FI72860C - Koherent sjaelvuppbaerande stycke rynkat och sammanpressat flexibelt slangformigt hoelje och foerfarande foer dess framstaellning. - Google Patents

Description

72860

Koossapysyvä itsensä kannattava pätkä rypytettyä ja kokoon-puristettua taipuisaa letkumaista päällystä ja menetelmä sen valmistamiseksi

Koherent självuppbärande stycke rynkat ooh sammanpressat flexibelt slangformigt hölje och förfarande för dess fram-ställning

Keksinnön kohteena ovat rypytetyt päällyspätkätuotteet ruokatavaraa varten, menetelmä niiden valmistamiseksi, ja varsinkin suuren koossapysyvyyden omaavat päällyspätkät, joissa jokaisen pätkän ryppyjen välistä kokonaiskoossapysy-vyyttä on parannettu kohdistamalla pätkään sitä rypytettäessä kiertovoima suunnassa, joka on päinvastainen siihen kiertovoimaan nähden, joka kohdistetaan pätkään sitä valmistavan rypytyslaitteen avulla.

Nykyaikaisten makkaratuotteiden valmistus on historiallisesti kehittynyt eläinten suolipituuksien täyttämisestä käsin lihatuotteilla tuotteen valittujen pituuksien tai lenkkien muodostamiseksi jatkokäsittelyä, kuten savustamista, kypsentämistä tai keittämistä taikka vähittäiskauppaa varten. Nykyaikaisen makkaratuotteen valmistuksessa käytetään teollisuudessa laajalti taipuisia letkumaisia synteettisiä kelmupäällyksiä sellaisten tuotteiden kuten nakki-makkaroiden, lenkkimakkaroiden, bologna-, salamimakkaroiden ja erityyppisten meetvurstien valmistuksessa, samoin kuin jauhettujen ja rouhittujen lihatuotteiden, kuten hamburger-makkaroiden ja kananpoikaistuotteiden pakkaamisessa.

Päällykset, joihin tämä keksintö erikoisesti kohdistuu, ovat synteettisistä materiaaleista tehtyjä päällyksiä, jotka voidaan rypyttää itsensä kannattavaksi pätkäksi, jolloin toisin sanoen on kysymys päällysmateriaaleista, joille on ominaista jonkin asteinen synnynnäinen koossapysyvyys. Rajoittamatta millään tavoin edellä esitetyn selityksen yleispätevyyttä kuuluvat tällaisiin materiaaleihin regeneroitu selluloosa, selluloosajohdannaiset, amyloosi, alginaa-tit, kollageeni, mikrohuokoiset muovikelmut ja polyetyleeniä ja polyvinylideeniklorodia olevat kelmut jne., jolloin erikoisen edullisina pidettyjä materiaaleja ovat regeneroitu 2 72860 selluloosa ja sei luloosa johdannaiset. Letkun laakaleveydet ovat rajoissa noin 20...noin 33 mm, ja letkun seinämän paksuudet ovat rajoissa noin 0,027...noin 0,031 mm.

Käsittelyn, pakkaamisen, varastoinnin, kuljetuksen ja käytön mukavuuden takia rypytetään ja puristetaan kokoon suhteellisen pitkät, noin 10...50 m pituiset letkunpätkät noin 15...noin 60 cm pituisiksi pätkiksi. Tämän alan varhaisvaiheessa nämä synteettiset päällykset rypytettiin käsin, vaikkakin jonkin verran lyhyempinä kokonaispituuksina käyttämällä rypytysmenetelmiä, joita on perinteellisesti käytetty luonnollisten eli eläinsuolipäällysten rypyttämiseksi.

Päällysten akselinsuuntainen lyhentäminen eli rypyttäminen tehdään periaatteessa moninkertaisesti taittamalla tai laskostamalla letkun seinämiä enemmän tai vähemmän haitari-maisesti, kokoamalla täyteenpuhallettu letku laskoksiksi ja kohdistamalla siihen sitten aksiaalinen kokoonpuristava voima näiden laskosten sullomiseksi yhteen siten, että muodostuu tiivis itseensä sitoutuva koossapysyvä rakenne. Tunnettujen konerypytysmenetelmien mukaan saatetaan letku kulkemaan onton karan ylitse, jonka läpi puhalletaan ilmaa, letkun täyttämiseksi, ja painetaan ulokkeita, nokkia, ketjuja, pyöriä, tms. rypytyselementtejä letkuun jatkuvasti tämän pituusakselin suunnassa letkun rypyttämiseksi ja sen puristamiseksi kokoon myötävää pidätysvoimaa vastaan.

Korkealaatuisten päällyspätkien tehokas valmistus on kehittynyt sellaisenaan erikoisalaksi, joka seuraa ja itse asiassa joskus jopa johtaakin automaattisen makkaranvalmistuksen jatkuvaa kehittymistä ja edistymistä. Automaattiset täyttö- ja lenkityskäsittelyt edellyttävät tarkasti valmistettuja päällyspätkiä, joilla on jatkuvasti luotettava rakenteellinen koossapysyvyys, niin että päällys varmasti kestää eikä näin ollen aiheuta tuotannon keskeytyksiä ja menetyksiä. Pätkien on oltava suorat, koossapysyvät, taipumiseen nähden jäykät, eikä niissä saa olla mitään pieniä 3 72860 reikiä eikä rakenteellisia heikkouksia, jotka täyttämisen aikana voisivat aiheuttaa rikkoutumista. Lisäksi on tärkeää, että pätkien sisäaukot ovat riittävän suuret ja sileät, niin että ne helpottavat nopeaa täyttämistä nykyaikaisessa automaattisessa täyttölaitteistossa.

Laatuehdot, joiden mukaan rypytettyjen päällyspätkien menestyksellistä valmistusta arvostellaan, ovat seuraavat: (a) Letkumateriaalia ei saa vahingoittua, (b) valmiin pätkän on oltava suora, (c) pätkän on oltava koossapysyvä, niin että se toisin sanoen ei murskaudu tai rikkoudu käsittely- ja pakkaus-rasitusten vaikutuksesta, (d) pätkän on suoristuttava rypytyksestään tasaisesti ja pehmeästi, kun siihen kohdistetaan vakio täyttövoima, (e) pätkän valmistuksen on oltava taloudellinen, ja (f) pätkä on voitava jatkuvasti ja toistettavasti valmistaa vastaamaan valittuja standardeja.

Yritykset saavuttaa nämä tavoitteet ja täyttää vaatimukset, jotka kohdistetaan rypytetyn päällyspätkän menestykselliseen tuotantoon, ovat kehittäneet useita teknisesti sofistikoituja rypytysmenetelmiä ja -laitteita, jotka on selitetty esim. US-patenttijulkaisuissa 3 779 284 (Turns), 3 695 901 (Winokur), 3 704 483 (Urbutis ja kumpp) ja 3 461 484 (Arnold), jotka kaikki edustavat tunnetun tekniikan yleistä tasoa, joka liittyy tähän keksintöön. Nykyaikaisemmat kehit-tymisasteet on esitetty rypytysmenetelmissä, jotka on selitetty US-patenttijulkaisuissa 3 988 804 (Regner ja kumpp) ja 4 210 981 (Story).

Edellä selitettyjen tavoitteiden ja ehtojen eräänä tärkeim-. pänä tekijänä on koossapysyvyyden laatu, jolloin rypytetyn pätkän kestävyys eli koossapysyvyys itsensä kannattavana tuotteena on erikoisen tärkeää siinä tapauksessa, että näitä pätkiä tullaan käyttämään automaattisessa ruokatavaran täyt-tölaitteistossa, esim. koneistossa, jota käytetään sellais- 4 72860 ten ruokatavaratuotteiden, kuten nakkimakkaroiden ja muiden senkaltaisten valmistuksessa. Rypytetyn pätkän irroittuminen tai katkeaminen ennen kuin se asennetaan täyttösarvelle tekee pätkän täysin sopimattomaksi tällaisessa automaattisessa täyttölaitteistossa käytettäväksi. Näin ollen rypytetyksi päällyspätkäksi muotoiltavan letkumaisen ruokatavara-päällyksen mikään käsittely ei saa vaikuttaa haitallisesti koossapysyvyyteen, vaan sen on pikemminkin suuntauduttava tämän koossapysyvyyden parantamiseen. Keksintö parantaa päällyspätkän koossapysyvyyttä kohdistamalla siihen ylimääräinen kiertovoima vastakkaiseen kiertosuuntaan ei ainakaan sanottavasti pienemmällä pyörähdystaajuudel la kuin sillä peruski ertovoimal la on, jonka rypytyslaite kohdistaa päällykseen.

Ennen tätä keksintöä on yleisenä rypytyskäytäntönä ollut kiertää rypytettyä pätkää samaan suuntaan kuin rypytysrullat kiertävät sitä, mutta kiihtyvällä nopeudella. Rypytysrullat muodostavat pätkään kierteen, jonka pyörähdystaajuus on 1...2 kierrosta rypytettävän päällyksen jokaista noin 25 metrin pituutta kohden. Nykyinen käytäntö ennen tätä keksintöä on ollut suurentaa tämä rullien pätkällä antama kiertyminen taajuuteen 1 kierros päällyspituuden 1,5...3 metrin pituutta kohden.

Tämän keksinnön mukaan parannetaan päällyspätkän koossa-pysyvyyttä muuttamalla rypytyskäsittelyä siten, että minkä tahansa mekanismin avulla aikaansaatu ylimääräinen kiertyminen tapahtuu päinvastaiseen suuntaan kuin rypytyslai tteen päällykseen kohdistama kiertyminen, jolloin pyörähdystaajuus ei ainakaan ole sanottavasti pienempi kuin, tavallisesti suunnilleen yhtä suuri kuin ja joskus suurempikin kuin tähän asti tavanomaisesti käytetyt pyörähdystaajuudet. Tämän keksinnön mukainen rypytysmenetelmä antaa tulokseksi koossa-pysyvän itsensä kannattavan rypytettyä ja kokoonpuri stettua taipuisaa letkua olevan päällyspätkän, jossa on kuvio rypytettyjä laskoksia, joiden joukossa päälaskokset seuraavat 5 72860 pääasiallisesti jatkuvaa kierukkamaista rataa, ja päällyksessä on sen päästä päähän ulottuva päällekkäinen progressiivinen kierukkamainen kierre, jolla on sama suunta kuin kierukkamaisella radalla.

Päällyspätkän koossapysyvyys määritetään mittaamalla taivu-tusmomentti suureena Nm pätkän murtuessa. Päällyspätkä sijoitetaan kahden pohjalevyyn kiinnitetyn kannatusulokkeen varaan, joissa on V-lovet, ja joiden välinen etäisyys (D) on noin 80...90 % kokeiltavan päällyspätkän pituudesta. Puristuselementti, jossa on V-lovilla varustetut tangot etäisyyden D päästä toisistaan, joka on pienempi kuin noin 10 cm, lasketaan keskeisesti päällyspätkän päälle. Kehitetään alaspäin suuntautuva puristusvoima käsikäyttöisellä kädensija-, hammastanko- ja hammaspyöräniveiistön avulla voiman mittariin kuten Hunter Force Indicator, Model L-IM, jossa on "Hold at Maximum Device", joka on kiinnitetty puristuselementin keskelle. Kohdistetaan yhä suurempi voima, kunnes päällyspätkä katkeaa. Merkitään muistiin voimalukema P suureena N. Taivutusmomentti on laitteessa murtumahetkenä yhtä kuin P/2 x 5,1 Nm, ja täten voimalukema P on yhtä kuin päällyspätkän katkaisemiseen tarvittava vääntömomentti Nm. Yleensä vaaditaan vähintään noin 0,113 Nm:n suuruinen koossapysyvyys, joka on vähintään noin 0,282 Nm.

Tämän keksinnön ajankohtaan asti on kylläkin esiintynyt merkityksellistä kehittymistä kohti päällyspätkän parempaa koossapysyvyyttä, mutta silti on ollut varaa rypytettyjen päällyspätkien koossapysyvyyden ja laadun merkitykselliselle parantamiselle.

Tekniikan tämän tason pohjalta on keksintö suunniteltu ja kehitetty siten, että saadaan uusi ja ainutlaatuinen menetelmä selluloosaa tai senkaltaista materiaalia olevan taipuisan letkun rypyttämiseksi päällyspätkiksi, joilla on 6 72860 merkityksellisesti suurempi koossapysyvyys kuin tähän asti on ollut saavutettavissa. Keksinnön kohteena ovat myös tämän menetelmän mukaan valmistetut päällyspätkätuotteet.

Keksinnön eräänä tarkoituksena on aikaansaada ruokatavaraa varten rypytetty päällyspätkä, johon voidaan sulkea ja pätkässä käsitellä valittuja ruokatavaratuotteita, ja joka päällyspätkä on fysikaalisesti rosoinen mutta silti helposti suoristettavissa sen rypytetystä tilasta täyttökäsittelyn aikana aiheuttamatta itse päällykseen mitään vahinkoa tai haitallista vaikutusta.

Keksinnön toisena ja päätarkoituksena on aikaansaada keinotekoisia rypytettyjä päällyspätkiä, joilla on poikkeuksellisen paljon suurempi koossapysyvyys kuin tähän asti on ollut saavutettavissa tämän alan tekniikassa, minkä lisäksi tarkoituksena myös on aikaansaada menetelmä ja laite tällaisten erittäin hyvin koossapysyvien päällyspätkien valmistamiseksi.

Keksinnön eräänä toisena ja tärkeänä tarkoituksena on aikaansaada erittäin hyvin koossapysyvä keinotekoinen rypytetty päällyspätkä, jolla on riittävä rakenteellinen integriteetti kestämään pätkän käsittelyä asiakkaan laitoksissa erillisiä pätkiä kuormattaessa, käsiteltäessä, varastoitaessa ja sovitettaessa täyttölaitteistoon.

Keksinnön nämä ja muut kohteet ja tunnusmerkit ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista ja ne selitetään seuraavas-sa lähemmin oheisen piirustuksen perusteella.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista päällyspätkää, jonka keskeltä eräät pituussuuntaiset osat on poistettu molempien päiden muodon näyttämiseksi.

Kuvio 2 esittää sivulta katsottuna rypytyskonetta, joka soveltuu käytettäväksi keksinnön mukaisen päällyspätkän valmistuksessa.

7 72860

Kuvio 3 esittää päältä päin kuvion 2 mukaisen koneen erästä osaa.

Keksinnön kohteena on yleisesti koossapysyvä itsensä kannattava rypytetystä ja kokoonpuristetusta taipuisasta letku-maisesta päällyksestä tehty pätkä, jossa on kuvio rypytettyjä laskoksia, jotka on muodostettu pitkin pääasiallisesti jatkuvaa ensimmäistä kierukkamaista rataa, joiden laskosten välillä esiintyy kulmasiirtymä pitkin toista jatkuvaa kierukkamaista rataa, jolloin sekä ensimmäinen että toinen kierukkamainen rata etenee tämän rypytetyn pätkän päästä päähän samassa kierukkamaisessa etenemissuunnassa.

Keksinnön kohteena on lisäksi koossapysyvä itsensä kannattava rypytetystä ja kokoonpuristetusta taipuisasta letku-maisesta päällyksestä tehty pätkä, jossa on kuvio rypytettyjä laskoksia, joihin sisältyy päälaskos, joka seuraa pääasiallisesti jatkuvaa kierukkamaista rataa, ja päällyksessä on päällä oleva progressiivinen kierukkamainen kierre päästä päähän samaan suuntaan kuin kierukkamainen rata etenee.

Keksinnön piiriin kuuluvana päällysmateriaalina on materiaali, joka on valittu regeneroidun selluloosan, selluloosa-johdannaiSten, amyloosin, alginaattien, kollageenien, mikro-huokoisten muovikelmujen, polyetyleeni- ja polyvinyl ideeni-kloridikelmujen joukosta, jolloin tämän ryhmän yleisimmin käytetty materiaali on regeneroitu selluloosa tai jokin selluloosajohdannainen.

Keksinnön piiriin kuuluvaan päällyskokojen alueeseen lankeavat kaikki ne letkumaiset päällykset, joiden laakaleveydet ovat rajoissa noin 20 mm...noin 33 mm, ja joiden seinämän-paksuudet ovat rajoissa noin 0,027...noin 0,031 mm.

8 72860

Keksinnön mukainen menetelmä perustuu siihen, että kohdistetaan päällykseen tätä rypytettäessä ylimääräinen kierto-voima, jonka kiertosuunta aina on päinvastainen kuin sen peruskiertovoiman kiertosuunta, jonka rypytyskone kohdistaa päällykseen tätä rypytettäessä.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä koossapysyvän itsensä kannattavan rypytetystä ja kokoonpuristetusta taipuisasta letkumaisesta päällyksestä tehdyn pätkän valmistamiseksi, jonka mukaan päällys rypytetään siten, että muodostuu kierukkamainen peruslaskoskuvio, ja progressiivisesti kierretään päällystä päästä päähän samaan suuntaan kuin kierukkamainen peruslaskoskuvio etenee.

Piirustuksen kuvio 1 esittää keksinnön mukaista rypytettyä päällyspätkää 11, josta eräs osa on leikattu pois. Kuvion 1 näyttämä pätkä on muodostettu litistetystä letkuvarastosta, jossa on pituussuuntainen juova 13, jota teollisuudessa yleisesti käytetään tuotteen tunnistamiseksi. Tämä juova 13 seuraa kierukkamaisesti laskosten sitä siirtymää, joka aiheutuu päällyksen ja rypyttämiseen käytetyn pidätysmeka-nismin välisestä kiertymisestä. Kuvion 1 näyttämä juova 13 esiintyy rypytetyssä pätkässä jatkuvana kierukkamaisena kuviona. Rypytyskoneen normaalikäytössä ennen tätä keksintöä kohdistettiin rypytettyyn pätkään tai rypyttämisvaiheessa olevaan pätkään koneellisesti kierre samaan kiertosuuntaan kuin rypytysrullien pätkälle antaman kierteen suunta. Rypy-tysrullien pätkälle antama kierre eli kierto on noin l...noin 2 kierrosta rypytetyn päällyksen jokaista 25 tai 26 metriä kohden. Koneellisesti aiheutettu kierre muodostaa normaalisti kokonais- eli yhdistelmäkierteen, jossa on 1 kierros päällyspituuden jokaista noin 1,5...3 metriä kohden. Laitteena koneellisen kierteen kohdistamiseksi voi olla karan ympärillä oleva rengasmainen läpikulkukanava, jolla on likimain sama halkaisija kuin rypytetyllä pätkällä. Laitetta voidaan käyttää tarvittavan voiman kohdistamiseksi rypytettyyn pätkään, ja sitä voidaan kiertää, mikä saattaa rypy- 9 72860 tetyn pätkän kiertymään. Eräs vaihtoehtoinen menetelmä on kiertää karaa, jonka varassa rypytetyt laskokset muodostetaan, jolloin karan ja sen kanssa kosketuksessa olevan rypytetyn pätkän välinen kitkavoima saattaa rypytetyn pätkän kiertymään. Toinen pyörittämiskeino on kiertää rypytys-mekanismia ja litteää letkumaista päällystä, kun tämä syötetään rypytyskoneeseen, ja pitää rypytetyn pätk; ^ >:ulma-asento kiinteänä, kun taas syöttöpäätä kierretään vastaavalla tavalla.

Piirustuksen kuviot 2 ja 3 esittävät koneen erästä suoritusmuotoa, joka soveltuu keksinnön mukaisen päällyspätkän valmistamiseksi. Kuviossa 2 on esitetty ontto kara 15, joka kahden avautuvan kiinnittimen 19 avulla on kannatettu kehyksen 17 varassa. Kehyksen 17 vastakkaiseen päähän on sovitettu litistetyn letkumaisen päällyksen 23 varastorulla 21. Rypytysyhdistelmä 25 on kiinnitetty kehykseen 17 varasto-rullan 21 ja karaa kannattavien kiinnittimien 19 väliin. Vastavirran puolella eli rypytysyhdistelmän 25 edessä on kaksi syöttörullaa 27 päällyksen syöttämiseksi karalle 15. Ilmaa syötetään ei-näytetystä lähteestä karan 15 läpi päällyksen 23 puhaltamiseksi täyteen, kuten kohdassa 29 on näytetty, ennen kuin päällys menee rypytysyhdistelmään 25. Syöttörullat 27 ovat puristusvoiman alaiset pur i s tuskohdan muodostamiseksi, joka estää päällyksen täyttymisen ilmalla syöttörullien 27 ja varastorullan 21 välillä. Kehyksen 17 varaan on rypytysyhdi stelmän 25 viereen sovitettu pidätys-istukka 31, jota vasten täyteenpuhallettu päällys 29 tulee rypytetyksi.

Kuten kuvion 3 suuremmassa mittakaavassa piirretystä yksityiskohdasta nähdään, on pidätysistukka 31 kiertyvästi asennettu laakerlyhteeseen 35, joka on kiinnitetty kehykseen 17 siten, että pidätysistukkaa 31 voidaan kiertää karan 15 ympäri. Pidätysistukassa 31 on ryhmä tartuinleukoja 37, jotka tarrautuvat päällykseen ja päästävät rypytetyn päällyksen menemään pidätysistukan läpi karalle 15. Nämä 10 72860 tartuinleuat on toiminnallisesti suljettu rypytettyyn päällykseen keksinnön mukaisen ylimääräisen kiertovoiman kohdistamiseksi siihen. Laakeriyhde 35 sijaitsee rypytysyhdistel-män 25 vieressä. Tämän yhdistelmän yksi rypytysrulla 39 näkyy selvästi kuviossa 2 sivulta katsottuna ja kuviossa 3 päältä katsottuna. Rypytysyhdistelmää 25 ja siihen sisältyvää rullaa 39 (muita rullia ei ole täydellisesti kuvattu) pyöritetään pääkäyttöakselilta 41 ketjuhammaspyörälaitteen 43 ja apukäyttöakselin 45 välityksellä, jotka toimivat kehykseen 17 kiinnitetyn vaihdelaatikon 47 välitykselllä.

Pidätysistukka 31 saatetaan pyörimään vastakkaiseen suuntaan seuraavalla tavalla. Rypytys-apuakseliin 45 yhteydessä oleva ketjuvoimansiirto 49 on toisesta päästään yhdistetty kytkin-akseliin 51, joka on laakeroitu alustaan 53, johon myös on sovitettu kaksi sähkökytkintä 55, 57. Toisen kytkimen 55 kautta on käyttöhihna 59 yhdistetty kulmakäyttöhammaspyörän 53 toisella puolella olevaan tuloakseliin 61, ja toisen kytkimen 57 kautta on samanlainen hihnakäyttö 65 yhdistetty kulmahammaspyörä-käyttölaitteen 63 toisella puolella olevaan tuloakseliin 67. Kulmahammaspyörä-käyttölaitteesta 63 tuleva lähtöakseli 69 käyttää pidätysistukkaa 31 hihnakäyttölait-teen 73 välityksellä. Ohjauskytkin 79 on yhdistetty sähkö-lähteen syöttöpiiriin sopivan kytkennän välityksellä siten, että voidaan erikseen käyttää jompaakumpaa sähkökytkimistä 55, 57 ja täten erikseen suorittaa rypytysvaihe jommassa-kummassa kiertosuunnassa kulmahammaspyörä-käyttölaitteen 63 välityksellä riippuen siitä, kumpiko sähkökytkimistä saatetaan toimimaan.

Edellä esitetty selitys ja siihen liittyvät kuviot havainnollistavat miten keksinnön mukainen konekäyttöinen kierre voidaan muodostaa päällykseen. Kulma-käyttölaitteen ja jommankumman sähkokytkimen kautta pyörittämän istukan varsinaiset tartuinleuat antavat halutun pakkokierteen rypytetylle päällyspätkälle tätä rypytettäessä. Sen lisäksi, että rypytettyä pätkää kierretään edellä selitetyllä ta- 11 72860 valla, on eräs vaihtoehtoinen menetelmä kiertää karaa, jonka varassa rypytyslaskokset muodostuvat, jolloin karan ja sen kanssa kosketuksessa olevan rypytetyn pätkän välinen kitkavoima saattaa itse rypytetyn pätkän kiertymään. Eräs toinen vaihtoehtoinen menetelmä halutun kierteen aikaansaamiseksi on kiertää rypytysyhdistelmää 25 yhdessä syöttörullien 27, varastoruilan 21 ja rypyttämättömän päällyksen 23 kanssa, jotka kaikki sijaitsevat rypytetyn päällyksen edessä, sitä mukaa kuin päällystä rypytetään, jolloin pätkä pidetään kiinteässä kulma-asennossa ja pakkokierre näin ollen muodostetaan itse rypytyspään luona. Eräs toinen edullinen menetelmä keksinnön mukaisten pätkien valmistamiseksi on kiertää rypytettyä pätkää normaalisuunnassa ja vaihtaa rypytysrul-lien kierukkakulman suunta päinvastaiseksi vastakkaisia käsirullia käyttäen. Tämä menetelmä ei vaikuta kierre-lenkitykseen laajalti käytetyssä Fr ank-A-Mat i c-tyyppi sessä nakkimakkaroiden täyttökoneessa.

Joka tapauksessa on ainoastaan oleellista, että laite kykenee kiertämään rypytettyä pätkää suunnassa, joka on päinvastainen siihen kiertosuuntaan nähden, jonka rypytys-rullat rypyttämisen yhteydessä antavat itse pätkälle.

Esimerkki I

Rypytettiin selluloosapäällyksiä rypytyskoneessa, joka oli varustettu siten, että se kiertää pätkää myötäkelloon ( standardisuunta ) tai vastakelloon (vastakkainen suunta), jolloin koossapysyvyyskokeita suoritettiin päivän kuluessa rypyttämisestä, ja uusia koossapysyvyyskokeita suoritettiin valituilla näytteillä kolmen kuukauden kuluttua rypyttämi-sestä, ja jälleen valituilla näytteillä viiden kuukauden kuluttua, edellä selitettyä koossapysyvyyden koetapaa soveltaen.

___ L______ __ 12 72860

Rypytettiin erikokoisia päällyksiä ja vaihdettiin päällyksen kiertosuunta jokaisen kokeillun pätkän yhteydessä. Vastakkaissuuntaisen kiertovoiman kohdistaminen, jolloin toisin sanoen tämä voima saatetaan vaikuttamaan kiertosuunnassa, joka on vastakkainen siihen kiertosuuntaan nähden, jonka rypytysruilat kohdistavat päällyspätkään, antoivat aina tulokseksi päällyksen suuremman koossapysyvyyden. Seuraa-vassa taulukossa 1 on lueteltu rypytetyt päällyskoot ja -pituudet samoin kuin mitatut koossapysyvyydet ja koossa-pysyvyyden prosenttimääräiset suurenemiset. Kaikki tämän esimerkin mukaiset päällyspätkät valmistettiin käyttämällä vastakkaissuuntaista kiertovoimaa, jonka pyörähdystaa juus oli noin 1 kierros päällyspituuden kolmea metriä kohden, ja rypytysrullat kohdistivat noin yhden tai kahden pyörähdyksen päällyspituuden noin 25 metrin pituutta kohden.

13 72860

Taulukko 1 Päällyksen Päällyksen Standardi- Vastakkais- Koossa- keskileveys pituus, m tuotteen suuntaisella pysyvyy- litteänä, cm koossa- kiertämisellä den suu- pysyvyys saavutettu renemi- koossapysy- nen, % vyys, % 2,0 16,7 0,84 1,22 45,2 0,86 1,23 43,0 2,44 25,4 1,65 1,91 15,8 30.3 1,70 2,27 33,5 33.3 1,60 2,27 41,9 2.9 28,8 3,18 3,89 22,3 28.8 3,09 4,21 36,2 52.8 2,57 3,81 48,2 3.3 28,8 4,50 5,68 26,2

Kolmen kuukauden kuluttua 2.9 28,8 3,02 3,93 30,1

Viiden kuukauden kuluttua 2.4 25,4 2,48 2,92 17,7

Esimerkki II

Rypytettiin 25 metrin pituisia selluloosapäällyksiä, joiden keskileveys Iitteinä oli 2,44 cm, lopullisen pätkän pituuksiin 30,5 cm käyttämällä vastakkaisia käsirypytysrul1 ia, jotka tavanomaisen käytännön vastakohtana kehittävät päällykseen sisältyvän kierukkakulman. Nytkin pätkän kiertosuuntaa vaihdeltiin jokaisen eri pätkän yhteydessä. Rypytys-rullien antaman kierteen ja ylimääräisen vastakkaissuun- 14 72 8 60 täisen kiertovoiman käyttäminen antoi suuremman koossapysy-vyyden, kuten on esitetty seuraavassa taulukossa 2, jolloin koossapysyvyys mitattiin ensin päivän kuluessa rypyttämi-sestä, ja jälleen viiden kuukauden kuluttua rypytt ämi s es tä. Kaikki tämän esimerkin mukaiset päällyspätkat valmistettiin käyttämällä vastakkaissuuntaista kiertovoimaa, jonka pyöräh-dystaajuus oli noin 1 kierros päällyspituuden noin 3 metriä kohden, kun taas rypytyspyörien aiheuttama kiertyminen antoi tulokseksi noin 1 tai 2 kierrosta päällyspituuden 25,4 metriä kohden.

Taulukko 2

Koossapysyvyys Koossapysyvyys Koossapysyvyyden samaa kierto- vastakkais- suureneminen, % suuntaa suuntaista käytettäessä kiertoa käytettäessä 1,45 1,85 27,6

Viiden kuukauden jälkeen 2,23 2,92 30,9

Esimerkki III

Rypytettiin päällys, jonka keskimääräinen leveys litteänä oli noin 2,9 cm, kolmea tapaa käyttäen, nimittäin 1) standarditapaa, 2) vaihtelemalla päällyksen kiertosuunta myötä-kellosta vastakelloon soveltamalla US-patenttijulkaisussa 3 779 284 selitettyä menetelmää, ja 3) tämän keksinnön mukaista vastakkaissuuntaista kiertämistä käyttäen. Tarkoituksena oli osoittaa seuraavan taulukon 3 lukuarvojen perusteella, että keksinnön mukaisella rypyttamisellä saavutetaan suurin koossapysyvyys. Tämän esimerkin kaikki päällyspätkat valmistettiin käyttämällä vastasuuntaista voimaa, jonka 15 72860 pyörähdystaajuus oli noin 1 kierros päällyspituuden noin 3 metrin pituutta kohden, kun taas rypytysrui1 ien antama pyörähdystaa juus oli noin 1 tai 2 kierrosta päällyspituuden 25 metriä kohden.

Taulukko 3

Standardituotteen Koossapysyvyys, Vastasuuntaisella koossapysyvyys joka saavutettiin kiertämisellä rypyttämällä US- saavutettu patenttijulkaisun koossapysyvyys 3 779 284 mukaan 2,04 2,32 2,61 Tämä esimerkki havainnollistaa edelleen keksinnön mukaisia etuja, kun aikaansaadaan suurempia koossapysyvyyksiä, jotka ovat hyödyksi päällyspätkiä valmistettaessa, kuljetettaessa ja niitä käsiteltäessä pakkauslaitoksessa.

Edellä esitetyn selityksen tarkoituksena on ainoastaan havainnollistaa keksintöä, koska tämän alan ammattimies voi tämän selityksen perusteella todennäköisesti kehittää vaihtoehtoisia suoritusmuotoja ja menetelmiä keksinnön soveltamiseksi, vaikkakin keksinnön ajatuksen ja piirin puitteissa, joten keksintöä rajoittavat ainoastaan oheiset patenttivaatimukset.

Claims (9)

16 72860

1. Koossapysyvä itsensä kannattava pätkä rypytettyä ja kokoonpuristettua taipuisaa letkumaista päällystä, jossa on rypytettyjen laskosten kuvio, johon sisältyy päälaskos, joka seuraa pääasiallisesti jatkuvaa kierukkamaista rataa, ja jossa päällyksessä on ylimääräinen progressiivisesti etenevä kierukkamainen kierre, tunnettu siitä, että päällyksen ylimääräinen kierre kulkee päästä päähän samaan suuntaan kuin päälaskoksen kierukkamainen rata.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällyspätkä, tunnettu siitä, että päällysmateriaali on valittu regeneroidun selluloosan, selluloosajohdannaisen, amyloosin, alginaatin, kollageenin, mikrohuokoisen muovikalvon, poly-etyleenin ja polyvinylideenikloridin joukosta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällyspätkä, tunnettu siitä, että päällysmateriaali on regeneroitua selluloosaa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällyspätkä, tunnettu siitä, että päällysmateriaali on selluloosa-johdannaista.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen päällyspätkä, tunnettu siitä, että letkumaisen päällyksen leveys laakana on rajoissa noin 20 mm...noin 33 mm, ja että letkumaisen päällyksen paksuus on noin 0,027...noin 0,031 mm.

6. Menetelmä koossapysyvän itsensä kannattavan rypytettyä ja kokoonpuristettua taipuisaa letkumaista päällystä olevan pätkän valmistamiseksi, jolloin kierukkamaisen peruslaskos-kuvion muodostaminen päällyspätkään käsittää peruskierto-voiman kehittymisen ja kohdistamisen päällykseen sitä rypytettäessä, ja jolloin päällykseen sitä rypytettäessä kohdistetaan ylimääräinen kiertovoima, tunnettu 17 72860 siitä, että ylimääräisen kiertovoiman kiertosuunta aina on vastakkainen mainitun peruskiertovoiman suuntaan nähden päällyksen kiertämiseksi progressiivisesti päästä päähän kierukkamaisen peruslaskoskuvion suunnassa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ylimääräisen kiertovoiman pyörähdystaajuus on suurempi kuin peruskiertovoiman pyörähdystaajuus.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ylimääräisen kiertovoiman pyörähdystaajuus on alueella 1 kierros päällyspituuden 1,5...6,1 metriä kohden.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että ylimääräisen kiertovoiman pyörähdystaajuus on noin 1 kierros päällyspituuden 3 metriä kohden, ja peruskiertovoiman pyörähdystaajuus on noin 1...2 kierrosta päällyspituuden 25 metriä kohden. 18 72860 Pa tentkrav