FI71218C - Anordning foer behandling av tobaksmassa - Google Patents

Description

7121 8

Laite tupakkamassan käsittelemiseksi - Anordning för behandling av tobaksmassa

Keksinnön kohteena on laite tupakkamassan käsittelemiseksi.

Kuten tällä alalla hyvin tiedetään, raakatupakka varastoidaan ja kuljetetaan usein kuivina, tiiviinä massoina joko tavallisesti poikkileikkauksiltaan suorakulmaisina paaleina tai yleensä poikkileikkaukseltaan pyöreissä astioissa tai tynnyreissä. Vaikka tupakan tiivistäminen mahdollistaa helpon ja tehokkaan varastoinnin ja kuljetuksen, se tekee tupakan vaikeaksi käsitellä valmistusvaiheessa, sillä tupakan lehdet haurastuvat ja hajoavat helposti hienoiksi osasiksi avattaessa paali tai tynnyri. Valmistussyistä on välttämätöntä erottaa lehdet ja tämän suorittamiseksi pitää notkeus ja kosteus palauttaa tiivistettyihin tupakkamassoihin. Tekniikan tason mukaisesti tällainen tupakan käsittely suoritetaan saattamalla tupakka alttiiksi käsittelyaineelle, joka on normaalisti höyryä.

Useita järjestelmiä on suunniteltu tupakan käsittelemiseksi ja yleisesti ottaen viisi parametriä määrittelee järjestelmän hyödyllisyyden ja edullisuuden. Esimerkin käyttökelpoisen järjestelmän pitää mahdollistaa suurvolyymitoiminta pysyäkseen tahdissa muiden tuotantolaitteiden kanssa. Toiseksi järjestelmän pitäisi olla mahdollisimman taloudellinen sekä laiteetta käyttökustannuksiltaan. Kolmanneksi järjestelmän pitäisi kuluttaa mahdollisimman vähän höyryä tietyn tupakkamäärän käsittelemiseksi tarvitun energian kulutuksen minimoimiseksi. Neljänneksi käyttökelpoisen järjestelmän pitäisi tuottaa mahdollisimman vähän hiukkasmaista tupakkapölyä (hiukkasia) terveellisen työympäristön säilyttämiseksi. Lopuksi tupakkaa pitää käsitellä yhtenäisesti ja kaikkialta lehtituppojen ja 2 71218 kimppujen muodostumisen estämiseksi, uudelleenkäsittelytarpeen eliminoimiseksi sekä huonon laadun, hukkatavaran tai huomattavan hiukkasmuodostuksen eliminoimiseksi.

Perinteisesti käytetty käsittelyjärjestelmä (US-patentti~ julkaisu 3,345,992) on yksinkertainen jäykkä tyhjä kammio, johon käsiteltävä tupakka sijoitetaan, jonka jälkeen kammio tyhjennetään ja siihen lisätään höyryä. Näistä laitteista ovat esimerkkejä thermo-vactor-kammio tai vacudyne-järjestelmä ja ne käsittelevät tyypillisesti noin 5500 kg tupakkaa noin 35 minuutissa riippuen astiamäärästä, jolle kyseinen järjestelmä on suunniteltu, mutta nämä laitteet ovat kalliita sekä pääomainvestoinnin että höyryn kulutuksen kannalta. Lisäksi aiheutuu huomattavat suuret työkustannukset kuormattaessa tupakkaeriä kuormalavoille ja täytettäessä ja tyhjennettäessä kammio, jolloin nämä ovat periodisen käsittelyjärjestelmän väistämättömiä haittapuolia.

Eräs toinen aikaisemmin käytetty menetelmä on tupakkamassan hajottaminen pienemmiksi kappaleiksi ja niiden syöttäminen pyörivään höyryrumpuun. Sekoittumisen ja höyryn yhdistelmä käsittelee tupakan, mutta muodostaa myös paljon hiukkas-maista hukkatavaraa tai hiukkasia, eli riittävän pieniä tupakkahiukkasia läpäisemään silmäkooltaan 9,5 mm:n seulan. Lisäksi suorat työkustannukset ovat suuret samoin kuin höyryn kulutus.

US-patentissa n:o 3,124,142, Philbrick, on esitetty vaihtoehtoinen menetelmä, jossa tupakkamassa sijoitetaan kammioon ja rei'itetty koetin työnnetään siihen. Sen jälkeen höyryä lisätään kammioon ja tyhjiö yhdistetään koettimeen siten, että höyry kulkee asteittain tupakkamassan läpi ja poistuu koettimen läpi käsitellen tupakan kulkiessaan. Tämän tyyppiset laitteet ovat kuitenkin kalliimpia kuin yksinkertainen höyry-

II

71218 3 kammiomenetelmä ja käyttävät käytännöllisesti katsoen yhtä paljon höyryä, vaikka onkin totta että tällaiset laitteet parantavat käsittelyn tasaisuutta ja yhtenäisyyttä verrattuna höyrykammioon. Tässäkin menetelmässä ovat kuitenkin periodisen käsittelyn luontaiset puutteet ja lisäksi tällainen menettely ei sovellu pienten tupakkapaalien käsittelyyn, josta syystä on monia käyttökohteita, joissa sitä ei voida käyttää.

Yllä mainitussa patentissa esitetyn koetintekniikan eräs muunnosmuoto on esitetty US-patentissa n:o 3,838,698, Dickenson. Tässä patentissa syötetään tukappamassa suorakulmaiseen kammioon, jossa hihnakuljettimet pakottavat sen koetinta vasten. Höyryä lisätään kammion takaseinän ja massan etupinnan väliseen tilaan ja tyhjiö kohdistetaan koettimeen siten, että höyry tulee vedetyksi tupakkamassan etutilan läpi. Kammion takaosassa olevat "kuorimet" irrottavat peräkkäiset tupakkakerrokset massan kulkiessa eteenpäin, ja irrotettu tupakka putoaa kammion lattiassa olevasta reiästä ulos. Tämän laitteen vaikein ongelma on se, että sen tuotantokyky on hyvin rajoitettu, sillä tupakkamassan on sanottu etenevän nopeudelle 90 mm minuutissa. Tällöin siis 75 cm:n paali tarvitsisi lähes 8 minuutin käsittelyäjän ja tarvittaisiin 45 Dickensonin laitetta yhden thermo-vactor-kammion tuotantokyvyn saavuttamiseksi. Vaikka prosessin nopeuttaminen parantaisi tuottavuutta, se johtaisi myös vaikeisiin hiukkas-ongelmiin johtuen kuorimien lisääntyneestä irrotustoimin-nasta.

Yrityksiä on tehty yllä käsitellyissä höyrykammiomenetelmissä esiintyvien ongelmien poistamiseksi, jolloin on esim. käytetty moninkertaisia koettimia höyryn suihkuttamiseksi tupakka-paaliin. Näissä laitteissa koettimet on kiinnitetty vaakasuuntaiseen jakoputkeen tai putkistoon, joka lasketaan tupakkapaalin päälle koettimen työntämiseksi paaliin. Sen jälkeen tupakkapaaliin syötetään paineistettua höyryä. Höyryn virtaus jatkuu kunnes paali on lämmennyt ja kosteutunut halu tussa määrin, jonka jälkeen koettimet poistetaan.

4 71218

Vaikka nämä järjestelmät ovatkin parannuksia verrattuna aikaisemmin tunnettuihin laitteisiin sekä tupakan tehokkaan käsittelyn että kustannusten kannalta, jää silti jäljelle useita ongelmia, jotka ovat estäneet näiden laitteiden laajan käytön. Havaittiin esim. että käytettäesä moninkertaisia koettimia tarvitaan paljon voimaa kaikkien koetti-mien työntämiseksi tupakkapaaliin, joka on tiukkaan pakattu. Edelleen todettiin, että tupakan liiallisen vahingoittumisen välttämiseksi koettimet piti tehdä halkaisijaltaan suhteellisen pieniksi. Mutta toisaalta tämä pieni halkaisija yhdistettynä koetinten työntämiseen tarvittaviin voimiin aiheutti usein koettimien taipumista yritettäessä työntää niitä sisään, jollon koettimet muuttuivat käyttökelvottomiksi. Edelleen havaittiin, että höyry kulkisi vain lyhyitä matkoja koettimesta ja suuren paineen alaisena pyrkisi etsimään tupakkakerroksen välisen rajapinnan paetakseen paalista, josta seurasi tupakan epäyhtenäinen käsittely. Lisäksi johtuen paalien tiiviydestä oli kerran sisääntyönnettyjä koettimia vaikea poistaa, koska paalit pyrkivät takertumaan kiinni koettimiin. Näiden käsittelylaitteiden nopea käyttö oli siis käytännöllisesti katsoen mahdotonta ja tästä syystä moninkertaiset koetinlaitteet eivät ole saavuttaneet suosiota tällä alalla.

On siis edelleen olemassa tarve saada aikaan parannettu järjestelmä tupakan käsittelemiseksi pienemmin kustannuksin säilyttäen samalla tuotteen laatu hyväksyttävänä, säilyttämällä tai lisäämällä toimintanopeutta ja säilyttämällä pieni hiukkasmäärä.

Tästä syystä keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laite 5 71218 tupakan käsittelemiseksi, jolla on pienemmät hankita- ja käyttökustannukset ja joka silti säilyttää suuren tuotanto-nopeuden ja hyvälaatuiset tuotteet. Edelleen keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laite, joka mahdollistaa tupakan käsittelyn suurilla nopeuksilla ja samalla pienentää olennaisesti hiukkasjätteen tai jauheen muodostumista.

Keksinnön mukaisella laitteella on tunnusomaista se, että siihen kuuluu: useita yhdensuuntaisia, onttoja, revitettyjä koettimia sisältävä koetinsarja; välineet mainittujen koettimien asentamiseksi joustavasti koettimien taipumisen estämiseksi työnnettäessä koettimia tupakkamassaan; välineet mainitun sarjan asentamiseksi liikkumaan edestakaisin normaalin sisäänvedetyn asennon ja ulostyöntyneen asennon välisellä radalla; välineet tupakkamassan siirtämiseksi mainitun sarjan kulku-radalle; välineet mainitun sarjan työntämiseksi kyseisellä radalla sisäänvedetystä asennosta ulostyöntyneeseen asentoon koettimien työntämiseksi tupakkamassaan sekä mainitusta ulostyöntyneestä asennosta takaisin sisäänvedettyyn asentoon koettimien vetämiseksi pois tupakkamassasta; ja välineet tupakankäsittelyaineen ohjaamiseksi onttoihin koettimiin tupakkamassan käsittelemiseksi.

Esillä olevan keksinnön yllä mainitut ja muut tarkoitukset, tun- 6 71218 nusmerk.it ja edut selviävät ammattimiehelle seuraavasta yksityiskohtaisesta, edullisia suoritusmuotoja käsittelevästä selityksestä viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää kaaviomaisesti ja osittain leikattuna pitkin kuvion 2 viivaa 1-1 käsittelylaitetta, joka on konstruoitu esillä olevan keksinnön mukaisesti ja jossa koetinyksik-kö on "ylä" tai sisäänvedetyssä asennossa;

Kuvio 2 on sivukuva kuvion 1 mukaisesta laitteesta esittäen koe-tinyksikön "ala" tai ulostyöntyneessä asennossa;

Kuvio 3 on osittainen leikkauskuva koettimesta, joka sopii käytettäväksi kuvion 1 mukaisessa koetinyksikössä;

Kuviot 4-8 ovat kuviossa 3 esitetyn koetinyksikön muunnosmuotoja; Kuvio 9 on suurennettu kuva lukitusjärjestelystä, jota käytetään koetinyksikön irroituslaatan yhteydessä;

Kuvio 10 esittää kuvion 1 mukaisen koetinyksikön koettimien edullista järjestystä;

Kuvio 11 on perspektiivi kuva kaaviomuodossa esillä olevan keksinnön mukaisesta käsittelyjärjestelmästä.

Seuraavaksi tarkastellaan keksintöä yksityiskohtaisemmin ja todetaan, että kuvioissa 1 ja 2 on esitetty esillä olevan keksinnön mukaisen käsittelylaitteen 10 eräs edullinen suoritusmuoto. Näissä kuvioissa esitetty laite on erityisen käyttökelpoinen käsiteltäessä lehtimuodossa olevaa tupakkaa, joka on pienissä, juuttikankai-siin käärityissä tupakkapaaleissa, jotka tunnetaan "turkkilaisina paaleina" sekä kuljetuslaatikoissa, joita kutsutaan "laivauslaati-koiksi". On kuitenkin selvää, että tässä kuvattu laite ja menetelmä voidaan sovittaa käsittelemään muunkin kokoisia tiiviitä tupak-kamassoja, jollaisia ovat esim. "suuret paalit" ja " säilytystyn-nyrit".

Käsittelylaitteeseen 10 kuuluu koetinyksikkö 12, joka on asennettu liikkumaan pystysuunnassa edestakaisin sopivassa tukirungossa 13, jonka muoto ei ole millään lailla rajoitettu, mutta jossa selvyyden vuoksi on esitetty olevan pystysuuntaiset tukijalat 14, 15, 16 ja 17 (ei esitetty). Nämä jalat muodostavat tukirullan 13 kulmat ja ne on liitetty yhteen yläpäistään vaakasuuntaisilla poikit-

II

7 71218 taisosilla, joita on esitetty viitenumeroilla 18 ja 20 ja lisäksi käytetään lisätukia (ei esitetty) kantamaan tarvittaessa rungolle haluttu jäykkyys. Vaikkakaan rungon 13 rakenne ei ole tärkeätä käsittelylaitteen 10 toiminnan kannalta, saattaa olla edullista sijoittaa sopivat suljinseinämät koetinyksikön ja kuljettimen (selvitetään jäljempänä) alueen ympärille, jolloin käsittely tapahtuu tällä alueella ja seinämät sijoitetaan paalista mahdollisesti pakenevan höyryn vangitsemiseksi sekä ympäristöön tulevan hiuk-kasmateriaalimäärän vähentämiseksi.

Tukirungon jalkojen 14, 15, 16 ja 17 kannan läheisyyteen on asennettu kuljetinyksikkö 22, joka voi olla rakenteeltaan tavanomainen, mutta edullisesti se on hihnatyyppinen kuljetin, jossa on useiden rullien 26, 28 ja 30 tukema hihna 24. Kuviossa 1 kuljetin on esitetty osittaisena leikkauskuvana pitkin kuvion 2 viivaa 1-1 ja tästä voidaan havaita, että rullaan 28 voi kuulua akseli 32, joka on kummastakin päästä laakeroitu kulmatukiin 38 ja 40 kiinnitettyihin vastaaviin pystytukiin 34 ja 36. Kulmatuki 38 ulottuu pystyjalkojen 14 ja 17 välillä ja tuki 36 ulottuu pystysuuntaisten runko-jalkojen 15 ja 16 välille jolloin tuet on kiinnitetty vastaaviin jalkoihin sopivasti pulteilla 42, hitsaamalla tai jollain muulla tavalla kiinnittämällä. Tuet 38 ja 40 kuljetinyksikkö 22 muodostavat käsittelylaiteen 10 läpi kulkevan pitkittäissuunnan.

Kuljetinrulla 30 voidaan asentaa tukiin 38 ja 40 rullan 28 yhteydessä esitetyllä tavalla,kun taas rulla 26 voi olla kuljettimen käyttörulla ja tästä syystä se on sopivasti kiinnitetty ja kytketty käyttömekanismiin (ei esitetty).

Kuljettimen käyttömekanismia ajetaan tiivistettyjen tupakkapaalien tai laatikoiden 46 kuljettamiseksi tukirunkoon 13 ja niiden sijoittamiseksi pystysuunnassa koetinyksikön 12 alapuolelle tupakan käsittelemiseksi. Tämän jälkeen koetinyksikkö ajetaan alaspäin useiden koettimien työntämiseksi paaliin ja höyryä päästetään tupakan käsittelemiseksi. Sen jälkeen koetinyksikkö nostetaan, käsitelty paali siirretään seuraavaan käsittelyvaiheeseen ja toinen paali sijoitetaan koetinyksikön alle. Ohjausmekanismia tupakkapaalien siir- 8 71218 tämiseksi käsittelylaitteeseen ja siitä pois ei ole esitetty, mutta ymmärrettävästi siihen kuuluu tavanomaiset tuntoelimet ja ohjauspiirit, jotka reagoivat koetinyksikön suorittaman käsittely-jakson päättymiseen käynnistäen kuljettimen paalien siirtämiseksi ja tämän jälkeen käynnistäen uudelleen koetinyksikön.

Koetinyksikköön 12 kuuluu päätukilevy 50, jonka muoto on yleisesti ottaen suorakulmainen ja joka on asennettu liikkumaan pystysuunnassa runkoyksikössä 13. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa päätukilevy 50 voidaan kiinnittää neljästä kulmastaan sopiviin holkkilaakereihin 52, 53, 54 ja 55 (ei esitetty), jotka on kiinnitetty vastaaviin tukijalkoihin 14, 15, 16 ja 17. Holkkilaakerit ohjaavat tukilevyn pystysuuntaista liikettä kuviossa 1 esitetyn "ylä" tai sisäänvedetyn asennon ja kuviossa 2 esitetyn "ala" tai ulostyöntyneen asennon välillä. Tukilevy 50 voidaan valmistaa mistä tahansa sopivasta materiaalista ja haluttaessa se voi olla täyttä materiaalia oleva levy tai avoin kehys.

Koetinyksikön edestakainen liike saadaan aikaan juntalla tai männällä 56, joka on kiinnitetty yksikön tukirungon vaakasuuntaisiin runko-osiin 18, 20 sovitettuun sopivaan tukilaakeriin 58. Mäntää 56 käytetään sopivalla voimanlähteellä, joka voi olla esim. hydraulinen sylinteri (ei esitetty) ja se työntää ohjatusti koetinyksikön pystysuunnassa alaspäin ja ylöspäin kuvioissa 1 ja 2 esitettyjen asentojen välillä. Mäntä 56 on kiinnitetty koetinyksikön tukilevyyn 50, jollain sopivalla tavalla, kuten yhdysholkilla 58, joka voidaan hitsata tai pultata toisesta päästään tukilevyyn 50 ja toisesta päästään mäntään 56.

Tukilevyn 50 alapuolelle ja välimatkan päähän siitä on kiinnitetty olennaisesti suorakulmainen koettimien kiinnityslevy 60, jota tuetaan pystysuuntaisilla kiinnitysvarsilla 62. Vaikka kuviossa 1 on esitetty vain kaksi kiinnitysvartta, on selvää, että näitä varsia voi olla mikä tahansa haluttu määrä halutun suhteen säilyttämiseksi levyjen 50 ja 60 välillä, ja eräässä edullisessa suoritusmuodossa kiinnityslevyn 60 neljään kulmaan on järjestetty neljä tällaista kiinnitysvartta.

ti 9 71218

Tukilevyn 50 alapintaan levyjen 50 ja 60 väliseen tilaan on kiinnitetty höyrynjakolaite 66, johon on kytketty useita taipuisia syöttöputkia 68, jotka liittävät jakolaitteen jäljempänä kuvattuihin tupakankäsittelykoettimiin. Paineen alaista kyllästettyä höyryä syötetään lähteestä (ei esitetty) jakolaitteeseen 66 höyryjoh-don 70 kautta, joka on edullisesti myös taipuisa koetinyksikön liikkeen noudattamiseksi. Keksinnön eräässä suoritusmuodossa höyryä suötetään paineella 150 psig lämpötilassa 185°C, mutta muitakin arvoja voidaan käyttää riippuen käsiteltävästä tupakkamassasta.

Koettimen kiinnityslevyssä 60 on useita erillisiä tupakan käsitte-lykoettimia 72, jotka on järjestetty kuvioon, joka on suunniteltu aikaansaamaan paalissa 46 olevan tupakan paras mahdollinen käsittely. Kuten kuvioissa 3-8 on yksityiskohtaisemmin esitetty, kukin koetin on taipuisasti kiinnitetty kiinnityslevyyn 60, mutta koet-timet pidetään yhdensuuntaisina viereisten koettimien kanssa sopivilla kiristyselimillä, kuten jousilla. Koettimien taipuisa kiinnitys mahdollistaa sen, että kukin koetin poikkeaa hieman normaalista pystysuunnastaan työnnettäessä se tupakkaan, jolloin koetti-met eivät pääse taipumaan ja ne voivat olla ohuempia kuin muussa tapauksessa tarvittaisiin. Koettimien taipuminen on osoittautunut erityisen vaikeaksi onglemaksi sellaisten koettimien kohdalla, jotka työntyvät lähelle paalin reunoja, vaikka taipumista voi tapahtua muillakin alueilla.

Eräs järjestely koettimien 72 kiinnittämiseksi taipuisaksi on esitetty kuviossa 3. Koetin muodostuu putkimaisesta koetinrungosta 74, joka työntyy kiinnityslevystä 60 olevan reiän 76 läpi, jolloin kiinnityslevyssä 60 olevan reiän 76 sisähalkaisija on suurempi kuin koetinrungon 74 ulkohalkaisija koettimen päästämiseksi kallistumaan pystysuorasta asennostaan. Koetinrunko on asennettu levyyn 60 alakauluksen tai laipan 78 avulla, joka on hitsattu tai muulla tavalla kiinnitetty putken 74 ulkopintaan. Laippa on jännitetty ylöspäin levyn 60 alapintaa vasten kierrejousella 80, jonka alapää on sijoitettu levyn 60 yläpintaan muodostettuun kartioupotettuun kiin-nitysaukkoon 82. Jousen yläpää on vasten koetinrungon 74 yläpäähän asennettua ylälaippaa 84. Laippa 84 on liittimen muodossa, joka 10 71218 liitin yhdistää putkimaisen koetinrungon 74 vastaavaan taipuisaan yhdysosaan 68, jonka avulla koetin on yhdistetty höyrynjakajaan 66.

Kuten aikaisemmin todettiin, kiinnitysreikä 76 on suurempi kuin koetinrungon 74 halkaisija, joten esim. kärjessä 86 esiintyvä koe-tinrunkoa vasten suuntautuva poikittaisvoima aiheuttaa koetinrungon kallistumisen reiässä. Reikä on riittävän suuri päästämään koetinrungon liikkumaan kartiossa, jonka muodostaa esim. noin 30° oleva kulma-α. Koetinrungon kallistuminen puristaa kierrejousen 80 toista puolta siten, että on kärkeenkohdistuva poikittaisvoima loppuu, jousi pakottaa koettimen takaisin pystyasentoon.

Koetinrunko voidaan valmistaa useista materiaaleista, mutta edullisessa suoritusmuodossa runko on konstruoitu ohuesta ruostumattomasta teräsputkesta, jonka ulkohalkaisija on 12,7 mm, jolloin putki ulottuu noin 40 cm kiinnityslevyn 60 alapuolelle. Koettimen kärki 86 voi olla noin 2,5 cm pitkä ja siihen kuuluu laippa, joka työnnetään putkirunkoon 74, jolloin putki on juotettu tai muulla tavoin kiinnitetty koetinrunkoon. Koetinrunkoon on muodostettu sarja aukkoja 90 poistumistien muodostamiseksi jakajasta 66 tulevalle paineistetulle höyrylle. Keksinnön edullisessa suodatusmuodossa reikien halkaisija on 1,5 mm (1/16") ja ne on aksiaalisesti järjestetty 2,5 cm:n välein 3:een pituussuuntaan riviin, joissa kussakin on 6 reikää ja jolloin rivi on kehällä järjestetty 120°:een välein, jolloin tuloksena on 18 reikää koetinta kohti.

Vaikka kuviossa 3 on koetinrunko 74 esitetty työntymään reiän 76 läpi ja päättymään liittimeen 84, on selvää, että vaihtoehtoisia rakenteita voidaan käyttää. Tällöin esim. laippa 78 voi olla liitin, joka tarttuu kierteillä koetinrungon 74 alaosaan ja yläosa on erillinen putkiliitin, joka ulottuu laippojen 78 ja 84 välillä ja kiinnittyy niihin kiertein. Edelleen vaikka kuvion 3 mukainen taipuisa kiinnitys on edullinen,voidaan käyttää monia muitakin taipuisia kiinnityksiä, kuten kuvioissa 4-8 on esitetty. Kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa koetinrunko 74 on kiinnitetty liittimeen 92, joka puolestaan on sovitettu kiinnityslevyyn 60 kiinnitettyyn jouseen 94. Jousi 94 pitää koetinrungon pystyasennossa, mutta mah- li 11 71218 dollistaa pystyasennossa poispäin tapahtuvan liikkeen kuvion 3 yhteydessä esitetyllä tavalla. Höyryä syötetään koetinrunkoon taipuisan höyryjohdon 68 kautta, joka johto on yhdistetty liittimeen 92.

Kuviossa 5 on esitetty eräs toinen suoritusmuoto koettimen 72 taipuisasta kiinnityksestä, jolloin koetinrunko 74 on kiinnitetty höyryliittimeen 92 samalla tavoin kuin kuviossa 4. Kuitenkin tässä suoritusmuodossa liitin 92 on kiinnitetty tukivarteen 96, joka työntyy kiinnityslevyssä 60 olevaan reiän 98 läpi ja jossa on pari vastakkaisia kiekkomaisia aluslevyjä 97 ja 100, joiden välissä u-lottuu kierrejousi 102. Jousi on sama-akselinen varren 96 kanssa ja sitä pitävät paikallaan aluslevyt 98 ja 100, jolloin jousta puristetaan varren 96 yläpäähän kierretyllä ja ylempää aluslevyä 100 vasten olevalla mutterilla 104.Samoin kuin kuvion 3 mukaisessa laitteessa aiheuttaa koetinrunkoon 74 kohdistuva poikittaisvoima varren 96 siirtymisen pois pystysuorasta suunnasta jousen 102 puristamiseksi siten, että poikittaisvoiman päättyessä jousi palauttaa koettimen pystyasentoonsa.

Kuviossa 6 on esitetty keksinnön eräs toinen suoritusmuoto, jossa koetinrunko 74 työntyy kiinnityslevyssä 60 olevan reiän 106 läpi, jolloin reikä on jälleen riittävän suuri mahdollistaakseen koetin-rungon 74 kallistumisliikkeen poikittaisvoimien vaikutuksesta. Koetinrunko on kiinnitetty reikään 106 ylemmillä ja alemmilla aluslevyillä 108 ja 110, jotka on kiinnitetty levyn 60 vastakkaisille puolille kierrejousen 112 aikaansaaman puristuksen avulla. Jousi on sama-akselinen koetinrungon 74 kanssa, jolloin jousen yläpää on vasten aluslevyä 110 ja alapää vasten koetinrunkoon kiinnitettyä laippaa 114. Liitin 116 on asennettu koetinrungon 74 yläpäähän ja asettuu vasten aluslevyn 108 yläpintaa yhdistäen taipuisan höyry-johdon 68 koetinrunkoon 74 aikaisemmin kuvatulla tavalla.

Kuviossa 7 on esitetty vielä eräs muunnosmuoto koettimen taipuisasta kiinnityksestä, jossa koetinrunko on kiinnitetty kiinnitys-levyssä 60 olevaan reikään 116 parilla vastakkaisia kierrejousia 118 ja 120. Jouset ovat sama-akselisia koetinrungon kanssa, mutta 12 71218 ne on sijoitettu kiinnityslevyn 60 vastakkaisille puolille siten, että jousien ulkopäät asettuvat vastaavassa järjestyksessä vasten liitintä 122 ja laippaa 124. Samalla tavoin kuin aikaisemmin liitin 122 yhdistää taipuisan öljyjohdon 68 koetinrunkoon 74.

Kuvion 8 mukainen suoritusmuoto esittää koetinrungon 74 taipuisan kiinnityksen, jossa käytetään kiinnityslevyyn 60 muodostettuun reikään 126 asennettua palloniveltä. Nivelosa 128 on kiinnitetty reikään 126 ja vastaanottaa koetinrunkoon 74 kiinnitetyn pallon 130. Pallo sijoitetaan koettimeen alalaipan 132 ja yläliittimen 134 avulla, jolloin jälkimmäinen yhdistää taipuisan höyryjohdon 68 koetinrunkoon 74. Palloniveljärjestely mahdollistaa koetinrungon poikkeamisen normaalista pystysuorasta asennostaan ylläkuvatulla tavalla poikittaisvoimien vaikutuksesta siten, että koetin palautetaan pystyasentoonsa kolmen kierrejousen avulla, jotka on liitetty kolmeen välimatkan päässä toisistaan olevaan kohtaan liittimen 134 ympärille. Kuten jousen 136 avulla on esitetty, kukin jousi on järjestetty liittimen 134 ja vastaavan tapin 138 väliin vaakasuuntaisen puristusjännityksen aikaansaamiseksi koetinrungon yläpäähän, jolloin runko palaa normaaliin pystyasentoonsa poikkeaman jälkeen. Tapit 138 ja jouset 136 on järjestetty 120°:een välimatkoin koetinrungon 74 akselin ympäri.

Tarkasteltaessa uudelleen kuvioita 1 ja 2 voidaan todeta, että koettimet 72 riippuvat alaspäin kiinnityslevystä 60 siten, että niiden alapäät työntyvät vaakasuuntaisen, olennaisesti suorakulmaisen irroituslevyn 140 läpi, joka on ripustettu kiinnityslevyn 60 alapuolelle ketjuilla 142 ja 144, jotka ovat kuviossa 1 nähtynä irroituslevyn 60 etureunassa ja samanlaiset ketjut (ei esitetty) on järjestetty irroituslevyn takareunaan. Levy 140 voi olla puuta tai jotain muuta sopivaa materiaalia ja siinä on useita reikiä, jotka on sijoitettu suoraan vastaavan koettimen alapuolelle ja sovitettu vastaanottamaan kyseinen koetin, jolloin kunkin reiän halkaisija on suurempi kuin vastaava koetinrunko koettimien poikittaissuuntaisen liikkeen sallimiseksi.

Taipuisien ketjujen 142 ja 144 alapäät on yhdistetty irroitusle-vyyn kääntölukoilla 146 ja 148, jotka on esitetty yksityiskohta!- 13 71218 semmin kuviossa 9. Lukot 146 ja 148 on kääntyvästi asennettu ir-roituslevyyn 140 sopivilla kääntötapeilla 150 ja 152 siten, että lukot pääsevät vapaasti kääntymään. Edullisessa suoritusmuodossaan kukin lukko on yleisesti ottaen L- muotoinen siten, että toinen varsi on yhdistetty vastaavan tukiketjun alapäähän ja toisessa varressa on lukko tai sulkutappi. Tällöin esim. lukkoon 146 kuuluu ylävarsi 154 (kuvio 9) joka on kiinnitetty ketjun 142 alapäähän, sekä alavarsi 156 jossa on lukkotappi 158. Lukko 148 on rakenteeltaan samanlainen, jolloin sen toinen varsi on kiinnitetty ketjun 144 alapäähän ja toisessa varressa on lukkotappi 160.

Kun koetinyksikkö 12 on kuviossa 1 esitetyssä sisäänvedetyssä asennossa, ketjut 142 ja 144 tukevat vaakasuuntaista irroituslevyä 140 lähellä koettimen 72 alapäitä, jolloin irroituslevy on tuettu lukoilla 146 ja 148 ja irroituslevyn kulmiin kiinnitetyillä vastaavilla kääntötapeilla 150 ja 152 sekä samanlaisilla lukoilla ja ketjuilla takakulmistaan. Irroituslevyn paino kääntää lukot 146 ja 148 kuviossa 1 yleisesti ottaen esitettyihin asentoihin siten, että lukkotapit 158 ja 160 sijaitsevat sisäänpäin vastaavista kääntöta-peista 150 ja 152 kun irroitulevy on sisäänvedetyssä asennossa.

Kun koetinyksikkö työnnetään alaspäin männän 56 avulla kohti tupak-kapaalia 46, irroituslevy 140 iskeytyy paalin yläpintaan suunnilleen samaan aikaan kuin koettimien 72 kärjet työntyvät tupakkaan. Irroituslevy pysyy paalin päällä, mutta koetinyksikkö kulkeen edelleen alaspäin saaden aikaan koettimien työntymisen irroittimen läpi tupakkaan. Tämä aiheuttaa tukiketjujen 142 ja 144 löystymisen, jolloin lukot 146 ja 148 kääntävät lukkotappinsa 158 ja 160 ulospäin kosketukseen vastaavien hammastankoyksiköiden 162 ja 164 kanssa, jotka on kiinnitetty irroituslevyn kulkuradan viereen. Hammas-tankoyksiköt voidaan sopivasti kiinnittää runko-osien 14 ja 15 sisäpintoihin. On selvää, että samanlaiset hammastankoyksiköt on sovitettu runko-osiin 16 ja 17 irroituslevyn takareunassa jäljellä oleviin kulmiin kiinnitettyjen lukkojen vastaanottamiseksi. Kussakin hammastankoyksikössä on useita pystysuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevia hampaita 166, jolloin kussakin hampaassa on viisto yläpinta ja vaakasuuntainen alapinta (katso kuvio 9).

s 14 71218

Hampaiden määrän ja niiden täsmällisen sijaintipaikan pystysuuntaisessa runko-osassa 14-17 määrää käsiteltävien tupakkamassojen korkeus, koska hampaat pitää sijoittaa suunnilleen samalle tasolle kuin tupakkamassan yläpinta, jotta lukot pääsevät kiinnittymään hammastankoyksiköihin.

Kuten kuviossa 9 on esitetty, ketjun 142 löystyessä lukko 146 irtoaa ja kääntyy myötäpäivään saattaen lukkotapin 158 kiinnittymään tai tarttumaan yhteen hampaaseen 166, jolloin kysymyksessä oleva hammas riippuu luonnollisesti tupakkamassan 46 täsmällisestä korkeudesta. Samalla tavoin lukkotappi 160 tarttuu hammastankoyksikön 164 yhteen hampaaseen ja samanlaiset lukot tarttuvat samanlaisiin hammastankoihin irroituslevyn 140 muissakin kulmissa.

Kun koetinyksikkö vedetään sisään koettimien 72 vetämiseksi pois tupakasta 46, irroituslevy 140 pysyy aluksi kiinni tupakan yläpinnassa siitä syystä, että lukot 146 ja 148 pitävät sen tässä asennossa. Koetinyksikön sisäänvedon jatkuminen vetää koettimen ylöspäin levyssä 140 olevien reikien läpi siten, että levy irroittaa tupakan koettimista estäen siten koetinyksikön tempaamasta tupakka-massa mukaansa. Kun koettimen kärjet saavuttavat irroituslevyn korkeuden koettimen kiinnityslevyn 60 liike ylöspäin kerää ketjuissa 142 ja 144 olevan löysän osan. Ketjut alkavat nostaa levyä 140 lukkojen 146 ja 148 avulla saaden aikaan lukkojen kääntymisen ja lukkotappien 158 ja 160 liikkumisen sisäänpäin, jolloin ne irtoavat hammastankoyksikön hampaista. Tämän jälkeen kiinnityslevyn 60 liikkeen jatkuminen ylöspäin nostaa irroituslevyn 140 irti paalista 146, jotta paali voidaan siirtää pois käsittelylaitteesta.

Vaikka kuviot 1 ja 2 esittävät vain yhden paalin käsittelyn kerrallaan käsittelylaitteessa 10, on selvää, että käytännössä kuljetin 22 kuljettaa päittäin olevien paalien sarjaa. Paalisarja siirretään eteenpäin käsittelylaitteen läpi jaksottaisena etenemisliikkeenä siten, että kuljetin etenee jaksottaisesti matkan, joka vastaa suunnilleen käsittelylaitteen pituutta. Koska paalien pituus voi vaihdella, tämä liike saattaa aiheuttaa sen, että laite käsittelee osan paalia tai osia kahdesta vierekkäisestä paalista esi- is 71218 tetyn yhden paalin asemesta. Kuitenkin etenemisen aikana kuljettimen liike siirtää paalin tai paalien käsitellyn osan pois käsittelylaitteesta käsittelyjakson päättyessä ja siirtää paalin tai paalien käsittelemättömän osan koetinyksikön alle. Tästä syystä koetinyksikkö voi syöstää kahta paalia käsittelyvaiheen aikana.

Kuten kuvioissa 1 ja 10 on esitetty, tupakkapaali 146 on järjestetty kuljettimelle 122 siten, että "tupakkakerrokset", jotka muodostuvat paalia pakattaessa, ulottuvat pystysuuntaan ja pituussuuntaan, kuten kerroksen rajapintaviivat 170 osoittavat. Suuntaamalla kerrokset liikkumissuunnan mukaisesti pituussuuntaisesti kuljettimelle vältetään koettimien taipuminen, erityisesti paalin tai vierekkäisten paalien etureunan tai takareunana läheisyydessä olevien koettimien taipuminen.

Kuvio 10 on pintakuvanto paalista 46 ja siinä on esitetty myös useiden koettimien 72 muodostama porrastettu ristikkokuvio sen mukaisesti kun koettimet on kiinnitetty levyyn 60,jolloin "X" merkit osoittavat sen mistä koetinrullat 74 työntyvät paaliin laskettaessa koetinyksikkö alas. Järjestämällä koettimet pitkittäisiin riveihin 172 vierekkäisten rivien ollessa porrastettuna havaittiin, että paalissa 46 oleva tupakka saadaan tasaisemmin käsitellyksi ja että höyryä pääsee vähemmän vuotamaan kerroksen välisistä raja-tai välipinnoista 170 kuin silloin kun koettimet järjestettiin sekä poikittaisiin että pitkittäisiin riveihin. Porrastamalla yksi rivi välimatkalla, joka vastaa puolta vierekkäisten koettimien välisestä etäisyydestä, havaittiin saatavan kaikkein tasaisin höyryn jakautuma.

Edullisessa koetinsarjassa käytetään kymmentä kymmenen koettimen riviä vierekkäisten rivien ja rivissä olevien vierekkäisten koettimien välisen etäisyyden ollessa noin 7,6 cm ja porrastuksen ollessa 3,8 cm. Olisi kuitenkin ymmärrettävä, että järjestelyn määrää käsiteltävä massatyyppi sekä kyseisen massan vaatima käsitte-lypainon/ajän suhde. Tässä yhteydessä on todettava, että vaikka kerrosten välipinnassa 170 on selvyyden vuoksi esitetty asettuvan vierekkäisten koetinrivien väliin, kerrosten leveys ei välttämättä ole yhtä.suuri eivätkä ne välttämättä ole tasaisin välein 16 71218 paalin leveydeltä. Tällöin siis jotkin koettimet saattavat osua yhteen kerrokseen tietyssä paalissa ja toiset koettimet voivat osua kerrosten välisiin välipintoihin samalla kun muihin kerroksiin ei osuta lainkaan. Kuitenkin kuviossa 10 esitetyllä koetin-järjestelyllä on havaittu, että saavutetaan suhteellisen yhtenäinen höyryn tunkeutuminen ja esitetty järjestely on siis edullinen.

Käytettäessä keksinnön mukaista käsittelylaitetta kuormataan käsiteltävät paalit kuljettimelle 22 asettamalla vierekkäiset paalit tiukasti vastakkain siten, että niiden sivut ovat samassa linjassa kuljettimen toisen sivun kanssa; esim. kuviossa 1 on kyseessä kuljettimen 22 vasen sivu. Kun kuljetin siirtää ensimmäisen käsiteltävän paalin koetinyksikön alle, käynnistetään automaattinen jaksotus sopivalla ohjauspiirillä (ei esitetty). Mukana voi olla esimerkiksi kytkinelin, joka reagoi paalin asentoon siten, että paalin ollessa koetinyksikön alla kuljetin 22 pysähtyy ja männän 56 toiminta alkaa koettimien 72 työntämiseksi alaspäin paalia 76 kohti. Kun irroituslevy 140 koskettaa paalin 46 yläpintaa, anturi käynnistyy ja suurpainehöyryä kulkee tulojohdon 70 kautta höyryn-jakajaan 66 ja edelleen taipuisien johtojen 68 kautta koettimiin 72. Höyryn virtaus voidaan käynnistää mikrokytkimellä, joka reagoi irroituslevyn laskuun, irroituslevyn paikan havaitsevilla va-losähköelimillä tai joillakin muilla sopivilla ohjauslaitteilla.

Sen jälkeen kun höyry on kytketty virtaamaan, mäntä työntää edelleen koetinyksikköä alaspäin pakottaen koettimet paalissa 46 olevaan puristettuun tupakkamassaan, jolloin höyry virtaa koettimien alaosista reikien 90 kautta tupakan käsittelemiseksi yksikön siirtyessä alaspäin. Koetinyksikkö työntyy alaspäin kunnes koettimien kärjet saapuvat noin 1,3 cm päähän paalin pohjasta, jossa vaiheessa koetinyksikkö pysähtyy. Koetin pysyy alaspäin suuntautuneen iskunsa ja pohja-asennossa noin 1 tai 2 sekuntia, sen jälkeen männän 56 suunta muuttuu koettimien vetämiseksi ylöspäin ja irti paalista. Kuten aikaisemmin esitettiin, irroituslevyn 140 kohdatessa alaspäin suuntautuvan iskunsa aikana paalin 46 yläpinnan lukot 146 ja 148 tarttuvat salpojen 162 ja 164 vastaaviin hampaisiin siten, että ylöspäin suuntautuvan iskun aikana koettimien vetäytyessä irti it i7 71218 paalista irroituslevy kiinnittyy paikalleen ja estää koettimia nostamasta paalia. Kun koettimet poistuvat paalista, ketjut 142 ja 144 irroittavat lukot ja samanaikaisesti suurpainehöyryn syöttö katkeaa. Tämän jälkeen kuljetin 22 siirtyy eteenpäin koetin-yksikön 12 pituutta vastaavan matkan käsittelemättömän paalin tai sen osan siirtämiseksi koetinyksikön alle, jossa vaiheessa käynnistyy uusi jakso.

Vaikkakin kuviot 1 ja 2 esittävät vain yhdellä koetinyksiköllä varustetun käsittelylaitteen, on selvää, että useita koetinyksi-köitä voitaisiin koota yhteen tuotannon lisäämiseksi kaaviomaises-ti kuviossa 11 esitetyllä tavalla. Tällöin siis kolmen koetinyksikön 180, 181 ja 182 muodostama sarja voidaan järjestää pituussuuntaan kuljettimelle 22 kohdakkain siten, että suuri määrä paaleja 46 voidaan käsitellä yhdellä kertaa, jolloin kukin koetinyksikkö on konstruoitu kuvioissa 1 ja 2 esitetyllä tavalla. Tässä tapauksessa kaikkia kolmea koetinyksikköä käytettäisiin samanaikaisesti niin, että alla olevien paalien käsittelemiseksi ja koettimien pa-lautusvaiheessa kuljetinta 22 siirrettäisiin eteenpäin matka, joka vastaa näiden kolmen yksikön kokonaispituutta. Tällä järjestelmällä saavutetaan se etu, että yhtä paalia ei tarvitse järjestää kohdakkain jonkun tietyn koetinyksikön kanssa, vaan kukin yksikkö voi käsitellä yhtä tai useampaa paalia samanaikaisesti riippuen paalien koosta. Lisäksi voidaan saavuttaa käyttökelpoinen tuotan-tonopeus, koska koetinyksikköjä voidaan haluttaessa lisätä.

Järjestelmän toteuttamiseksi eri kokoisiin paaleihin voi myös olla edullista järjestää sarja paineensäätöventtiilejä (ei esitetty) joko höyryn jakoputkistoon 66 tai taipuisien höyryjohtojen 68 muodostamiin valittuihin riveihin siten, että jos esimerkiksi koetinyksikkö on leveämpi kuin paali, yksi tai useampia koetinrivejä voidaan kytkeä päältä pois käsittelyn aikana höyryhäviöiden välttämiseksi. Tämä voidaan suorittaa erillisellä höyrynjakajalla esim. uloimpien koetinrivien kohdalla, jolloin kutakin jakajaa ohjataan erillisellä venttiilillä käsiteltävien paalien leveyden mukaisesti. Paalien leveyden ilmaisevia antureita voidaan käyttää näiden venttiilien käynnistämiseksi tarvittaessa. Vaihtoehtoisesti kunkin koettimen, varteen voidaan sijoittaa indegraaliset venttiilit siten, 18 71218 että ne avautuvat vain työnnettäessä koetin paaliin.

Vaikkakin esillä oleva keksintö on selvitetty edullisten suoritusmuotojen valossa, on selvää, useita muunnosmuotoja voidaan tehdä keksinnön puitteissa esitettyyn laitteeseen ja menetelmiin tupakan käsittelemiseksi. Tällöin voidaan esimerkiksi käyttää pidempiä koettimia tai vastakkaisia koetinpareja käsiteltäessä suurempia paaleja ja astioita tai jopa suurempia massoja, edelleen voidaan käsitellä vain osa paalia, käsitelty tupakka irroittaa pois ja käsitellä loppuosa. Edelleen on selvää, että paaliin voidaan ruiskuttaa muitakin käsittelynesteitä tai kaasuja kuin höyryä.

Vaikkakin tässä yhteydessä on esitetty eräs edullinen järjestys höyryn johtamiseksi tupakkamassaan, on selvää, että muutkin jaksotukset ovat mahdollisia. Tällöin voi olla esim. mahdollista työntää koettimet massaan syöttäen samalla alhaisessa paineessa olevaa höyryä tupakan pehmentämiseksi koettimen siirtyessä eteenpäin, ja kun koetinyksikkö on saavuttanut rajakohtansa alaspäin mennessä, voidaan syöttää suurpainehöyryä riittävän ajan tupakan käsittelemiseksi. Tällaisessa järjestelyssä pitää kuitenkin olla höyryn poistoaukot koettimen koko pituudelta, josta syystä järjestely on epäedullisempi kuin yllä kuvattu käsittely.

Keksinnön mukaisella laitteella saadaan käsittelyprosessi optimoitua siten, että saavutetaan suuri tuotanto huomattavasti pienentynein kustannuksin ja vähäisemmällä höyryn käytöllä, edelleen saavutetaan pienemmät hiukkasarvot ja parempi yhtenäisyys. Tästä syystä keksinnön todellinen suoja-alue rajoittuu ainoastaan seuraaviin patenttivaatimuksiin.

Il

Claims (14)

19 71218

1. Laite (10) tupakkamassan (46) käsittelemiseksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluu: useita yhdensuuntaisia, onttoja, revitettyjä koettimia (72) sisältävä koetinsarja (12); välineet (76, 94, 98, 106, 116, 126, 128, 130, 132) mainittujen koettimien (72) asentamiseksi joustavasti koettimien taipumisen estämiseksi työnnettäessä koettimia tupakkamassaan (46); välineet (60) mainitun sarjan (12) asentamiseksi liikkumaan edestakaisin normaalin sisäänvedetyn asennon ja ulostyöntyneen asennon välisellä radalla; välineet (24, 26, 28, 30) tupakkamassan (46) siirtämiseksi mainitun sarjan (12) kulkuradalle; välineet (56) mainitun sarjan (12) työntämiseksi kyseisellä radalla sisäänvedetystä asennosta ulostyöntyneeseen asentoon koettimien (72) työntämiseksi tupakkamassaan (46) sekä mainitusta ulostyöntyneestä asennosta takaisin sisäänvedettyyn asentoon koettimien vetämiseksi pois tupakkamassasta; ja välineet (66, 68, 70) tupakankäsittelyaineen ohjaamiseksi onttoihin koettimiin (72) tupakkamassan (46) käsittelemiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuhunkin koettimeen (72) kuuluu ohutseinäinen, pitkänomainen putki (74), jonka alapään sulkee kaventuva kärkiosa (86) ja putken alaosan ympäri on muodostettu useita reikiä (90) välimatkan päähän toisistaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että koetinyksikköön kuuluu lisäksi irrotusosa (140), joka on tuettuna ympäröimään koettimen (72) alaosia, jolloin irrotusosa irrottaa tupakkamassan (46) koettimista vedettäessä koetin irti massasta. 20 7 1 2 1 8

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että irrotusosa on irrotuslevy (140), joka on tuettu yhdensuuntaisesti koettimen (72) kiinnityslevyn (60) alapuolelle ja jossa on useita reikiä (76), jotka vastaavat koettimien paikkoja ja joiden läpi koettimet työntyvät ja jolloin kukin irrotuslevyn reikä on halkaisijaltaan suurempi kuin vastaavan koettimen halkaisija (74) siten, että koettimet pääsevät liikkumaan vapaasti irrotuslevyn läpi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että irrotuslevyyn (140) kuuluu lisäksi lukitusosat (146, 148) mainitun levyn kiinnittämiseksi tupakkamassan (46) pintaan työnnettäessä koettimet (72) massaan ja vedettäessä ne siitä pois, sekä välineet mainittujen lukitusosien irrottamiseksi koettimien poistuessa massasta.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että lukitusosiin (146, 148) kuuluu useita tukia, jotka on kääntyvästä kiinnitetty irrotuslevyyn (140) ja jolloin kuhunkin tukeen kuuluu lukkotappi (158, 160), joka tarttuu vastaavaan hammastankoyksikköön (162, 164), joka on kiinnitetty koetinyksikön (12) kulkuradan viereen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että irrotuslevy (140) on tuettu koettimen kiinnitys-levyn (60) alapuolelle taipuisilla elimillä (142, 144), jotka on yhdistetty kääntyvästi kiinnitettyihin lukitustukiin (146, 148, 150, 152, 158, 160), jolloin taipuisat elimet ovat jännittyneinä irrotuslevyn tukemiseksi vedettäessä koetinyk-sikköä (12) takaisin ja jolloin taipuisien elimien jännitys saattaa lukitustuet kääntymään lukitsemattomaan asentoon ja jolloin taipuisat elimet ovat löysällä koetinyksikön työntäessä koettimet tupakkamassaan (46) siten, että taipuisien elimien löystyminen päästää lukitustuet kääntymään lukitus-asentoon. Il 2i 71218

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että lukitustuessa (146, 148) on kaksi L-muotoon järjestettyä jalkaa, jolloin ensimmäisessä jalassa (156) on lukitustappi (158, 160) ja toinen jalka (154) on yhdistetty taipuisaan elimeen (142, 144).

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että taipuisa elin (142, 144) on ketju.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuun koetinsarjaan (12) kuuluu koettimen (72) kiinnityslevy (60) koettimien vastaanottamieksi.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kunkin koettimen (72) taipumisen estäviin välineisiin kuuluu välineet (76, 80) mainitun koettimen päästämiseksi kallistumaan kohdistettaessa koettimeen sen akseliin nähden poikittaissuuntainen voima, sekä puristusosa (80) mainitun koettimen palauttamiseksi alkuasentoonsa poikittaisen voiman poistamisen jälkeen.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että kunkin koettimen (72) taipumisen estäviin välineisiin kuuluu kiinnityslevyssä (60) oleva reikä (76), jonka halkaisija on suurempi kuin koettimen halkaisija (74), sekä välineet (80) koettimen kiinnittämiseksi joustavasti mainittuun reikään.

13. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että koettimet (72) on järjestetty riveihin vierekkäisten rivien ollessa poikkeutettu toisistaan valitun matkan.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että valittu matka vastaa noin puolta vierekkäisten yksittäisten koettimien (72) välisestä etäisyydestä. 22 71218