FI71840C - Maetningssystem foer belastning av en hisskorg. - Google Patents

Description

71 840

Hissikorin kuormituksen mittausjärjestelmä

Nyt selostettava keksintö koskee hissikorin kuormituksen mittauslaitetta.

5 Hissin suorituskykyä pystytään tehostamaan ohjaa malla hissikorin liikettä hississä kulloinkin olevan kuormituksen perusteella. Liike saadaan tällöin esimerkiksi tasaisemmaksi, koska hissin liiallinen kiihdyttäminen ja jarruttaminen voidaan välttää säätämällä 10 moottorin vääntömomentti hissin todellisen kuormituksen mukaan. Hissin kuormituksen muutoksia eri kerrosten kohdalla voidaan myös käyttää hyväksi hissin toimintaa ohjattaessa, mikä voidaankin suorittaa tältä pohjalta niin, että käyttövoiman tarve pystytään ajoittamaan 15 minimiksi. Tarkka tieto hissin kuormituksesta joka hetkellä on siis hyvin tärkeä, kun halutaan päästä todella tehokkaaseen ja joustavaan käyttöön, koska voimantarve pystytään näin mitoittamaan ao. kuormituksen mukaan, jolloin säästetään myös energiaa.

20 Jo jonkin aikaa on ollut käytössä järjestelmiä, joilla määritetään hissin ja sen kuorman kokonaispaino. Kaikki nämä järjestelmät toimivat lähinnä samalla periaatteella, ts. niillä mitataan hissikorin painon muutoksesta johtuva siirtymä. Useimmilla järjestelmillä mi-25 tataan tällöin se koon muutos, joka syntyy iskunvaimennus jousissa tai -tyynyissä, jotka tukevat hissikoria sen ympärillä olevassa ja käyttövaijerit käsittävssä rakenteessa. Kun korin paino lisääntyy tässä tukirakenteessa, tukiosat puristuvat luonnollisesti kokoon.

30 Kuormitukseen liittyvä puristusvaihtelu osoittaa täi - löin sen reaktiivisen voiman, jonka tukiosat kohdistavat hissikoriin sen kuormituksen tukemiseksi. Korreloimalla sitten ne muutokset, jotka esiintyvät kuormitetun ja tyhjän hissikorin välillä, pystytään määrittämään hissin 35 kuormitus, mutta ei kuitenkaan kovin tarkasti. Muissa vastaavissa järjestelmissä mitataan koko siirtymä his- 2 71840 sikuiluun nähden käyttövaijerien venymisen perusteella hissin kuormituksen muuttuessa.

Siirtymämittausjärjestelmillä ei saada kuitenkaan ehdottoman tarkkoja ja täysin samanlaisina toistuvia 5 tuloksia, joten korin liikkumista ei tästä johtuen pystytä ohjaamaan aivan tarkasti. Eräänä epätarkkuutta lisäävänä tekijänä on mainittava vaimennustyynyissä käytettävän elastomeerimateriaalin ominaishystereesi, joka on usein melko huomattava ja vaihtelee. Lisäksi 10 se on hyvin herkkä lämpötilan muutoksille. Tämän vuoksi sellainen järjestelmä, joka perustuu kaikkien tukipusku-rien siirtymän mittaamiseen yhteenlasketun reaktiivisen voiman määrittämiseksi, ei voi olla mitenkään täysin tarkka. Epätarkkuudet ovat kuitenkin vielä suurempia 15 sellaisissa järjestelmissä, jotka perustuvat vaijerin pituudessa tapahtuvan muutoksen toteamiseen. Eräänä syynä tähän on se, että hissikoria kannattavan vaijerin pituus on erilainen kuilun ylä- ja alapäässä, mistä johtuen tietyn painon aiheuttama vaijerin venymä 20 on erilainen kuilun eri kohdissa. Toinen syy on taas se, että juuri korirakenteen kokonaispaino määrää venymän. Kokonaispaino on kuitenkin tuntuvasti suurempi kuin korin kuormituksen muutokset, joten suurin osa vaijerin venymisestä johtuu korin kokonaispainosta 25 (runko ja kori). Näilläkään järjestelmillä ei siis päästä tyydyttävään tulokseen.

Näin ollen nykytilanne edellyttää siis tuntuvasti tarkempia kuormituksen mittausjärjestelmiä.

Tämän keksinnön mukaan hissikorin painoa 30 ei mitata välillisesti, mikä tarkoittaa sitä, että ensin mitataan siirtymä ja siitä määrätään se reaktiivinen voima, joka tulee koriin ao. elastomeerityynystä tai jousesta, vaan nyt käytetään aivan erilaista mittaustapaa. Vaimennustyynyn kautta koriin suuntautuva reaktiivinen 35 voima todetaan nyt suoraan voiman muuttimella, joka on 3 71840 sijoitettu ao. vaimentimen ja korin tukirakenteen väliin. Koska painon mittaaminen tapahtuu suoraan, muuttimia ei tarvitse sijoittaa joka tukipisteeseen, sillä poikkea-makeskusten (center of deflection) kautta kulkevan vii-5 van vastakkaisiin pisteisiin muodostuu voima, joka vastaa kokonaisvoimaa ja -painoa. Tämän vuoksi tarvitaan vain yksi muutin, joka sijoitetaan korin poikkeamakeskustaan tai kaksi muutinta, jotka sijoitetaan diametriaalisesti vastakkain poikkeamakeskustan kautta kulkevalle viivalle.

10 Todellinen kuormitus määritetään sitten vertaamalla muut-timien ilmoittamaa reaktiivista voimaa tukipisteiden kokonaismäärään.

Koska reaktiivisen voiman summa siirtyy muuttimien kautta ja on verrannollinen hissin todelliseen painoon, 15 tämä voidaan laskea laskemalla yhteen muuttimien ulostulot ja vertaamalla ne korin maksimi- ja minimipäinoon kuormituksen laskemista varten.

Nyt käsiteltävän keksinnön eräänä piirteenä on sen vuoksi järjestelmä, jonka tarkkuus ja toistettavuus eivät 20 riipu hissikorin tukemiseen käytettävien elastomeerivai-mentimien tai jousien ominaisuuksista.

Keksinnön toisena piirteenä on, että järjestelmä, jossa käytetään kahta tai vain yhtä muutinta, on tuntuvasti huokeampi kuin aikaisemmat järjestelmät, joissa on 25 siirtymäilmaisimet jokaisessa tukipisteessä.

Kuvio 1 on pystykuva yksinkertaistetun hissikori-rakenteen eräästä osasta; tässä rakenteessa korin toinen pää on tuettu runkoon keksinnön mukaisella muutin- ja tyyny-yksiköllä ja toinen pää vastaavasti elastomeerityy-30 nyllä ja välilevyllä, kuvio 2 esittää kaaviona hissikorirakenteen yksinkertaistettua vastaavaa tyyppiä; kori on tuettu joustavana rakenteena kuudesta pisteestä, joista kahteen on järjestetty voiman ilmaisevat muuttimet korin ja runko-35 rakenteen väliin sekä tyyny muuttimen ja korin väliin, 4 71 840 kuvio 3 on lohkokaavio keksinnön mukaisesta järjestelmästä, johon kuuluu kaksi voiman muutinta, jotka on sijoitettu kuvion 2 muuttimien esittämällä tavalla, 5 kuvio 4 esittää graafisesti reaktiivisen voiman ja molempien muuttimien yhdistetyn lähtöjännitteen välistä suhdetta (muuttimet esitetty kuvion 3 esimerkkijärjestelmässä) ja kuvio 5 on kulkukaavio, joka havainnollistaa kuor-10 manpainon laskemista kahdesta muuttimesta (kuvio 4) tietokoneen avulla.

Kuviossa 1 hissikorin lattia 10 on kiinnitetty runkoon 12 tukiyksikön 14 avulla. Tukiyksikössä on reaktiivisen voiman muutin 20, joka on kiinnitetty pul-15 teillä 18 runkoon 12, sekä lisäksi joustotyyny 22. Metallilevy 24 on kiinnitetty pulteilla hissikorin lattiaan 10. Pultti 25 menee muuttimen 20 keskiosan läpi levyyn 26. Kori on kiinnitetty mekaanisesti runkoon muuttimen kautta pultilla 25 ja pulttiin taas tyynyn 20 läpi. Muutin on tankotyyppinen ja sen tankorakenne (ei esitetty kuviossa) ulottuu kiinnityspulteista 18 muuttimen keskustaan 30, joka liikkuu pystysuunnassa korin kanssa. Ulko-osa 32 on kiinnitetty runkoon pulteilla 18, joten se ei liiku. Pystysuorat reaktiiviset voi-25 mat (paino) kohdistuvat po. rakenteeseen pultin 25 kautta ja saavat aikaan jännityksiä tangoissa, joissa on kiristyselementit ja niihin kohdistuva vakiojännite, niin että ne synnyttävät muuttimen lähtöjännitteen, joka muuttuu jännityksen, ts. muuttimeen kohdis-30 tuvan pystysuoran voiman mukaan. Sopiva muutin on esimerkiksi B-600-018, valmistaja Genesco Corporation.

Sen vahvistus on 0,2/mV/v/454 kg käyttöalueen ollessa 0-454 kg. Jos käytetään siis 10 V tasavirtajännitettä, lähtöteho kasvaa lineaarisesti 0-2 mV:iin kuormituksen 35 ollessa 454 kg.

71 840 5

Kuvio 2 on kaavio yksinkertaistetusta hissikori-rakenteesta, jossa esim. tyynyt 22 ovat kaikki samanlaisia jousia. Kori 10 on tuettu kuudesta pisteestä runkoon 12. Kahdessa pisteessä (30 ja 32) yksikkö 5 14 muodostaa tukirakenteen, kun taas muissa tukipisteis sä (36 ja 38) käytetään kokoonpanoa 33 kuvion 1 esittämällä tavalla. Siihen kuuluu tällöin jousto-osa 22 ja väliosa 34 muuttimen 20 tilalla. Pisteet 30 ja 32 ovat viivalla 35, joka kulkee lattian 10 poikkeamakeskus-10 tan 34 kautta. Pisteet 36 ja 38 ovat viivalla 37, joka kulkee samoin poikkeamakeskustan 34 kautta ja pisteet 39, 40 ovat viivalla 41, joka kulkee myös poikkeama-keskustan 34 kautta. Poikkeamakeskusta (CD) on siis se piste, joka siirtyy vain pystysuorassa suunnassa 15 lattiaan kohdistuvan painon W (tyhjä hissikori + henki-lökuormitus) mukaan painon jakautumisesta riippumatta.

Jos paino on viivalla 37, mutta ei aivan keskellä his-sikoria, so. kohdassa 35, se voidaan siirtää viivalle 37, josta se muodostaa tietyn momentin pisteisiin 36 20 ja 38. Kummankin pisteen reaktiivinen voima synnyttää vastaavasti tietyn momentin vastakkaisessa pisteessä. Lattian ollessa tasapainossa reaktiivisen voiman on oltava pisteissä 36 ja 38 yhteensä sellainen, että se vastaa osaa ao. viivalle tulevasta painosta. Tämän osan 25 suuruus ei kuitenkaan muutu painon sijainnin mukaan, vaikkakin tämä muuttaa kallistumaa poikkeamakeskustas-sa. Voimamomenttien summa po. pisteissä on nolla tasapainotilassa. Näin ollen painon sijainti hissikorin lattialla määrää pisteissä 36 ja 38 olevien voimien 30 välisen suhteen, mutta aina tietyn painon ollessa kyseessä summa pysyy kuitenkin samana. Tämä analyysi liittyy pisteiden 36 ja 38 välillä olevaan yhteen tankoon, mutta sitä voidaan yhtä hyvin soveltaa ns. monitukijärjestelmään, joka esitetään kuviossa 2. Tällöin käyttämällä 35 samaa menettelyä ja suuntaamalla paino tukipisteiden 6 71840 väliselle toimintaviivalle voima on kummassakin pisteessä poikkeamakeskustan vastakkaisilla puolilla ja sen kautta kulkevalla viivalla osa korin kokonaispainosta eikä siis vaihtele painon sijainnin mukaan.

5 Tästä on taas seurauksena, että jos tyynyillä on suunnilleen sama voimakerroin, niin esim. pisteiden 30 ja 32 reaktiivisten voimien suirma on aina sama osa kokonaispainosta silloinkin, kun lattia kallistuu painon siirtyessä. Poikkeamakeskusta on siis se piste, jossa 10 lattia ei käänny voimamomenttien vaikutuksesta. Ainoastaan siinä oleva paino aiheuttaa pystysiirtymän. Kun lattiaan kohdistuu lisää painoa, niin reaktiivisten voimien (esim. Fl, F2) summa on aina sama kahdessa pisteessä, jotka sijaitsevat suunnilleen poikkeamakeskus-15 tan kautta kulkevalla viivalla, painon sijainnista riippumatta, vaikkakin se muutos, jonka painon sijainti saa aikaan Fl:ssä ja F2:ssa voi olla erilainen painon jakautumisesta johtuen. Näin ollen Fl + F2 = M. paino/N (M = muuttimien lukumäärä ja N = tukipistei-20 den määrä), kun oletetaan, että tyynyjen joustoarvot ovat samat. Laskemalla siis yhteen muuttimien TRI ja TR2 ulostulot voima voidaan määrittää aivan yksinkertaisesti kertomalla tätä summaa vastaavaa voima kolmella. Vastaavasti, jos lasketaan yhteen neljä muutinta 25 (yksi jokaisessa kulmassa), vastaavat niiden ulostulot kokonaisvoimaa, joka on 2/3 yhteenlasketusta reaktiivisesta voimasta.

Sijoitettaessa muutin ja tyyny poikkeamakeskustaan tämän pisteen reaktiivinen voima on 1/7 kokonaispainos-30 ta, koska poikkeamakeskustassa ei esiinny vääntömoment-tia. Sen vuoksi käytettäessä voiman muuttimia todellisten reaktiivisten voimien ilmaisemiseen voidaan käyttää vain yhtä muutinta poikkeamakeskustassa (7 tukipistettä) tai kahta muutinta TRI, TR2, ts. pisteissä 30 ja 32 po. 35 keskustan kautta kulkevalla viivalla, tai useampiakin muuttimia samojen periaatteiden mukaan.

7 71840

Kuvio 3 on lohkokaavio järjestelmästä, jolla määrätään kuorman tai henkilöiden paino kahdella muutti-mella TRI ja TR2 kuvion 2 esittämässä rakenteessa. Kummallakin muuttimella on siihen liittyvä ulostulolinja 5 46, joka on yhdistetty puskurivahvistimeen (buffer amplifier) 48. Sillä on taas ulostulolinja 42, joka liittyy analogialimittimeen(A-MLJX) 52, Kumpaankiin muuttimeen tulee tasavirtajännite V, joka syötetään niiden sisään-menoon 46. Tästä jännitteestä kumpikin muutin muodostaa 10 lähtöjännitteen ao. ulostulolinjalla 42. Lähtöjännite on tällöin verrannollinen muuttimen läpi menevään reaktiiviseen voimaan.

Kuvio 4 esittää graafisesti kahden muuttimen TRI ja TR2 yhdistettyjen ulostulojen (summan) välistä 15 suhdetta siihen yhteenlaskettuun reaktiiviseen voimaan nähden, jonka ne kohdistavat hissikoriin ao. tukipisteissään. Viiva A perustuu muuttimien arvioituihin ulostuloihin, kun kori on tyhjä ja täysin kuormitettu.

Viiva B esittää taas todellista suhdetta ja se on saatu 20 laskemalla, jolloin on käytetty viivan A määrittävää yhtälöä, ja muuttamalla kaltevuutta sekä minimipaino-pistettä, joka perustuu korin arvioidun ja todellisen kuormituksen väliseen eroon, kun kori on tyhjä ja täysin kuormitettu. Tätä laskumenetelmää selostetaan vielä 25 yksityiskohtaisemmin hieman myöhemmin.

Tasavirtajännitteestä V piiri 45 muodostaa esisää-dettävän tasavirtavertailujännitteen (aluesäätö) limit-timeen 52 menevällä ulostulolinjalla 51. Vastaava piiri 47 muodostaa esisäädettävän vertailujännitteen (nolla-30 säätö) limittimeen menevällä ulostulolinjalla 54. Kumpikin piiri voi olla potentiometri. Nollasäätö (ZA) on arvioidun minimisumman (min sum) (kuvio 4) ja todellisen minimisumman 58 välinen ero, kun kori on tyhjä. Vastaavasti em. aluesäätö (SA) (span adjust) on arvioidun mak-35 simisumman (max sum) 60 ja todellisen maksimisumman 62 β 71840 välinen ero ,kun kori on täyteen kuormitettu. Arvioitu minimisumma 56 talennetaan yksikköön ROM 62. Se on osa mikrotietokonetta 64, jota käytetään suorittamaan tiettyjä laskutoimituksia määrättäessä muuttimista 5 TRI ja TR2 kuorman painoa suoraviivaisen yhtälön avulla, joka määrittää kuorman painon ja muuttimien ulostulojen välisen suhteen. ROMiin tallennetaan myös arvioitujen pisteiden välisen viivan A kaltevuus (K).

Kuviossa 3 esitetyssä järjestelmässä laskettu 10 henkilökuormitus syötetään tietokoneesta johtoa 57 pitkin D-A-muuttajayksikköön 56. Se synnyttää analogiasig-naalin, joka voidaan syöttää moniin hissikorin liikkeen ohjauslaitteisiin 58. Niitä ei ole esitetty yksityiskohtaisesti, koska ne eivät liity keksintöön.

15 Kuvion 5 kulkukaavio esittää analogiamuutinteho- jen, analogia-aluesäädön (SA) ja nollasäädön (ZA) valitsemista ja näiden analogiasignaalien muuttamista numeeriseksi sekä kuormituksen laskemista viivan B rajaavasta viivayhtälöstä, joka on: 20 (3) K + X(SA) (sum - min sum + ZA), jolloin X vastaa aluesäätöä (SA) kaltevuuden ollessa kyseessä. Vaihtoehtoisesti aluesäätöä ja nollasäätöä voidaan käyttää, kun halutaan määrätä viivan B alkuja loppupiste ja tämän perusteella sitten sen kalte-25 vuus. Ensin mainittu menetelmä on kuitenkin edullisempi, sillä tällöin saadaan parempi tulos, koska henkilökuormitus ten aiheuttama muutos rauutintehoissa on paljon pienempi kuin korin todellinen tyhjä paino.

Tietokone saa analogiatiedot (TRI OUT, TR2 OUT, 30 SA, ZA) muuttimista sekä aluesäätö- ja nollasäätöpii-reistä, kun se lähettää ohjaussignaaleja johtoa 60 pitkin A-MUX-yksikköön 52, niin että voidaan valita tietty limitinsisäänmeno, joka syötetään sitten johtoa 72 pitkin A-D-muuttajayksikön 74 sisääntuloon. Tämä muut-35 tajayksikkö muuttaa tietokoneesta johtoa 60 pitkin tulevalla käskyllä analogiatiedot numeerisiksi tiedoiksi 9 71840 ja syöttää ne johtoa 73 pitkin tietokoneeseen 64. A-D-muuttajayksikkö voi olla aivan yksinkertaisesti laskin, jonka lähtölukema on verrannollinen analogia-signaaliin, jonka limitin syöttää sen sisääntuloon.

5 Kulkukaavio 5 havainnollistaa niitä toimenpitei tä, jotka tulevat kysymykseen tietokoneella suoritettavassa kuormituksen (LOAD) laskemisessa, kun käytetään muuttimista sekä alue- ja sääötpiireistä tulevia ana-logiatietoja yhdessä tallennetun kaltevuuden (KLWDROM) 10 ja korin minimipainon (LWDZROM) kanssa. Tässä toiminnossa valitaan limitinsyötöksi, johon kuuluu TRI OUT, L2, mikä saa aikaan sen, että TRI OUT esiintyy A-D-muuttajayksikköön menevällä limittimen tulostus-linjalla. TRI OUT muutetaan sitten (L4) numeeriseksi 15 vasta-arvoksi (LWD1), joka kuvaa muuttimen reaktiivista voimaa. LWD1 tallennetaan (L6) tietokoneen muisti-yksikköön. Sen jälkeen valitaan TRI OUT (L8) ja se muutetaan (L10) sen numeeriseksi vasta-arvoksi (LWD2). LWD1 ja LWD2 lasketaan yhteen (L12) ja summa 20 (LWDT) tallennetaan (L14) muistiyksikköön. Nollasäätö (ZA) valitaan (L16) ja se muutetaan sitten (L18) sen numeeriseksi voiman vasta-arvoksi (DZA), joka tallennetaan (L20) muistiyksikköön. Vastaavasti valitaan aluesäätö (SA) (L22) ja se muutetaan (L24) sen numeeri-25 seksi vasta-arvoksi (DSA), joka tallennetaan (L26) muistiyksikköön. Tallennettu korin arvioitu minimipaino ilman kuormitusta (LWDZROM) "kutsutaan" takaisin (L28) ja lasketaan yhteen (L30) DZA:n kanssa, jolloin saadaan korjattu minimikuormitus (LWDZ). Tallennettu arvioitu 30 kaltevuus (KLWDROM) kutsutaan takaisin (L32) ja lasketaan yhteen (L34) korjauksen (X) (DSA) kanssa, jolloin saadaan korjattu kaltevuus KLWD. (Kuten jo mainittiin, X on tallennettu kerroin, jotta DSA pystytään osoittamaan oikein kaltevuuteen nähden). Korjattu minimikuor-35 mitus (LWDZ) vähennetään todellisesta kuormituksesta (LWDT) ja jäännös kerrotaan korjatulla kaltevuudelle 10 71 840 KLWDT, jolloin saadaan kuormitus (KLWLBS).

Samanlaista menettelyä voidaan luonnollisesti käyttää myös useamman muuttimen (nyt vain 2 kpl), esim. neljän, kanssa. Tällöin erona on lähinnä vain 5 se, että johdutaan suorittamaan lisätoimenpiteitä, jotta muuttimien ulostulot saadaan esille ja pystytään muuttamaan ne numeerisiksi sekä laskemaan ne sitten yhteen muuttimien TRI ja TR2 ulostulojen kanssa. On selvää, että aluesäätö ja nollasäätö ovat tällöin erilaisia, 10 koska näiden muuttimien yhteissumma on tuolloin suurempi ja kuvaa suurempaa yhteenlaskettua reaktiivista voimaa jonka määrittäminen on kysymyksessä. Edellä selostetulla menetelmällä pystytään tarkimmin laskemaan kuormitus muuttimien kehittämistä analogiatulostustie-15 toista, koska henkilökuormitusten ja hissikorin kokonaiskuormituksen välinen suhde on usemmissa sovellutuksissa todellisuudessa pieni. Lisäksi on huomattava, että vaikka edellä on oletettu käytettävän tietokonetta ko. laskutoimitusten suorittamiseen, ne voidaan il-20 man muuta suorittaa myös kokonaan analogiapiirissä tai sellaisessa piirissä, jossa on erillisiä logiikkapiirejä. Kuitenkin suositellaan tietokoneen käyttämistä, koska laskeminen voidaan suorittaa tällöin samalla tietokoneella, jolla ohjataan monia muitakin hissin 25 liikkeitä.

Edellä on selostettu parasta keksinnön soveltamiseen käytettävää menetelmää. Alan asiantuntijat ymmärtävät kuitenkin hyvin, että nyt esitettyjen ja selostettuun rakenteeseen voidaan tehdä monia muutoksia sekä 30 kehittää siitä myös erilaisia rakennemuunnelmia tällöin kuitenkaan poikkeamatta keksinnön varsinaisesta ajatuksesta ja seuraavissa patenttivaatimuksissa esitetystä suojapiiristä.

Claims (2)

11 71840

1. Hissijärjestelmä henkilö-/käyttökuormituksen määräämiseksi, jolloin hissikori (10) on tuettu runkoon 5 (12), tunnettu siitä, että järjestelmään kuu luu hissikorin (10) ja rungon (12) väliin sijoitettu laite (14), jonka kautta osa hissikoria tukevasta koko-naisvoimasta siirretään kahteen hissikorissa olevaan pis-10 teeseen ja joka laite kehittää kumpaankin pisteeseen liittyvän signaalin, jolloin signaalin suuruus ilmoittaa laitteen kautta hissikoriin (10) siirretyn voiman ja jolloin pisteet sijaitsevat siten, että niiden kautta siirtyvä ko-konaistukivoima on sama tietyn painon ollessa kysessä 15 riippumatta painon jakautumisesta hissikorissa, jolloin laite (14) käsittää lisäksi kaksi voiman muutinta (20), jotka on sijoitettu suoralle viivalle (35), joka kulkee olennaisesti poikkeamakeskustan kautta, sillä oleviin vastakkaisiin pisteisiin (30, 32) poikkeamakeskustaan nähden, 20 ja välineet (52) signaalien laskemiseksi yhteen summan mittaamiseksi hissikorin kuormituksen määräämistä varten, ja tyhjän hissikorin painon vähentämiseksi henki-lö-/käyttökuormituksen määräämistä varten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hissijärjestel-25 mä, tunnettu siitä, että hissikori (10) on tuettu joustavana rakenteena useihin tukipisteisiin ne pisteet mukaanluettuina, joihin voima siirretään hissikoriin em. laitteen avulla.