FI72451B - Kontinuerligt matad ramsaog. - Google Patents

Description

|β0^Τ-1 „ KUULUTUSjULKAISU

Β 11 UTLÄGG NIN G SSKRI FT 724 51 c (45) Patentti r y ;nr. .ty (51) Kv.lk.‘/lnt.CI.‘ B 27 B 3/12 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 772007 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 28.06.77 (*=«) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 28.06.77 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 1 4.11 .78

Patentti· ja rekisterihallitus /44Λ Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. — 27 02 87

Patent- och registerstyrelsen v , Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad ' ' (86) Kv. hakemus — Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 13.05.77

Saksan 1i i ttotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2721841.3 (71) Maschinenfabrik Esterer Aktiengesel1schaft, Postfach 100, Altötting/-Obb., Saksan 1iittotasavalta-FörbundsrepublIken Tyskland(DE) (72) Max Esterer, AItöttinq/Obb., Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (74) Lei tz inger Oy (54) Jatkuvasyöttöinen kehäsaha - Kontinuerligt matad ramsag

Keksinnön kohteena on jatkuvasyöttöinen kehäsaha, jossa ylös-alas-liikkuvaa sahakehystä ohjaavat sen molemmin puolin kehärunkoon järjestetyt ylemmät ja alemmat ohjaimet ja jossa kehystä käyttää ainakin yksi työnnin, joka yläpäästään on nivelletty sahakehyksen tappiin ja alapäästään kämmen tappiin tai vastaavaan kampiakselille, joka kulkee vaakasuorana kohtisuoraan koneen leikkuusuuntaa vastaan, sekä jossa sahakehys on rakennettu heilahduskehykseksi, jonka ylös- ja alaspäin suuntautuvaan liikkeeseen on integroitu puun syöttösuunnan suuntainen heilahdusliike siten, että yksittäisten sahahampaitten ratakäyrä vastaa likimain yhdensuuntaisena heilurikehyksen leikkuuiskusuunnan kanssa seisovaa venytettyä kahdeksikkoa, mitä varten kukin neljästä ohjainparista on sijoitettu kukin pystysuuntaisessa sekä syöttösuunnan kanssa samansuuntaisessa tasossa olevaan ohjainkannikkeeseen siten, että etummainen ja takimmainen ohjain, jotka ohjaavat yhteen neljästä kehystapista nivellettyä ohjainluistia välissään, ovat tuetut 2 72451 kannikkeen likimain pystysuorien tukihaarojen väliin, ja mitä varten ohjainkannikkeet ovat pakotetut ohjainparinsa osalta jaksoltaan, vaiheeltaan ja amplitudiltaan samanlaiseen heilahdus-liikkeeseen vaakasuoran sekä syöttösuuntaan nähden kohtisuoran kääntöakselin ympäri.

Edellä selostetun tyyppiset kehäsahat on esitetty DE-kuulutusjulkaisussa 14 53 181 sivulla 4. Julkaisussa sanotaan myös, etteivät nämä tunnetut rakenteet ole lyöneet itseään läpi ja että syynä ovat liian suuret rakenteelliset vaikeudet ja tarvittavat lukuisat nivelpisteet. Niin ikään kaksinkertaisen edestakaisen kehän heilahduksen iskua kohden sanotaan vaikuttavan haitallisesti koneen vakaaseen käyntiin. Sahahampaiden kahdeksikonmuotoinen rata kuvataan kuitenkin tämän tunnetun rakenteen yhteydessä olevan hyvin lähellä teoreettisesti ihanteellista ratkaisua. Tosiasiassa on niin, että tämä kahdeksikonmuotoinen rata on ylipäänsä ihanteellinen ratkaisu. Huolimatta tästä tunnetusta tosiasiasta ei tähän mennessä minkään ratkaisun ole onnistunut osoittaa olevansa sopiva käytännön tarpeisiin.

Toisessa tunnetussa rakenteessa aikaansaadaan sahakehän vaakasuora heilahdusliike, mikä on ohjauksissa vaakasuunnassa vapaasti liikkuva kiertokangen poikittaisvoimien avulla. Tällöin vapaasti liikkuva sahakehä saatetaan keskiasentoonsa painejousen avulla. Kyseessä on siis vapaasti heilahteleva järjestelmä, jonka laajuus - edellyttäen riittävää vaimennusta - määräytyy kiertokangen massavoimista ja jousien palautusvoimasta. Tällä tavoin on -myöhemmin vielä esiteltävin rajoituksin - laajuus määritelty kiinteäksi ja tässä yhteydessä myös syöttönopeus, syystä että laajuuden ja syöttönopeuden täytyy olla ennalta määrätyssä suhteessa toisiinsa. Rajoitus syntyy siitä, että laajuus riippuu massavoimista ja että nämä kasvavat kehäpainon mukaan. Jos siis asennetaan useampia sahalehtiä, niin kasvaa kehäpaino ja massa-voimat suurenevat, mistä myös seuraa laajuuden lisääntymistä. Suurempaan laajuuteen sopisi suurempi syöttönopeus kuin pienemmän sahalehtimäärän vähäisempään laajuuteen. Olosuhteet ovat kuitenkin täysin päinvastaiset, syystä että säännönmukaisesti useampia 3 72451 sahalehtiä käytettäessä on pienempi syöttö toivottavaa jo senkin vuoksi, että käyttövoima on rajoitettu. Sitä paitsi ovat vaakasuorat sahausvoimat huomattavasti pienempiä kuin työntimen massa-voimat, puhumattakaan siitä, että ylöspäin liikkeen aikana ei ylipäänsä sahata ja tästä syystä tässä vaiheesa aina syntyy täysi laajuus. Tässä tunnetussa kehäsahakoneessa on siis aina työskenneltävä kompromissaten, mikä voi olla hyväksyttävissä, mikäli oleellisesti aina työskennellään olosuhteissa, mutta se ei ole sopiva käyttöolosuhteisiin, joissa täytyy huomioida suuresti vaihtelevat sahalehtimäärät. Tämän lisäksi tulee se tosiasia, että työnninvoimat eivät vaikuta sinimuotoisesti, joten ei myöskään sahakehyksen ohjauksella vaakasuunnassa voi olla tässä selostetussa tunnetussa kehäsahakoneessa sinimuotoista liikettä, mikä tosiasiassa edustaa leikkuugeometrialle optimaalista ratkaisua.

Keksinnön tehtävänä on tämän takia aikaansaada johdannossa mainitun tyyppinen sahakehä, jolle on ominaista edellä selostetun ihanneratkaisun antava heilurikehyksen vaakasuoran heilahduskom-ponentin likimain sinimuotoinen liike, mutta joka siitä huolimatta myös omaa erittäin yksinkertaisen, käyttövarman rakenteen, mikä takaa hyväksyttävin kustannuksin pitkän kestoiän suurella käyttövarmuudella ja tämän lisäksi myös tarjoaa mahdollisuuden järjestää ohjaimet keskenään käytännöllisesti katsoen yhtä tarkkaan kuin kehässä ilman heilurikehystä.

Keksinnön mukaan kyseessä oleva tehtävä ratkaistaan siten, että ylemmät ohjainkannikkeet toisaalta ja alemmat ohjainkannikkeet toisaalta ovat sijoitetut ylimmäisen sisäänvetovalssin yläpuolelta ja alemman sisäänvetovalssin alapuolelta kehärungon läpi kulkeville edellä mainitun kääntöakselin suuntaisille heilahdus-akseleille jollain kohdin ohjainluistin ylemmän ja alemman kuolo-kohdan välillä, että ainakin yksi alemmista ohjainkannikkeista on varustettu likimain yhdensuuntaisesti siihen kuuluvan ohjain-luistin iskusuunnan kanssa alaspäin suuntautuvalla heilurivarren muodostavalla jäykällä jatkeella, joka ylettyy aina kehäsahan kampikoneistoon saakka ja johon viimeksi mainitusta johdettu ohjainkannikkeitten heilurikäyttö on kytketty likimain yhdensuun- 4 72451 täisenä syöttösuunnan kanssa liikkuvan työntötangon avulla välittömästi tai välillisesti, ja että ylemmät ohjainkannikkeet ainakin yhden likimain pystysuuntaisen työntötangon välityksellä ovat yhdistetyt molempien alempien ohjainkannikkeitten kanssa.

Edellä selostetuista keksinnönmukaisista tuntomerkeistä tunnistettavissa oleva rakenne on tunnistettavissa myös vähäisestä määrästä kehän heilahdusliikkeeseen tarvittavia nivelpisteitä ja oleellisesti myös siitä ja että voimansiirto joka paikassa voi tapahtua pitkien vipujen välityksellä, on seurausta vaakasuoran kehäliik-keen suuresta tarkkuudesta ja koska kriittisissä kohdin siirrettävät voimat ovat pieniä ja tarpeellinen laakerivälys jää vaille sanottavaa vaikutusta.

Ylimääräiseen heilahdusliikkeeseen tarvittavat osat eivät myöskään aiheuta kohtuuttomia rakenteellisia kustannuksia, joten keksinnön avulla on nyt ensi kerran luotu niin hyvin leikkuugeometrian suhteen ihanteellinen kuin myös järkevin kustannuksin toteutettavissa oleva kehäsaha.

Suositellun keksinnön ratkaisumallin mukaisesti ovat ohjauskan-nikkeet valmistettu U-muotoisiksi. Ensisijaisesti rakenne tehdään myös sellaiseksi, että työntimen ylempi pää asettuu kehätapille kyseisen kehän poikkipalkin ja siihen liittyvän ohjainkannikkeen välille. Kokonaisuutena syntyy täten ohjainkannikkeelle erittäin tukeva rakenne, jossa ohjaimet välttämättömien säätö- ja jälki-säätötöiden tekemiseksi ovat välittömästi ulkoapäin luoksepääs-tävissä, ilman että työnnintä tarvitsee irrottaa.

Keksinnön suositeltu rakenne näkyy edelleen siitä, että ohjainkannikkeet kukin ovat pyörimättömästi liitetyt kehärunkoon laakereilla laakeroituun heilahdusakseliin. Tällä on se etu, että ohjainkannikkeet saavat erittäin hyvän sivuvakavuuden suhteessa ohjainluistin iskusuuntaan nähden poikittaiselle laakeroinnille. Heilahdusakselin laakerit sijaitsevat nimittäin suhteellisen suurella etäisyydellä toisistaan niin, ettei tarpeellinen laakeri- 5 72451 välys käytännössä sanottavasti voi vaikuttaa akselilinjan aseman näkyvään siirtymiseen suhteessa kehäjalustaan ja ohjainkannikkeet istuvat kiinteästi, siis ilman minkäänlaista pelivaraa, tälle tukevasti laakeroidulla akselilla. Tämän lisäksi on tällä tavoin myös taattu pakkosynkronointi samalla heilahdusakselille olevien ohjainkannikkeitten liikkeiden välillä molemmille kehäjalustan sivuilla.

Alempien ohjainkannikkeiden heilahdusakseli on laakeroitu kehä-runkoon jäykästi kiinnitettävään syöttösuuntaan nähden kohtisuoraan vaakasuoraan kannattimeen. Kannatin voidaan ruuvata kiinni kehäjalustan sivuosiin, eikä vaadi tätä tarkoitusta varten kehäjalustassa enempää kuin kaksi helposti valmistettavaa otsasivunpuoleista sovitepintaa, mitkä eivät millään muotoa vähennä jalustan lujuutta. Myöskään kannattimen asennus sellaisenaan ei tuota vaikeuksia, koska kannatin yksinkertaisesti voidaan asettaa paikoilleen otsanpuoleiselta sivulta käsin, eikä sitä tarvitse mitenkään pujotella kehäjalustaan. Ulkopuolella sijaitseva kannatin voidaan myös erittäin helposti säätää tarpeelliseen, tarkkaan asentoonsa.

Ohjainkannikkeiden heilahdusliikkeen avulla aikaansaadulla vaakasuuntaisella kehän heilahduksella, joka on suhteessa pystysuuntaiseen kehän heilahdukseen nähden vaihdesiirretty likimain 90°, ei tarvitse olla suurta laajuutta. On vain huolehdittava siitä, että likimain pystysuuntaisen kehäheilahduksen ylä- ja alakuolokohdan välisenä aikana vaakasuoralla heilahduskomponen-tilla on likimain puun syöttöliikettä vastaava nopeus. Tämä nopeus voidaan myös ilmoittaa suhteutettuna kampikehälle. Tällöin on kyseessä muutaman millimerti suhteessa esim. noin 15° kampi-kehäkulmaan. Sen jälkeen leikkuuseen riittävän liikenopeuden leikkuuiskusuunnassa. Sahanterien paluuliike leikkuun pohjasta ulöspäiniskun aikana voi siis tapahtua kuolokohtien, eritoten alemman kuolokohdan läheisyyteen saakka tunnetulla, niin sanotun ulkonevan aseman tavalla. Tämän ulkoneman asettamiseksi ehdotetaan keksinnön jatkoselostuksessa kahta mahdollisuutta.

6 72451

Ensimmäinen mahdollisuus on sellainen, että molemmat heilahdus-akselit kukin ovat laakeroidut sankaan ja että työntötanko on kytketty välillisesti jäykkään jatkeeseen siten, että se on nivelletty likimain pystysuunnassa olevan vivun toiseen päähän, jonka toinen pää on nivelletty kehärungon suhteen siirrettävissä olevaan nivelpisteeseen ja jonka väliin jäykkä jatke on kytketty nivelellä. Tässä rakenteessa taittuvat ohjaimet nivelpisteen siirtymiseen vaikutuksesta enemmän tai vähemmän voimakkaasti tasatahdissa pystysuuntaa vasten. Tätä ohjainkannikkeitten taittumista seuraa luonnollisesti ohjainten vastaava taittuminen ja täten asetetuilla ohjaimilla saa sahakehys ylöspäin ja alaspäin suun-tautuvissa iskuissansa myös vaakasuorassa sunnassa vaikuttavan ulkonevan heilahduskomponentin, joka on huomattavasti suurempi kuin ohjainkannikkeen heilahdusliikkeen heilahduskompo-nentti. Tämä heilahduskomponentti kuormittaa kuitenkin lisäksi ohjaimia.

Toinen mahdollisuus on siinä, että ylempien ohjainkannikkeiden heilahdusakseli on laakeroitu kääntyvästi kahden, kehäsahan kummallekin sivulle järjestetyn, likimain pystysuuntaisen vivun alapäähän, jotka vivut ylemmästä päästään ovat liitetyt kääntyvästi kehänrunkoon ja joiden kääntymää ja vastaavasti ylempien ohjainkannikkeiden siirtymää suunnassaan vaakasuoraan voidaan muuttaa asetusmekanismin avulla. Tässä ratkaisussa säilyttävät ohjainkannikkeet kaikki, riippumatta asetetusta ulkonemasta, aseman, joss ohjaimet - keskenään samalla tavoin - liikkuvat likiman pystysuunnassa ja vain ylemmät ohjainkannikkeet heilah-dusakseleineen siirtyvät enemmän tai vähemmän kauas suhteessa alempiin ohjainkannikkeisiin. Tämä johtaa kehyksen taittumiseen pystysuunnan suhteen, jolla leikkuuteknisesti oleellisesti on sama vaikutus kuin kehän eteen- ja taakseliikkeellä edellä mainitussa ensimmäisessä mahdollisuudessa, tosin liikkuu kehän painopiste nyt yhdensuuntaisena ohjaimiin nähden oleellisesti myös vain pystysuunnassa, niin etteivät ohjaimiin vaikuta mitkään ylimääräiset kuormitukset. Kuitenkin on tässä ratkaisussa sahanterien leikkuukulma puussa riippuvainen ulkoneman asetuksesta. Edellä mainitussa mahdollisuudessa ei asianlaite ole näin, koska

II

7 72451 siinä sahaterät sahauksen aikana säilyttävät kaiken aikaa likimain pystysuoran suuntansa.

Jomman kumman mahdollisuuden valitseminen riippuu siitä, saate-taanko vaatimus mahdollisimman vähäisestä ohjainkuormituksesta, vaiko vaatimus mahdollisimman vakiosta leikkuukulmasta etusijalle.

Vaakasuuntainen työntötanko saa kammenpuoleisen käyttönsä ensisijaisesti työntimen pään ulkopuolelle kämmen tappiin kääntyvästi kytketystä kammenpolvesta.

Ohjainkannikkeitten heilahduslaajuuden sovittamiseksi erilaisiin syöttönopeuksiin on suositeltavaa järjestää kammenpolven tapin tai vastaavan etäisyys kehäkäytön kampiakselin keskiviivasta - ensisijaisesti myös kehäsahan käydessä - muunneltavaksi. Tätä varten voidaan kammenpolveksi asentaa likimain yhdensuuntaisena säteislinjan kanssa kulkeva työsylinteri sahakonekäytön kämmen tapille, jolloin työsylinteriin työntötangon niveltyväksi laakeroinniksi on järjestetty tappi siten, että se riippuu paineväli-aineen syötöstä työsylinteriin pitkin säteen linjaa lähenee enemmän tai vähemmän suhteessa kampikäyttöä sen keskiakselia.

Koska tapin etäisyys keskiakselista on määräävä ohjainkannikkeen heilahdusliikkeen laajuuden suhteen, on tällä tavoin aikaansaatu laajuuden muutosmahdollisuus, joka on käytettävissä myös koneen käydessä, jos huolehditaan mahdollisuudesta syöttää paineväli-ainetta työsylinteriin myös käynnin aikana.

Piirustuksissa on esitetty keksinnön kaksi ratkaisumallia, joissa kuvat 1-6 esittävät ensimmäistä ratkaisumallia ja kuva 7 toista ratkaisumallia. Näissä esittää yksityiskohtaisesti:

Kuva 1 keksinnönmukaista heilurikehys-kehäsahakonetta kaaviolli-sesti esitettynä sivukuvassa, siis kohtisuoraan puun leikkuusuuntaan nähtynä; 8 72451

Kuva 2 kuvan 1 katselijaan päin käännettyä alempaa ohja inkanniketta samanlaisessa kuvannossa kuin kuva 1, kuitenkin suuremmassa mittakaavassa kuin myös asennettuine ohjelmineen ja niiden välissä olevine luisteineen sekä esityksineen heilahdusakselilaakeroin-nin lähemmistä yksityiskohdista;

Kuva 3 kuvan 1 ja 2 mukaisen kehäsahakoneen leikattua osakuvaa, jossa leikkaustaso kulkee vaakasuunnassa heilahdusakselin keskiön kautta;

Kuva 3a sivukuvaa oikealta katsottuna sangasta kuvassa 3?

Kuva 4 kammenpolvea aseteltavina kammenpolvitappeineen sivukuvassa osittain leikattuna työsylinterin keskiviivan tasossa;

Kuva 5 leikkausta kuvan 4 mukaisesta kammenpolvesta kuvan 4 leikkaustaso-viivaa V-V pitkin;

Kuva 6 ulkonema-asettelun konstruktiivista ratkaisua kuvan 1-5 mukaisella kehällä kaaviollisessa sivukuvassa ja

Kuva 7 kehäsahakoneen toista ratkaisumallia, jossa ylemmän heiluriakse-lin laakerointi poikkeaa kuvien 1-6 mukaisista vastaavista ratkaisuista siten, että siinä on ulkonemanasettelu ratkaistu toisin kuin ensin selostetuissa ratkaisumalleissa.

Kuvien 1-6 mukaisessa kehäsahassa on kehyspylväs 1, joka piirustusten yksittäisissä kuvissa on esitetty vain osittain# Aluslevyllä tai aluerakenteella, jonka päälle kehäpylväs 1 on asennettu, on kampikoneisto 2 vaakasuorine, puun syöttösuuntaan kohtisuorassa olevine kampiakselei-neen 3 pyöriväsii laakeroituna ja piirustuksissa esittämättömän käyttö-moottorin niinikään näkymättömän käyttöhihnan välityksellä nuolen 4 avulla kuvassa 1 esitetyssä suunnassa käyttämänä. Kampiakselin 3 molemmissa päissä on pyörimättömäsii vauhtipyörä 5, johon on kiinnitetty siitä ulospäin ulottuva, kampiakselin 3 keskiviivan kanssa yhdensuuntainen kämmen tappi 6, jonka keskiakseli on kampiakselin 3 keskiakse-lista sahakehyksen puolta iskukorkeutta vastaavalla etäisyydellä. Kämmen tapin pyörimisrata on kuvassa 1 esitetty pistekatkoviivalla 7.

Kampitappeihin 6 on molemmilla kehäsivuilla alempiin työntimen päihin

II

72451 8 nivelletty ylöspäin suuntautuvat kehätyöntimet 9# joissa kulloinkin on ylemmät työntimenpäät 10, joiden avulla ne ovat nivelletyt jompaan kumpaan kehätappiin 11. Kehfttapit 11 sijaitsevat piirustuksessa esitetyssä ratkaisumallissa jommalla kummalla puolella vain kuvassa 3 kaa-viollisesti esitettyä kehäpalkkia 12.

Myös ylemmässä kehäpalkissa on sen molemmissa päissä kulloinkin alempien kehätappien 11 akseleitten suuntaiset ylemmät kehätapit 13, joiden akselit samoin kuin alempien kehätappien 11 akselit ovat samalla suoralla. Kehätapit 13 palvelevat yksinomaan sahakehän ohjausta. Alemmilla kehätapeilla 11 on sama tehtävä kampikoneistosta 2, 9 sahakehään tapahtuvan voimanaiirtotehtävän ohella.

Kehyspalkit kehätappeineen 11 ja 13 suuntautuvat sivummaisista kehäpyl-vään osista la sivulle päin, niin että ne ovat työntimen ja myös seu-raavassa vielä selostettavien ohjaimien käytettävissä. Tätä varten olevat aukot 14 ovat sahakehäniskua vastaavasti pitkänomaiset.

Piirustuksessa esitetyssä ratkaisumallissa ovat alemmalla kehäpälkilla 12 työntimenpäät 10 varsinaisten kehyspalkkien välissä ja tästä syystä ulkoapäin helposti luoksepäästävien ohjainlaitteiden välissä. Tämän järjestelyn avulla aikaansaadaan myös rakenteellisesti edullisempi voimansiirto kummastakin työntimestä sahakehykseen.

Alemman kehyspalkin ja ylemmän kehyspalkin ohjauslaitteet ovat keskenään oleellisesti identtiset, jolloin seuraevassa yksityiskohtaisesti lähemmin selostettavilla ohjainluisteilla ja ohjaimilla on molemmilla kehän sivuilla kulloinkin symmetriatasona sama pystytaso 15.

Ohjauslaitteet koostuvat: 1. ohjainluisteista 16, jotka ovat laakeroidut kääntyvästi kehystap-peihin 11 tai 13# 2. leikkuusuunnassa etumaisina olevista ohjaimista 17# 3. leikkuusuunnassa taaimmeisinä olevista ohjaimista 18 ja 4. ohjainkannatiimistä 19.

Toisella kehäsivulla olevat ohjainluistit ovat leikkuusuunnassa taaim- maisina olevilta sivuiltaan muotoiltu kiilamaisiksi ja niihin sopivik si myös niihin liittyvät taaimmaiset ohjaimet 18. Kaikki muut ohjaimet 10 72451 ja ohjainpinnat ohja inluisteissa ovat tasapintaisia#

Ohjainkannattimilla on U-muoto. Ne on valmistettu koteloreikäprofliloista, kuten erittäin selvästi on nähtävissä kuvista 1 ja 2, ylöspäin avoimiksi. Tämä seikka mahdollistaa vähäisen jouston, mikä varmistaa sen, etteivät ohjainluistit voi lukkiintua ohjauksissaan. Mahdollinen laajenemisen määrä on todettavissa piirustuksessa esittämättömistä ve-nyraissauvoista, jotka sitovat toisiinsa ohjninkannikkeitten pystysuuntaiset haarat.

Ohjainkannikkeissa 19 on korvakkeet 2 0 (kuva 2 ja 3) päällekkäin määrä-etäisyydelle toisistaan hitsattuina pystyhaaroihin, joihin ohjpimet on kiinnitetty pulttien 21 avulla. Ruuvit 22 varmistavat asetetun mitan. Käyttöä varten säädetään ohjaimet ymmärrettävästi siten, että ne ohjaavat vastaavaa luistia 16 sahakehyksen iskukorkeuden kokomitalla välissään samansuuruisena pysyvällä liukuvälyksellä, jolloin öljyvoitelu tai vastaava huolehtii mahdollisimman vähäisistä kitkavoimista.

Alemmat ohjainkannattajät 19 ovat molemmat laakeroidut samaan vaakasuoraan, leikkuusuuntaa vastaan kohtisuoraan akseliin 23 ympärikääntyviksi kehäjalustassa. Ylemmillä ohjainkannikkeilla on niinikään yhteinen hei-lahdusakseli 24, Heilahdusakselit 23 ja 24 lävistävät ohjainkannikkeet 19 kohtisuorassa niiden tasoihin nähden kulloinkin samalla etäisyydellä ohjainten 17 ja 18 välissä kulkevasta ohjainkeskitasosta E^, ja kulloinkin myös samassa korkeusasemassa suhteessa ylempään kuolokohtaan 0T ja alempaan kuolokohtaan UT määrätyssä, näiden kirlo koht ien välillä olevassa kohdassa ohjainkannikkeen syöttösuunnassa takana olevan pystyn haaran 19a alueella. Tällä kohdin on ohja inkannikkeissa reikä 25.

Leikkuusuunnassa etumaisena olevalla, jokaisen ohjainkannikkeen 19 pys-tyhaaralla 19h on kulloinkin ohjainkannikkeesta ohjainkannikkeeseen saman pituisena ja suhteessa kulloiseenkin heilahdusakseliin identtisiksi tehdyt korvakkeet 26, joiden vapaassa päässä on reikä 27, joka palvelee ohjaintangon 28 niveltyvää liitäntää, joka sitoo kulloinkin ylä-ohjainkannikkeen alempaan ohjainkannikkeeseen liikkuvasti siten, että aikaisemmin mainitut keskitasot Ej, kaikissa ohjainkannikkeen heilahdus-asennoissa aina kulkevat toisilleen yhdensuuntaisina.

Piirustuksessa esitetyssä ratkaisumallissa riittää yksi ainoa sellainen yhdystanko 28 toisella kehän kahdesta sivusta, syystä että heilahdus- n 72451 akselit 23 ja 24 tässä ratkaisumallissa ovat toteutetut jäykkinä akseleina, jotka ovat laakeroidut kehäjalustan kiinteisiin laakereihin 28 ja joille ohjainkannikkeet 19 ovat kiristimien 2g avulle laakeroidut pyörimättömästi, siten että näiden akselien 23 ja 24 välityksellä ilman muuta syntyy kiinteä yhteys toisaalta ylempien ohjainkannikkeitten 19 välillä ja toisaalta alempien ohjainkannikkeitten 19 välillä, ts. kaikki ohja inka nnikke et 19 liikkuvat tasatahtia toisilleen yhdensuuntaisissa keskitasoissa Ey myös vain yhden ainoan yhdystangon 28 ollessa olemassa, jos yhteenkään niistä kytketään siihen ulkoapäin vaikuttava voima. Tällainen käyttövoima tulee heilahduskäyttönä jäljempänä selostetulla tavalla kehän kampikoneistosta käsin.

Kuvan 1 katsojaan päin käännetyllä kehäsivulla sijaitseva alempi ohjain-kannike on varustettu kampikoneiston alueella alaspäin suuntautuvalla, jäykästi tähän kiinnitetyllä heilurivarrella 3 0, mikä ulottuu aina likimain kehäkampikoneiston vaakasuoran keskitason E„ korkeudelle saakka.

n

Sen siellä sijaitsevaan päähän on liitetty niveltäen likimain vaakasuuntainen työntötanko 31» joka toisesta päästään on laakeroitu pyöri-västi tappiin 32, joka työntyy ulospäin kampipolvesta 33. Kempipolvi 33 on asennettu pyörimättömästi työntimenpäästä 8 ulostyöntyvään kämmen tapin 6 päähän. Kampipolven tappi 32 on kampikoneiston keskiviivalta 34 ennalta määrätyllä etäisyydellä D, siten että heilurivarsi 30 jokaisella kampitapin 6 pyörähdyksellä suorittaa heilahdusliikkeen, joka oleellisesti työntötangon 31 vaakasuuntaisen suuntauksen takia on vaihesiirret-ty 90° suhteessa kehän työntimen 9 heilahdusliikkeeseen. Tämä heilahdus-liike siirtyy heilurivarren 30 välityksellä kuvassa 1 näkyvään alempaan ohjainkannikkeeseen 19 ja tällä tavoin myös kaikkiin muihin ohjainkan-nikkeisiin, kuten jo aikaisemmin on selostettu. Ohjainkannikkeiden hei-lahdusliike aikaansaa sen, että sahakehykseen, sen pystysuuntaiseen heilahdusliikkeeseen yhdistetään sinimuotoinen, vaakasuuntainen heileh-dusliike, joka ensiksi mainittuun nähden on vaihesiirretty 90°, Tämän heilahduksen laajuus on mitoitettu siten, että maksiminopeus, jolla tämä vaakasuuntainen kehän heilahdusliike tapahtuu, kun pystyheilahdus toteutuu ylemmän ja alemman kuolokohdan välillä, vastaa oleellisesti puun syöttönopeutta.

Syystä että ohjainkannikkeet suorittavat heilahdusliikettään ohjain-luistin ylemmän ja alemman kuolokohdan välillä olevan kohdan ympäri, ilmenee tämä heilahdusliike suhteessa sahakehyksen liikkeeseen kaksinkertaisen frekvenssin omaavana heilahduksena suhteessa pystysuuntaiseen 12 72451 heilahdukseen siten, että sahakehys ohjautuu syöttönopeudella leikkuu-pohjasta poispäin sekä ylemmässä että alemmassa kuolokohdassa. Tämä selostetun vaakasuuntaisen heilahduskomponentin aikaansaama poistoliike vaatii toteutuakseen vain lyhyen ajan, koska välittömästi tämän jälkeen sahanterät jälleen liikkuvat pystysuuntaan ja siten voivat suorittaa leikkuutyötä. Muu sahakehyksen nosto leikkuupohjasta peluuiskun aikana voidaan tästä syystä hoitaa tavanomaisella tavalla ulkoneman asetuksella. Suhteellisen pieni kannikkeitten 19 heilahdusliike on siis riittävä.

Kuvat 4 ja 5 esittävät mahdollisuutta, jolla kampipolven tapin 32 etäisyyttä D kampikoneiston keskiviivasta 34 voidaan järjestää muunneltavaksi, tarkoituksella voida säätää sahakehyksen heilahduslaajuutta vaakasuunnassa optimaalisesti jokahetkisten käyttöolosuhteitten mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten on kampipolven 33 tilalle kampitapille 6 - kiinnitetty jäykästi - polvikaari 4 0, jossa on männänvarsi 41, jonka keski-akseli kulkee likimain kampikoneiston keskiviivaan 34 nähden kohtisuorassa olevalla suoralla. Tämän männänvarren 41 keskikohdalla on mäntä 42, joka täten suhteessa kämmen tappiin 6 on niinikään kiinteä. Männän-varrella 41 ja männällä 42 on sylinteri 43 siirrettävissä luistinomai-sesti paineväliaineen avulla sille piirustuksessa lähemmin esittelemät-tömällä tavalla myös kehän ollessa käynnissä johtamalla väliainetta toiseen (45) tai toiseen (44) sylinterikammioon, siten että se kulloinkin valitusta kammiosta riippuen etäisyyden D pienetessä lähenee kampi-koneiston keskiviivaa tai loittonee tästä etäisyyden D suuretessa. Sylinterille 43 on kiinnitetty tapilla 47 varustettu korvako 46 siten, että tämä sylinteriä kääntämällä männänvarren 41 ympäri voidaan suunnata yhdensuuntaiseksi kämmen tapin 6 kanssa. Tämän lisäksi sijaitsee tappi 47 sellaisella etäisyydellä männänvarresta 41, että se liikkuu säteettäin suhteessa kampikoneiston keskiviivaan nähden. Tappiin 47 on sitten tässä ratkaisussa nivelletty likimain vaakasuuntainen työntötan-ko 31. On todettavissa, että tällä tavoin voidaan muutella ohjainkan-nikkeitten 19 heilahduslaajuutta.

Paineväliaineen syöttö sylinterikammioihin 44 ja 45 tapahtuu öljyjohto-kanavien 48 ja 49 kautta, jotka on johdettu kiertokankena työskentelevää työntötankoa 31 pitkin ja ovat viimeksi mainitulla siihen kiinnitettyjen johtojen muodossa. Tällä saavutetaan se etu, että syöttöjohtojen viimeksi mainittuihin johtoihin kehäpylväästä käsin ei tarvitse suorittaa pyörivää liikettä ja tästä johtuen eivät myöskään ole suuremmin rasitettuja. Tappiin 47 suuntautuvasta työntötangon 31 päästä, joka 13 72451 siellä suorittaa pyörivää liikettä, johdetaan paineväliaine johdoista 48 ja 49 kaupasta saatavin paineväliaine siirtoelementein tappiin joka suhteessa laakerisilmään pyörii työntötangolla 31. Tapista 47 pääsee paineväliaine sitten syl inter ikä miniöihin 44 ja 45.

Heilahdusakseleitten kiinnittämiseen soveltuu erikoisen hyvin sankamai-nen kiinnityslaite 50, joka kuvassa 3 on esitetty pituussuunnassa leikattuna ja kuvassa 3a sivukuvannossa alempaa heilahdusakselia 23 varten. Sanka 50 koostuu yhdensuuntaisena heilahdusakselin 23 kanssa kulkevasta, määräetäisyydellä syöttösuunnassa viimeksi mainitun taakse järjestetystä poikkipuomista 51 ja päätysivuille tähän liitetyistä, pystysuuntaisista kuin myös yhdensuuntaisesti syöttösuunnan kanssa kulkevista kannat inlevyistä 52 läpimenoaukkoineen 53 heilahdusakselia 23 varten. Nämä läpimenoaukot 53 ovat niin suuria, että niihin voidaan asentaa heilah-dusakselin 23 päitten laakerointia varten lpakeripesät. Laakeripesät 54 ovat kiinnitetyt päätylevyihin 52 ja niissä ovat laakerit 28 heilahdus-akselille 23.

Kuva 6 esittää ensimmäistä mahdollisuutta säätää ulkonemaa kuvien 1-5 mukaisessa kehässä. Tässä rakenteessa ei heiluriversi 30 ole nivelletty suoraan likimain vaakatasossa liikkuvaan työntötankoon 31, vaan keskiöön 61 vivussa 60, joka on likimain pystysuorassa ja on ala päästään nivelletty työntötankoon 31, yläpäästään sitä vastoin kohdasta 62 kytketty niveltyvästi kehän jalustaan. Tätä nivelpistettä 62 voidaan ulkoneman muuttamiseksi siirtää työsylinterin 63 avulla likimain yhdensuuntaisesti työntötangon 31 suhteen ja lukita kulloinkin asetettuun asemaan.

Nähtävissä on, että kuvan 6 mukaisessa rakenteessa ohjainkannikkeet 19 saavat suhteessa pystysuoraan nivelpisteen 62 asemasta riippuen enemmän tai vähemmän suuren viistoasennon, joka esittää keskiasentoa interferoi-dulle heilahdusliikkeelle. Kallistuksen suuruus määrää ulkoneman. Saha-kehys heilahtaa tällöin yhdensuuntaisesti itsensä kanssa, kuitenkin ulkonemakomponentilla varustettuna vaakasuunnassa ylös ja alas, joka tulee lisänä ohjainkennikkeen 19 heilahdusliikkeen vaakasuuntaiselle komponentille. Tällä tavoin nousee ohjaimien kuormitus. Ylempi heilah-dusakseli 24 on tällöin laakeroitu samalla tavoin kuin mitä heilahdus-akselista 23 on selostettu.

Toista mahdollisuutta ulkoneman säätöön, mutta jossa ulkonemasta ei aiheudu vaakasuuntaista sahakehän heilahdus komponenttia, esittää kuvp 7.

14 72451 Tässä rakenteessa on ohjeinkannikkeilla 19 jatkuvasti oleellisesti pystysuuntainen keskiasento, jonka ympäri ne saatetaan heilahtelemaan hei-lurikoneiston vaikutuksesta. Ulkoneman aikaansaamiseksi ovat ylemmät ohjainkennikkeet 19 heilahdusakseleineen 24 ripustetut riipukkeisiin 7 0, jotka ovat nivelletyt koneen molemmilla sivuilla kehäpylvääseen 1 ja jotka ulottuvat nivelpisteistä 71 alaspäin. Tällä tavoin ovat ylemmät ohjainkennikkeet 19 siirrettävissä likimain yhdensuuntaisesti saha-koneen syöttösuunnan kanssa. Käyttöä varten tarpeellisen heilehdusakse-lin 24 paikoilleen lukitsemisen ennalta määrättyyn asemaan määrätyn asetusalueen sisäpuolella hoitaa asetussylinteri 72, joka on kytketty akselin 24 ja kehäjalustan 1 väliin. Tämän asetussylinterin 72 avulla voidaan siis molemmat ylemmät ohjainkannikkeet 19 - kulloinkin tasatahdissa - siirtää suhteessa alempiin ohjainkennikkeisiin 19 säilyttämällä oleellisesti pystysuuntainen keskiasento, niin että sahakehys saa enemmän tai vähemmän suuren kallistuksen pystysuunnan suhteen, joka sitten säilyy muuttumattomana sahauskäytön aikana. On selvää, että tässä rakenteessa sahakehän painopiste heilahtelee vain pystysuunnassa ylös ja alas, eikä vaakasuunnassa tapahdu minkäänlaista siirtymistä, niin ettei ohjainten myöskään tarvitse vastaanottaa minkäänlaisia lisävoimia. Sahanterien leikkuukulma on kuitenkin puussa tällä rakenteella riippuvainen ulkoneman asetuksesta.

Claims (8)

1. Jatkuvasyöttöinen kehäsaha, jossa ylös-alasliikkuvaa sahakehystä ohjaavat sen molemmin puolin kehärunkoon (1) järjestetyt ylemmät ja alemmat ohjaimet (17, 18) ja jossa kehystä käyttää ainakin yksi työnnin (9), joka yläpäästään on nivelletty sahakehyksen tappiin (11) ja alapäästään kämmen tappiin (6) tai vastaavaan kampiakselille (3), joka kulkee vaakasuorana kohtisuoraan koneen leikkuusuuntaa vastaan, sekä jossa sahakehys on rakennettu heilahduskehykseksi, jonka ylös- ja alaspäin suuntautuvaan liikkeeseen on integroitu puun syöttösuunnan suuntainen heilahdusliike siten, että yksittäisten sahahampaitten ratakäyrä vastaa likimain yhdensuuntaisena heilurikehyksen leikkuuiskusuunnan kanssa seisovaa venytettyä kahdeksikkoa, mitä varten kukin neljästä ohjainparista (17, 18) on sijoitettu kukin pystysuuntaisessa sekä syöttösuunnan kanssa samansuuntaisessa tasossa olevaan ohjainkannikkeeseen (19) siten, että etummainen ja takimmainen ohjain (17, 18), jotka ohjaavat yhteen neljästä kehystapista (11, 13) nivellettyä ohjainluistia (16) välissään, ovat tuetut kannikkeen (19) likimain pystysuorien tuki-haarojen (19a, 19b) väliin, ja mitä varten ohjainkannikkeet (19) ovat pakotetut ohjainparinsa (17, 18) osalta jaksoltaan, vaiheeltaan ja amplitudiltaan samanlaiseen heilahdusliikkeeseen vaakasuoran sekä syöttösuuntaan nähden kohtisuoran kääntöakselin ympäri, tunnettu siitä, että ylemmät ohjainkannikkeet (19) toisaalta ja alemmat ohjainkannikkeet (19) toisaalta ovat sijoitetut ylimmäisen sisäänvetovalssin yläpuolelta ja alemman sisäänvetovalssin alapuolelta kehärungon (1) läpi kulkeville edellä mainitun kääntö-akselin suuntaisille heilahdusakseleille (23, 24) jollain kohdin ohjainluistin (16) ylemmän (OT) ja alemman (UT) kuolokohdan välillä, että ainakin yksi alemmista ohjainkannikkeista (19) on varustettu likimain yhdensuuntaisesti siihen kuuluvan ohjainluistin (16) isku-suunnan kanssa alaspäin suuntautuvalla heilurivarren muodostavalla jäykällä jatkeella (30), joka ylettyy aina kehäsahan kampikoneistoon (2) saakka ja johon viimeksi mainitusta johdettu ohjainkannikkeitten (19) heilurikäyttö on kytketty likimain yhdensuuntaisena syöttö-suunnan kanssa liikkuvan työntötangon (31) avulla välittömästi tai välillisesti, ja että ylemmät ohjainkannikkeet (19) ainakin yhden 72451 16 likimain pystysuuntaisen työntötangon (28) välityksellä ovat yhdistetyt molempien alempien ohjainkannikkeitten (19) kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kehäsaha, tunnettu siitä, että ohjainkannikkeet (19) on tehty U-muotoisiksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kehäsaha, tunnettu siitä, että ohjainkannikkeet (19) kukin ovat pyörimättömästi liitetyt kehärunkoon (1) laakereilla (28) laakeroituun heilahdusakseliin (23, 24).

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kehäsaha, tunnettu siitä, että ainakin alempien ohjainkannikkeiden (19) heilahdusakseli (23) on laakeroitu kehärunkoon (1) jäykästi kiinnitettävään syöttösuuntaan nähden kohtisuoraan vaakasuoraan kannat-timeen (51).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kehäsaha, tunnettu siitä, että molemmat heilahdusakselit (23, 24) kukin ovat laakeroidut sankaan (51) ja että työntötanko (31) on kytketty välillisesti jäykkään jatkeeseen (30) siten, että se on nivelletty likimain pystysuunnassa olevan vivun (60) toiseen päähän, jonka toinen pää on nivelletty kehärungon (1) suhteen siirrettävissä olevaan nivelpisteeseen (62) ja jonka väliin jäykkä jatke (30) on kytketty nivelellä (61).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kehäsaha, tunnettu siitä, että ylempien ohjainkannikkeiden (19) heilahdus-akseli (24) on laakeroitu kääntyvästi kahden, kehäsahan kummallekin sivulle järjestetyn, likimain pystysuuntaisen vivun (70) alapäähän, jotka vivut (70) ylemmästä päästään (70) ovat liitetyt kääntyvästi kehänrunkoon (1) ja joiden kääntymää ja vastaavasti ylempien ohjainkannikkeiden (19) siirtymää suunnassaan vaakasuoraan voidaan muuttaa asetusmekanismin (72) avulla.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen kehäsaha, tunnettu siitä, että vaakasuuntainen työntötanko (31) saa kammen-puoleisen käyttönsä työntimen (9) pään (8) ulkopuolelle kämmen 17 72451 tappiin (6) pyörimättömästi kiinnitetystä kampipolvesta (33; 40 - 45).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kehäsaha, tunnettu siitä, että kampipolven tapin (47) etäisyys (D) kehyksen käyttö-koneiston kampiakselin (6) keskiviivasta on muuteltavissa -edullisesti myös kehäsahan käydessä. 18 72451 entkray