FI70988C - Pressvals med reglerbar nedboejning - Google Patents

Description

70988

PURISTINTELA, JONKA TAIPUMA ON SÄÄDETTÄVISSÄ - PRESSVALS MED REGLERBAR NEDBÖJNING

Teknillinen alue

Keksintö kohdistuu puristintelaan, jonka taipuma on säädettävissä, erityisesti paperiteollisuutta varten, jossa telassa on ontto telavaippa, joka on järjestetty kiinteän taivu-tuskannattimen (runkotelan) ympäri pyörivästi ja joka yhdessä vastatelan kanssa voi muodostaa puristusvälin, jonka läpi rata kulkee, jolloin kummankin telan pyörimisakselit ja puristusväli ovat samassa puristustasossa ja jossa puristus-telassa : a) telavaippa on molemmista päistään tuettu heilurilaakeri1-la ainakin välillisesti runkoa vastaan; b) telavaipan sisälle on sijoitettu hydraulinen tukilaite, joka puristustasossa välittää tukivoimia rungosta tela- vaipalle ; c) runko lepää molemmista päistään tukipintojen varassa kahden tukipukin päällä; d) pitkittäisleikkausta katsottaessa on rungon tukipintojen telan pyörimisakseleihin nähden kohtisuorien keskitasojen välinen etäisyys ainakin lähes yhtä suuri kuin etäisyys vastatelan laakereiden välillä.

Tekniikan taso t

Ede1lämainitunlaiset puristintelat ja vastaavan rakenteiset puristintelat ovat tunnettuja seuraavista julkaisuista 1. Aikakauslehti "Das Papier, 1980, vihko 5, sivut 165-171, 2. DE-AS 24 07 510, 3. US-PS 3 119 324, 4. DE-OS 25 03 051, 5. US-PS 3 276 102, 6. DE-AS 24 18 431, 7. US-0S 3 766 620 4 70988 2 8. DE-AS 28 26 316.

Puri s tuste loi 11 a , mitkä tunnetaan julkaisuista 1 ja 2, on puristintelan telavaippa suunnilleen yhtä pitkä kuin vasta-telan telavaippa. Telavaippa on molemmista päistään laakeroitu heilurilaakerilla välittömästi rungolle. Täten on, pituussuunnassa nähtynä, hei1uri1aakerie n keskitasojen (telan kiertoakseliin nähden kohtisuorien) välinen etäisyys huomattavasti pienempi kuin vastatelan laakerien keskitasojen välinen etäisyys.

Julkaisun 1 mukainen tunnettu puristintela (erikoisesti sivu 169, kuva 1) on niinsanottu "uiva tela". Siinä on hydraulinen tukilaite muotoiltu puoliympyrän muotoiseksi, rungon ja telavaipan välissä sijaitsevaksi painekammioksi, mikä ulottuu pääasiassa telavaipan koko pituudelle. Sitävastoin on julkaisusta 2 tunnetussa puristintelassa määrätty lukumäärä hydrostaattisia painekenkiä, mikä on jaettu pitkin puristus-rakoa telavaipan koko pituudelle.

Sellaisia puristinteloja käytetään esimerkiksi paperikoneiden märässä päässä (vedenpoistopuristimina) tai kuivatun paperin kii11oittamiseen esim. ka 1 anterissa . Varsinkin viimeksimainitussa käyttötapauksessa on tarpeen mahdollisimman tarkka sovitusmuoto puristintelan ja vastatelan välissä, jotta paperin paksuus tulee samaksi koko paperiradan leveydellä. Tällä pitäisi saavuttaa se, että paperiradan kelaa- t mistä varten on olemassa rullaaja, minkä muoto on mahdollisimman tarkasti sy1interimäinen. Jos nimittäin sovitusmuoto telojen välissä on epätarkka, syntyy paperirataa rullattaessa epätasainen rulla, mitä on vaikea käsitellä edelleen ja johtaa hylkäämiseen.

Käsiteltäessä paperirataa tällaisessa telapuristimessa voi myös olla toivottavaa, käyttää toisaalta paperiradan reuna-alueilla ja toisaalta keskialueella erilaisia puristusvoimia. Tällä yritetään välttää epätasaisuuksia paperin < 70988 3 paksuudessa, joita voi syntyä paperikoneen muissa osissa (esimerkki: epätasainen pintapaino paperiradan leveyssuun nassa, aiheuttajana paperikoneen märkä pää; tai huovan epätasainen kosteus; tai epätasainen kuivuus paperiradan leveyssuunnassa ennen kalenteria) . Tunnetuilla telapuristi-milla, joiden puri stin te 1an taipumaa voidaan asetella ja joilla on massiivinen vastatela, on se haittapuoli, että käsitellylle materiaa1irada 11 e ei useinkaan vielä voida saavuttaa haluttua paksuuden tasaisuutta. Syntyy yhä edelleen poikkeamia, mitkä puristusvoiman suuruudesta riippuen voivat olla eri suuruisia ja mitkä todennäköisesti johtuvat siitä, että vastatelan laakerien välinen etäisyys on suurempi kuin puristintelan telavaipalla.

Ede11äkuvattu haittapuoli on kaikissa tunnetuissa rakenteissa, huolimatta siitä onko kysymyksessä "uiva tela" (julkaisu 1, sivut 169, kuva 1) tai julkaisun 2 mukainen puristin-tela.

Julkaisusta 1 on tosin tunnettua pienentää tähänastisia epätasaisuuksia radan paksuudessa korjauskammion ja niin sanottujen rengase 1emen11ien, joiden sisätila on paineeton, avulla. Kuitenkin on telapuristimien rakennemuoto jäänyt periaatteessa muuttumattomaksi. Siksi ei niissä ole onnistuttu poistamaan perimmäistä syytä epätasaisuuksiin.

Julkaisuista 3 ja 4 ovat tunnettuja puristintelat, joiden f telavaipan molemmissa päissä on jatkeet, joihin telavaipan laakerit on sijoitettu. Täten on te lavaippa 1 aakerien välinen etäisyys suurempi kuin julkaisujen 1 ja 2 mukaisissa rakenteissa. Kuitenkin on siellä vastaavasti myös rungon pituus tullut suuremmaksi. Varsinkin on etäisyys rungon tukipinto-jen keskitasojen välillä suurempi kuin julkaisujen 1 ja 2 mukaisissa rakenteissa, joka tapauksessa huomattavasti suurempi kuin vastatelan laakerien välinen etäisyys. Tällä on erilaisia haittapuolia: ensinnäkin esiintyy taivutusmoment- teja koneen runkorakenteissa, mitkä kannattavat puristinte-< 4 70988 laa ja vastatelaa. Erikoisen raskauttavaa on, että taivutus-momentti rungon keskellä tulee huomattavasti suuremmaksi kuin tähän asti, niin että sen rungon halkaisijaa täytyy suurentaa, jos yhtä suuria tukivoimia kuin tähän asti tulee siirtää rungolta te 1 avaipa1 1 e. Tämän johdosta tulee koko puristintela suuremmaksi, raskaammaksi ja kalliimmaksi.

Eräs toinen pidennetyllä telavaipalla varustettu puristin-tela on tunnettu julkaisusta 5, kuva 9. Siinä runko ei lepää välittömästi tukipukeilla, vaan lisävie rinta laakerien avulla telavaipan sisäpuolella. Tämän vuoksi ollaan kuitenkin pakotettuja suurentamaan huomattavasti telavaipan laakereita; sillä näiden täytyy nyttemmin siirtää sekä telavaipan tukivoimat että myös rungon tukivoimat tukipukei1 le ja koneen runkoon.

Keksinnön tehtävä

Keksinnön pohjana on tehtävä muotoilla pur istinte1 aa, minkä taipuma on aseteltavissa, sillä tavoin, että se voi muodostaa vastatelaa vasten painettaessa yhdessä tämän kanssa virheettömän sovitusmuodon, ilman että etäisyys rungon tukipintojen välillä on mainittavissa määrin suurempi kuin etäisyys vastatelan laakerien välillä. Lisäksi on aikaansaatava mahdollisuus, että tarpeen vaatiessa voidaan sijoitaa puristintelaan laitteet halutun lisätaipuman aikaansaamiseksi telavaipan päihin, ilman että sen johdosta niiden päämi- i tat kasvavat. Lopuksi tulee olla mahdollista varustaa keksi nnönmuka i nen puristintela tarpeen vaatiessa yksinkertaisella käyttölaitteella.

Keksinnön mukainen ratkaisu

Edellä annettu tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan puris-tintelalla, jolla on patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkit. Oleellista on tällöin, että tukipukeissa on kau 1 uskappa 1 eet, mitkä ulottuvat telavaipan sisään, ja että näihin kauluskap- 4 5 70988 paleisiin on varattu tukipinnat runkoa varten. Keksijät ovat nimittäin todenneet, että tämä sijoitus on ratkaiseva edellytys sille, että voidaan tehdä etäisyys telavaipan heiluri-laakerien välillä yhtä suureksi (tai vähintäin lähes yhtä suureksi) kuin etäisyys vastatelan laakerien välillä ilman että etäisyyttä rungon tukipinfcojen välillä täytyy suurentaa tai ilman että täytyy luopua rungon tukemisesta välittömästi tukipukei11 e. Keksinnön mukaan tulevat siis tukipinnat rungolle ja heilurilaakerit telavaipall. e "sisäkkäin kytketyiksi", kuitenkin toisella tavalla kuin julkaisusta ‘3 on tunnettua ja ilman että edellämainitut tuon tunnetun rakenteen haittapuolet tulevat esiin. Erikoisesti voidaan tela-vaipalle käyttää sellaisia heiluri laakereita, joiden mitat jäävät tavallisiin rajoihin.

Päinvastoin kuin julkaisuista 1 ja 2 tunnetuissa puristin-teloissa on telavaipassa suurempi pituus, niin että tarpeen vaatiessa telavaipan päät voidaan varustaa hydraulisilla 1isätuki1 aittei11 a. Tätä selostetaan myöhemmin yksityiskohtaisesti. Sitäpaitsi tarjoaa keksinnön mukainen rakenne edellytyksen yksinkertaiselle ja kuitenkin kinemaattisesti moitteettomalle hammaspyöräkäytoi le telavaippaa varten. Myös tätä selostetaan yksityiskohtaisesti jäljempänä.

Keksinnön tärkein etu on siinä, että voidaan tehdä etäisyys telavaipan laakerien välillä sunnilleen yhtä suureksi kuin etäisyys vastatelan laakerien välillä, ilman että puristin-telan kokonaispituutta (erikoisesti rungolla) täytyy suurentaa, ja että täten puristettaessa puristin telaa vastatelaa vastaan voidaan saavuttaa virheetön sovitusmuoto molempien telojen välillä.

Alussa mainittu julkaisu 6 esittää erään keksinnönmukaisesta puristintelasta periaatteessa poikkeavan rakennemuodon. Siinä runko ei lepää tukipukilla, vaan kel lonmuotois ten päätyosien kautta ja lisävierintälaakerien välityksellä telavaipan päiden päällä. Siten täytyy runkoa kantavat n, 6 70988 tukivoimat siirtää mainittujen osien ja telavaipan heiluri-laakerien kautta rungolle, tukipukeille tai vastaaville. Tällöin täytyy kuitenkin hei1uri1aakerien siirtää lisäksi vielä telavaippaa kantavat tukivoimat. Tällä tunnetulla rakenteella on siis, samoin kuin julkaisun 5 mukaisella puristinte1 a11a, se haittapuoli, että ei vain vierintälaakerien lukumäärä ole suurempi, vaan että myös vielä telavaipan heilurilaakerien täytyy olla voimakkaammin mitoitettuja. Lisäksi on se haittapuoli, että runkoa kantavat ja telavaipan päihin tarttuvat tukivoimat vaikuttavat erittäin häiritsevästi, jos halutaan saada määrätty taipuma Iinja telavai-palle. Toisin sanoen: on mahdotonta saavuttaa tarkka sovi- tusmuoto telavaipan ja vastatelan välille.

Keksinnön toteutusmuotoja

Koska runko puristinte 1aa käytettäessä taipuu, muotoillaan rungon tukipinnat mieluummin kuulamaisiksi, kuten tunnettua. Sitäpaitsi valitaan rakenne yleensä siten, että puristinte-lan kuormittamattomassa tilassa runko lepää samankeskeisesti telavaippaan nähden. Tässä tapauksessa on kuulamaisilla tukipinnoilla runkoa ja telavaipan heilurilaakeria varten jokaisessa telanpäässä sama keskipiste. Toisin sanoen: molemmat keskipisteet lankeavat yhteen. Tästä voidaan kuitenkin myös poiketa seuraavasti: runkoa varten olevan kuula- maisen tukipinnan keskipiste voi olla siirretty telavaip-pa-heilurilaakerin keskipisteeseen nähden, ja vieläpä säteen suunnassa vastatelaan päin. Tämän kautta voidaan - muuten samoilla mitoilla - sallia rungolle suurempi taipuma.

Molemmissa tapauksissa on oleellinen etu siinä, että pituusleikkauksessa nähtynä - jokaisessa telanpäässä rungolta ja telavaipalta tukipukille johdetut tukivoimat ovat samalla vaikutuslinjalla. Kun vielä sijoitetaan myös tuki-pukin tukipinnan keskikohta konerungoll. a tälle vaikutus lin-jalle, ei mikään taivutusmomentti vaikuta tukipukin ja konerungon välillä.

* 7 70988

Keksinnön toinen toteutusmuoto on esitetty vaatimuksessa 3. Tämä merkitsee toisin sanoen, että rungon molempien tuki-pintojen välinen etäisyys on pienempi kuin te lavaippa-heilu-rilaakerien välinen etäisyys. Tällöin täytyy tosin ottaa määrätyt taivutusmomentit huomioon. Kuitenkin saavutetaan toisaalta etuja: yhtäältä pienenee täten rungon taipuma (edellyttäen saman rungonha1 kaisij an ja saman kuormituksen). Rungon pienemmän taipuman perusteella voidaan pienentää telavaipan sisähalkaisijaa ja siten myös sen ulkohalkaisi-jaa. Toisaalta tulee samalla kuormituksella myös jännitys rungolla pienemmäksi. Täten voidaan rungossa siirtyä myös vähemmän kestäviin materiaa leihin, tai voidaan pienentää rungon halkaisijaa, jolloin jälleen on mahdollista pienentää telanhalkaisijaa.

Joka tapauksessa voidaan mainitulla toimenpiteellä pienentää puristintelan valmistuskustannuksia.

Lisää keksinnön mukaisen puristintelan edullisia toteutus-muotoja on annettu vaatimuksissa 4-6.

Eräs erikoisen tärkeä keksintöä edelleenkehittävä ajatus koskee hammaspyörä-käytön muotoilemista te 1 avaipa 11 e. Tämän käytön oleelliset tunnusmerkit on annettu vaatimuksissa 7 ja 8. Vaatimus 7 ilmaisee toisin sanoin: nähtynä pituusleik kauksessa läpi puristintelan on ulkohammaskehä sijoitettu siten, että sen telankiertoakseliin nähden kohtisuora keski- f taso ainakin likimain lankeaa yhteen telavaippa-heilurilaa-kerin keskitason kanssa. Alussa mainitusta julkaisusta 7 on tunnettu puristintelan käyttölaite, mikä oleellisissa yksityiskohdissa eroaa keksinnönmukaisesta rakenteesta. Tosin on siellä samoin telavaipalla ulkohammasrengas, mihin heiluvas-ti asetettava käyttöhammaspyörä tarttuu. Kuitenkin on siellä ulkohammasrengasta siirretty te 1 avaippa-hei1uri1aakeriin nähden akselin suunnassa. Tästä seuraa, että hammasvoima aiheuttaa telavaipassa taivutusmomentin. Toinen ero on < 8 70988 käyttöhammaspyörän laakeroinnissa. Tämä on jäykästi laakeroitu tukipukista erilliseen hammasvaihdekoteioon. Itse hammasvaihdekotelo on lisävierintälaakerin avulla laakeroitu telavaipan sisään. Tämän vuoksi seuraa hammasvaihtokote 1 o yhdessä käyttö-hammaspyörän kanssa mahdollista telavaipan kaltevuutta, kun tämä taipuu. Tämän tunnetun rakenteen haittapuoli on, että tukipukin, missä runko lepää, vieressä tarvitaan lisähammasvaihdekotelo ja lisälaakeri. Sitäpaitsi täytyy runkoa käytön vuoksi jatkaa, ja runkoa kannattavaa tukipukkia siirtää enemmän ulospäin, verrattuna telaan, millä ei ole käyttöä. Tästä johtuvat lisähaitat: erikoisesti kasvaa rungon taipuma, jos sen poikkileikkausmitat ja kuormitus jäävät muuttumattomiksi.

Keksinnön lisäajatus kohdistuu toimenpiteeseen, millä voidaan telavaipan päitä tarpeen vaatiessa normaalista taipuma-linjasta poiketen haluttaessa taivuttaa. Tätä varten sijoitetaan vaatimusten 9-16 mukaisesti telavaipan päätya 1uei11e te1 avaippa-hei1uri1aakerien ja tähän saakka jo olevan hydraulisen tukilaiteen (seuraavassa "päätuki1 ai11e eksi" nimitetty) väliin hydraulinen 1 isätukilaite. Tällöin näyttelevät te 1 avaippa-hei1uri1aakerit suurta osaa, koska ne pitävät vaipanpäät siten kiinni, etteivät ne voi antaa myöten. Vastaavalla paineenjaolla 1isätukilaitteissa, mitkä voidaan sijoittaa puristussuuntaan tai sitä vastaan vaikuttaviksi, ovat seuraavat taipumalinjan muutokset mahdollisia: 1. Lisätuki1 ai11eet eivät ole toiminnassa, telavaippa taipuu normaalia taipumalinjaa pitkin. Kuitenkin voidaan muuttamalla painetta pää tuki 1 aitteessä puristaa joko tarkoin tasaisesti tai voimakkaammin keskellä tai voimakkaammin reunoilla.

2. Annetaan 1isätukilaitteen vaikuttaa puristussuuntaan vastaan ja nostetaan hiukan painetta päätukilaitteessä. Tulos: yhtä suuri puristus leveällä keskialueella, kor keampi puristus reunoilla. Jos tällöin nostetaan painetta < 9 70988 päätukilaitteessa vielä edelleen, silloin saadaan tasainen puristusprofii1i reuna-alueilla ja painehuippu keskellä.

3. Annetaan 1isätuki1 aitteen vaikuttaa puris tussuunnassa ja vähennetään vähän painetta päätuki1ai11eessa . Tulos: yhtä suuri puristus leveällä keskialueella, puristus reunoilla pienenee. Jos tällöin pienennetään painetta päätukilait-teessa vielä edelleen, silloin saadaan tasainen puristus-profiili reuna-alueilla ja pienentynyt paine keskellä.

Lisätukilaitteiden asettelu voi tarpeen vaatiessa tapahtua erilaisella voimakkuudella molempiin telanpäihin. Sitäpaitsi voi päätukilaite olla jaettu useampiin, erillisesti aseteltaviin osiin.

Päinvastoin kuin perinteisissä puristusteloissa aseteltavin taipumien on keksinnön mukaan voimakkaampi telavaipan taipuma pienemmin voimin mahdollista. Sillä suurentamalla etäisyyttä telavaipan heiluri1aakerien välillä ovat myös etäisyydet heiluri1aakerien ja 1isätukilaitteiden välillä ja siten vaikuttavat vipuvarret taivutusmomenttien aikaansaamiseksi tullut huomattavasti suuremmiksi. Heilurilaakerien kuormitusta on vähennetty tällä vipuvarren suurentamisella. Kuitenkin on hydraulisen 1isätuki1aitteen käyttö periaatteessa mahdollista myös silloin, kun etäisyys telavaip-pa-hei1uri1aakerien välillä on pienempi kuin etäisyys vasta-telan laakerien välillä (vaatimus 17). Tällöin voi etäisyys rungon tukipintojen välillä olla hiukan suurempi kuin vasta-telan LE.

Hydraulisen tukilaitteen toteutukset: Päätukilaite keskialueella voidaan toteuttaa joko monen hydrostaattisen painekengän muodossa, tai myös (aikaisemmin mainitun "uivan telan" tapaan) läpimenevänä puolirenkaan muotoisena painekammiona, mikä on täytetty matalapaineöljyl-lä ja rajoitettu joustavilla pitkittäisillä ja kehätiiviis- 4 10 70988 telistoilla. Jälkimmäisellä rakenteella on se etu, että runkoa ei heikennetä aukoilla hydrostaattisten painekenkien vastaanottamiseksi ja siksi se voi tulla halkaisijaltaan pienemmäksi, minkä kautta myös telan vaippa ja sen paino ja valmistuskustannukset pienenevät.

Riippumatta päätukilaitteen muotoilusta voivat myös lisätu-kilaitteet olla muotoillut joko hydrostaattisiksi paineken-giksi tai puolirenkaan muotoisiksi painekammioiksi.

Keksinnön toteutusesimerkkejä selostetaan seuraavassa kuviot 1-4 sisältävien piirustusten avulla. Niissä esittää jokainen neljästä kuviosta osaleikkauksen yhdestä puristus-telan molemmista päistä ja kaaviollisesti siihen kuuluvan vastatelan osan.

Kuvio 1 esittää toteutusmuotoa ilman käyttöä, jossa telavai-pan heilurilaakeri on sijoitettu vaipan ulkopuolelle;

Kuvio 2 esittää toista toteutusmuotoa, samoin ilman käyttöä, missä telavaipan hei1uri1 aakeri on sijoitettu vaipan sisäpuolelle;

Kuvio 3 esittää kuvion 2 toteutusmuodon ede1leenkehitettyine käyttöineen; #

Kuvio 4 esittää 1isämuunnosta kuvion 2 toteutusmuodosta.

Jokaisen telan toisessa päässä on irtolaakeri, kuten esim. kuvioissa 1 ja 2 on esitetty ja toisessa päässä kiinteä laakeri, vastaten kuviota 3. Kiinteälaakeripäässä ovat sekä ies 57 että myös televaipat 51, 52, 47 kiinnitetyt akselin suunnassa kiinteästi kehystä 60 vastaan, kun taas irtolaake-ripäässä voi tapahtua rungon 7;27 ja telavaipan 1, 2 ja 21, 22 akselinsuuntaista siirtymistä jalustaan 10 nähden. Paitsi laitteita akselinsuuntaisen liikkeen estämiseksi ei lääke-« 70988 rointi kiinteälaakeripäässä eroa laakeroinnista irtolaakeri-päässä.

Kuvion 1 mukaan on pyörivällä telavaipalla 1 1aippaliitok- sella varustetun laakeriholkin 2 muotoinen jatke. Tämä on heiluri1aakeri11 a 3 yhdistetty tukipukkiin 4, mikä on samalla laakerikuori. Sen sisäosa on tiivistetty ulospäin kannella 5 huulitiivisteineen 6. Tukipukilla 4 on putkimainen kauluskappale 4a, mikä ulottuu sisään laakeriholkkiin 2. Runko 7 lepää kuulamaisen hoikin 8, millä on tukipinta 8a, avulla niveltyen tukipukin 4 kau1akappa1eessa 4a. Huulitii-viste 9 tiivistää ulospäin raon rungon 7 ja tukipukin 4 välillä. Tukipukki 4 on kiinnitetty liikkuvalle laakerivi-vulle tai alustalle 10.

Vaipan 1 ja rungon 7 väliin on muodostettu puolirenkaan muotoinen painekammio 11, mikä on sijoitettu kehätiiviis-teillä 12 ja toisiinsa nähden vastakkain olevilla pituussuuntaisilla tiiviste 1is toi1la 13. Tähän painekammioon 11 voidaan kanavan 14 kautta johtaa paineöljyä. Täten saadaan vaipalle 1 tuoduksi tukivoima, mikä kohdistuu vastatelan 17 suuntaan. Painekammion 11 (päätuki1 aite) pituus on vain hiukan pienempi kuin puri stusvyöhykkeen pituus BL. Molempiin puristusvyöhykkeen BL ulkopuolella sijaitseviin telavaipan 1 alueisiin on lisäksi sijoitettu hydrostaattisten paineken-kien 15 ja 16 muotoiset tukirakenteet. Niiden keskiviivat sijaitsevat puristustasossa (mikä on sama kuin piirustusta-so). Ne voidaan aktivoida tuomalla paineöljyä putkien 15a tai 16a kautta. Yksi painekenkä 15 vaikuttaa vastatelan 17 suuntaan, toinen päinvastoin. Täten voidaan telavaipan 1 päihin tarpeen vaatiessa pakottaa ohjattu lisätaipuma. hydrostaattisten painekenkien 15 ja 16 asemesta voidaan myös käyttää puolirenkaan muotoisia 1isäpainekammioita, pää-pai-nekammion 11 tapaan.

Vastatelan laakerin 20 telankiertokeskiviivaan nähden kohtisuoraa keskitasoa on merkitty m:llä. Etäisyys tästä keskitä- 4 12 70988 sosta toisessa telanpäässä olevan laakerin keskitasson on niin sanottu laakeriertäisyys LE. Molemmissa telanpäissa lankeavat laakerin 20 ja heilurilaakerin 3 keskitasot yhteen; ts. 1aakerie taisyydet ovat samat. Sama suuruus on myös rungon 7 tukipintojen 8a "laakerietäisyydellä".

Kuviossa 2 on taas pyörivälle telavaipalle 21 kiinnitetty laipalla laakeriholkki 22, mikä on heiluriru1la 1aakeri1la 23 nivelletty tukipukille 24. Heilurirullalaakeri on nyttemmin kuitenkin sijoitettu laakeriholkin 22 sisään; se lepää sisärenkaallaan tukipukin 24 kauluskappalee1 la 24a. Laakeri-kansi 25 huulitiivis teineen 26 sulkee laakerin 23 öljytilan ulospäin. Runko 27 tukeutuu kuvion 1 mukaan kuulamaisen renkaan 8 kautta tukipukkiin 24. Rungossa 27 ovat nyttemmin hydrostaattiset painekengät 18, myös "tukimänniksi" nimitetyt, mitkä tukevat telavaippaa sisältäpäin. Puris tustelal 1a on useita tällaisia painekenkiä 18, mitkä ovat rivissä puristustasossa (pää-tukisuunta). Hydrostaattiset lisäpaine-kengät 15 ja/tai 16, mitkä on taas sijoitettu puristusvyö-hykkeen BL ulkopuolelle, voidaan asettaa paineen alaisiksi niin, että saavutetaan haluttu taipuma telavaipalle 21.

Kuvio 3 esittää toteutusesimerkin käyttö1aitteineen ja puolirenkaanmuotoisine painekammioineen 11 (vastaten kuviota 1) kuitenkin ilman 1isätukilaitetta. Kuitenkin voitaisiin myös tähän tarvittaessa asentaa sellainen 1isätukilaite.

Telavaippaan 51 on ruuveilla kiinnitetty laakeriholkki 52 ja tähän samoin ruuveilla hammasrengas 47. Tällä tavoin pidennetty telavaippa on taas laakeroitu heiluriru11alaakeri1-la 53 tukipukin 54 kauluskappaleelle 54a. Runko 57 on taas kuulaholki11 a 58 niveltäen yhdistetty kauluskappaleen 54a kanssa. Huulitiiviste 59 tiivistää raon tukipukin 54 ja rungon päälle työnnetyn hoikin 60 välillä. Jousirengas 61 pitää hoikin 60 kautta kuulaholkin 58 akse1insuunnassa kiinteästi paikallaan (kiinteä laakeri). Tukipukki 54 on kiinnitetty puristusvivulle, puristusmännälle tai alustalle 10. Laakeri 53 on tukirenkaalla 62 ja jousirenkaalla 63 4 13 70988 varmistettu aksiaalista siirtymistä vastaan tukipukkiin 54 nähden. Toiselta puolen on hammasrengas 47 varmistettu tukirenkaalla 64 ja jousirenkaalla 65 siirtymistä vastaan laakeriin 53 nähden (kiinteä laakeri).

Nokka 66, mikä on kiinnitetty tukipukkiin 54, ulottuu rungon 57 uraan 67 ja varmistaa tämän kiertymistä vastaan. Kuvioissa 1 ja 2 on tällainen varmistus jätetty pois.

Käy11öaks e 1ia 68 kiiloineen 69 käytetään esittämättömällä nivelakselilla. Käyttöakseli 68 on laakeroitu pallonmuotoiseen laakeriin 30 ja tiivistetty huu1itiivistee 11ä 31 kannessa 32. Laakeri 30 ja kansi 32 on laakeriki1 vessa 30a, mikä on ruuvein kiinnitetty tukipukkiin 54. Akseli 68 käyttää säädettäväkulmaisen hammaskytkimen 33 kautta hammaspyörää 34, mikä liittyy hammasrenkaaseen 47. Käyttöhammaspyö-rän 34 keskellä on pallomainen laakeri 35. Tällä se on kääntyvästi laakeroitu pidäkepulti11 e 36, mikä muotoillulla sidoksella 37 ja ruuvilla 38 on kiinnitetty jäykästi tuki-pukille 54. Jos painotelan käytön aikana telavaippa 51 taipuu ja hammasrengas 47 vastaavasti kallistuu, voi hammaspyörä 34 silloin ilman vaikeuksia sopeutua tähän kallistumiseen.

Laakeria 35 pitää toisaalta jousirengas 39 hammaspyörässä 34 akselin suunnassa, ja toisaalta pidäkerengas 40 ja jousirengas 41 pidäkepu1ti11a 36. Tukipukki 54 on samalla hammas- < vaihdekotelo hammaspyörille 34 ja 47. Laakeriholkin 52 alueella on hammasvaihdekotelon 54 sisäosa tiivistetty ulospäin kannen 55 ja huulitiivis teen 56 avulla.

Vastatela ja sen laakerointi on sijoitettu samalla tavalla kuin kuviossa 2, mutta ei ole näkyvissä kuviossa 3.

Kuviossa 4 on kaikki kuvion 2 toteutusmuotoon nähden muuttumattomat rakenneosat varustettu samoilla viitemerkei1lä kuin siellä. Ero on pääasiassa vain siinä, että kauluskappa1 e 24b 4 7098 8 on mitan e verran pidennetty telavaipan 21, 22 sisällä, ja että vastaavasti runko 27 voi olla lyhyempi.

<

Claims (14)

15 70988

1. Puristintela, jonka taipuma on säädettävissä, erityisesti paperiteollisuutta varten, jossa telassa on ontto telavaippa (1), joka on järjestetty kiinteän taivutuskannattimen (runko 7) ympäri pyörivästi ja joka yhdessä vastatelan (17) kanssa voi muodostaa puristusväl in, jonka läpi rata kulkee, jolloin kummankin telan pyörimisakselit ja puristusväli ovat samassa puri s tus tasossa ja jossa puristintelassa: a) telavaippa (1) on molemmista päistään tuettu hei1uri1aakeri11a (3) ainakin välillisesti runkoa (7) vastaan; b) telavaipan (1) sisälle on sijoitettu hydraulinen tukilaite (11), joka puris tustasossa välittää tukivoimia rungosta (7) telavaipalle (1); c) runko (7) lepää molemmista päistään tukipintojen (8a) varassa kahden tukipukin (4) päällä; d) pitkittäisleikkausta katsottaessa on rungon (7) tuki pintojen (8a) telojen pyörimisaksele ihin nähden kohtisuorien keskitasojen (m) välinen etäisyys ainakin lähes yhtä suuri kuin etäisyys (LE) vastatelan (17) laakereiden (20) välillä; tunnettu siitä, e) että telavaipan (1) heilurilaakerien (3) välinen etäisyys on ainakin lähes yhtä suuri kuin etäisyys (LE) vastatelan (17) laakereiden (20) välillä ja f) että kussakin telan päässä tukipinta (8a) runkoa (7) varten on sijoitettu tukipukista (4) telavaipan (1) sisäpuolelle ulottuvalle kaulakappaleelle (4a).

2. Puristin tela, jonka taipuma on säädettävissä, erityisesti paperiteollisuutta varten, jossa telassa on ontto telavaippa (21), joka on järjestetty kiinteän taivutuskannattimen (runko 27*)ympä- 16 70988 ri pyörivästi ja joka yhdessä vastatelan (17) kanssa voi muodostaa puristusvälin, jonka läpi rata kulkee, jolloin molempien telojen pyörimisakselit ja puristusväli ovat samassa puristustasos-sa ja jossa puristuste1assa: a) telavaippa (21) on molemmista päistään heι 1 uri1aakeri11 a (23) tuettu ainakin välillisesti runkoa (2 7') vasten; b) telavaipan (21) sisäpuolelle on sijoitettu hydraulinen tuki-laite (18), joka puristustasossa välittää tukivoimia rungosta (27·) telavaipalle (21); c) runko (27·) lepää molemmista päistään tukipintojen (8a) varassa kahdella tukipukilla (24); tunnettu siitä, d) että telavaipan (21) heilurilaakerien (23) välinen etäisyys on ainakin lähes yhtä suuri kuin etäisyys (LE) vastatelan (17) laakerien (20) välillä; e) että kussakin telan päässä tukipinnat (8a) runkoa (27') varten on sijoitettu tukipukilta (24) telavaipan (21) sisäpuolelle ulottuvalle kau1akappa1ee11 e (24b) f) ja että rungon (27') kummankin tukipinnan (8a) keskitasojen (m) välinen etäisyys on pienempi kuin etäisyys (LE) vastatelan laakerien välillä.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen puristintela, jossa rungossa (7) on kuulamaiset tukipinnat (8a), t u n n e t t u siitä, että kussakin telan päässä kuulamaisella tukip innal la (8a) ja telavaipan (1) heilurilaakeri 1la (3) on ainakin lähes sama keskipiste.

4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen puristin tela, t u n n e t t u siitä, että tukipukkiin (4; 24) kuuluva kaula-kappale (4a; 24a) on putkimainen ja ulottuu telavaipan (1, 2; 17 70988 21, 22) ja rungon (7; 27) väliin.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen puristinte1 a, tunnettu siitä, että kussakin telan päässä telavaipan (1; 21; 51) hei1uri1aakeri (3; 23; 53) lepää välittömästi tukipu-killa (2; 24; 54).

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen puristinte 1 a , jossa heilurilaa- keri (23; 53) on järjestetty telavaipan (21, 22; 51, 52, 47) sisäpuolelle, tunnettu siitä, että kaulakappale (24a; 54a) kannattaa ulkosivullaan heilurilaakeria (23; 53) ja sisäsivullaan runkoa (27; 57) (Fig. 2 tai 3).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen puristintela, tunnettu siitä, että telavaippaan (51, 52, 47) kuuluu toisen hei1uri1aake- rin (53) alueella ulkohammaspyörä (47), johon liittyy heiluvasti laakeroitu käyttöhammaspyörä (34).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen puristintela, tunnettu siitä, että käyttöhammaspyörä (34) on laakeroitu yhteen yksittäiseen käyttöhammaspyörän sisäpuolelle järjestettyyn heilurilaake-riin (35), joka puolestaan lepää tukipukkiin (54) jäykästi kiinnitetyllä kannatuspultilla (36) ja että käyttöhammaspyörä (34) on liitetty käyttöelementti in (akseli 68) nive 1 kytkimen (33) välityksellä.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen puristintela, tunnettu siitä, että telavaipan (1; 21) kummassakin päässä hydraulisen tukilaitteen (11; 18) ja hei 1 uri1aakerin (3; 23) väliin sekä rungon (7; 27) ja telavaipan (1; 21) väliin on jär jestetty ainakin yksi hydraulinen 1 isätuki1 aite (15 ja/tai 16), joka on ensiksi mainitusta tuki1 aittee sta (11; 18) riippumatta paineistettavissa painevä1iaineen avulla.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen puristintela, t u n n e t t u siitä, että hydrauliset 1isätuki1 ai11eet ovat puoliympyrän muotoisia painekammioi ta, jotka on sijoitettu rungon ja telavaipan 18 70988 väliin ja jotka on symmetrisesti puris tustasoon nähden järjestettyjen pitkittäi stiiviste iden sekä ympärystiivisteiden avulla rajoitettu.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen puristinte 1 a, tunnettu siitä, että yhteen telan päähän järjestetty lisätuki-laite (15, 16) on paineistettavissa paineen avulla riippumatta toiseen telan päähän järjestetystä lisätukilaitteesta.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 9-11 mukainen puristinte 1a, tunnettu siitä, että 1 isätukilaitteiden (15) avulla aikaansaadut tukivoimat on suunnattu vastatelan (17) suuntaan.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 9-11 mukainen puristustela, tunnettu siitä, että 1 isätukilaitteiden (16) avulla aikaansaadut tukivoimat on suunnattu vastatelasta (17) poispäin.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 9-11 mukainen puristinte1a, tunnettu siitä, että kumpaankin telan päähän on sijoitettu kaksi 1isätukilaitetta (15 ja 16), joiden puristustasossa olevat vaikutussuunnat ovat vastakkaiset. 19 70988