FI73052C - Klaemorgan foer att faestas pao ett axelliknande element. - Google Patents

Description

1 73052

Kiinnityselin kiinnitettäväksi akselimaiseen elementtiin Klämorgan för att fästas pä ett axelliknande element Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 lajimääritel-5 mässä määritetynlaista kiinnityselintä.

Tällaiset kiinnityselimet ovat tunnettuja esimerkiksi brittiläisestä patenttijulkaisusta no. 670,392, joka koskee levyaineesta valmistettuja hihnapyöriä V-hihnoja varten, jotka ovat varustetut keskiöllä, joka on muodostettu esitetyn 10 tyyppisestä kiinnityselimestä. Samasta patenttijulkaisusta tunnetaan myös vastaavantyyppinen kiinnityselin, joka sellaisenaan toimii yhdessä V-hihnapyöräosan kanssa, joka on tällaisen kiinnityselimen muotoinen.

Tällaisilla kiinnityselimillä on se suuri etu että ne 15 voidaan helposti meistää levymetallista ja ovat siitä syystä halpoja valmistaa. Tällainen kiinnityselin voidaan lisäksi helposti kiinnittää akselille, koska kiinnikkeet voivat olla pultteja, jotka kiinnityselimessä olevien reikien kautta kierretään vastaelimeen, jona esimerkiksi voi olla vastaava 20 kierrerei1illä varustettu kiinnityselin, tai jotka vastaelimessä olevien reikien kautta ulottuvat kiinnityselimeen, joka on sijoitettu sen toiselle puolelle. Lisäksi on osoittautunut, että kun kiinnityselimen keskiaukon ja akselin välissä on erittäin vähän välystä, mikä johtuu keskiaukon pienentymi-25 sestä kiinnityselimen kokoonpuristumisen takia, voi keskiauk-ko pienentyä siinä määrin, että kiinnityselimen sisäreunapintä puristuu tiiviisti akselin ympäri. Tämä kiinnitys voidaan saada aikaan helposti ja kätevästi ja se on näissä olosuhteissa niin luja, että kiinnityselimen ja akselin välisen liitok-30 sen kautta voidaan siirtää erittäin suuria vääntövoimia. On siis jopa mahdollista käyttää tällaisilla kiinnityselimillä varustettuja hihnapyöriä vetopyörinä vieläpä suurissa epäkes-kopuristimissa, jotka jokaisen iskun aikana ovat alttiita vääntövoimille, jotka vaihtelevat erittäin laajoissa rajois-35 sa ja siitä syystä vaativat että kiinnitysvaikutus on erit- 2 73052 täin tehokas.

Riittävän suuren vääntövoiman siirtämisen varmistamiseksi tällaisen kiinnityselimen ja akselimaisen elementin liitoksen kautta on kuitenkin välttämätöntä käyttää niin pieniä 5 välyksiä, joita ei käytännössä voida aikaansaada akseleiden ja kiinnityselinten massatuotannossa, ja käytännössä on osoittautunut että näitä tunnettuja kiinnityselimiä, riippumatta siitä käytetäänkö niitä vain kiinnityseliminä tai osina suuremmissa elementeissä, voidaan yleensä käyttää vain niissä 10 tapauksissa, joissa akselin halkaisija huomioonottaen on siirrettävä vain suhteellisen pieniä vääntömomentteja. Tästä syystä näitä kiinnityselimiä käytetään aniharvoin tänä päivänä, jos niitä yleensä käytetään.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan esitetyn-15 tyyppinen kiinnityselin, joka akselille tai muuhun akselin tapaiseen elementtiin kiinnittämisen jälkeen, ilman että tarvitaan mitään erityisen pieniä välyksiä, kykenee siirtämään tästä elementeistä tai siirtämään siihen paljon suurempia vääntömomentteja kuin mitä on mahdollista edelläesitettyjen 20 tunnettujen kiinnityselinten avulla, jopa sellaisten avulla, joissa käytetään hyvin pieniä välyksiä, ja joissa tämä voidaan saada aikaan menettämättä mahdollisuutta valmistaa kiin-nityselimet meistämällä tai jollakin muulla halvalla tavalla, jolloin samalla kiinnityselimen sovellutusalue laajenee huo-25 mattavasti.

Tämä on keksinnön mukaan saatu aikaan menetelmän avulla, joka ilmenee patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosasta.

Muun muassa on tällöin saatu aikaan se että taitteiden aiheuttaman kiinnityselimen sisäosien suuremman joustavuuden 30 ansiosta puristuksesta johtuva pääosan litistyminen kosketuspinnan suunnassa pienentää keskiaukkoa oleellisesti ja aiheuttaa tällöin sen että puristus levyn sisäreunapinnan ja akselimaisen elementin välillä on oleellisesti suurempi kuin edelläesitetyissä tunnetuissa kiinnityselimissä. Tämän lisäk-35 si kitkapinta levyn sisäreunan ja akselimaisen elementin vä- 3 73052

Iillä suurenee oleellisesti, usein enemmän kuin kaksinkertaistuu, mikä johtuu sisäreunan sik-sak- tai aaltomuodosta ja seurauksena tästä kitkavoimat suurenevat oleellisesti kiin-nityselimen ja akselimaisen elementin välillä. Tätä etua voi-5 daan lisätä edelleen koska keksintö mahdollistaa paksumman aineen käyttämisen kuin mitä tunnetuissa kiinnityselimissä on käytetty. Lopuksi levyn sisäreunapinnan sivureunat ovat kaltevat sen suunnan suhteen, johon vääntövoima pyrkii kiertämään akselilla olevaa kiinnityselintä. Kaikki nämä edut joh-10 tavat yhdessä siihen, että vaikkakin käytetään paljon suurempia välyksiä kuin mitä on mahdollista tunnetuissa elimissä, esimerkiksi vieläpä suuruusluokkaa noin 0,1 mm, kykenee keksinnön mukainen kiinnityselin siirtämään itsensä ja akselimaisen elementin välillä huomattavan paljon suurempia vään-15 tömomentteja kuin mitä on mahdollista edelläesitettyjen tunnettujen kiinnityselinten avulla ja tämä ilman mainittavampia lisäkustannuksia. Lisäksi sovellutusalue suurenee. Niinpä, kun tunnettuja kiinnityselimiä voidaan käyttää vain ympyrälieriön muotoisten akseleiden yhteydessä, voidaan keksin-20 nön mukaista kiinnityselintä käyttää muodoltaan mielivaltaisen akselin, kuten esimerkiksi soikion- ja monikulmionmuotois-ten akseleiden yhteydessä, joille elementti hyvin usein halutaan kiinnittää lujasti kiinnityselinten avulla.

Kiinnityselin voi sopivimmin olla lisäksi muotoiltu pa-25 tenttivaatimuksen 2 esittämällä tavalla, koska on osoittautunut että tällöin voidaan saada aikaan erityisen suuria säteen-suunnassa sisäänpäin suunnattuja kiinnitysvoimia.

Siinä tapauksessa että kiinnityselin on muotoiltu aikaisemmista rakenteista tunnetulla tavalla patenttivaatimuksen 30 3 lajimääritelmän mukaisesti, voi se lisäksi olla edullises ti muotoiltu patenttivaatimuksen 3 tunnusmerkkiosan mukaan, jolloin on osoittautunut että jopa käyttämällä paksua levy-metallia on mahdollista taata huomattava keskiaukon säteen-suuntainen pieneneminen ja siten suurin mahdollinen kosketus-35 paine kiinnityselimen ja akselimaisen elementin välillä.

4 73052 Tässä tapauksessa on edullisinta jos kiinnityselin on muotoiltu patenttivaatimuksen 4 mukaisesti, jolloin aukoista johtuva pääosan heikkeneminen on mahdollisimman pieni.

Siinä tapauksessa että kiinnityselin on muotoiltu pa-5 tenttivaatimuksen 5 lajimääritelmän mukaisesti on se lisäksi oleellisesti muotoiltu patenttivaatimuksen 5 tunnusmerkki-osan mukaisella tavalla, jolloin pääosan kokoonpuristaminen ei vain johda keskiaukon pienenemiseen, vaan samalla levyn ulkoreunan säteensuuntaiseen laajenemiseen, joka tässä tapa-10 uksessa myös on sik-sak- tai aallon muotoinen. Jos kiinnitys-elimen ulkoreuna on sijoitettu vastaavasti mitoitettuun syvennykseen tai ontelotilaan, joka on esimerkiksi akseliin kiinnitettävän käyttöelimen vanteessa, voi kiinnityselin tästä syystä sen lisäksi että se kiinnittyy akseliin suurel-15 la voimalla myös suurella voimalla puristua syvennyksen tai ontelotilan kehäseinämään, ja tästä syystä voi kiinnitys-elin sopivimmin yhdessä vastaavan, käyttöelimen toiselle puolelle sijoitetun kiinnityselimen kanssa varmistaa käyttöelimen lujan kiinnityksen akseliin ilman että kiristyselinten, 20 jotka useimmiten ovat pultteja, täytyy myös toimia käyttölaitteina.

Tämän keksinnön mukaisen kiinnityselimen eräs erityinen ja laaja sovellutusalue voidaan saada aikaan kun tämä lisäksi on muotoiltu patenttivaatimuksen 6 esittämällä ta-25 valla, koska kiinnityselin voi tässä tapauksessa toimia it-selukitsevana mutterina. Kun tällainen kiinnityselin tai mutteri kierretään kierteille kunnes se tulee kosketukseen toisen elementin kanssa ja sen jälkeen kun tietty kosketus-paine on saavutettu ja kun mutteria kierretään edelleen, pu-30 ristuu pääosan sisin osa toista elementtiä vasten ja johtuen tämän toimenpiteen aiheuttamasta keskiaukon pienentymisestä puristuvat keskiaukon kierteet aksiaalisuunnassa kuten myös säteensuunnassa kierteitä vastaan, jolloin tämän aiheuttamat kierteiden muodonmuutokset varmistavat kiinnityselimen ja 35 mutterin luotettavan kiinnipysymisen myös tärinää vastaan.

5 73052

Vaikkakaan ei ehdottoman välttämätöntä voi kiinnityselimen pääosan ulkoreuna tässä tapauksessa olla monikulmion muotoinen.

Lisäksi voi kiinnityselimen takapinta olla sovitettu vastaamaan sen etupinnan muotoa niin, että kaksi yhtäläistä kiinni-5 tyselintä voidaan asettaa toisiaan vastaan ainakin pääosin ulko-ja sisäreunoja pitkin. Yhdistämällä näin kaksi tai useampia kiin-nityselimiä on mahdollista saada aikaan hyvin suuri puristus-pinta yhdistettyjen kiinnityselimien ja akselimaisen elementin välillä, ilman että on välttämätöntä valmistaa kiinnityselimet Ί0 liian paksusta levyaineesta ja ilman että tarvitaan liian suuria voimia kiinnityselinyhdistelmän puristamiseksi kokoon.

Kiinnityselimen pääosan paksuus voi pienetä sisäosasta ulospäin, jolloin keskiaukon pienenemistä voidaan edistää puristusvoimien suurentamiseksi.

^ 3 Kiinnityselimen pääosa voi lopuksi olla varustettu lovilla sen vapaata ulkoreunaa pitkin, jolloin myös saadaan aikaan kiinnityselimen ulkoreunan huomattava laajeneminen sen kiinnittymisen varmistamiseksi syvennykseen tai ontelotilaan.

Kuv. 1 esittää tämän keksinnön mukaisen kiinnityselimen 20 erästä rakennemuotoa sivulta katsottuna,

Kuv. 2 leikkausta kahdesta kuvion 1 mukaista kiinnityselin-tä vastaavasta kiinnityselimestä, joka on sijoitettu akselille kiinnitettävän elementin kummallekin puolelle,

Kuv. 3 erästä toista tämän keksinnön mukaisen kiinnityseli-25 men rakennemuotoa päältä katsottuna,

Kuv. 4 leikkausta kuvion 3 kiinnityselimestä, joka kiinnitetään käytöelimen akselille ja joka on varustettu keskiosalla, joka sinänsä muodostaa kuviossa 3 esitetyn tyyppisen kiinnitys-elimen, 30 Kuv. 5, 6 ja 7 esittävät keksinnön mukaisen kiinnityseli men kolmatta rakennemuotoa edestä, sivulta vast, poikkileikkauksena,

Kuv. 8 ja 9 esittävät keksinnön mukaisen kiinnityselimen rakennemuotoa edestä vast, leikattuna, joka on muotoiltu itse-35 lukitsevaksi mutteriksi, 6 73052

Kuv. 10-12 esittävät keksinnön mukaisen kiinnityseli-men erästä toista rakennemuotoa edestä, sivulta vast, leikattuna ,

Kuv. 13 ja 14 esittävät rakennemuotoa, joka käsittää 5 kaksi yksikkönä yhdessä toimivaa keksinnön mukaista kiinni-tyselintä edestä vast, leikattuna,

Kuv. 15 ja 16 esittävät vastaavalla tavalla rakennemuotoa, joka käsittää kaksi yksikkönä yhdessä toimivaa keksinnön mukaista kiinnityselintä, 10 Kuv. 17 ja 18 kahta muuta tämän keksinnön mukaisen kiinnityselimen rakennemuotoa,

Kuv. 19 ja 20 esittävät edestä vast, leikattuna keksinnön mukaista kiinnityselintä, joka on sovitettu toimimaan välilevynä, ja 15 Kuv. 21 esittää leikkausta kuvioiden 19 ja 20 kiinni- tyselimestä, joka on sijoitettu pultille.

Kuviossa 1 esitetty kiinnityselin on ajateltu valmistettavaksi meistämällä levymetallista, mutta se voidaan myös valmistaa valamalla tai puristamalla sopivanmuotoises-20 ta aihiosta. Kiinnityselin käsittää pääosan 10, joka on suhteellisen litteän katkaistun kartion muotoinen ja joka jatkuu sisäänpäin suurin piirtein tasaisena keskiosana 12, jossa on keskiaukko 14 jonka halkaisija on sellainen että se liukusovitteella vastaa sen akselin halkaisijaa, jolle 25 kiinnityselin 10 on kiinnitettävä. Keskiosa 12 on varustettu useilla taitteilla 18, tässä tapauksessa kahdeksalla, jotka tasavälisin kulmavälein ulottuvat kiinnityselimen sisäreunasta 16 säteensuunnassa keskiosan 12 ja osittain pääosan 10 yli. Esitetyssä rakennemuodossa kukin taite 18 on 30 puristettu ulospäin ja on poikkileikkaukseltaan, kuten kuviossa 2 on esitetty, oleellisesti V-muotoinen, jonka syvyys pienenee säteensuunnassa ulospäin ja jonka sivureunat 20 konvergoivat samaan suuntaan. Keskiosan 12 sisäreunan pinta 16 on taitteiden 18 takia suurin piirtein sik-sak-35 muotoinen, kuten kuviossa 2 on esitetty, ja sen koko aksi- 7 73052 aaliulottuvuus on osa samasta sylinteripinnasta.

Esitetyssä rakennemuodossa kulloinkin kaksi kahdeksasta taitteesta 18 on vastakkain keskiaukon 14 kohdalla, mutta niiden lukumäärä voi olla toinen ja/tai niiden leveys keski-5 aukon 14 kohdalla pienempi niin, että kulloinkin kaksi vierekkäistä taitetta on yhdistetty reunapintaosan avulla, joka muodostaa osan renkaasta. Taitteet .18 voivat poikkileikkaukseltaan olla pyöreämpiä, mikä johtaa suurin piirtein aaltomaiseen reunapintaan.

10 Keskiosa 12 on kulloinkin kahden taitteen 18 välissä ja lähellä sen siirtymäaluetta 22 pääosaan 10 varustettu pultti-reiällä 24 tai 26, joista joka toinen 24 on tavallinen reikä ja joka toinen 26 kierteinen.

Pääosan 10 takapinnassa on sen kehää pitkin kulkeva sä-15 teensuunnassa ulottuva vastepinta 40, kuv. 2.

Kuviossa 2 on esitetty kuinka kahta kiinnityselintä 28 ja 30, jotka kumpikin vastaavat kuviossa 1 esitettyä, mutta joita on kierretty 45°:tta toistensa suhteen, voidaan käyttää hihnapyörän 32 kiinnittämiseksi akselille (ei esitet-20 ty), josta hihnapyörästä vain sisin osa on esitetty. Hihna-pyörän 32 sisäosa on kummaltakin puolelta varustettu syvennyksellä 34, joiden väliin jää levymäinen keskiosa 36, jossa on keskiaukko 38, jonka halkaisija sopivimmin liukusovit-teella vastaa akselin halkaisijaa, vaikkakin se voi olla 25 suurempi. Kiinnityselimet 28 ja 30 sijoitetaan kumpikin omaan syvennykseensä 34 siten, että niiden vastepinta 40 on kosketuksessa keskiosan 36 kanssa. Edelläesitetystä kiin-nityselimien 28 ja 30 välisestä keskinäisestä kulmakierros-ta johtuen on kukin sileä reikä 24 kuvion 2 ylemmässä kiin-30 nityselimessä 28 samalla viivalla alemman kiinnityselimen 30 kierteisen reiän 26 kanssa ja hihnapyörän keskiosa 36 on myös varustettu tavallisilla rei'illa 42, jotka on samalla viivalla reikien 26 kanssa. Tästä syystä voidaan kiinnityselimen 28 kuhunkin sileään reikään 24 sijoitettu Allen-35 ruuvi tai pultti 44, joka menee hihnapyöräosan 36 vastaavan 8 73052 reiän 42 läpi, kiertää alemmassa, kiinnityselimessä 30 olevaan vastaavaan kierteiseen reikään 26, kuv. 2.

Kun pultit 44 on kierretty kierteisiin reikiin 26 vain niin pitkälle että elimet 28, 30 ja 32 pysyvät koossa, voi-5 daan hihnapyörä 32 yhdessä kiinnityselinten 28 ja 30 kanssa työntää vastaavalle akselille. Kun hihnapyörä 32 on oikeassa kohdassa akselilla kiristetään pultteja 44, jolloin kahden kiinnityselimen 28 ja 30 keskiosat 12 puristuvat yhteen ja puristusvoima vaikuttaa kunkin pääosan 10 sisäreunan lä-10 heisyydessä. Tällöin kummankin kiinnityselimen 28 ja 30 pääosa 10 pyrkii litistymään, mikä aiheuttaa siirtymäalueen 22 ja siis myös keskiosan 12 säteensuuntaisen kutistumisen, jolloin keskiaukon 14 halkaisija jossakin määrin pienenee. Tämän takia kiinnityselimet 28 ja 30 puristuvat akselin ympä-15 ri ja siis kiinnittyvät siihen. Keskiosa 12 puristuu kokoon taitteiden 18 takia, jotka myös puristuvat kokoon jossakin määrin poikkisuunnassaan ja tästä syystä pultteja 44 kiristämällä saadaan aikaan paitsi oleellinen ja haluttu keskiaukon 14 pieneneminen myös se että sen reunapinnat 16 puris-20 tuvat akselia vastaan hyvin suurella voimalla. Koska kosketuspinta levyn sisäreunapinnan 16 ja akselin välillä on lisäksi suuri reunapinnan 16 sik-sak-muodon ansiosta, johtaa jopa hyvin vähäinen pulttien 44 tiukentaminen siihen, että kiinnityselinten 28 ja 30 ja siis hihnapyörän 32 ja akselin 25 kautta voidaan siirtää varsin suuria vääntövoimia ja sitä suurempia mitä tiukemmin pultteja 44 kiristetään. Myös se seikka että sik-sak-muotonsa ansiosta levyn sisäreunapinnas-sa 16 on tasoja, jotka ovat vinossa akselin kautta kulkevien säteensuuntaisten tasojen suhteen, estää liukumista akselin 30 ja sisäreunapinnan 16 välillä, mikä puolestaan lisää siirrettävää vääntövoimaa.

Kuviossa 3 on esitetty kiinnityselin 46, joka eroaa kuviossa 1 esitetystä siinä että taitteet 18 ulottuvat vain keskiosan 12 yli, kun taas pääosassa 10 on kutakin taitetta 35 18 vastapäätä aukko 48. Näiden aukkojen 48 ansiosta on pää- 9 73052 osan 10 litistyminen yksinkertaisempaa kuin kuvion 1 esittämässä tapauksessa jossa taitteet 18 ulottuvat osittain pääosan 10 yli. Kuviossa 3 esitetty rakennemuoto on tärkeä pääasiassa sellaisten kiinnityselinten yhteydessä, jotka on 5 tarkoitettu pienille akselihalkaisijoille.

Kuviossa 4 on esitetty miten kuviossa 3 esitetyn tyyppistä kiinnityselintä 46 voidaan käyttää elementin 52 kiinnittämiseksi akseliin 50, jonka elementin keskiosa 54 on muotoiltu kiinnityselimeksi, joka vastaa kiinnityselintä 46, 10 joka menee elementin 52 keskiosaa 54 vastapäätä muodostettuun syvennykseen 56. Keskiosaa 54 ja kiinnityselintä 46 puristetaan toisiaan päin pulttien 58 avulla, jotka menevät kiinnityselimessä 46 sen taitteiden 18 välissä olevien sileiden reikien 24 läpi ja jotka kierretään keskiosassa 54 15 oleviin vastaaviin kierteisiin reikiin. Vaikka esitetty kiinnityselin 46 on varustettu kahdeksalla reiällä 24 tarvitaan vain neljä kierteistä reikää elementin 52 keskiosassa 54 .

Kuviot 5-7 esittävät kiinnityselintä 60, joka käsittää 20 pääosan 10, joka ulottuu elimen ulkokehästä sen keskiauk-koon 14. Taitteet 18 ulottuvat pääosan 10 koko leveydelle ja ne ovat poikkileikkaukseltaan yhtäläiset koko pituudeltaan. Pääosa 10 on keskiaukon 14 läheisyydessä ja taitteiden 18 välissä varustettu paksunnoksilla 62, jotka muodos-25 tavat eteenpäin suunnattuja kosketuspintoja pulttien tai ruuvien kantoja ja/tai muttereita varten, jotka sijoitetaan sileisiin ja/tai kierteisiin reikiin 24 ja jotka toimivat kiristyseliminä. Tällä rakennemuodolla on se etu ettei pääosan 10 litistyminen vain aikaansaa sen keskiaukon 30 14 kutistumista, vaan saman verran myös sen kehän laajene mista, jotka syystä tällainen kiinnityselin tai sopivimmin kaksi tai useampia yhdessä on erityisen sopiva asennettavaksi navalla varustetun elementin akselille, jonka keskiaukon halkaisija on suurempi kuin akselin halkaisija. Niin-35 pä esimerkiksi navan porauksen kumpaankin päähän voidaan 10 73052 sijoittaa kaksi yhdessä toimivaa kiinnityselintä 60. Täten voidaan saada aikaan elementin kiinnitys akseliin, joka on yhtä tehokas kuin yleensä käytetty kokoonpuristettava kartio-mainen väliholkki. Tässä yhteydessä on huomattava että pak-5 sunnokset 62 voidaan korvata välilevyillä, joissa on kartio-mainen alapinta.

Kuviot 8 ja 9 esittävät tämän keksinnön mukaista kiinni-tyselintä, joka on itselukittuva mutteri 64. Myös tässä tapauksessa kartiomainen pääosa 10 ulottuu keskiaukosta 14 eli-10 men kehään asti. Tämä kehä on monikulmion, nimittäin kuusion muotoinen kuten mutterit yleensä, mutta se voi myös olla ympyränmuotoinen esimerkiksi siinä tapauksessa että mutteria on käsiteltävä käsin.

Verrattuna edellä esitettyihin rakennemuotoihin, joissa 15 taitteet 18 on puristettu eteenpäin pääosasta 10 ja jotka ovat poikkileikkaukseltaan pääasiassa V-muotoisia pyöristettynne pohjaosineen, on kuvioissa 8 ja 9 esitetty mutteri sitävastoin varustettu pääosasta 10 taaksepäin puristetuilla taitteilla 18, joita rajoittavat kaltevat sivuseinämät 66 ja 20 68, jotka on yhdistetty keskenään ulkoseinämällä 70 niin, että niiden poikkileikkaus on pääasiassa U-muotoinen, mutta joiden sivut ovat kaltevat ja joissa on suhteellisen äkkijyrkkä siirtymäalue sivujen ja U:n pohjan välillä. Kunkin taitteen 18 sivuseinämät konvergoivat säteensuunnassa ulos-25 päin ja niiden leveys pienenee samaan suuntaan niin, että kolme seinämää 66, 68 ja 70 konverngoi kärjeksi monikulmion kulmassa. Lisäksi on keskiaukon 14 kohdalla väli kunkin vierekkäisen taitteen 18 välillä. Tämän muodon avulla saadaan keskiaukossa 14 suhteellisen pitkä pinta, joka voidaan hyvin 30 varustaa kierteellä 72.

Mutterin 64 takapuolella, vasemmalla kuviossa 9, on ak-siaalisuuntainen ulkoseinämä 74, joka seuraa mutterin ulkokehää ja on siis myös ulkopinnastaan kuusion muotoinen, vaikka sen sisäpinta on ympyräsyIinterin muotoinen. Seinämän 74 35 vapaa päätypinta muodostaa mutterin tai kiinnityseiimen 60 1 1 73052 säteensuuntaisen vastepinnan 46.

Tällainen mutteri 64 voidaan esimerkiksi mutteriavaimen avulla kiertää kierteiselle elimelle, esimerkiksi kiertein varustetun akselin tai pultin päähän, ja se toimii tavalli-5 sena mutterina kunnes sen vastepinta 46 kohtaa sen elementin pinnan, joka kiinnitetään mutterin avulla. Kun mutteria tämän jälkeen kiristetään tulee pääosan 10 sisäreuna 16, johtuen sen kierteistä ja kierreyhteydestä ulkopuolisen kierteen kanssa siirtymään aksiaalisuunnassa kosketuspintaa 46 10 kohti, jolloin pääosa 10 litistyy jonkin verran ja sen kes-kiaukon halkaisija pienenee. Koska pääosa 10 vastustaa kokoonpuristumista syntyy erityisen suuri aksiaalinen paine mutterin kierteiden 72 ja sen elimen kierteiden välillä, jolle mutteri on kierretty, ja samalla kierre 72 puristuu 15 säteensuunnassa sisäänpäin suurella voimalla niin, että syntyy voimakas säteensuuntainen puristus näiden elinten kierteiden välillä, mikä johtaa kierteiden yleensä elastiseen deformoitumiseen, joka lukitsee ne yhteen. Tällainen mutteri, joka massatuotannossa voidaan valmistaa samalla tavalla kuin 20 normaalimutteri, on osoittautunut halvemmaksi valmistaa ja tehokkaammaksi kuin tähän asti tunnetut itselukittuvat mutterit .

Myös kuvioiden 10-12 mukaisessa rakennerauodossa ulottuu pääosa 10 keskiaukosta 14 elimen ulkokehään asti, mutta tätä 25 rakennemuotoa voidaan myös soveltaa kiinnityselimiin, joissa on litteä keskiosa. Pääosan 10 etupuoli on varustettu tasa-lukuisella määrällä ripoja 76 ja 78, joista joka toinen 76 on poikkileikkaukseltaan suurin piirtein suorakaiteenmuotoinen ja kiilamainen pituussuunnassaan niin, että sen suurin 30 korkeus on keskiaukon 14 kohdalla. Ripojen 76 sivuseinämät 80 ovat siis suurin piirtein kohtisuorassa pääosaa 10 vastaan, mutta ne voivat myös muodostaa toisen kulman sen kanssa. Muut rivat 78 ovat poikkileikkaukseltaan likimain puolisuun-nikkaanmuotoiset ja leveimmillään pohjaosastaan ja ovat myös 35 suurin piirtein kiilamaiset pituussuunnassaan. Niiden kalte- 12 73052 vat sivuseinämät 82 ulottuvat alaspäin pääosan 10 yläpinnan alapuolelle ja niiden teoreettinen kulku 10' on esitetty kuviossa 12 katkoviivoilla niin, että kunkin rivan 78 kummallekin puolelle syntyy suurin piirtein V-muotoinen ura 84, 5 jonka seinämää 82 vastapäätä oleva seinämä 86 on kohtisuorassa pääosan 10 yläpintaa vastaan ja jonka pohja sijaitsee alempana kuin yläpinta 10'. Kunkin rivan 78 alaosassa on V-muotoinen ura 88, jonka pohja on korkeammalla kuin pääosan 10 yläpinta 10'. Kukin ripa 78 muodostaa siis tälle keksinnölle 10 tunnusomaisen taitteen ja sallii sen, että kun kiinnityselin-tä puristetaan aksiaalisesta kokoon työntyy pääosan 10 sisäreuna 16 voimakkaasti sisäänpäin. Rakennemuodossa olevat rivat 76 aiheuttavat erityisesti sen, että saadaan aikaan varsin suuret kosketus- tai kitkapinnat kiinnityselimen ja kiin-15 nityselimen vastaanottavan akselin tai vastaavan välillä.

Kuvioissa 13 ja 14 esitetyssä kummassakin kiinnityseli-messä 98 vastaa vastepinta 40 pääosan 10 ulointa aluetta 90. Kukin vastepinta 40 muodostaa siis osan katkaistusta kartiosta, joka vastaa sitä seuraavaa pääosan yläosaa 10, mutta vas-20 tepinta 40 kuten myös ulkoalue 90 voivat olla säteensuuntai-sissa tasoissa. Lisäksi on kunkin kiinnityselin 98 takaosa keskiaukon 14 reunan 16 läheisyydessä, esimerkiksi kolmen vierekkäisen taiteparin 18 välissä varustettu ulokkeilla 92, jotka ovat niin pitkiä, että niiden vapaat pinnat 94 kosket-25 tavat sen taakse sijoitetun kiinnityselimen 10 sisintä osaa, joka elin on sama-akselinen ensimmäisen elimen kanssa ja joilla elimillä on keskenään yhdensuuntaiset taitteet 18, kuten kuviossa 14 on esitetty. Tämän seurauksena nämä kaksi kiinni-tyselintä 98 muodostavat yksikön ja kun takimmaisen kiinni-30 tyselimen 98 vastepinta 40 koskettaa vastepintaa aiheuttaa etumaisen kiinnityselimen 98 keskiaukon 14 lähellä vaikuttava aksiaalinen puristusvoima kummankin kiinnityselimen 98 tasaisen kokoonpuristumisen ja litistymisen. Nämä kaksi (tai useammat) kiinnityselintä toimivat tästä syystä yhtenä kiinnitys-35 elimenä, jolla on kosketus- tai kitkapinta, joka toimii yh- 13 73052 dessä vastaavan akselin tapaisen elementin kanssa, ja on kaksi kertaa suurempi kuin yksittäisen kiinnityselimen pinta, jolloin nämä kaksi kiinnityselintä 98 tarvitsevat huomattavasti pienemmän aksiaalisen puristusvoiman tietyn litistymi-5 sen aikaansaamiseksi kuin yksi ainoa paksuudeltaan kaksinkertainen kiinnityselin.

Tässä yhteydessä on luonnollisesti otettava huomioon että myös pinnat 94 ja 96 voivat sijaita säteensuuntaisissa tasoissa ja esitetty rakennemuoto voi lisäksi olla sopeutet-10 tu sellaisia kiinn.ityselimiä varten, jotka pääosan 10 lisäksi käsittävät myös litteämmän keskiosan.

Kuvioissa 15 ja 16 on esitetty toinen kaksi kiinnitys-elintä 100 käsittävä yksikkö, joita elimiä voidaan sijoittaa peräkkäin tarpeeksi monta kappaletta, jolloin yksikkö voi var-15 mistaa erityisen suuren kitkapinnan kitkaelinten ja akseli-maisen elementin välillä käyttämällä puristuspainetta, joka verrattuna saatuun kokonaiskitka-alueeseen on suhteellisen pieni.

Kumpikin kiinnityselin 100 käsittää ainoastaan pääosan 20 10 taitteineen 18, mutta vastaava yksikkö voi käsittää kiin- nityselimiä, joissa pääosan 10 lisäksi on litteämpi, sopi-vimmin tasainen keskiosa, joka vastaa kuvioissa 1 ja 2 esitettyä keskiosaa 12. Kuvioissa 15 ja 16 esitetyssä rakenne-muodossa on taitteet 18 muotoiltu niin, että kulma niiden 25 takapintojen 102 välillä on hieman pienempi kuin niiden etupintojen 104 välinen kulma niin, että taitteet 18 eivät estä läheistä kosketusta pääosien 10 välillä, eivätkä voi estää taitteiden kokoonpuristamista kiinnityselimiä 100 litistettäessä .

30 Kuviossa 17 on esitetty kiinnityselin 106, jonka pää osan 10 ulkoreuna on varustettu lovilla 108, jotka varmistavat että elimen kokoonpuristaminen aiheuttaa keskiaukon 14 pienentymisen lisäksi ulkoreunan oleellisen laajentumisen. Sopivimmin kaksi kiinnityselinparia 106, jotka parit on suun-35 nattu vastakkaisiin suuntiin, on hyvin sopiva lujan kiinni- 14 7 3 0 5 2 tyksen aikaansaamiseksi akselin ja akselia ympäröivän putkimaisen elementin välillä, kun kiinnityselinparit sijoitetaan elementtien väliseen tilaan. Tämä mahdollistaa esimerkiksi yksinkertaisten hihnapyörien muodostamisen, jotka sinänsä 5 käsittävät ainoastaan hihnapyörän vanteen.

Kuviossa 18 on esitetty kuinka tämän keksinnön mukainen kiinnityselin 110 myös voidaan muodostaa elementin kiinnittämiseksi monikulmion muotoiseen akseliin tai akselitappiin, joka esitetyssä rakennemuodossa on neliönmuotoinen.

10 Kuvioissa 19-21 on lopuksi esitetty tämän keksinnön mu kainen kiinnityselin 112, joka on sovitettu käytettäväksi pultinkannan tai mutterin välilevynä. Tämä kiinnityselin käsittää pääosan 10, keskiosan 12 ja taaksepäin taitetut taitteet 18. Keskiaukon 14 reunan 16 halkaisija vastaa liukuso-15 vitteella vastaavan pultin 114 halkaisijaa, kuv. 21. Vaste-pinta 40 on suhteellisen terävä, mutta se voi myös olla jonkin verran viistottu. Välilevy 112 sijoitetaan pultin varren 116 ympäri ja kiristämällä pulttia sen mutterin muotoisen kannan 118 avulla puristuu välilevy kiinni pultinkannan 20 sisäpinnan ja elementin 120 ulkopinnan väliin, joka elementti 120 kiinnitetään toiseen (ei esitettyyn) elementtiin pultin 114 avulla. Kiinnittämällä välilevy 112 se puristuu kokoon, jonka seurauksena sen sisähalkaisija pienenee, jolloin pultin varteen 116 kiinnittynyt välilevy 112 samalla puris-25 tuu voimakkaasti elementin 120 ulkopintaa vastaan, joka tunnetulla tavalla estää välilevyn kiertymisen. Tällainen välilevy estää siis huomattavasti paremmin pultin löystymistä kuin tunnetut välilevyt, jopa joustovälilevyt.

Välilevy 112 voidaan myös asentaa pultin kierteistetyn 30 osan ympäri mutterin ja elementin väliin ja aikaansaa täten sen lisäedun, että se on puristettuna kiinni pulttiin eikä voi kiertyä sen suhteen.

Kuten edelläesitetystä ilmenee voi tämän keksinnön mukainen kiinnityselin olla rakenteeltaan monenmuotoinen osit-35 tain sen sovellutuksesta riippuen ja myös monella muulla ta- 15 73052 valla kuin mitä piirustuksissa on esimerkkeinä esitetty tai edellä on selitetty. Lisäksi on edellä esitetty vain muutama tämän keksinnön mukaisen kiinnityselimen monista sovellutusalueista.

5 On erityisesti huomattava että vaikkakin useimmissa ta pauksissa pultteja käytetään kiristyseliminä kiinnityselimen kokoonpuristamiseksi voidaan käytännössä käyttää monia muita kiristyselimiä.. Niinpä kuvioissa 8 ja 9 esitetyn mutterin 64 yhteydessä muodostavat kiristyseiimet pultin kierteistä, jol-10 le mutteri kierretään ja kuvioissa 19-21 esitetyn välilevyn 112 yhteydessä ne muodostuvat pultinkannasta tai mutterista. Muttereita, esimerkiksi laippamuttereita, voidaan myös käyttää kiristyseliminä tämän keksinnön mukaisten kiinnityselin-ten kokoonpuristamiseksi, joita käytetään käyttöelementtien 15 kiinnittämiseksi akseliin, tai muita elementtejä, jotka kykenevät puristamaan kiinnityselimen keskiosaa 12 tai pääosan 10 sisäreunaa, jotka kiristyselimet voivat muilta osin olla riippumattomia itse kiinnityselimestä.

Claims (6)

16 73052 * Patenttivaatimukset;

1. Kiinnityselin, joka on tarkoitettu yksittäiseksi elimeksi, osaksi toisesta elementistä, tai...välielimeksi, ja . kiinnitettäväksi akselimaiseen elementtiin, esimerkiksi sy- 5 linterin tai. monikulmion muotoiseen akseliin ja joka käsittää maljamaisen levyn (10 tai 10, 12), joka on varustettu keskiaukolia (14), joka sekä aksiaalisesti että säteensuun-nassa vastaa akselimaista elementtiä, sekä keskiaukon (14) ulkopuolella olevalla suurin piirtein kartiomaisella pää-10 osalla (10), joka ulkokehäänsä pitkin on tarkoitettu tuettavaksi aksiaalisuunnassa. vastaelimen (esimerkiksi 36, 52 tai . 120) avulla, joka pääosa (10) on sovitettu lähinnä keskiaukkoa (14) olevasta reunastaan (.16 tai 22) puristettavaksi aksiaalisesti puristuselinten (44, 58 ja 114, .118) avulla 15 säteettäisen tason suunnassa pääosan (10) ulkokehää kohti, tunnettu siitä, että levyn (10 tai 10, 12) osa (10 tai 12)., joka rajoittaa keskiaukkoa (14), on varustettu taitteilla (18), jotka tekevät keskiaukkoa (14) rajoittavan levyn sisäreunapinnan (16) sik-sak- tai aallon muotoiseksi, ja joi-20 den taitteiden väliin jää välimatkan päähän keskiaukosta (14) tasaisia taittamattomia levyosia.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnityselin, t u n-n e t t :u siitä, että kunkin taakse-, tai eteenpäin ulkonevan taitteen (18) poikkileikkaus ön likimain V-muotoinen 25 ja että sen sivuseinäraät (20) konvergoivat keskiaukosta (14) poispäin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen.kiinnityselin, joka on sitä tyyppiä, jossa on keskiaukkoa (14) ympäröivä keskiosa (12) ja joka on. vähemmän kartiomainen kuin pääosa (10), 30 sopivimmin tasainen,; tunnettu siitä, että taitteet (18) ulottuvat suurin piirtein säteensuuntaisesti. keskiosan (12) yli viimeksimainitun ja pääosan .(10) ylimenoalueelle (22); asti, joka pääosa (.10) on varustettu kutakin taitetta (18). vastapäätä olevalla, ylimenoalueesta (22) ulospäin suun-35 natulla aukolla (48) . 73052 17

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kiinnityselin,. tunnettu siitä, että kunkin: aukon (14) ulospäin suunnatut sivureunat konvergoivat pääosan (10) .ulkokehän suuntaan.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kiinnityselin, jossa 5 on pääosan (10) ulkoreunan muodostava ulkoreuna, joka muodoltaan, vastaa keskiaukkoa (14) ja jossa pääosa (10) ulottuu keskiaukon .(14) ja ulkoreunan välille, tunnettu siitä, että kukin taite (18) on poikkileikkaukseltaan suurin piirtein V-muotoinen ja ulottuu keskiaukosta (14) ulkoreunaan 10 asti ja että kunkin .taitteen (18) sivureunat ovat joko yhdensuuntaiset tai divergoivat keskiaukosta (14) poispäin.

6. Patenttivaatimuksen 1. tai 2 mukainen kiinnityselin, joka on varustettu ympyrämäisellä keskiaukolla (14) ja jossa pääosan (10) sisäreuna (16) on ainakin suurin piirtein keski- 15 aukon .(14) reunan (16) kohdalla, t u n n e t t u, siitä, että keskiaukon (14) reunapinta (16) on varustettu kierteillä. 18 73052 Patentkrav;