FI70791C - Glasyr anvaendbar foer tandproteser av keramik - Google Patents

Description

7 0 7 91

Keraamisille hammasproteeseille käytettävä lasite Tämä keksintö koskee uutta ryhmää hammasposliineja, joiden lämpölaajenemisarvot ovat pienempiä kuin nykyisten 5 kaupallisesti saatavien hammasposliinien, ja jotka ovat siten käyttökelpoisia keraamisiin proteeseihin.

Hammaskruunuja ja -siltoja valmistetaan nykyään tavallisesti käyttäen metallista tukirakennetta, joka on päällystetty sulatetulla hammasposliinilla halutun ulko-10 näön saavuttamiseksi. Markkinoille on nyt tulossa joukko uusia ei-metallisia materiaaleja, jotka on tehty keraamisten aineiden seoksista, ja joita suositellaan hammaskruu-nujen ja joissakin tapauksissa hammassiltojen valmistukseen. Näiden materiaalien lampolaajenemiskertoimet ovat 15 paljon pienempiä kuin olemassa olevien hammaslejeerinkien, esimerkiksi 5-8 x 10 ^ versus 13-14 x 10*6/C°. Tästä syystä olemassa olevia kaupallisesti saatavia hammasposliini-lasitteita ei voida käyttää ei-metallisille proteeseille ulkonäköominaisuuksien aikaansaamiseksi, sillä niiden 20 lämpölaajenemiskertoimet ovat liian suuria.

Tässä keksinnössä kuvataan uutta ryhmää hammas-posliineja, joiden lämpölaajenemisarvot ovat pienempiä kuin kaupallisesti saatavien hammasposliinilasitteiden, ja jotka ovat siksi lämpölaajenemisen suhteen yhteensopivia 25 uusien keraamisten proteesien kanssa. Uusia posliineja on helppo muuntaa tekemällä pieniä muutoksia niiden koostumukseen, jolloin lämpölaajenemisominaisuudet muuttuvat erilaisten proteesien kanssa yhteensopiviksi. Niillä on myös se toivottava ominaisuus, että ne ovat stabiileja toistu-30 vien polttojen jälkeen siinä suhteessa, että niiden lämpö-laajenemiskertoimet ja värisävyt säilyvät suurin piirtein muuttumattomina. Tämä on erityisen toivottavaa silloin, kun lasite joudutaan polttamaan useammin kuin kerran. Tällaisiin tapauksiin kuuluvat ne, joissa käytetään useita 35 lasitekerroksia erityisefektien aikaansaamiseksi (esimerkiksi erilainen sävy proteesin kärjessä kuin ienalueella), 2 70791 sekä moniosaiset sillat. Keksinnön mukaisten lasitteiden toisena hyödyllisenä ominaisuutena on se, että niiden selkiämislämpötiloja voidaan muuntaa pienin koostumus-muutoksin. Tämä on toivottavaa esimerkiksi silloin, kun 5 käytetään useita lasitekerroksia, niin että kukin peräkkäinen kerros selkenee hieman alemmassa lämpötilassa.

Keksintö koskee läpikuultavaa hammaslasitekoostuimista, joka on sopiva levitettäväksi keraamisille hammas-proteeseille, jolloin lasitteiden lämpölaajenemiskertoimet 10 ovat noin 4-9 x 10 6 cm/cm/°C, polttolämpötila noin 930-1040°C ja koostumus seuraava:

Taulukko I

Aineosa Osuus, %

Si02 71-74 15 a12°3 10-12 K20 4-5

Na20 4-5

CaO 2-4,5 B203 3,5-5,5 20 Näillä läpikuultavilla hammaslasitteilla on se toivottava ominaisuus, että ne ovat stabiileja toistuvissa poltoissa aina noin 1040°C:n lämpötilaan asti.

Tämän keksinnön mukainen läpikuultava lasitekoostu-25 mus voidaan valmistaa sulattamalla yhdessä tarvittavat esiastekomponentit edellä olevan taulukon mukaisen koostumuksen saamiseksi. Soveltuviin esikomponentteihin kuuluvat piidioksidi, alumiinioksidi, boorihappo, maasälpä, kalsium-karbonaatti, natriumkarbonaatti ja kaliumkarbonaatti tai 30 haluttaessa vastaavat oksidit sekoitettuina sellaisessa suhteessa, että saadaan yllä esitetyssä taulukossa annetut asianmukaiset osuudet.

Tällaisten materiaalien valmistus on alalla hyvin tunnettua. Kun aineet on sekoitettu, edullisesti hieno-35 jakoisen jauheen muodossa, kuten jauheena, joka läpäisee 200 meshin seulan (Tyler-sarja), esiasteet kuumennetaan 3 70791 lämpötilaan 1150-1260°C tai kuumemmaksi upokkaassa, jolloin muodostuu lasi. Sula lasi voidaan sitten jäähdyttää vedessä, kuivata ja jauhaa kuulamyllyssä, jolloin saadaan keksinnön mukainen lasitemateriaali pulverin muodossa. On 5 edullista jauhaa pulveri niin hienoksi, että se läpäisee 160 meshin seulan (Tyler-sarja).

Lasitteen ominaisuuksia voidaan säätää seuraavia periaatteita soveltaen:

Yllä olevassa taulukossa I annettujen komponenttien 10 osuusrajojen sisällä voidaan lämpölaajenemiskerrointa suurentaa pienentämällä Si02:n ja/tai B202:n osuutta ja/tai suurentamalla alkalimetallioksidien osuutta. Sulamispistettä voidaan alentaa suurentamalla B202:n, CaO:n ja/tai alkalimetallioksidien osuutta. Mitä kyseessä olevien kahden 15 alkalimetallioksidin suhteeseen tulee, alentaa suhteen

Na20:K20 suurentaminen sulamispistettä. Keraamisiin materiaaleihin liittyvillä aloilla on tunnettua soveltaa näitä periaatteita lämpölaajenemiskerrointen ja sulamislämpötilo-jen hienosäätöön.

20 Keksinnön mukaisiin lasitteisiin voidaan käyttää myös muita materiaaleja. Osa CaO:sta voidaan esimerkiksi korvata MgO:lla ja/tai BaOtlla. Osa Na20:sta ja/tai K20:sta voidaan korvata Li20:lla erityisesti silloin, kun halutaan alentaa sulamispistettä. Lasitteeseen voidaan 25 lisätä pieniä määriä zirkonium- ja sinkkioksidia. Tavanomaisia pigmenttejä voidaan lisätä pieniä määriä (tavallisesti alle 1 p-%) lasitteen värjäämiseksi. Tällaisiin pig-mentteihin kuuluvat siirtymämetalliyhdisteet, kuten vana-daatit, manganaatit ja kromaatit.

30 Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä.

Esimerkit 1 ja 2

Valmistettiin lasitteet, joiden koostumukset olivat jäljempänä esitettävän taulukon II mukaiset, piidioksidista, alumiinioksidista (tabular grade), kaliumkarbonaatista, 35 natriumkarbonaatista, kalsiumkarbonaatista ja boorihaposta. Raaka-aineet sekoitettiin, jauhettiin kuulamyllyllä 2 h ja 4 70791 siirrettiin sitten tiiviiseen alumiinioksidiupokkaaseen. Panosta hehkutettiin 1400°C:ssa 4 h, jäähdytettiin vedessä, murskattiin ja jauhettiin sitten kuulamyllyllä jauheeksi, joka läpäisee 160 meshin seulan (Tyler-sarja).

5 Lämpölaajenemiskokeet tehtiin puristamalla 5 g jauhetta sauvaksi, jonka mitat olivat 6,4 x 6,4 x 50,8 mm (1/4 x 1/4 x 2 tuumaa), ja kuumentamalla taulukossa II annettuun selkenemislämpötilaan. Kuumennusnopeus oli 32-38°C/min.

10 Sauvojen lämpölaajenemisstabiilius toistuvissa kuu mennuksissa tutkittiin seuraavalla menettelyllä:

Sauvoja kuumennettiin 10 kertaa. Kuumennuskerrat 1, 4, 7 ja 10 tehtiin kuumennusnopeudella 5°C/min lämpötilaan 575°C. Muilla kuumennuskerroilla kuumennettiin 15 nopeudella 32-38°C/min selkenemislämpötilaan. Näiden 10 kuumennuskerran jälkeen ei havaittu merkittävää muutosta esimerkkien 1 ja 2 mukaisten sauvojen lämpölaajenemis-kertoimissa.

Lasitteiden värin stabiiliuden arvioimiseksi puris-20 tettiin 7 g:sta jauhetta kiekko, jonka läpimitta oli 38 mm, ja kuumennettiin samoissa olosuhteissa kuin sauvat. Sitten kiekkoja kuumennettiin 4 kertaa nopeudella 32-38°C/min selkenemislämpötilaan. Minkäänlaista värin muuttumista ei havaittu näiden neljän kuumennuksen jälkeen. (Väri mitat-25 tiin Applied Color Systems color computer, Model 500:11a.)

Taulukossa II annetaan esimerkkien 1 ja 2 mukaisten lasitteiden koostumukset, selkenemislämpötilat ja lämpölaa jenemiskertoimet.

5 η ιοί i i s *

Taulukko II

Esimerkki 1 Esimerkki 2

Si02 72,5 72,5 A1203 11,2 10,2 5 K20 4,5 4,5

Na20 4,5 4,5

CaO 2,8 3,8 B203 4,5 4,5

Selkenemislämpötila °F 1825 1800 10 (996°C) (982°C)

Lampolaajenemiskerroin (x 10*6 cm/cm/°C) 5,3 5,5