuja, joissa on pienempi putkenhalkaisija, voidaan niiden suuremmista jännitteistä johtuen käyttää ainoastaan huonosti vaiheen- 2 73114 leikkaussäätimien kanssa. Vaiheenleikkausäätirniä käytettäessä ei loisvirtaa voida kaikissa yksittäisissä valaisimissa kompensoida, mistä on seurauksena paksummat syöttöjohtimet, ja lisäksi on käytettävä suhteellisen hankalaa kipinähäiriöi-den poistoa.

US-patenttijulkaisusta 3,611,021 tunnetaan säätökytkentä muuttuvataajuuksisella taajuusmuuttajalla varustettuja kaasu-purkauslamppuja varten. Siinä on hajakenttämuuttaja, jonka hajainduktanssin ensimmäinen kapasitanssi on sovitettu muuttajataajuuden yläaallolle sytytysjännityksen aikaansaamiseksi ja jonka toinen kapasitanssi muodostaa sarjaresonanssin lähellä muuttajan perustaajuutta. Valovirran säätö tapahtuu valoanturin avulla taajuutta muuttamalla. Neljällä erillisellä käämillä varustettu hajakenttämuuttaja on hankala valmistaa ja siinä syntyy suhteellisen suuria häviöitä. Siinä käytetään omia hehkutuskäämejä, jotka on sovitettava kulloistenkin loistelamppujen hehkutusjännitteen mukaisesti. Suhteellisen pienen hehkutusjännityksen, 4 tai 8 V, vuoksi on säätökäytössä huolehdittava erityisistä lamppuasennuksista pienine ylimenovastuksineen. Lampun nimellisteholla virtaa tarpeettoman suuri hehkutusvirta, kun taas voimakkaasti lasketun valovirran yhteydessä hehkutusvirta voi tulla liian pieneksi. Loistelampun työpisteen sijainti resonanssitaajuuden lähellä tekee kytkennän erittäin herkäksi rakenne-elementtien toleranssin suhteen.

Toinen muuttuvalla taajuudella toimiva kytkentä tunnetaan US-patenttijulkaisusta 3,710,177. Myös tässä toimitaan resonanssissa tai resonanssipisteen lähellä, jotta aikaansaataisiin purkauslamppujen sytyttämiseen vaadittava vahvistettu hehkutus. Resonanssipiiri muodostetaan kytkemällä sarjaan induktanssi ja kapasitanssi, jolloin induktanssi on sarjassa purkauslampun purkausvälin kanssa, kun taas hehku- 3 73114 tettavien elektrodien molemmat päät on yhdistetty kondensaattorin avulla siten, että se on rinnan purkauslampun purkaus-väliin nähden. Resonanssikäyttäytymisensä vuoksi on kytkentä jälleen herkkä rakenneosatoleransseihin nähden, erityisesti on vaarana elektrodeja vahingoittavat kylmäkäynnistykset. Kytkentä ei sovellu valovirtaohjaukseen.

Resonanssiylitysmenetelmää purkauslamppujen sytytyksen helpottamiseksi käytetään myös DE-patenttijulkaisusta 9 59 035 tunnetussa kytkennässä. Erilaisten LC-yhdistelmien avulla rakennettu resonanssipiiri sisältää mm. ensimmäisen induktanssin, ensimmäisen hehkutetun elektrodin, toisen induktanssin ja toisen hehkutetun elektrodin sarjakytkennän. Toinen induktanssi on näin ollen rinnan purkauslampun purkausväliin nähden. Rakenneosien sopivalla mitoittamisella saadaa aikaan, että purkauslampun syttymisen jälkeen ainoastaan suhteellisen pieni virta kulkee rinnakkain kytketyn toisen induktanssin lävitse. Tätä verkkotaajuudelle viritettyä purkauslampun LC-kytkentää ei ole tarkoitettu valon säätöön eikä se myöskään siihe sovellu.

US-patenttijulkaisusta 4,207,497 tunnetaan vielä kytkentä valo-ohjaukseen, jossa purkauslampun LC-kytkentä vastaa rakenteeltaan DE-patenttijulkaisusta 9 59 035 tunnettua sarjakytkentää. Molemmissa tapauksissa toimitaan kuitenkin vakiotaajuudella, joten valo-ohjaus US-patenttijulkaisun 4,207,497 mukaan saadaan aikaan jänniteamplitudia muuttamalla. Vakiotaajuudella ovat lamppuvirta ja hehkutusvirta kytkettynä suoraan toisiinsa siten, että lampun virtaa pienennettäessä kirkkauden vähentämiseksi myös hehkutusvirta pienenee, samalla kun itseasiassa päinvastainen tapahtuma olisi oikein. Kirkkautta vähennettäessä laskee lampu jännite samalla kun nimenomaan kirkkautta vähennettäessä mahdollisimman korkea lamppu-jännite olisi oikein, jotta taattaisiin moitteeton kaasuvälin 4 73114 syttyminen. Näistä syistä johtuen voidaan US-patenttijulkaisussa 4,207,497 kirkkautta vähentää ainoastaan noin 50 %. Epäkohtana on lisäksi se, että purkauslamppua syötetään muuttajan kautta vaihtosuuntaajaan avulla. Muuttaja ei ole ainoastaan kallis vaan se aiheuttaa myös vastaavia häviöitä.

Lähtien US-patenttijulkaisusta 4,207,497 on keksinnön tehtävänä säädettävällä valovirralla varustetuissa pienpaine-purkauslampuissa oleellisesti vähentää häviötehoa nimellis-valovirran kohdalla, tehdä samanaikaisesti tarpeettomaksi erikoislamput, sekä mahdollistaa valovirran säätö ilman vilkkumista hyvin pieneen muoto-osaan nimel1isvalovirrasta.

Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 tunnusosassa esitettyjen tunnusmerkkien avulla. Keksinnön kohteen tarkoituksenmukaisia sovellutusmuotojen edelleen kehitelmiä on esitetty aiivaatimuksissa.

Keksinnön mukaisella kytkentälaitteella on mahdollista säätää valovirtaa ja siten myös valaistusvoimakkuutta ilman vilkkumista alle 1 %:iin nimellisvalovirrasta. Laitteen yksinkertainen rakenne kaupallisesti saatavine rakenne-element-teineen, jotka suuren taajuuden vuoksi voidaan mitoittaa pieniksi, mahdollistaa esikytkentälaitteen rakenteen, joka on sovitettu valaisimien mittojen mukaisesti. Ei cos^-kompensaatiota eikä myöskään kipinähäiriöitä varten tarvita ylimääräisiä rakenneosia. Lamppuelektrodeiss on suhteellisen korkeat jännitteet, joten erityisasennuksia kiinniruuvattavine kontakteineen ei tarvita. Kytkentälaitteen tehohäviö laskee huomattavasti, koska ei toimita hehkutusmuuttajan eikä peruskuorman kanssa.

Keksinnön sovellutusesimerkkejä on esitetty piirustuksessa ja niitä selostetaan seuraavassa tarkemmin.

5 73114

Kuvio 1 esittää kytkentälaitetta, jossa on tasavirtalähteeseen liitetyt tyristorit ja kaksi purkauslamppua LC-kyt-kentöineen.

Kuvio 2 esittää kytkentälaitetta, jossa on kaksi sarjassa olevaa purkauslamppua.

Kuvio 3 esittää kytkentälaitetta, joka vastaa kuviossa 1 esitettyä ja jossa on jaettu ensimmäinen kuristin kipinähäiriöiden välttämiseksi.

Kuvio 4 esittää esikytkentälaitteen päälikuvantoa, jossa on keksinnön mukainen kytkentä neljälle lampulle.

Kuvio 5 vastaa kuviota 4 kuitenkin kahdella lampulla varustettuna .

Kuvio 6 esittää ohjauskytkentää muuttuvalla taajuudella varustettujen tyristorien ohjaamiseksi valaitus-voimakkuuden säätämiseksi.

Kuvio 7 esittää värähtelypiirisäätimellä varustetun erityisen tasasuuntaajan kytkentälaitetta tasajännitteen aikaansaamiseksi ja säätämiseksi.

Kuvion 8 käyrät esittävät virtojen tehoarvoja purkauslampun valovirran funktiona.

Kuvion 9 käyrät esittävät jännitettä, tasavirtaa, taajuutta ja tehoa purkauslampun valovirran funktiona.

Kuten kuviossa 1 on esitetty, huolehtii kaksi toiseen suuntaan johtavaa tyristoria 8 ja 9 tai vastaava tyristorin ja diodin rinnankytkentä siitä, että kondensaattori 3 jatkuvasti 6 73114 latautuu säädettävän taajuuden 10 avulla. Tällöin kondensaattorin 3, kuristimen 4 ja kuristimen 6 arvot on sovitettu taajuuteen 10 nähden siten, että ennen lampun 2 syttymistä likimain ennalta määrätty hehkutusvirta kulkee hehkutettavien elektrodien 5 ja 7 lävitse. Virran ollessa 10 % nimellisvalo-virrasta pienenee hehkutusvirta epäoleellisesti ja valovirtaa vähitellen suurennettaessa sen nimellisarvoon pienenee hehkutusvirta vähitellen alle 25 %:iin lähtöarvosta. Kytkettäessä lamppu 2 päälle pidetään ennen syttymistä, kunnes hehkutettavat elektrodit ovat saavuttaneet ennalta määrätyn lämpötilan, taajuus 10 vakioarvossa ja sen jälkeen suurennetaan kunnes haluttu tai nimellisvalovirta on saavutettu.

Jos nimellisvirtakäyttöä varten valitaan yli 10 kHz oleva taajuus, voidaan kondensaattorille 3 ja kuristimille 4 ja 6 valita suhteellisen pienet arvot. Tällöin kuristimissa esiintyy hyvin pienet häiviöt, koska käämien ohminen vastus voidaan pitää mitättömän pienenä. Myös kondensaattorin 3 häviöt voidaan sopivan eristeen avulla pitää erittäin pieninä. Tyristorit 8 ja 9 toimivat värähtelypiirimuuttajina, joten esiintyvät häviöt ovat pienempiä kuin pakkokommutoinnilla varustetussa kytkennässä ja ongelmat kipinähäiriöiden suhteen jäävät pois. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa esikytkentä-laitteen kokonaishäviöt ovat alle 2 W, mikä on erittäin vähän verrattuna nykyisin tavanomaisiin 50 Hz:n loistelamppukuris-timiin. Koska loistelampun hyötysuhde oleellisesti kasvaa, kun käyttöjännittee taajuus kohotetaan suuremmaksi kuin 10 kHz, voidaan keksinnön mukaisessa kytkentälaitteessa 65 W:n loistelamppua käytettäessä säästää enemmän kuin 10 W häviötehoa. Kytkentälaitteen avulla tapahtuu valovirran kunkin säädön yhteydessä ennalta määrätty hehkutettavien elektrodien hehkutus ilman vaikutusta ylimenovastuksiin lampun kannoissa, koska ylimenovastus on hyvin pieni verrattuna kokonaisvastukseen. Suhteellisen suuresta taajuudesta 7 73114 johtuen valaisee tavanomainen loisteputki vilkkumatta jopa virran ollessa ainoastaan 5 % nimellisvalovirrasta, koska sytytysjännitteenä on käytössä tasajännitteen 1 kaksinkertainen arvo. Samasta syystä voidaan taloudellisia loistalamppuja, joissa on pienemmät putkihalkaisijät säätää hyvin, vaikka sekä sytytys- että myös palamisjännite ovat suurempia kuin tavanomaisissa loistelampuissa. Esikytkentälaite voidaan järjestää yhtä lamppua varten tai myös esimerkiksi valaisimeen, jossa on neljä lamppua. Toiseen suuntaan johtavia tyristoreita valmistetaan ja tarjotaan nykyisin jo hyvin suurina määrinä. Tasavirralla tapahtuvan syötön vuoksi, tyristoreiden valitun käyttötavan vuoksi ja, koska tyristorit on järjestetty valaisimeen, ei kipinähäiriöitä esiinny.

Jos kondensaattorin 3 arvot kaikissa lampuissa poikkeavat vähän toisistaan, palavat kaikki lamput valovirran kullakin säädöllä hyvin tasaisesti.

Kytkentälaite voidaan kuvion 2 mukaisesti järjestää siten, että kahden lampun sarjakytkennässä kuristimessa 6 on kaksi käämiä, jolloin toinen käämi, kuristinosa 6a on kytketty rinnan lampun 2a purkausvälin kanssa ja toinen käämi, kuristinosa 6b on kytketty rinnan lampun 2b purkausvälin kanssa tai kuristin 6 on korvattu kahdella kuristimella 6a ja 6b.

Tämä kytkentä soveltuu esimerkiksi 20 W:n tehoisille loiste-lampuille.

Kytkentälaitetta voidaan kuvion 3 mukaisesti laajentaa myös siten, että kuristimessa 4 on kaksi erillistä käämiä ja lamppu 2 on kytketty näiden käämien, kuristinosan 4a ja 4b väliin, tai kuristin 4 on korvattu kahdella kuristimella 4a ja 4b. Näin vältetään tyristorista 9 tulevien kipinähäiriöiden joutuminen lamppuun ja säteileminen sieltä.

Jotta useita keksinnön mukaisia esikytkentälaitteita voitai- 8 731 1 4 siin ohjata ainoastaan yhdestä ohjauslaitteesta, jossa on säädettävä taajuus, voidaan kytkentälaite järjestää siten, että tyristorin 8 sytyttämiseksi taajuuden 10 postiviinen jänniteosa latautuu vastuksen 11 kautta kondensaattoriin 12 kunnes unistori 13 tai sen asemesta tyristoridiodi kytkeytyy ja johtaa ohjausvirran sytytsmuuttajän 14 kautta transistoriin 8, ja tyristorin 9 sytyttämiseksi taajuuden 10 jännitteen negatiivisen osan avulla samalla tavoin muodostetaan ohjaus-virta. Tällä kytkennällä aikaansaadaan ohjausimpulsseja, joissa on suuri virtajyrkkyys tyristorien ohjeiden mukaista sytyttämistä varten, koska erityisesti pitkissä johtimissa jännitejyrkkyys esikytkentälaitteen sisäänmenossa on liian pieni sytytystarkoituksia varten. Lisäksi kondensaattori 12 estää tahattoman tyristoreiden sytyttämisen, jos taajuus 10 ohjausjohtimen kautta tulleen korkeintaan 3 mikrosekunttia kestäneen häiriösignaalin vuoksi on vääristynyt. Vieraita virtapiirejä kytkettäessä on pitkissä johtimissa otettava huomioon tällaiset induktiiviset säteilyt.

Keksinnön mukaisen esikytkentälaitteen kokeillussa sovellutus-muodossa sisältävät kuristimet 4 ja 6 ferriittiytimen, joissa kuristimissa kulloinkin on kaksi galvaanisesti erotettua käämiä ja jota sopivimmin kaksin kappalein on järjestetty yhdessä tyristorien ja ohjauslaitteet kanssa valaisimen mittojen mukaan sovitettuun, kuviossa 4 ja 5 esitettyyn pitkänomaiseen koteloon 15 ja sopivimmin valettu. On tarkoituksenmukaista, jos kotelon toiseen päähän on järjestetty kiinnitinlista 16 tasajännitettä 1 ja valonohjausta varten tarvittavaa taajuutta 10 varten ja kotelon toiseen päähän kiinnitinlista 16 kahta lamppua 2 varten, jotka kukin ovat korkeintaan 65 W teholtaan, tai neljää lamppua varten, jotka kukin ovat esimerkiksi 20 W teholtaan. Koska kytkentälaite toimii erityisen taloudellisesti, kun kondensaattorin kapasiteetti on 33 nanofaradia tai vähemmän, ovat myös kuristimien 9 73114 4 ja 6 mitat suhteellisen pieniä. Pienten häviötehojen vuoksi tyristoreissa riittää pienet jäähdytyslevyt. Esikytkentä-laitteessa voidaan myös esimerkiksi valaistaessa neljässä kohdalla järjestää kuristimet 4 ja 6 nelinkertaisiksi. Siitä johtuen, että kullakin lampulla on oma kondensaattori 3, valaisevat myös erilaisten sytysjännitysten yhteydessä kaikki lamput tasaisen kirkkaana, kun valovirta säädetään pieniin arvoihin. Keksinnön mukaisella esikytkentälaitteella voidaan käyttää kaikkia loistelamppuja, joiden teho on välillä 20 - 65 W, koska lampun teho voidaan säätää valitsemalla suurin taajuus 10. Tämä vähentää esikytkentälaitteiden eri tyyppejä ja näin ollen kustannuksia. Näkyvät kiinnitinlis tat mahdollistavat lampunkantojen selvän järjestyksen.

Kuviossa 6 esitetty ohjauskytkentälaite taajuuden aikaansaamiseksi keksinnön mukaisen esikytkentälaitteen ohjaamiseksi toimii siten, että kytkettäessä käyttöjännite kytkimestä 18 on toimintavahvistimet 20, 21, 22 ja 23 asetettu miinukselle. Kytkimen 18 käytön jälkeen ponnahtaa toimintavahvistin 20 nollaan, jännite 24 tulee positiiviseksi ja toimintavahvis-timilla 21, 22 ja 23 muodostettu suorakulmageneraattori väräh-telee taajuudella, joka on tarpeen hehkutettavien elektrodien 5 ja 6 hehkuttamiseen. Tällöin suorakulmaisen jännitelähteen virta vahvistuu transistoreilla ja positiivinen tai negatiivinen jänniteosa rajoittaa noin 10 mikrosekunttiin. Samanaikaisesti kohoaa integraattorina tai I-säätimenä toimiva toimintavahvistin 20 ylös, jolloin Zenerdiodin 25 vuoksi esihehkutusajän päätyttyä taajuus kasvaa. Lampun 2 syttymisen jälkeen kohoaa valovirta taajuuden kanssa vähitellen kunnes diodin 26 vuoksi jännite 24 rajoittuu potentiometrillä 27 säädettyyn arvoon. Lampun valovirtaa voidaan näin ollen säätää taajuuden avulla ja muuttaa potentiometrin 27 avulla.

Kytkimen 18 sulkemisen jälkeen jännite 24, taajuus 10 ja siten myös valovirta menevät vähitellen arvoon 0.

10 731 1 4

Ohjauskytkentälaitetta taajuuden aikaansaamiseksi voidaan laajentaa kytkemällä vastuksen 19 rinnalle valodiodi tai valo-vastus 28. Kytkentä toimii tällöin valaistuksen voimakkuus-säätimenä, jossa valodiodi 28 on tosiarvoanturina ja potentiometri 27 asetusarvoanturina. Ainoastaan yhdellä hinnaltaan edullisena nelinkertaisella toimintavahvistimellä, johon on liitetty vahvistinkytkentä voidaan ohjata haluttua määrää esikytkentälaitteita tai säätää lamppuja. Sisääntulevan päivänvalon yhteydessä säätää valaistusvahvistirnen säädin valovirran pieneen arvoon tai kytkee lamput hehkutuksen mukaanlukien pois päältä.

Kuviossa 7 esitetty kytkentälaite säädetyn tasajannitteen 1 aikaansaamiseksi keksinnön mukaisen esikytkentälaitteen syöttämistä varten toimii siten, että kytkemällä vuorotellen tyristorit 31 ja 32 jännitteensäätimen säätämän taajuuden kanssa latautuvat kondensaattorit 29 ja 30 siten, että jännite 1 säätyy haluttuun arvoon. Tyristoria 31a ohjataan tällöin ainoastaan silloin, kun jännite kondensaattorissa 33a on suurempi kuin jännitteet kondensaattoreissa 33b tai 33c, aikaisintaan kommutointitapahtuman päättymisen jälkeen sillalla 34. Kun siis jännite kondensaattorissa 33b on suurempi kuin kondensaattorissa 33a, ohjataan ainoastaan tyristoriin 31b ja myöhemmin samalla tavoin ainoastaan tyristoria 31c. Tämä kytkentälaite tasajännitteen 1 aikaansaamiseksi tuo seuraavia etuja:

Vieläpä silloin, kun tasajännitteelle valitaan arvo 500 V, ottaa jännite miinus- tai plusjohtimen ja suojajohtimen välissä arvon 250 V tai vaihejohtimen Li, L2 tai L3 hetkellisen arvon. Tasasuuntaajasilta 34 ei aikaansaa mitään vaihesiirtoa eikä tarvitse mitään kommutointikuristinta. Jänniteheilahtelut ja aaltoisuus sillan 34 jälkeen säädetään nopeasti ilman suuria kustannuksia pois. Siten lamput 2 il· 73114 valaisevat ilman erittäin häiritsevää vaihtovalo-osaa, joka 50 Hz jännitettä käytettäessä esiintyy. Tasajännite 1 voidaan vähäisin kustannuksia järjestää oikosulun kestäväksi. Kytkentälaitteeseen voidaan järjestää liitoksen halutulle määrälle esikytkenälaitteita.

Kuten kuviossa 8 on esitetty, ovat valovirran arvolla 0 % hehkutusvirran ja kokonaisvirran tehoarvot yhtäsuuria, 550 mA. Lampun sytyttämisen jälkeen arvolla 5 % valovirran nimellisarvosta ovat molemmat arvot 430 mA. Tätä arvoa voidaan suurentaa, jos kuristin 4 sovitetaan toisella tavalla. Arvolla 100 % saavuttaa kokonaisvirta arvon 590 mA. Kokonais-virta kulkee hehkutettavan elektrodin 5, lampun 2 kaasunpur-kausvälin kautta hehkutettavaan elektrodiin 7. Lineaarisesti valovirtaan kasvava lampun virran (kaasunpurkausvälin virta) keskiarvo on lisäksi otettu. Vaihesiirtymä kokonaisvirran ja hehkutusvirran välillä kasvaa valovirran kasvaessa.

Kuviossa 9 on esitetty purkauslampun valovirran funktiona tasavirta ainoastaan yhdellä lampulla kuormitetun esikytkentä-laitteen käyttämiseksi, jännitteen huippuarvo hehkutettavien elektrodien 5 ja 7 välillä, taajuus ja esikytkentälaitteen ja lampun kokonaisteho.

Keksinnöllä saavutettavien etuja ovat erityisesti: häviötehon oleellinen pieneneminen, koska 50 Hz:n kuristimen häviöt jäävät pois ja lamppu toimii taloudellisemmin. Suuren taajuuden vuoksi jäävät sytyttimet pois ja tähän saakka ei-säädettäviä loistelamppuja voidaan ilman niiden vilkkumista säätää. Hehkutusmuuntaja heilurihehkuttamista varten säästyy. Erityiset lampun kannat eivät ole tarpeen, koska ylimeno-vastukset tavanomaisten kantojen kosketuskohdissa eivät vaikuta häiritsevästi. Esikytkentälaitteet eivät aiheuta vaihesiirtoja eivätkä kipinähäiriöitä. Aiemmin kullekin 12 731 1 4 lampulle tarpeellisen kuristimen ja hehkutusmuuntajan asemesta huolehtii ainoastaan yksi esikytkentälaite valaisinta kohden neljästä tai useammasta lampusta. Esikytkentälaitteen tyyppi-määrä vähenee oleellisesti, koska lampun teho voidaan taajuuden avulla sovittaa yksikköesikytkentälaitteessa 20 - 65 W lampputeholle. Esimerkiksi kahta lamppua varten olevan esikytkentälaitteen mitat ovat oleellisesti pienempiä kuin kahden tavanomaisen kuristimen ja molempien hehkutusmuuntajien mitat, mikä suhte neljän lampun tapauksessa on vielä suotuisampi. Valon laatu paranee oleellisesti, koska mitään vaihtovalo-osaa e esiinny, verkkojänniteheilahtelut eivät vaikuta, eivät myöskään valon ohjaamattomassa käytössä iskumaisesti vaan kytkeytyvät vähitellen päälle tai pois 2-3 sekunnin aikana.

Claims (8)

73114 13

1. Kytkentälaite pienpainepurkauslamppujen käyttämiseksi, jossa laitteessa on säädettävä valovirta, - tasajännitelähde (1; 29 - 34), - tasavirtalähteeseen liitetty sarjakytkentä, joka on muodostettu kahdesta tyristorista (8, 9), - tyristorien (8, 9) ohjauskytkentä (11, 28) ja - LC-kytkennät (3, 4, 6) purkauslamppuja varten, jolloin kussakin LC-kytkennässä (3, 4, 6) on purkauslampun (2) kanssa sarjassa oleva sarjakytkentä, joka on muodostettu kondensaattorista (3) ja ensimmäisestä kuristinkelasta (4) sekä hehkutettavien lamppuelektrodien (5, 7) vapaat päät silloittavasta toisesta kuristinkelasta (6), tunnettu siitä, - että sarjakytkentä, joka on muodostettu kondensaattorista (3), ensimmäisestä kuristinkelasta (4) ja purkauslampusta (2), on toisaalta liitetty molempien tyristorien (8, 9) liitospisteeseen (A) ja toisaalta tasavirtalähteeseen (1; 29 - 34), ja - että ohjauskytkentä (11 - 28) ohjaa laitteen päällekytkennän jälkeen tyristoreita (8, 9) vakiotaajuudella kunnes hehkutettavat lamppuelektrodit (5, 7) ovat saavuttaneet niille ennalta määrätyn lämpötilan ja sen jälkeen suurentaa taajuutta jatkuvasti säädettävään arvoon saakka, jolloin yhdessä taajuuden kanssa valovirta kasvaa kunnes haluttu valovirran arvo on saavutettu ja, - että molemmat kuristinkelat (4, 6) ja kondensaattori (3) on mitoitettu siten, että ennen purkauslampun (2) sytyttämistä hehkutettavien elektrodien (5, 7) lävitse kulkee likimain ennalta määrätyn suuruinen hehkutusvirta ja valo-virran suuretessa hehkutusvirta pienenee.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentälaite, t u n - 14 731 1 4 n e t t u siitä, että kahden lampun sarjakytkennässä kuris-tinkelassa (6) on kaksi käämiä, jolloin toinen käämi (6a) on rinnan ensimmäisen lampun (2a) purkausvälin kanssa ja toinen käämi (6b) on rinnan toisen lampun (2b) purkausvälin kanssa tai toinen kuristinkela (6) on korvattu kahdella kuristin-kelalla (6a) ja (6b). (kuvio 2)

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kytkentälaite, tunnettu siitä, että ensimmäisessä kuristinkelassa (4) on kaksi erillistä käämiä ja lamppu (2) on kytketty molempien käämien (4a) ja (4b) väliin, tai kuristinkela (4) on korvattu kahdella kuristinkelalla (4a) ja (4b). (kuvio 3)

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kytkentälaite, tunnettu siitä, että ohjauskytkennässä (11 - 28) on generaattori suorakulmajännitteitä (21 - 23) varten ja että suorakulmajännitteen (10) taajuus riippuu generaattorin (21 - 23) sisäänmenonavan jännitteestä (24) ja, että tätä sisäänmenojännitettä (24) lähtöarvosta lähtien kohotetaan siten, että integraattoriksi kytketyn toiminta-vahvistimen (20) ulostulojännite Zehner-diodin (25) määräämän vertailujännitteen ylitettyään lisätään lähtöarvoon siten, että se kohoaa keskeytymättä potentiometrin (27) säätämään arvoon ja sen jälkeen pysyy vakiona, (kuvio 6)

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kytkentälaite, tunnettu siitä, että ohjauskytkentä (11 - 28) toimii valaistusvoimakkuuden säätimenä, jossa tosiarvoanturina on valodiodi (28) ja asetusarvoanturina potentiometri (29). (kuvio 6)

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kytkentälaite, tunnettu siitä, että generaattorin (21 - 23) antama suorakulmajännite (10) varaa tasasuuntaajadiodin erot- 15 731 1 4 tamalla positiivisella jänniteosallaan vastuksen (11) kautta kondensaattoria (12) ja kytkee läpi peräänkytketyn kaksikanta-transistorin (13) tai jonkin toisen samalla tavoin toimivan puolijohdekytkimen ja syöttää sytytysmuuntajän (10) kautta ohjausvirran ensimmäiseen (8) kahdesta tyristorista (8, 9) ja syöttää generaattorin (21 - 23) antaman suorakulmajännitteen (10) negatiivisen jänniteosan samalla tavoin toisen tyristorin (9) ohjausvirtaan. (kuvio 1)

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kytkentälaite, tunnettu siitä, että kuristinkelat (4, 5) yhdessä tyristorien (8, 9) ja ohjauskytkennän (11 - 28) kanssa on järjestetty valaisimen mittojen mukaan sovitettuun pitkänomaiseen koteloon ja sopivimmin valettu, jolloin ensimmäiseen kiinnityslistaan (16) on järjestetty tasajännitelähde (1) ja valonohjaukseen tarvittava ohjausjännite (10) ja toiseen kiin-nityslistaan (17) on järjestetty liittimet yhtä tai useampia purkauslamppuja (2) varten.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen kytkentälaite, tunnettu siitä, että tasajännitelähde (29 - 34) yhdessä siltakytkennän kanssa, joka on muodostettu tasasuuntaajista (34) ja varauskondensaattoreista (33a, 33b, 33c), joiden sisäänmenossa on verkko (Li, L2, L3) ja joiden ulostuloon on liitetty kahdella muulla kondensaattorilla (29 - 30) varustetut tyristorit (32a, 32b), ja tyristorit (32a, 32b) yhdessä tasasuuntaajasillan (34) siltahaaraan lisättyjen toisten tyristorien kanssa jännitteensäätimen avulla kytkeytyvät vuorotellen päälle ja lataavat kondensaattorit (29, 30) siten, että jännite tulee säädetyksi haluttuun arvoon, (kuvio 7) 16 731 1 4