FI72257B - Foerfarande foer framstaellning av behandlade spannmaolsprodukter och apparat foer utfoerande av foerfarandet - Google Patents

Description

1 72257

Menetelmä käsiteltyjen viljatuotteiden valmistamiseksi sekä laite menetelmän toteuttamiseksi

Keksinnön kohteena on menetelmä käsiteltyjen vilja-5 tuotteiden valmistamiseksi, pienen bakteeri-luvun antamiseksi kaakaopavuille, jyvien kuorimiseksi ja paahtamiseksi saattamalla vilja, kaakaopavut tai jyvät käsitt.elykammiocn lämpökäsittelyyn veden läsnäollessa korotetussa paineessa ja päästämällä paine sitten äkillisesti sekä valinnaisesti rouhimalla, 10 pelletoimalla, murskaamalla ja seulomalla, hiutaloimalla, jauhamalla, saatu tuote karkeasti tai hyvin hienosti, sekä laite menetelmän toteuttamiseksi.

Voimallisen karjankasvatuksen tulon myötä on tullut toivottavaksi erottaa porsaat emakosta mahdollisimman aikai-15 sessa vaiheessa niin, että emakko voisi nopeammin taas poikia uusia porsaita. Nämä varhain vieroitetut porsaat tarvitsevat helposti sulavaa rehua aivan kuten nuoret porsaat, joita vielä pidetään emän kanssa. Käsitellyt viljatuotteet ovat hyvin sopivia raaka-aineita näitä helposti sulavia rehuja varten.

20 Samoin on teollisesti valmistetun koiran- ja kissan- ruoan myynti joka vuosi lisääntynyt näihin asti ja näissä ruoissa ovat käsitellyt viljatuotteet myös suosittuja raaka-aineita.

Viljan käsittelemiseksi tunnetaan useita menetelmiä. Näistä voidaan mainita suulakepuristaminen, murskaaminen tai 25 höyryhiutalointi, infrapunakuumennus, suurtaajuuskuumentaminen, räjähdyspaisutus tai puhalluspaisutus, paahtaminen (kuumailmapuhallus) ja rumpukuivaus.

Suulakepuristusta varten vilja jauhetaan, kostutetaan ja viedään suulakepuristimen läpi samalla kun lämpötilaa noste-30 taan höyryn avulla. Saatu tuote on kuivattava.

Murskattaessa jyvät kostutetaan, höyrytetään ilmakehän paineessa ja murskataan ohuiksi hiutaleiksi. Myös tässä tapauksessa lopullinen tuote on kuivattava.

Infrapunakuumennuksessa (mikronoinnissa) viljaa käsi-35 tellään sähkömagneettisilla aalloilla infrapuna-alueella, 2 72257 jotka säteet voidaan kehittää kaasuliekkien tai kuumennettujen posliinikappaleiden avulla. Suurtaajuuskuumennuksessa käsittely suoritetaan mikroaaltojen avulla, joiden taajuus on esimerkiksi 2450 tai 915 MHz kehitettynä suurtaajuus-5 generaattoreilla.

Räjähdyspaisutuksessa viljaa käsitellään suurpaineisel-la höyryllä joitakin minuutteja suljetussa astiassa, joka voi olla asennettu pyöriväksi, minkä jälkeen kansi avataan ja äkillisestä paineenpudotuksesta johtuen vilja ampautuu 10 ulos samalla paisuen.

Kuumailmapaahdossa viljaa käsitellään kuumalla ilmalla kuumennetussa avoimessa kattilassa. Tietyt viljalajit pullistuvat tällöin miltei täydellisesti (popcorn) tai vain jostakin jyvän osasta (milocorn, Plata corn). Tällöin jy-15 vän sisäosa joutuu jyvän ulkopuolelle samalla laajeten.

Rumpukuivauksessa ainesten suspensio viedään sisäpuolisesta höyryllä kuumennettujen rumpujen yli, kuivataan niillä ja kaavitaan jälleen pois.

Näiden viljankäsittelymenetelmien päämääränä on val-20 mistaa viljatuote, hyytelöidä viljassa oleva tärkkelys haluttuun asteeseen ja/tai parantaa organoleptisiä ominaisuuksia (makua, ulkonäköä, tuoksua).

Käsittelyllä tarkoitetaan osasten koon pienentämistä siten, että suhteellinen pinta-ala kasvaa mikä helpottaa 25 ruoansulatusentsyymien toimintaa. Tämä mitataan sulavuu tena eläimissä tai entsyymien, kuten esimerkiksi tärkkelystä pilkkovan entsyymin, amyloglykosidaasin, vaikutus-asteena .

Hyytelöinnillä tarkoitetaan tärkkelyksen sellaista 30 käsittelyä, että se veden kanssa muodostaa tahnan. Tämä mitataan vedensitomiskykynä.

Maku, tuoksu tai ulkonäkö mitataan tavallisesti as-teikkolukutesteillä tai sen määrittää asiantuntijaraati.

Muokatuista eläinrehuista ovat edullisia pitkälle 35 käsitellyt raaka-aineet, joita eläimet syövät hyvin 3 72257 halukkaasti. On havaittu, että tällöin suuri hyytelöity-misaste on ei-toivottava, koska tämä aiheuttaa suolisi-sällön liian suuren viskositeetin, hidastaa sulatusentsyy-mien toimintaa ja lisää ripulivaaraa. Porsailla suuri hyy-5 telöitymisaste aiheuttaa mahahaavaumia.

Niin muodoin viljatuotteiden pitkälle käsitelty tila on haluttu, mutta liian suuri hyytelöitymisaste on haitaksi.

Tämä on erityisen tärkeätä, kun viljatuotteita käytetään rehuna lihansyöjille. Lihansyöjillä, kuten esimerkik-10 si koirilla, kissoilla, minkeillä tai kaloilla tuskin on tärkkelystä pilkkovia entsyymejä. Tämä tarkoittaa, että näitä eläimiä varten viljatuotteet on tehtävä helpommin sulaviksi. Pitkälle käsitelty tuote voi olla tärkeä myös muille eläimille. Esimerkiksi sioilla entsyymi-aktiiviisus 15 alkaa toimia hyvin hitaasti. Tämän vuoksi porsaiden on nuorina vaikeampi sulattaa raakoja viljatuotteita kuin vanhemmalla iällä.

Suulakepuristetun viljatuotteen epäkohtana on se, että karkeammat osaset voivat välttää käsittelyn, jolloin 20 muodostuu epäsäännöllinen tuote, josta lisäksi puuttuu makua. Pelkästään jauhettua viljaa, joka on sopivaa lähtö-viljatuotteen valmistamukseen, ei enää voida tunnistaa tuotteessa. Samoin hyytelöitymisaste on suuri.

Murskaus, infrapunakuumennus, magnetron-keitto ja 25 kuumailmapaahto lisäävät viljatuotteen sulavuutta vain suhteellisen vähän. Ruiskupaisutus antaa todella tyydyttävän tuotteen, mutta ainoa tämän menetelmän soveltamiseen käytettävissä oleva laite on hyvin monimutkainen ja se on tarkoitettu pieni mittakaavaiseen tuotantoon. Hollantilai-30 sessa patenttijulkaisussa 92 843 kuvataan erityisesti laite viljan tai samankaltaisen aineksen paisuttamiseksi saattamalla aines ensin lämmön ja paineen alaiseksi ja sitten äkilliseen paineenpäästöön. Tässä laitteessa on kääntöpöytä, jossa on joukko säteittään asennettuja käsittely- eli rä-35 jähdyskammioita, joista jokaisessa on tiivis sulkukansi kääntöpöytää vastapäätä olevassa päässä, jotka kannet voidaan poistaa ja panna taas takaisin; välineet, jotka 4 72257 kääntöpöydän pyörimissyklin jossakin vaiheessa siirtävät sulkukannet sulkemisasentoon vastaavien kammioiden yläpäässä ja lukitsevat ne; välineet höyryn syöttämiseksi kammioihin; sekä välineet, jotka mainitun pyörimissyklin 5 myöhäisemmässä vaiheessa vapauttavat sulkukansien lukitus-asennon toinen toisensa jälkeen mainitun syklin edetessä. Tässä laitteessa on yksinkertainen höyrynsyöttökammio, joka on kytketty kuhunkin räjähdyskammioon erillisellä johtimella. Joukko välineitä on järjestetty takaamaan kammioiden avau-10 tuminen ja sulkeutuminen oikealla hetkellä. Tällainen laite on hyvin monimutkainen ja aiheuttaa epämukavuutena korkean melutason, joka johtuu räjähdyssylintereiden luonteesta.

Vehnä ja riisi on mainittu tuotteina, joita varten laite on ensisijaisesti tarkoitettu.

15 Hollantilaisessa patenttijulkaisussa 70 686 kuvataan samankaltainen laite, jossa samalla tavalla joukko painekam-mioita on asennettu pyörivälle alustalle; laite käsittää samoin laitteet viljan ja höyryn sisääntulon avaamiseksi ja sulkemiseksi ja paineistetun viljatuotteen vapauttamiseksi.

20 Tässä laitteessa höyrynjohtoventtiili pidetään tavallisesti avoimena kunnes sulku vapautetaan. Patenttiselityksestä käy ilmi, että painekammioissa käytetään suhteellisen alhaista painetta. Vasta myöhempänä ajankohtana syötetään korkeampi höyrynpaine. Tämäkin laite on hyvin monimutkainen ja aiheut-25 taa haittana korkean melutason samalla kun tuotanto on rajoitettu .

Nyt on yllättäen keksitty, että keksinnön mukaisella menetelmällä, joka on edelläkuvatun tyyppinen menetelmä, saadaan erittäin hyvänlaatuisia tuotteita.

30 Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että vilja, kaakaopavut tai jyvät pidetään 5-50 ilmakehän manometripaineessa 200-300°C:ssa 1-30 sekuntia, samalla tuoden lämpöä ja kosteutta johtamalla höyryä tuloistukan kautta käsittelykammion pohjalle ja halutun käsittelyäjän 35 loputtua paine päästetään äkillisesti yhden tai useamman poistoaukon kautta, joiden läpimitta on 25-254 mm ja joihin on asennettu venttiili, jolloin poistoaukko tai poistoaukot avautuvat käsittelykammion pohjalta.

Il 72257

Edullisessa suoritusmuodossa viljaa, kaakaopapuja tai jyviä pidetään 5-35 ilmakehän manometripaineessa 200-300°C:ssa edullisesti 3-13 sekuntia. Poistoaukkojen läpimitta on edullisesti 50-102 mm, erityisesti 63,5 mm.

5 Keksinnön mukaiselle laitteelle, joka on sopiva edellä kuvatun menetelmän toteuttamiseksi, on tunnusomaista, että esikäsittelykammiosta, käsittelykammiosta, joka on varustettu höyryn sisääntuloistukalla pohjalla ja pois-toaukolla, jonka läpimitta on 25-254 mm ja joka samoin on 10 yhdistetty pohjaan ja johon on asennettu venttiili, jolloin poistojohto johtaa paisuntakammioon, samalla kun esikäsit-telykammio ja käsittelykammio ovat yhdistetyt toisiinsa suljettavan johdon avulla.

On varsin hämmästyttävää, että käsittelykammiosta 15 tulevat tuotteet voidaan poistaa suhteellisen pieniläpimittaisen johdon kautta ilman johdon tukkeutumista. Tämä on mahdollista myös siinä tapauksessa, että putki on pitkä. Samoin on varsin hämmästyttävää, että putoava viljatuote tai pöly ei tuki käsittelykammion höyrysyöttöä.

20 Paisumisasteeseen voidaan vaikuttaa valitsemalla pois- tojohdon läpimitta. Pienempi johdon läpimitta johtaa suurempaan paisumisasteeseen.

Lisäksi on havaittu, että melutaso on alempi, jos tuote poistetaan putken läpi, jossa on hitsaussauma, vede-25 tyn saumattoman putken asemesta. Tämän on vastoin odotuksia ottaen huomioon edellisen karkeampi pinta.

Lisäksi on hyvin yllättävää, että tässä menetelmässä ei esiinny meluhaittaa eikä värin haalistumista, kuten voisi odottaa ottaen huomioon tunnetut tekniikan tason pai-30 neprosessit.

Muut keksinnöllä saavutettavat edut ovat seuraavat: a) Tällä tavalla lämpö- ja painekäsiteltyä tuotetta ei tarvitse kuivata, jäähdyttäminen ilman muita erikoistoimenpiteitä riittää; 35 b) energian kulutus on pieni suhteessa saavutettuun käsittelyästeeseen; c) saadulla tuotteella on erityisen säännöllinen käsittelyaste verrattuna tunnettuihin tuotteisiin. Säännöl- 6 72257 linen käsittely käy ilmi paisumattornien suurimoiden poissaolosta tai oleellisesta poissaolosta. Eräiden muiden tietojen ohella taulukossa A on esitetty eräiden tuotteiden sisältämä sulavan tärkkelyksen pitoisuus. Koska tällai-5 selle määritykselle ei ole olemassa mitään standardia, on tuloksia verrattava keskenään, vaikkakaan niitä ei voida verrata sellaisinaan muihin tuloksiin.

Taulukko A

10 Maissi Pilkkoutuva Vedensitomis- Ulkonäkö Tuoksu tärkkelys kyky (amylogly- ________kosidaasi)__ käsittelemätön 14 2,4 jauho tunkkainen suulakepuristus 39 8,5 nimi ja tympeä 15 maissihiutaleet 29 3,8 hiutale tympeä mikronointi 19 3,0 rakeinen lievästi palanut suurtaajuus 24 3,4 rakeinen tympeä kuumailma 17 3,0 rakeinen paahtunut rumpukuivaus 45 yli 10,0 jauho lievästi paahtunut 20 tämä keksintö 44 4,3 2-8-ker- paahtunut taisesti ___kasvanut_

Jokaisessa tehdystä neljästä arvioinnista keksinnön mukaisesti käsitelty maissi erottuu edukseen, mutta näin ei ole asia kaikissa muissa menetelmissä sulavuuden parantamiseksi. 25 d) saadulla perusteellisesti käsitellyllä tuotteella on kohtuullinen hyytelöitymisaste ja hyvät organoleptiset ominaisuudet ; e) maississa olevan proteiinin denaturoituminen on vähäistä verrattuna muihin tunnettuihin menetelmiin; 30 f) keksinnön mukainen laite on sopiva suurmittakaa- vaista tuotantoa varten ja vaatii vain vähäistä hoitoa; g) keksinnön mukainen laite on ilman erikoistoimenpiteitä sopiva suuren joukon raaka-aineita, kuten esimerkiksi maissin, murskatun maissin, vehnän, kauran, ohran ja 35 durran käsittelyyn; , h) näistä tuotteista lähtien voidaan valmistaa lukuisia lopputuotteita saattamalla nämä tuotteet lisäkäsittelyyn, esimerkiksi lähtien paisutetusta maissista:

II

7 72257

Lopputuote_Käsittely baby-maissi jauhatus, pelletisointi murskattu maissi murskaus ja seulonta maissihiutaleet "hiutalointi" 5 paisuva jauho jauhaminen hyvin hienojakoiseksi rasvainen sisus_karkea jauhatus i) keksinnön mukainen tärkkelys on kylmässä paisuva, ts. se turpoaa vesipitoisessa väliaineessa ilman, että tarvitaan kuumentamista; 10 j) melun syntyminen, jollaista syntyy puhallus- paisutuksessa, vähenee paljon alemmalle tasolle poistamalla tuote johdon läpi sen sijaan että avataan kansi, koska jälkimmäiseen liittyy äänekäs pamaus; k) äärimmäisen merkittävää on, että saadut tuot- 15 teet ovat helposti sulavia ja hyvänmakuisia; l) käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää käytetty raaka-aine voidaan tunnistaa tuotteessa, koska tuote paisuu kaikkiin suuntiin, niin että kuluttajassa ei synny mitään epäluuloja. Vastakohtana tälle tapahtuu raaka- 20 aineen ulkonäössä täydellinen muuttuminen suulakepuris- tuksessa tai kuumailmapaahdossa. Siinä jyvässä oleva vesi haihtuu. Höyry puhaltaa jyvää kunnes tämä rae murtuu.

Tämä aiheuttaa paahdettujen maissinjyvien epäsäännöllisen rakenteen. Käytettäessä tämän keksinnön menetelmää jyvien 25 pinta jää enemmän tai vähemmän suljetuksi. Valokuvista, jotka esittävät raakaa jyvää, suulakepuristettua jyvää, infrapunakuumennettua jyvää ja tämän keksinnön mukaisesti käsiteltyä jyvää vastaavasti, käy oikein suoritettu käsittely ilmi.

30 Lämpökäsittely veden läsnäollessa suoritetaan sopivas- o ti reaktioastiassa, jossa vilja kuumennetaan 200 - 300 C:een höyryä johtaen. Jos lähtöaineena käytetään maissia, on sopivaa ensin kuumentaa maissi 60 - 80°C:seen, edullisesti 68 - 72°C:seen 10-30 ilmakehän, edullisesti 18-20 ilmakehän 35 manometripaineessa. Käsiteltävän tuotteen sopiva pidätys- 8 72257 aika on 10-40 sekuntia, edullisesti 20 sekuntia. Koko paisu-tussyklin kestoaika on esimerkiksi 1 minuutti. Esitetyt olosuhteet sopivat erityisesti maissille ja vehnälle. Valinnainen säätö muita tuotteita varten on helppo suorittaa.

5 Lisäksi kävi ilmi, että poistaminen johdon läpi, jolla oli pienempi läpimitta, johti suurempaan paisumisasteeseen.

Paisuntakammioon johtavan putken läpimitan valinnalla voidaan vaikuttaa paisumisasteeseen. Tällä tavalla saatu tulos ei ole verrattavissa tulokseen, joka saadaan asentamalla joh-10 toon venttiili ja avaamalla tätä venttiiliä enemmin tai vähemmin.

Täten johdon suurempi läpimitta aiheuttaa alemman paisumisasteen. Niin muodoin on ilmeistä, että paisumisasteeseen ei vaikuta ainoastaan paine-ero ja että paisumisasteeseen 15 voidaan edullisesti vaikuttaa valitsemalla johdon läpimitta.

Paisuntakammion syöttö on edullisesti varustettu vaihdettavalla suppilonmuotoisella suuttimella. Poistojohdon läpimitta määrätään kuitenkin tästä suuttimesta ylävirtaan. Suuttimen levenemiskulma on edullisesti 6-10°, edullisesti 8°, 20 ts. suutin laajenee tässä kulmassa. Tällaisella suuttimella on edullinen vaikutus käsittelyasteeseen. Lisäksi melun syntyyn voidaan vaikuttaa levenemiskulman sopivalla valinnalla.

Käytettävä paisuntakammio on edullisesti varustettu kuljetushihnalla alasputoavan aineksen kokoamiseksi. Kulje-25 tushihnan osien välistä puhalletaan raikasta ilmaa jäähdytys-tarkoituksessa. Tuoreen ilman puhaltaminen tapahtuu edullisesti lähinnä paisutettavan viljan poistumispistettä.

Sen lisäksi, että laitetta käytetään viljan, erityisesti maissin paisutukseen, sitä voidaan käyttää kaakaopapujen 30 säilöntään ja jyvien kuorintaan, erityisesti kauran kuorintaan, jolloin lämpötila, paine jne. tietenkin sovitetaan aina aiotun käytön mukaan.

Kun keksinnön mukaista laitetta käytetään kauran kuorintaan, saadaan yksinkertaisella tavalla suurella saan-35 nolla korkean käsittelyasteen omaavia hiutaleita, jotka ovat jonkin verran mureampia ja tummempia kuin tavallisella tavalla käsitellyt hiutaleet.

Il 9 72257

Paisutettu tuote jäähdytetään sopivasti johtamalla ilmaa tuotteen läpi.

Putkiin, joissa käsitelty vilja poistuu paisutti-mesta paisuntakammioon, voidaan käyttää mitä tahansa 5 ainetta, joka kestää siinä esiintyvän lämpötilan, paineen, kosteussisällön jne. On havaittu, että hitsattu teräsputki on erityisen edullinen. Ottaen huomioon saumattoman putken sileämmän luonteen saattaisi odottaa, että se olisi edullinen. On kuitenkin havaittu, että hitsatussa putkessa ei 10 tapahdu suuremmassa määrin tukkeutumista, mutta melua syntyy vähemmän.

Yllättäen on lisäksi havaittu, että liian tumman värin ja palaneen hajua aiheuttavan ylikuumenemisen vaaraa voidaan vähentää huomattavasti käyttämällä epäsuoraa esi-15 kuumennusta, mistä yllättäen on seurauksena myös tuotteen pienempi kosteussisältö. Niinmuodoin on mahdollista käyttää paljon suurempaa painetta kuin aikaisemmin.

Käsiteltävä vilja esikuumennetaan 30-100°C:seen, edullisesti 50-80°C:seen ja erityisesti 68-72°C: seen.

20 Tällaisen esikäsittelyn ansiosta saadaan tuote, joka ei kaipaa kuivaamista. Kuumennettaessa yli 80°C:seen viljan värivikaisuusvaara kasvaa.

Lisäksi on havaittu, että poistoputken tukkeutumis-vaara pienenee poistamalla hienojakoiset osat käsiteltä-25 västä viljasta seulomalla ennen käsittelyä. Kuitenkin tunnetun tekniikan perusteella olisi odotettavissa, että pienemmät osaset vähentäisivät tukkeutumisvaaraa. Yllättäen on lisäksi havaittu, että odotusjakso höyrynjohtamisen lopettamisen ja tuotteen purkamisen aloittamisen välillä 30 ei vaikuta haitallisesti paisunta-asteeseen, vaikka paine laskee huomattavasti tämän odotusjakson aikana. Tuotteen säännöllinen luonne jopa parani.

Käsittely suoritetaan sopivasti seulomalla niiden osasten poistamiseksi, jotka ovat pienempiä kuin 0,1-0,9 ker-35 taa keskiläpimitta, edullisesti 0,2-0,3 kertaa tämä läpimitta. Sen jälkeen näin seulottu raaka-aine syötetään suhteutuslaitteeseen, jossa sitä kuumennetaan edullisesti 10 72257 epäsuorasti. Suora kuumentaminen esimerkiksi johtamalla kuumaa ilmaa sen läpi aiheuttaa huomattavasti alentuneen paisunta-asteen ja paisunta-asteen säännöllisyyden huomattavan vähentymisen. Sopivasti kuumennetaan 30-100°C: seen, 5 edullisesti 60-80°C:seen ilmakehän paineessa.

Kasittelykammiossa käytettävä paine valitaan käsiteltävän viljan laadun mukaan.

Kuten jo edellä todettiin, on sopivaa esikuumentaa käsiteltävää viljaa. Tällaisen esikuumentamisen ansiosta 10 saadaan tuote, jota ei tarvitse kuivata, joka pysyy jonkin verran paremmin sopivana paisutukseen ja jossa ei esiinny ei-toivottuja värinmuutoksia ja hiiltymistä. Esi-kuumennuksen kesto on 3-150, edullisesti 25-35 minuuttia. Käsittelykammiossa viljan jyviä käsitellään höyryllä ha-15 lutussa paineessa, minkä jälkeen havaitaan tietty pidätys-aika, jota seuraa paineen aleneminen, joskaan ei paisumis-asteen aleneminen. Manometripaine on 5-35, edullisesti 15-25 ilmakehää. Odotusjakso on 1-30, edullisesti 3-13 sekuntia. Tällä saavutetaan se, että paisumattomien 20 jyvien prosenttuaalinen määrä pienenee. (Koirille syötettynä nämä paisumattomat jyvät eivät sula ja jäävät ulosteissa näkyviksi.) Tämän jälkeen vilja poistetaan. Koko syklin kestoaika on esimerkiksi 1 minuutti.

Käsittelyvaiheet, joihin käsiteltävä vilja saate-25 taan, selostetaan kuviossa 1 esitettyyn virtauskaavioon viitaten.

Vaiheessa I tapahtuu esikäsittely, jossa vilja puhdistetaan. Vaiheessa II tapahtuu suhteuttaminen, jolloin viljaa esikuumennetaan, ja vaiheessa III johdetaan 30 kyllästettyä höyryä kunnes saavutetaan lämpötila 200-300°C. Kun sovitettu viipymisaika on kulunut, reaktori tyhjennetään ja käsitelty vilja pusketaan paisuntasäi-liöön, jossa paisuminen tapahtuu.

Käytettyä laitetta kuvataan kuvioon 2 viitaten. Tässä 35 kuvassa on esitetty syöttösuppilo 1, johon syötetään käsiteltävää viljaa syöttöjohdon 2 kautta. On sopivaa varustaa

II

11 72257 syöttösuppilo osoittimella 3 hälyttämään tyhjästä tilasta ja osoittimella 4 hälyttämään täytetystä tilasta, mikä voi olla avuksi syötön automaattisessa valvonnassa. Syöttösuppilo on yhden tai useamman poistoputken 5 kautta 5 yhteydessä yhteen tai useampaan esikäsittelykammioon 6. Johtoihin 5 on asennettu sulkulaitteet 7. Esikäsittely-kammiot on varustettu kuumennuslaitteilla, jotka eivät näy kuvassa, viljan esikuumentamista varten. Osoitinlaite 8 tyhjästä tilasta hälyttämistä varten on sopivasti 10 asennettu näiden esikäsittelykammioiden alaosaan. Johdon 10 kautta, jossa on sulkuventtiili 9, nämä esikäsittely-kammiot ovat yhteydessä annostuslaitteeseen 11. Mitattu annos syötetään annostuslaitteella johdon 12 kautta pieneen syöttösuppiloon 14, joka on varustettu osoittimella 15 15 hälyyttämään tyhjästä tilasta, ja joka syöttösuppilo sulkuventtiilillä 17 varustetun johdon 16 kautta on yhdistetty käsittelykammioon 18. Käsittelykammio on varustettu sisääntuloistukalla 19 höyryn syöttämiseksi. Käsit-telykaramiossa käsiteltävä vilja saatetaan haluttuun läm-20 potilaan ja paineeseen. Avaamalla venttiili 20 vilja puhalletaan ulos poistojohdon 21 kautta ja johdetaan suutti-men 22 kautta paisuntakammioon 23, joka tässä tapauksessa on varustettu kuljetushihnalla 24 ja puhalluslaitteella tuoreen ilman 25 puhaltamista varten. Paisutettu vilja-25 tuote kuljetetaan kuljetushihnan 24 avulla varastohuoneeseen, joka vielä voi olla varustettu muilla apuneuvoilla.

Käytettäessä tällaista laitetta viljan kosteussi-sältö on tavallisesti ennen käsittelyä n. 15 paino-% ja 30 tilavuuspaino 720 kg/nr ja käsittelyn jälkeen sen kosteus- 3 sisältö on n. 13 paino-% ja tilavuuspaino 200 kg/m . Vehnän kosteussisältö on tavallisesti ennen käsittelyä n.

16 paino-% ja tilavuuspaino 750 kg/in ja käsittelyn jälkeen sen kosteussisältö on 14 paino-% ja tilavuuspaino 3 5 200 kg/m\ 12 72257

Esimerkki I

7 kg kuorimatonta American-kauraa, jonka kosteus-sisältö oli 11,5 paino-%, saatettiin 8 ilmakehän paineeseen ja pidettiin tässä paineessa 2-3 sekuntia ja pus-5 kettiin sitten ulos ja erotettiin ns. "labofix"'illä.

Siten saatiin seuraavat tulokset.

_sisus_kuori__ saanto 80,7 paino-% 23,6 paino-% 10 kosteus 17,0 paino-% 15,8 paino-% kuorta 4,4 paino-% tärkkelys - 5,5 paino-% pilkkoutuva tärkkelys 24,3 paino-% väri lievästi ruskea kohtuullisen ruskea 15

Kuori + sisus tekevät yhteensä yli 100 %, mikä johtuu kosteuden lisääntymisestä. Tässä esimerkissä tapahtui jo ruskettumista, vaikka kuoren poisto ei vielä ollut riittävä.

Koe toistettiin käyttäen toista paineenpidätysaikaa.

20

Aika (22 sekunnin esikuumennusaika Kuorintateho mukaanlukien)_ 25 sekuntia 69 % 35 sekuntia 74 % 2 5 4 5 sekuntia_78 %_ Täten voitiin olla tyytyväisiä alempiin kuorinta-tehoihin ja erottaa kuorimaton kaura sisusaineesta ja palauttaa tämä uudelleenkäsittelyyn; tämä kuitenkin monimutkaistaa menetelmää.

30 Paisuttamisen ja kuorinnan jälkeen sisusosassa mu kana olevat kuorelliset kauranjyvät olivat keskimäärin pitempiä kuin sisusosat.

Pienen lajittelukoneen avulla ne voitiin lajitella erilleen sisuksista (säätö = 9,5 mm:n reikiä seinässä, 35 vastaanottoastia alimmassa asennossa pitäen lajittelukone riittävästi täytettynä). Mikäli paahtimeen palautetut kuorelliset kauranjyvät eivät vieläkään kuoriudu, toiste- 13 72257 taan tämä vaihe yhä uudelleen, jolloin ne keräytyvät kiertoon aiheuttaen huomattavan tuotantotehon aleneman.

Tämän toteamiseksi suoritetaan seuraava koe: 4 kg USA-kauraa seulotaan (maissin poistamiseksi 5 siitä), kuivataan 10-11 paino-%:n kosteuteen, paineistetaan 31 ilmakehään (manometrillä) 45 sekunniksi ja paisutetaan, jäähdytetään, kuoriaines erotetaan ja kuori-maton kaura lajitellaan erilleen "labofix"'illä, kuori-maton kaura lisätään seuraavaan kuivattuun 4 kg:n panok-10 seen ja sykli toistetaan 6 kertaa. Tämä antoi seuraavat tulokset:

Panos kg kg kg paino-% paino-% paino-% kuorta sisusta kuorellista irtonaista kuorellista kosteutta kuorta si- sisuksessa sisuksessa 15 suksessa 1 0,5 2,7 0,8 0,8 14 14,2 2 0,75 3,2 0,85 1,2 9 15,7 3 0,8 3,0 0,9 1,0 6 16,6 20 4 0,7 3,5 0,7 1,0 10 16,5 5 0,7 3,5 0,6 0,8 9 16,5 6 0,7 3,5 0,6 1,4 9 17,2

Raakakaura (kuorellinen) sisälsi aina jonkin verran irtonaista kuoriainesta (0,5-1,0 paino-%) ja 10-15 paino-% 25 sisusta.

Kuorellisen kauran prosenttuaalinen määrä ei lisääntynyt, päinvastaisuus näyttäisi todennäköisemmältä.

Saanto Käytetyn USA-kauran kuoripitoisuus oli 22,5 %, jol-30 loin käsitellyn rehukauran teoreettinen saanto, erot kos-teussisällössä poislukien, oli 77,5 % sisältäen 0 % kuorta tai 79 % sisältäen 2 paino-% kuorta. Edellä esitetyssä kokeessa 4 kg kauroja antoi 3,4 kg sisusta, mikä vastaa 85 %:n saantoa. Ottaen huomioon kosteussisällön lisäys ja 35 liian paljon kuorta saannoksi tulee 78 %, ja on siten hyvin lähellä teoreettisesti saavutettavaa saantoa. Silloinkin kun 2 %:n käsittelyhäviö otetaan huomioon, on tämä 78 %:n 14 72257 saanto noin 7 % enemmän kuin keskimääräinen teollinen saanto. On myös nähtävissä, että tulos on parempi koska kaikki sisukset pysyvät koskemattomina, nipukat eivät ole katkeilleet pois.

5 Tuotteen laatu

Edellä mainituissa kokeissa saatua sisusta valssattiin tarkoituksena määrittää tärkkelyksen sulavuus.

"paisutettu" normaalisti käsitel--j^0 rehukaura ty rehukaura __(USA)___(Fr. )_ kosteus 16,7 paino-% 12,6 paino-% tärkkelys 51,0 paino-% 56,8 paino-% sulava tärkkelys 24,2 paino-% 22,6 paino-% tärkkelyksen suhteellinen 15 sulavuus_47,5 paino-%_39,8 paino-%_ Tällöin kävi ilmi, että näin saadun käsitellyn rehu-kauran sulavuus oli suuri verrattuna normaalisti käsiteltyyn rehukauraan. Hiutaleen väri ja lujuus ovat huonommat. Väriin voidaan kuitenkin vaikuttaa.

20 Esimerkki II

Maissia, jonka kosteus oli 13 paino-%, esikuumennet-tiin 70°C:seen ja 40 ja 45 kg:n maissierät annosteltiin pai-suttimeen. Tämä maissi saatettiin 19 manometrin ilmakehän paineeseen. 20 sekunnin pidätysajan jälkeen tuote pusket-25 tiin paisuntasäiliöön, jossa se jäähdytettiin ympäröivän ilman avulla. Saatiin maissi, jonka tilavuuspaino oli 3 200 kg/m ja amyloosiglykosidaasi-pilkkoutuvuus 39.

Esimerkki III

Käytettiin samoja olosuhteita kuin esimerkissä II 30 vehnän käsittelemiseksi kuviossa 2 esitetyssä laitteessa. Käytetyn vehnän kosteus oli n. 16 paino-% ja tilavuus- 3 paino 750 kg/m . Vehnä syötettiin paisuttimeen pienemmissä erissä, ts. 30-35 kg:n erissä.

Käsittelyn jälkeen vehnän kosteus oli 14 % ja ti-35 lavuuspaino 200 kg/m . Tärkkelyksen pilkkoutuvuus amyloglu-kosidaasilla oli 41.

Il 15 72257

Muissa kokeissa havaittiin tärkkelyksen pilkkou-tuvuudessa vaihteluita, jotka riippuivat käytetyistä olosuhteista. Vehnälle tämä vaihtelu oli 36-46.

Vertailukoe I

5 Puoliteollisessa laitoksessa curacao-riisiä, rans kalaista kauraa, hollantilaista vehnää, ohraa, USA-maissia ja USA-durraa paisutettiin, kuorittiin ja jauhettiin pienemmäksi kuin 125 pm. Saatuja tuotteita sekä joitakin verrattavissa olevia vasikan maidon raaka-aineita analysoitiin.

10 Analyysitulokset riisi kaura vehnä ohra maissi durra "nut- ruis- "dema" (kuor- ra- jauho relli- lijs" _nen_ 15 kosteus 9,5 8,5 11,2 11,4 7,8 8,3 7,5 13,8 11,5 rasva, be 2,2 6,8 2,3 2,5 4,5 3,3 0,1 1,5 0,5 raaka soluaines 0,9 0,9 1,0 0,9 0,6 1,4 0,0 0,3 0,0 tuhka 1,3 1,6 1,2 1,4 1,2 1,3 16,4 0,9 0,4 raaka proteiini 6,6 13,3 10,4 8,2 7,3 7,7 0,0 7,5 0,0 20 ppm Fe 150 175 150 130 110 100 15 20 5 tärkkelys 74 61 67,5 65 74 71 77 66 81 pilkkoutuva ^ tärkkelys 52 44,5 50,5 47,5 51,5 51,5 ? ) 38,5 49

veden sitcmis- Λ A

kyky 6,7 5,7 6,4 5,0 5,7 6,4 ? ) 2,1 7 ) 2 5 amylograirmi ) 500 420 300 210 220 360 1000 0 180 kustannus % kg - - - - - 81 66 90 * —— ) epäluotettava analyysi kokkareiden muodostumisen takia ) Brabender-yksiköissä, 50 g, 400 vettä, 30° vakio, arvo 30 15 minuutin kuluttua /korkeammassa lämpötilassa arvot aleni vat) .

Näistä analyysituloksista käy ilmi, että näiden useiden viljalajien välillä on vain pieniä eroavuuksia kuin niitä verrataan keskenään.

35 Eräiden tuotteiden vertailu (niiden, joiden kuori- pitoisuus on pienin) antaa seuraava yhteenvedon, jossa ominaisuudet ovat vähenevässä tärkeysjärjestyksessä: ie 72257 maissi vehnä "nutralijs" ruisjauho dema paisu- paisu- tärkkelys va va _jauho jauho_ 5 käsiteltävyysaste hyvä hyvä hyvä kohtalai- hyvä nen paksutusteho hyvä hyvä erittäin huono hyvä hyvä proteiinipitoisuus hyvä hyvä huono hyvä huono k rautapitoisuus ) huono huono hyvä hyvä hyvä ^ ® väri hyvä kohta- hyvä hyvä hyvä lainen tuhkapitoisuus hyvä hyvä erittäin hyvä hyvä _huono_ * ) Paisuvilla jauhoilla voi mahdollisesti olla kasvanut 15 rautapitoisuus, mikä johtuu koelaitteen vähäisestä käytöstä (ruosteenmuodostus).

Esimerkki IV

Sekä kylmää että epäsuorasti esikuumennettua (23 minuuttia 73°C:ssa) vehnää, jonka alkukosteus oli 14 %, 20 puhdistettiin ja käsiteltiin eri höyrynpaineilla ja tyhjennettiin astiasta 7 sekunnin odottamisen jälkeen ja jäähdytettiin. Tilavuusmääritykset antoivat seuraavat tulokset: 25 Höyryn paine Kylmä vehnä Esikäsitelty vehnä ilmakehää__til. paino kosteus til. paino kosteus 12 0,28 14,4 0,23 12,8 14 0,24 14,8 0,20 12,6 16 0,20 14,9 0,18 12,9 30 18_0,18_15,0 0,16_13,2

On siis ilmeistä, että esikuumennetun vehnän paisuttaminen on jonkin verran helpompaa. Käsittelyn jälkeen esikuumennetulla vehnällä on lisäksi pienempi kosteus, niin että kuivaaminen voidaan jättää pois.

35 Esimerkki V

Maissia, jonka kosteus oli 14 %, puhdistettiin, esi-kuumennettiin tai jätettiin esikuumentamatta, höyrytettiin li.

17 72257 eri paineilla, pidettiin kuumana 12 sekuntia, poistettiin astiasta ja jäähdytettiin. Tilavuuspainon lisäksi arvioitiin tuoksu ja väri. Saatiin seuraavat tulokset: 5 Käsittelypaine, Tilavuuspaino Väri Tuoksu ilmakehää__ A. Käyttämällä epäsuoraa esikuumennusta 68°C:seen 30 min:ssa: 15 0,25 vaalean tympeä keltainen 17.5 0,22 vaalean paahdettu 10 keltainen 20 0,20 vaalean paahdettu keltainen 22.5 0,17 vaalean paahdettu keltainen 25 0,13 vaalean paahdettu 15 keltainen 27.5 0,09 tumman lievästi pala- ___keltainen neen haju_ B. Ilman epäsuoraa esikuumennusta: 15 0,29 vaalean paahdettu keltainen 20 17.5 0,25 lievästi lievästi pala- tummunut nut 20 0,21 tummunut palanut 22.5 0,18 voimakkaasti palanut __tummunut_ 25 Käytettäessä esikuumennusvaihetta havaitaan vähemmän värjäytymistä ja palamista verrattavissa olevalla paisutus- asteella.

Esimerkki VI

Maissia, jonka kosteussisältö oli 14 %, puhdistettiin, 30 esikuumennettiin 72°C:seen 26 minuutissa, höyrytettiin 23 ilmakehän paineessa 23 sekuntia, poistettiin paineastiasta vaihtelevan odotusajan jälkeen ja jäähdytettiin. Määritettiin tilavuuspaino, paisumattomien jyvien prosenttuaalinen määrä, väri sekä tuoksu. Saatiin seuraavat tulokset: is 72257

Odotusaika Tilavuus- Paisuma- Väri Tuoksu sekuntia paino tonta _%___ 1 0,195 2,5 vaalean kel- lievä paahdettu 5 täinen 5 0,200 1,5 vaalean kel- lievä paahdettu täinen 10 0,195 1,0 vaalean kel- lievä paahdettu täinen 15 0,190 0,7 vaalean kel- lievä paahdettu 10 täinen 20 0,195 0,4 vaalean kel- lievä paahdettu _täinen_

Tarkkailemalla odotusjaksoa havaitaan, että paisu-mattomien jyvien lukumäärä vähenee, samalla kun väriin tai ir tuoksuun ei vaikuteta haitallisesti.

15

Esimerkki VII

Ohraa, jonka kosteussisältö oli 14 %, puhdistettiin ja esikuumennettiin 63°C:seen 38 minuutissa. Sen jälkeen jyvät saatettiin 24 ilmakehän paineeseen höyryn avulla 20 käsittelykammiossa 25 sekunnin ajaksi. Sen jälkeen tuote puskettiin ulos ja joko putken läpi, jonka sisäläpimitta oli 51 mm, tai putken läpi, jonka sisäläpimitta oli 76 mm. Tilavuuspainon määritys 5 syklin aikana kummallekin putki-lajille antoi seuraavat tulokset kilogrammoissa litraa 25 kohti.

51 mm:n putki 0,143 0,124 0,118 0,12° ja 0,115 76 mm:n putki 0,198 0,183 0,178 0,188 ja 0,183

Vastoin odotuksia vähemmän estävä kulkutie suuremman putken läpi ei saanut aikaan suurempaa paisuntaa vaan pie-30 nemmän paisumisen.

Esimerkki VIII

Koetarkoituksia varten rakennettiin paineastia, joka varustettiin kolmella erillisellä höyrynsyöttöaukolla, jotka voitiin avata ja sulkea ja jotka sijoitettiin pohjaan, 35 sivuseinän keskiosaan ja sivuseinän yläosaan. Maissia käsiteltiin höyryllä, jonka johtamiseen käytettiin yhtä tulo-aukkoa näistä kolmesta tuloaukosta. Saatiin seuraavat mittaustulokset : 19 72257 Höyry johdettu Tilavuuspaino käsittelyn jälkeen kg/1 pohjalta 0,21 keskeltä 0,26 5 yläpäästä 0,36

Paras paisuntatulos saatiin johtamalla höyry pohjalta. Pohjalla olevan höyryn sisääntulon tukkeutumista ei tapahtunut edes usein toistuvan käytön jälkeen.

Esimerkki IX

10 Kahdesta näytteestä käsittelemättömiä kaakaopapu ja määritettiin bakteeri-luku ja sen arvioitiin olevan 2 300 000 ja 480 000 bakteeria/gramma. Vastaavia eriä kaakaopapuja käsiteltiin keksinnön mukaisella menetelmällä ja näytteet otettiin paisuntakammion ulostulosta. Tällöin 15 löydettiin vastaavasti 600 ja 300 bakteeria/gramma. Niin- muodoin näyttää siltä, että 99,97 ja 99,94 % bakteereista on tapettu keksinnön mukaisella käsittelyllä.

Esimerkki X

Melun syntyminen määritettiin poistamalla tuote astias-20 ta a) ilman tyhjennysputkea, b) kytketyn tyhjennysputken läpi, jossa on hitsaussauma, c) kytketyn saumattoman tyhjennys-putken läpi ja d) suljetulla pääsyaukolla paisuntatunne-liin. Tapauksissa a, b ja c pääsyaukko paisuntatilaan avattiin. Kummankin putken sisäläpimitta oli 102 mm ja seinän 25 paksuus 5 mm. Äänekkyys mitattiin yleisellä tyypin 1933 radioäänianalyysisysteemimittarilla. Mittauksia tehtiin sekä jokaisen oktaavialueen keskellä kuultavalla alueella ja A-suodattimella. Mittaustulokset on merkitty IBO/TC-käyrien lisädiagrammaan. Mittaukset suoritettiin 2 m:n 30 etäisyydellä paineastian tyhjennyspisteestä ja kohtisuoraan purkaussuuntaa vastaan.

Näissä olosuhteissa dB(A)-arvot olivat seuraavat: a) 125 dB(A) b) Hl dB (A) 35 c) 114 dB (A) d) 102 dB (A) 20 72257

Tyhjennysputken käyttö saa aikaan voimakkaan vähenemisen melun syntymisessä verrattuna suoraan tyhjennykseen. Saumaton putki kehittää enemmän melua kuin putki, jossa on hitsaussauma. Samoin tyhjentäminen erilliseen eristettyyn 5 tilaan saa aikaan voimakkaan vähentymisen äänekkyydessä tyhjentämisen aikana, mitattuna samasta mittauspisteestä. Esimerkki XI Ohjelma oli seuraava: BV 95: "Baby-start"-jyviä, jotka sisälsivät 56,9 % raakaa 10 maissia BV 96: "Baby-start”-jyviä, jotka sisälsivät 56,9 % baby- maissia (keksinnön tuote) BV 97: "Baby-start"-jyviä, jotka sisälsivät 36,9 % raaka- maissia ja 20 % baby-maissia.

15 Maatila: Koetila "Reigersbosch" Wijde Wormer'issa.

Eläimet: 22 porsasta omista emakoista ja 14 porsasta, jotka ovat peräisin Smit, Heiloo'sta.

Sijoituspaikka: Porsaskatoksen maakarsinat, osasto I, 6 por sas ta/karsina .

20 Koeaika; 6 viikkoa.

Arviointi

Kokeen edistyminen

Lukuunottamatta yhtä ainoata ripulitapausta ensimmäinen viikko sujui ongelmitta. Poikkeamista ei tapahtunut.

25 Kasvu

Porsaiden kasvu oli hyvä. Paras kasvu saavutettiin ryhmällä BV 97 (raaka maissi + baby-maissi). Tätä seurasi ryhmä BV 96 (baby-maissi). Raakamaissiryhmä (BV 95) jäi jonkin verran kasvussa jälkeen. Tähän ryhmään kuului yksi 30 eläin, joka ei kasvanut hyvin. Silloinkin, kun tämä eläin jätetään pois laskuista, tämän ryhmän kasvu jäi huomatta vasti jälkeen verrattuna kahteen muuhun ryhmään. Jos ryhmän BV 95 (raakamaissi) kasvuksi oletetaan 100, ovat indeksiluvut aeuraavat: 35 21 72257

Kasvu_BY 95 BV 96__BY 9 7_ 0-2 viikkoa 100 95,0 (91,4) 128,0 (123,1) 2-4 viikkoa 100 105,1 (100,8) 136,7 (131,2) 5 4-6 viikkoa 100 144,2 (137,9) 113,8 (108,8) 0-6 viikkoa_100 119,9 (114,9) 124,3 (119,1)

Kasvuero ryhmien BV 95 ja BV 97 välillä on merkittävä. Kasvuero ryhmän sisällä on pienin ryhmässä 3V 97 ja oleellisin ryhmässä BV 95.

10 Rehun kulutus Tässä kokeessa rehun kulutus oli varsin hyvä. Suurin kulutus havaittiin ryhmälle BV 97 (maissi + baby-maissi) eli yhteensä 44,93 kg.

Raakamaissiryhmällä (BV 95) kulutus oli pienin.

15 Jos rehun kulutus ryhmässä BV 95 (raakamaissi) oletetaan 100:ksi, ovat indeksiluvut seuraavat: BV 95 BV 96 BV 97

Rehunkulutus__ 20 0-2 viikkoa 100 90,9 103,0 2-4 viikkoa 100 101,3 108,9 4-6 viikkoa 100 105,0 107,4 0-6 viikkoa_100_101,2_107,0

Rehukustannukset kilogrammaa kohti kasvua 25 Rehukustannukset kasvukilogrammaa kohti olivat pie nimmät ryhmälle BV 97, mitä seurasi BV 96, kun taas ryhmällä BV 95 rehukustannukset olivat suurimmat kasvukilogrammaa kohti, silloinkin kun huonoin kasvaja jätetään pois.

30 Arviointi

Koetilalla suoritettiin baby-porsaskoe "baby-start"-jyvien tutkimiseksi, jotka sisälsivät a) 56,9 % raakamais-sia, b) 56,9 % baby-maissia ja c) 36,9 % raakamaisissa + 20 % baby-maissia. Poisjäämistä ei tapahtunut, vaikka 35 ryhmässä BV 95 oli yksi huonosti kasvanut porsas, joka rasitti tämän ryhmän tulosta. Jos tämä huonosti kasvava porsas jätetään laskuista pois, on tämän ryhmän tulos silloinkin epäsuotuisin näistä kolmesta.

22 7 2 2 5 7

Yhteenveto 1. Koetilalla suoritettiin "baby"-porsaskoe raaka-maissia sisältävien rehujen vertaamiseksi baby-maissia sisältäviin rehuihin.

5 2. Rehut, jotka sisälsivät baby-maissia, saivat ai kaan paremman kasvun, rehun kulutuksen ja konversion.

3. Rehukustannukset yhtä kasvukilogrammaa kohti olivat myös alempia rehuille, jotka sisälsivät baby-maissia. Keskimääräiset tulokset 1° BV 95 RV 95-BV '97-

Eläinten lukumäärä 12 12 12

Alkupaino 9 8,9 8,9

Kasvu: ~ ---- 0-2 viikkoa 5,00 (5,2) 4,75 6,40 15 2-4 viikkoa 5,85 (6,1) 6,15 8,00 4-6 viikkoa 8,70 (9,1) 12,55 9,90 _0-6 viikkoa_19,55 (20,4) 23,45 24,30

Rehunkulutus: 0-2 viikkoa 8,25 7,50 8,50 20 2-4 viikkoa 12,09 12,25 13,17 4-6 viikkoa 21,66 22,75 23,26 0-6 viikkoa 42,00 42,50 44,93

Rehun konversio: ' ~-—-—-- 0-2 viikkoa 1,65 1,58 1,33 25 2-4 viikkoa 2,07 1,99 1,65 4-6 viikkoa 2,49 1,81 2,35 _0-6 viikkoa_2,15 (2,06) 1,81 1,85 _Tutkitut koostumukset__ _BV 95_ BV 96 BV 97 20 maissi 56,9 - 36,9 baby-maissi - 56,9 20,0 kuorittu maitojauhe 12,- 12,- 12,- soija 50 % 13,85 13,85 13,85 keskilajin jauho 10,- 10,- 10,- 35 naudan tali 2,5 2,5 2,5

II

23 72257 BV 95 BV 96 BV 97 lihajauho 3,- 37^ 37^ dibadox 0,1 0,1 0,1 covicoot 0,1 0,1 0,1 5 raethomix 0,35 0,35 0,35 sow. min. kern. 1,- 1,- 1,- kupari-esisekoite 0,2_ Q , 2__Q , 2 _100,—_ 100,— 100,—

Dibadox = 150 ppm dimetridatsolia 10 50 ppm carbadoksia rehussa *'Baby-start"-jyvän analyysi

Analysoitu:_BV 95 BV 96 BV 97 Baby-maissi 15 kosteus 11,8 11,2 11,4 12,4 rasva 5,6 5,2 5,4 3,7 raaka proteiini 17,4- 18,3- 18,4- 9,5 17,1 18,7 18,7 tuhka 4,7 4,7 4,9 1,4 20 raaka soluaines 3,2 2,6 2,6 2,0 tärkkelys EEG 43,5 42,5 43,0 62,5 tärkkelys, joka hydrolysoituu amylogluko- sidaasilla_

25 Esimerkki XII

Eri koerehuja syötettiin kahdelle ryhmälle porsaita, joissa kummassakin oli 12 yksilöä, jolloin rehut poikkesivat ainoastaan siinä, että rehu A sisälsi 20 % enemmän käsittelemätöntä maissia kuin rehu B. Sen sijaan 30 rehu B sisälsi 20 % maissia, jota oli käsitelty tämän keksin nön mukaisesti. Kokeen alussa porsaiden keskipaino oli 9 kg. Testin aikana saatiin seuraavat tulokset: 24 72257

Porsaat, jotka Porsaat, jotka

_saivat rehua A_saivat rehua B

kasvu:0 - 2 viikkoa 5,00 6,40 2-4 viikkoa 5,85 8,00 5 4-6 viikkoa 8,70 9,90 __0-6 viikkoa 19,55_24,30_ rehun kulutus: 0-2 viikkoa 8,25 8,50 2-4 viikkoa 12,09 13,17 10 4-6 viikkoa 21,66 23,26 0-6 viikkoa 42,00 44,93 rehu-konversio kg rehua/kg kasvua: 0-2 viikkoa 1,65 1,33 2-4 viikkoa 2,07 1,65 15 4-6 viikkoa 2,49 2,35 0-6 viikkoa 2,15 1,85

Porsaat, joita ruokittiin rehulla B, joka sisälsi keksinnön mukaista maissia, kuluttivat 7 paino-% enemmän kuin porsaat, joille syötettiin rehua A. Ryhmän B porsaiden 20 kasvu oli 24 % parempi kuin ryhmällä A ja ryhmän B porsaiden rehu-konversio oli 16 % parempi.

Esimerkki XIII

Kuutta saksan ajokoiraurosta syötettiin koerehuilla 4 viikkoa. Rehu A sisälsi 56 paino-% suulakepuristettua 25 maissia vastakohtana rehulle B, joka sisälsi 56 paino-% keksinnön menetelmän mukaisesti valmistettua käsiteltyä maissia. Kiinteiden ulosteiden määrä punnittiin joka päivä.

On toivottavaa, että tämä määrä on pieni, koska ympäristön saastuminen on silloin pienempää. Sen jälkeen rehut vaih-30 dettiin. Tulokset olivat seuraavat: Ulosteiden päivittäinen määrä rehulla A 935 g ja rehulla B 833 g. Keksinnön mukaisesti käsitelty maissi johti pienempiin ulostemääriin kuin suulakepuristettu maissi.

25 7 2 2 5 7

Samoille koirille syötettiin suulakepuristetun maissin ja keksinnön mukaisesti käsitellyn maissin seosta painosuhteessa 1:1 yhden viikon ajan. Tänä ajanjaksona suoritettiin makumieltymyskoe neljä kertaa panemalla kaksi 5 lautasta, jotka sisälsivät suulakepuristettua maissia ja vastaavasti keksinnön mukaisesti käsiteltyä maissia, eläinten eteen ja poistamalla edellä mainittu seos. Etusijal-leasettamiskokeen tulokset olivat: etusija suulakepuristetulle maissille 0 kertaa 10 etusija keksinnön mukaisesti käsitellylle maissille 14 kertaa ei eroa 6 kertaa

Saadessaan vapaasti valita koirat tavallisesti valitsevat keksinnön mukaisesti käsitellyn maissin.

15 Esimerkki XIV

Kuudelle saksan ajokoiraurokselle annettiin joko rehua A tai rehua B. Määrä oli 1 kg eläintä kohti päivässä. Rehu A sisälsi 22,5 paino-% keksinnön mukaisia maissihiuta-leita ja 22,5 % keksinnön mukaisia vehnähiutaleita sekä 20 55 paino-% muita aineosia.

Viljahiutaleet valmistettiin käsittelemällä viljaa esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä ja lisäksi poistamalla viljan jyvien paisutuksessa irronneet kuoret ja valssaamalla sitten jäljellä olevat ainekset. Rehu B sisälsi 25 samat 55 paino-% muita aineosia, 22,5 paino-% maissihiutalei- ta, jotka oli valmistettu murskaamalla maissia, kostuttamalla tämä 18 %:n kosteuteen, höyryttämällä 95°C:ssa, hiuta-loimalla hiutalevalssilla, kuivaamalla ja jäähdyttämällä. Koirien kiinteät ulosteet kerättiin ja punnittiin päivittäin. 30 Tulokset olivat: Ulosteiden päivittäinen määrä rehulla A, joka sisälsi keksinnön mukaisia hiutaleita, oli 462,9 g ja rehulla B, joka sisälsi tavallisia hiutaleita 612,3 g.

Rehu, joka sisälsi 45 paino-% keksinnön mukaisia hiutaleita, 26 72257 aiheutti huomattavasti vähemmän ulosteita kuin vastaava rehu, joka sisälsi tavallisia hiutaleita.

Esimerkki XV

Maissia käsiteltiin menetelmän mukaisesti ja jauhet-5 tiin lisäksi. Käsitelty maissi sekä myös käsittelemätön

maissi valmistettiin eläinrehuksi nuoria porsaita varten. Rehussa A käytettiin 56,9 % raakaa maissia ja rehussa B

56,9 % keksinnön mukaisesti käsiteltyä maissia. Porsaissa, joista jokainen painoi 5-12 kg, mitattiin näiden 10 kahden rehun sulamiskertoimet. Saatiin yhteensä 60 tulosta.

Korvaamalla 56,9 paino-% raakamaissia rehussa A 56,9 paino-%:lla keksinnön mukaista maissia rehussa B tapahtui seuraava keskimääräinen lisäys kokonaismäärän sulavuudessa: kuiva aines 4,4 % 15 raaka proteiini 4,0 % raaka rasva 7,4 % muut hiilihydraatit 3,0 % raaka soluaines 11,6 %

Vertailukoe II

20 Keksinnön mukaisen jauhetun maissin näyte sekä myös suulakepuristetun maissin näyte fraktioitiin seulomalla. Pilkottavuusaste määritettiin jokaisessa näytteessä. Käsittelemättömässä maississa, joka oli otettu samasta erästä, oli pilkkoutuvan tärkkelyksen mitattu määrä 17 %.

25 Suulakepuristettu maissi Keksinnön mukainen maissi paino-% % pilkkoutuvaa paino-% % pilkkoutuvaa ____tärkkelystä tärkkelystä yli 0,75 im 37 20 ~35 42 0,75 - 0,45 im 21 31 23 44 30 0,45 - 0,30 mm 15 49 18 43 alle 0,30 mm 28__53_24_ 48 Tästä käy ilmi, että suulakepuristetun maissijauhon karkeammilla osasilla on ainoastaan kohtuullinen pilkkoutuvuus; keksinnön mukaisessa maissijauhossa karkeiden osasten pilk-35 koutuvuus oli hyvä.

Il 27 7 2 2 5 7

Vertailukoe III

Käynnissä olevan laitoksen puhdistuslaitteista poistettiin muutamaksi tunniksi seulalevy, joka erottaa hienojakeen maissista, niin että oli käsiteltävä seulo-5 matonta maissia. Tukkiutumisluku poistoputkessa oli 14/1000 sykliä verrattuna tavalliseen lukuun, joka on alle 1/1000 sykliä.

Claims (10)

28 7 2 2 5 7

1. Menetelmä käsiteltyjen viljatuotteiden valmistamiseksi, pienen bakteeri-luvun antamiseksi kaakaopavuille, jyvien kuorimiseksi ja paahtamiseksi saattamalla vilja, kaakaopavut tai jyvät käsittelykammioon lämpökäsittelyyn 5 veden läsnäollessa korotetussa paineessa ja päästämällä paine sitten äkillisesti sekä valinnaisesti rouhimalla, pelletoimalla, murskaamalla ja seulomalla, hiutaloimalla, jauhamalla, saatu tuote karkeasti tai hyvin hienosti, tunnettu siitä, että vilja, kaakaopavut tai jyvät 10 pidetään 5-50 ilmakehän manometripaineessa 200-300°C:ssa 1-30 sekuntia, samalla tuoden lämpöä ja kosteutta johtamalla höyryä tuloistukan kautta käsittelykammion pohjalle ja halutun käsittelyajan loputtua paine päästetään äkillisesti yhden tai useamman poistoaukon kautta, joiden lä-15 pimitta on 25 - 254 mm ja joihin on asennettu venttiili, jolloin poistoaukko tai poistoaukot avautuvat käsittely-kammion pohjalta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viljaa esikuumennetaan 70-80°C:ssa 20 ennen käsittelyä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että viljaa esikuumennetaan 3-120 minuuttia.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, t u n-25 n e t t u siitä, että viljaa esikuumennetaan 30-25 minuuttia.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetään 15-25 ilmakehän manometri-painetta.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetel mä, tunnettu siitä, että käytetään 3-10 sekunnin pidätysaikaa käsittelykammiossa.

7. Laite, joka on sopiva jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu 35 esikäsittelykammiosta (6), käsittelykammiosta (18), joka II 29 7225 7 on varustettu höyryn sisääntuloistukalla (19) pohjalla ja poistoaukolla (21), jonka läpimitta on 25 - 254 mm ja joka samoin on yhdistetty pohjaan ja johon on asennettu venttiili (20), jolloin poistojohto (21) johtaa pai-5 suntakammioon (23), samalla kun esikäsittelykammio (6) ja käsittelykammio (18) ovat yhdistetyt toisiinsa suljettavan johdon avulla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että käsittelykammio (18) ja paisunta- 10 kammio (23) ovat yhdistetyt toisiinsa hitsatulla teräs-putkella .

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että viljan syöttöaukko paisunta-kammioon (23) on varustettu vaihdettavalla suuttimella 15 (22).

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että vaihdettavan suuttimen (22) leve-nemiskulma on 6-10°. 30 722 5 7