FI71187C - Skarvmuff foer loestagbar sammanfogning aendan hos en foersta stav och en andra stav - Google Patents

Description

1 71187

Liitosmuhvi ensimmäisen sauvan pään irrotettavaa kiinnitystä varten toiseen sauvaan

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 lajimääritelmän mukainen liitosmuhvi.

Tällöin on käsitteellä "sauva" ymmärrettävä pitkänomaista osaa, jolla on oleellisen sama poikkileikkaus pituutensa yli. Esillä olevassa yhteydessä on siis käsitteellä "sauva" ymmärrettävä sekä umpiprofiileja että myös putkia.

Tällaisissa tunnetuissa liitosmuhveissa toisiinsa kiinnitettävät sauvat kiinnitetään erityisillä kiristyselimillä, esim. kiristysruuveilla tai nastoituksella ao. muhviosaan. Tunnetut liitosmuhvit ovat niin ollen useampiosaisia ja sauvojen kiinnitys toisiinsa vaatii vastaavasti lukuisia vaiheita, jolloin toisaalta liitosmuhvin ja toisaalta sauvan välinen voima- tai muotosulku on rajoitettu suhteellisen pieniin kohtiin.

Patenttijulkaisusta GB-1 577 315 ennestään tunnettu liitosmuhvi toimii ainoastaan putken pään (on esitetty neliskulmaista putkea) liittämiseksi sauvaan (putkeen tai umpiprofii-liin). Tämä siksi, että kaksiosaisen jatkeen kaksi osaa tarvitsevat putken pään, jonka sisään ne työnnetään. Jos yhdistettävien sauvojen putkien halkaisija on verrattain pieni, GB-patenttijulkaisun "liitosmuhvi" ei kunnolla pidä. Sen lisäksi GB-patenttijulkaisusta tunnetulla "liitosmuhvilla" ei voida aikaansaada aksiaalista muotosulkua liitosmuhvin ja jatketta ympäröivän putkenpään välille ellei sitten luovuta kaksiosaisen muhviosan ja sauvan välisestä voimasulusta, mikä ei ole mielekästä. Sitäpaitsi GB-patenttijulkaisun mukaisessa muhvissa on kaksikuorisen muhviosan kahden laakeriosan välissä kalvosarana, joka on heikko kohta ja rajoittaa jännitysvoimaa, jolla tämä muhvin osa ympäröi vastaavaa putkea.

US-patenttijulkaisun 3 633 250 mukaisella liitosmuhvilla voidaan liittää toisiinsa sekä umpinaiset sauvat että putket, mutta tämän liitosmuhvin kiristämiseksi vaaditaan joka tapa uksessa lisäosa, esim. pistohylsy, pidätysrengas, mutteriluk- ko tms. joka yhdistää jaetun jatkeen molemmat osat.

2 71187 US-patenttijulkaisun 3 633 250 mukaisen liitosmuhvin jaetun jatkeen molemmissa osissa ei joka tapauksessa ole ehjää porattua reikää, vaan ne muodostavat kumpikin laakerin kuorenpuolis-kon, jotka yhdessä muodostavat reiän. Tämä johtuu siitä, että US-patenttijulkaisun mukaisen liitosmuhvin jatke on jaettu pituussuunnassa kahteen osaan. Samalla tavoin on DE-patentti-julkaisun 530012 putkikiinnittimeksi katsotussa "liitosmuh-vissa" sinkilän pituussuuntaisesti jaetun jatkeen kaksi osaa tarttuvat, osittain itse sinkilässä olevan jousivoiman ansiosta, pitimen jatkeeseen, etenkin sen uraan.

Keksinnön tarkoituksena on sen tähden saada aikaan patenttivaatimuksen 1 lajimääritelmässä mainittua tyyppiä oleva lii-tosmuhvi, joka voidaan muodostaa yksiosaiseksi, jopa yhdeksi kappaleeksi ja joka takaa sauvojen luotettavan, ainakin voi-masulkuisen keskinäisen kiinnityksen.

Tätä tarkoitusta varten on ehdotetulla liitosmuhvilla patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa määritellyt tunnusmerkit.

Keksinnön erästä suoritusesimerkkiä selitetään seuraavassa lähemmin liittyen oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää perspektiivisesti kahta sauvaa, jotka on kiinnitetty toisiinsa ehdotetun liitosmuhvin yhdellä suoritusmuodolla , 3 71187 kuvio 2 esittää kuviossa 1 esitettyä liitosmuhvia ennen asennusta, samoin perspektiivikuvana, kuvio 3 esittää poikkileikkausta kuvion 1 liitosmuhvin läpi asennuksen aikana ensimmäisen sauvan sisäänvietävän pään kanssa, ja kuvio 4 esittää leikkausta kuviossa 1 esitetyn liitoksen läpi ensimmäisen sauvan akselin läpi menevässä ja toisen sauvan akselia vastaan suorakulmaisessa leikkaustasossa.

Kuviossa 1 nähdään ensimmäinen sauva 10, joka on näkymättömästä päästään kiinnitetty kokonaisuudessaan numerolla 11 merkityllä liitosmuhvilla toiseen sauvaan 12. Kuten jo mainittiin, sauvat voivat olla umpiprofiileja (kuten esitetään) , mutta myös putkia. Liitosmuhvissa 11 on (asennetussa tilassa) sauvan 10 pään vastaanottoon tarkoitettu muhvi-osa 13 sekä tätä vastaan suorakulmainen muhviosa 14.

Muhviosassa 14 on läpimenevä pitkittäisporaus 15 (vrt. myös kuvioita 3 ja 4) sauvan vastaanottamiseksi, ja se on tämän lisäksi koko pituudeltaan ja porauksen 15 suuntaisesti pitkittäin halkaistu, jolloin suoraviivaisesti kulkevaa ja kuvioissa 3 ja 4 selvästi näkyvää pitkittäisrakoa on merkitty numerolla 16.

Muhviosassa 13 on (vrt. kuviota 3) sauvan 10 pään vastaanottoon tarkoitettu poraus 17, ja se on jaettu (mukaan lukien poraus 17) poikittain porausta 17 vastaan kulkevassa suunnassa kahteen osaan 18, 19, jolloin osa 18 on sovitettu pitkittäisrakoon 16 rajoittuvaan muhviosan 14 toiseen pääte-alueeseen ja osa 19 toiseen päätealueeseen. Osassa 18 sijaitseva porauksen 17 osa on umpiporaus 20. Osassa 19 on porauksen 17 osa läpimenevä. Tämä osa 19 on sovitettu vastaavaan, pitkittäisrakoon 16 rajoittuvaan muhviosan 14 päätealueeseen kimmoisan rajoitetusti taipuvan, osan 18 ympäri maljamaisesti suunnilleen puoliväliin sivulta tarttuvan (vrt. myös kuviota 1) liitosuuman 21 välityksellä.

4 71187

Osaan 18 muodostettuun, osan 19 ympäri maljamaisesti suunnilleen puoliväliin tarttuvaan toiseen liitosuumaan 22 on sovitettu osan 19 yli aksiaalisesta tarttuva rengasosa 23, jonka poraus 24 on linjassa osan 18 umpiporauksen 20 kanssa .

Tähän asti sanotusta ja myös kuvioissa 3 ja 4 näkyvästä vinoviivoituksesta käy ilmi, että esitetty liitosmuhvi 11 on tehty yksiosaiseksi muovista. Kuvio 2 esittää nyt, millainen liitosmuhvi suunnilleen on ennen asennustaan. Muhviosan 14 asennuksen jälkeen muodostava osa on pitkänomainen, poikkileikkaukseltaan suunnilleen U-muotoinen, pituussuuntansa suuntaisten taivutusakselien ympäri taivutettava keskikappale 25, jonka reuna-alueilla 25’, 25", joihin osat 18 ja 19 (jälkimmäinen liitosuuman 21 välityksellä) on sovitettu, on suurempi paksuus kuin sen keskialueella 25''*. Tällöin voi erityisesti keskialue 25''' kehän suunnassa myös rajoitetun joustavasti venyä, ja tällä joustavalla venyvyydellä on erityistä merkitystä - kuten vielä tullaan selittämään - asennetussa liitosmuhvissa 11.

Jos nyt kuviossa 2 esitetty keskikappale 25 kiedotaan nuolen 26 suunnassa sauvan 12 ympärille ja nuolen 27 suunnassa (kuvio 3) painetaan osaa 19 ja liitosuumaa 22, niin osassa 19 sijaitseva porauksen 17 osa asettuu linjaan umpiporauksen 20 ja porauksen 24 kanssa. Samalla liitosuuma 21 taipuu joustavasti ja/tai keskikappaleen 25 keskialue 25111 venyy joustavasti. Osa 19 pyrkii siis jälleen poistumaan sivulle osan 18 ja rengasosan 23 välisestä välitilasta. Pitkittäisrako 16 on lähes kokoon puristettuna. Tämä sauvan 10 pään vastaanottoon valmis tilanne on esitetty kuviossa 3.

Sauvan 10 päähän on, kuten kuvion 3 alaosasta näkyy, sorvattu ulospäin avoin rengasura 28, jonka leveys oleellisesti vastaa osan 19 pituutta. Sauvan 10 varsinaisen päätteen muodostaa siis rengasuraan 28 liittyvä pää 29, jonka halkaisija vastaa umpiporauksen 20 halkaisijaa ja jonka pituus 5 71187 vastaa suunnilleen umpiporauksen 20 syvyyttä tai ylittää nämä jonkin verran.

Kuviossa 3 esitetyssä liitosmuhvin 11 asennossa voidaan sauvan 10 kuvatulla tavalla muotoiltu pää ilman muuta viedä porauksen 24 läpi poraukseen 17 aina umpiporauksen 20 pohjaan asti. Jos painetta nyt nostetaan nuolien 27 suunnassa, siirtyy osa 19 sivulle osaan 18 (ja rengasosaan 23) nähden, niin että osa 19 tunkeutuu sisään toiselta sivulta rengasuraan 28, kuten kuviossa 4 esitetään. Samalla pitkit-täisrako 16 levenee hieman, ei kuitenkaan niin paljon, ettei keskialue 25''', nimittäin kuviossa 4 sauvan 12 ympäri kietoutuva muhviosan 14 osa, enää venyisi, vaikkakin vain vähän. Tästä venymisestä on seurauksena, että voimalla, jonka vaikutuksen alaisena osa 19 on, ei ole sivukomponent-ti vaan myös sauvaan 12 ja vastaavasti poraukseen 15 päin suunnattu komponentti. Tällöin osa 19 ei tunkeudu vain sivulta rengasuraan 28, vaan painaa pään 29 sauvan 10 päässä myös tiiviisti umpiporaukseen 20. Tällä tavoin sauva 10 on aksiaalisessa suunnassa muotosulkuisesti kiinnitettynä muh-viosaan 13, kun taas sauva 12 on voimasulkuisesti kiinnitettynä muhviosan 14 koko pituuden yli.

Sauvan 10 sisäänviennin helpottamiseksi muhviosaan 13 voi päässä 29 olla kartiomainen viiste, kuten kuviossa 3 esitetään katkoviivoin.

On myös mahdollista kiinnittää sauva aksiaalisella muotosu-lulla muhviosaan 14. Lisäksi voi, kuten kuviossa 2 katkoviivoin esimerkin vuoksi esitetään, muotosulkuelementti 30 olla muodostettu keskiosan 25 sille sivulle, joka ympäri-kietomisen jälkeen tulee sijaitsemaan sauvan 12 päällä.

On selvää, että tässä tapauksessa myös sauvaan on sorvattava muotosulkuelementtiä 30 vastaavasti profiloitu syvennys.

Kuvattua liitosmuhvia voidaan käyttää kaikkialla siellä, 6 71187 missä on yhdistettävä toisiinsa kulmittain sauvoja, joilla on suhteellisen pienet poikkimitat. Näin on asianlaita esimerkiksi rakennettaessa hyllykköjä sauvaelementeistä, hiloja sauvaeJementeistä ja myös ajoneuvoja erityisesti matka-tavaratelineitä rakennettaessa.

Tämän mukaan voi ehdotetulla liitosmuhvilla yhdistetyssä sauvaparissa ensimmäisen sauvan pää olla ajoneuvon matka-tavaratelineen vinotuki, kun taas toinen sauva voi olla matkatavaratelineen kantopinnan poikkituki.

Il

Claims (7)

7 71187

1. Liitosmuhvi, jolla kiinnitetään irrotettavasti ensimmäisen sauvan (10) pää toiseen sauvaan (12), jossa on vannemaiseksi muodostettu, toista sauvaa ympäröivä muhviosa (14), jonka pitkittäisreunoille on muodostettu kumpikin osa kahdeksi osaksi (18, 19) jaetusta, kulmassa muhviosaan (14) kohoavasta jatkeesta (13), joka toimii niin, että toisen sauvan (12) ollessa muhvin ympäröimä, se pistokemaisesti vastaanottaa ensimmäisen sauvan (10) tämän pitäessä osat (18, 19) yhdessä, tunnettu siitä, että jatkeen (13) kummassakin osassa (18, 19) on porausreikä (17), että toinen osa (19) on muodostettu liitos-uuman (21) välityksellä välimatkan päähän siitä muhviosan (14) pitkittäisreunasta, johon se on liitetty, jolloin muhviosan (14) ympäröidessä toista sauvaa (12) molemmat osat (18, 19) ovat lomittain ja niiden porausreiät (17) sattuvat yhteen ensimmäisen sauvan (10) vastaanottamiseksi, jolloin molemmat osat (18, 19) ovat jousivoiman alaisia, joka pyrkii siirtämään osat (18, 19) toistensa suhteen niiden porausreikien (17) poikkisuunnassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitosmuhvi, tunnet-t u siitä, että liitosuuma (21) on joustavasti taivutettavissa .

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitosmuhvi, tunnet-t u siitä, että jatkeen (13) muhviosaa (14) lähempänä olevan osan (18) porausreikä (17) on umpiporaus (20).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen liitosmuhvi, tunnet-t u siitä, että lähempänä muhviosaa (14) olevassa osassa (18) on toisen osan (19) sivuitse kulkeva liitosuuma (22), jonka päähän on muodostettu toisen osan (19) yli tarttuva rengasosa (23), jonka porausreikä (24) on linjassa porauksen (17) ja umpiporauksen (20) kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitosmuhvi, tunnet-t u siitä, että muhviosa (14) on joustavasti taivutettavissa 8 71187 pitkittäisporauksensa (15) suhteen, jolloin jousivoima vaikuttaa jatkeen osiin (18, 19).

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen liitosmuhvi, tunnettu siitä, että toista osaa (19) kannattava lii-tosuuma (21) maljamaisesti ympäröi toista osaa (18).

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen liitosmuhvi, tunnettu siitä, että jatkeen (13) toisen osan (19) norausreikä (17) ympäröi ensimmäisen sauvan (10) poikkileikkaukseltaan pienennetyn, kehäuran (28) muodostavan alueen, jolloin kehäuran (28) akselinsuuntäinen pituus oleellisesti vastaa jatkeen (13) toisen osan (19) pituutta.