FI70657C - Stroemstaellare - Google Patents

Description

70657

Kytkin

Keksintö koskee kytkintä, varsinkin sellainen kytkin, jossa on enemmän kuin kaksi kytkentäasentoa, 5 jotka määräytyvät kytkimen akselin avulla aseteltavien tai käännettävien kosketustoimintojen tiettyjen luki-tusasentojen perusteella, kytkimen ollessa tällöin käyt-töakselin avulla aseteltava tai kääntyvä ja käsittäessä muotosulkuisesti kytkeytyvän pidätyslaitteen, jolloin 10 käyttöakseli on yhdistetty kosketustoimintoja ohjaavaan kytkinakseliiin kytkimellä, jonka puoliskoihin kytkeytyy aina vähintään yhden olennaisesti puoliskojen kehän suunnassa kiristettävän jousen toinen pää, ja jolloin tehon-ottopuolella olevan kytkinpuoliskon kääntöliike on lukit-15 tavissa ja irrotettavissa pidätyslaitteella, jota ohjataan käyttö- ja kytkinakselin keskinäisen sijainnin avulla .

Tällainen kytkin tunnetaan mm. itävaltalaisesta patentista 339 417. Siinä on käyttöakselin kytkimen ak-20 seliin yhdistävä tasauspyörästö, jonka kotelo on normaalikäytössä kiinteässä asennossa ja joka vaputetaan tarvittaessa vapaalaukaisun aikaansaamiseksi. Normaalitapauksessa kytkinakseli liikkuu kuitenkin tasauspyörästön välityksen mukaan käyttöakselin mukana.

25 Käsikäyttöisissä kytkimissä on kuitenkin aina vaikeutena se, että nopeus, jolla liikkuvat koskettimet nostetaan ylös kiinteistä koskett unista, riippuu siitä nopeudesta, jolla kytkimen käyttöakselia pyöritetään. Kytkimen toimiessa hitaasti voikin koskettimien hitaan 30 irtoamisen vuoksi syntyä erittäin voimakas valokaari, joka lyhentää tuntuvasti koskettimien käyttöikää ja vahingoittaa myös kytkintä, kun eristysmateriaalista valmistetut koskettimien pidinosat vahingoittuvat. Myös kosketusjouset voivat tällöin kuumentua.

35 Tästä johtuen tarvitaankin hyvin usein sellaista kytkintä, jossa kosketusliikkeen nopeus on määrätty jo konstruktiovaiheessa, joten siihen ei pystytä vaikuttamaan enää kytkimen ollessa käytössä.

2 70657 Näin on laita esim. moottorikäyttöisissä kytkimissä, jotka ovat kuitenkin kalliita ja joiden epäkohtana on niiden riippuvuus ao. energiahuollosta, joten niitä ei voida käyttää kovin moniin sovellutuksiin.

5 Lisäksi tunnetaan myös sellaisia käsikäyttöisiä kytkimiä, joissa kosketusliikkeen nopeus ei riipu kytkimen käyttönopeudesta. Näissä kytkimissä on kuitenkin vain kaksi kytkentäasentoa ja ne perustuvat polvivipu-rakenteeseen.

10 Tämänkertaisella keksinnöllä pyritään kehittämään sellainen kytkin, jossa voi olla useita lukitusasentoja ja näin ollen myös useita kytkentäasentoja ja jossa on samanaikaisesti varmistettu kytkimen tai siihen liittyvän käyttöakselin käyttönopeudesta riippumaton kosketus-15 liikkeen nopeus kytkintä käytettäessä.

Tähän päästään keksinnön mukaan siten, että pi-dätyslaite on muodostettu yhdestä, edullisesti kuitenkin kahdesta samankeskeisesti järjestetystä ja akselin suunnassa jousilla kuormitetusta räikkäpyörästä, jotka eivät 20 pyöri, mutta joita voidaan kuitenkin siirtää akselin suunnassa kytkinkotelossa, jolloin molempien räikkäpyörien akselin suunnassa erilliset ulokkeet ovat litteitä toisiinsa nähden vastakkaisissa suunnissa, ja että tehon-ottopuolella olevassa kytkinpuoliskossa on vastaavat, yh-25 teen, edullisesti kuitenkin kahteen samankeskiseen ympyrän kehään järjestetyt ulokkeet.

Tällöin tehonottopuolella oleva kytkinpuolisko voidaan vapauttaa vasta sitten, kun käyttö- ja kytkinak-seli ovat keskenään tietyssä kulma-asennossa, niin että 30 kiristetty jousi vettä po. kytkinpuoliskoa halutun koske-tusliikenopeuden aikaansaamiseen tarvittavalla voimalla. Ohjaamalla tällöin pidätyslaitetta käyttöpuolella olevan kytkinpuoliskon avulla varmistetaan samanaikaisesti myös ser että em. tehonottopuolella oleva kytkinpuolisko py-35 sähtyy ja lukittuu kääntöasentoa lähinnä seuraavaan, pidäty slaitteen määräämään lukitusasentoon. Tämä on mahdollista pienentämällä käyttö- ja kytkinakselin keskinäis- 3 70657 tä kääntymiskulmaa. Tällöin varmistetaan myös se, että kytkin lukittuu myös käyttöakselin kääntyessä yhden, kahden tai useamman kytkentäasennon suuruisen kulman verran peräkkäin jokaiseen näiden välissä olevaan kytkentä- l.lu-5 kitusasentoon ja irtoaa niistä jälleen, jolloin saadaan erillisvaiheina tapahtuva jatkokytkentä. Käyttöakseli pääsee kääntymään molempiin suuntiin ja samalla kytkin-akseli voidaan lukita tarkasti lukitusasentoihin, jotka on rajattu suunnilleen kohtisuorassa päätypintoihin näh-10 den olevilla räikkäulokkeiden kyljillä. Tehonottopuolel-la olevan kytkinpuoliskon sekä kvtkinakselin lukitus-asennot voidaan nyt määrätä tarkasti.

Pidätyslaitteen ohjaamista varten on edullista, että ainakin toista pidätyslaitteena toimivaa räikkäpyö-15 rää ohjataan tehonottopuolella olevan kytkinpuoliskon reikien läpi akselin suunnassa siirrettävillä tapeilla, joiden toiset päätypinnat liittyvät jakonokkaan, joka on tehty tehonottopuolella olevan kytkinpuoliskon puoleiseen, käyttöpuolella olevan kytkinpuoliskon pääty-20 sivuun, ja joiden toiset päätypinnat ovat kosketuksessa räikkäpyörään tai räikkäpyöriin. Pidätyslaite voidaan tämän vuoksi kytkeä irti yksinkertaisella tavalla, jos molempien kytkinpuoliskojen kääntyessä keskenään ylitetään tietty kulma. Pidätyslaite voidaan melkein heti 25 sen irtikytkemisen jälkeen puristaa jälleen tehonottopuolella olevaan kytkinpuoliskoon jousen avulla, niin että pidätyslaite kytkeytyy seuraavassa lukitusasennossa jälleen kiinni ja estää tehonottopuolella olevan kytkin-puoliskon kääntymisen myös siinä tapauksessa, että käyt-30 töakseli pyörii edelleen.

Jotta räikkäpyörät saadaan kytkeytymään irti silloin, kun molemmat kytkinpuoliskot ovat kääntyneet keskenään tarkasti määrätyn kulman verran, on edullista, että käyttöpuolella olevassa kytkinpuoliskossa sijaitse-35 vassa jakonokassa on n. 45° kulmassa nousevat tai laskevat kohoutumat. Tällöin on lisäksi mahdollista että kyt-kinpuoliskojen keskinäisen kääntymisliikkeen suurimman 4 70657 osan aikana pidätysosan ulokkeet ovat parhaalla mahdollisella tavalla tehonottopuolella olevan kytkinpuoliskon peitossa, ja että po. peittoaste laskee sitten hyvin nopeasti, jolloin vältetään myös liiallinen pintapuristus 5 ulokkeiden reunojen kohdalla.

Keksinnön toisen rakenteen mukaan molemmissa kyt-kinpuoliskoissa on kaksi toisena peittävää syvennystä ja/tai aukkoa, joihin kierukkajousen taitetut päät tarttuvat esijännityksen vaikutuksesta, jolloin jousen toinen pää on 10 myötäpäivään takana sijaitsevien toisten syvennysten tai aukkojen suunnilleen säteittäisten seinämien kohdalla ja toinen pää myötäpäivään edessä sijaitsevien toisten syvennysten tai aukkojen suunnilleen säteittäisten seinämien kohdalla. Tällä tavoin saadaan asennuksen kannalta erit-15 täin edullinen rakenne, jossa etenkin kääntöliikkeen siirtämiseen liittyvä jousi voidaan konstruoida hyvin yksinkertaisesti. Lisäksi jousen esijännityksen avulla saadaan kytkinakselin ja käyttöakselin asennon välille suora yhteys, niin että kytkinvivun asento määrää välittömästi 20 ao. kytkentä- 1.kosketusasennon.

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 on leikkaus keksinnön mukaisella lukitus-laitteella varustetusta kytkimestä tämän ollessa lepo-25 asennossa, kuvio 2 on kuviota 1 vastaava leikkaus, mutta kyt-kinakseli on nyt vapautettu, ja kuvio 3 esittää lukituslaitetta osina.

Kytkimessä on käyttöakseli 1, joka menee etulevyn 30 2 läpi ja on yhdistetty käsivipuun tms. (ei esitetty ku viossa) . Akseliin 1 on yhdistetty kiinteästi käyttöpuo-lella oleva kytkinpuolisko 3. Akselissa 1 on tätä varten hammasakselityyppinen ulokeosa 4. Navan muotoinen käyt-töpuolella olevan kytkinpuoliskon 3 ulokeosa 5 menee 35 etukannen 6 keskellä olevan reiän läpi. Kansi 6 on liitetty ruuveilla 7 etulevyyn 2 ja takakanteen 8.

5 70657

Kytkinpuoliskon 3 ja kannen 6 vastakkaisten etupintojen väliseen tilaan on sijoitettu kierukkajousi 9, jonka käännetyt päät menevät kytkinpuoliskon 3 ja tehon-ottopuolella olevan kytkinpuoliskon 10 läpi.

5 Kuten kuviosta 3 voidaan todeta, kytkinpuoliskossa 3 on reikä 11, joka lukituslaitteen ollessa lepotilassa peittyy kytkinpuoliskon 10 osalla 11' ja tarttuu aukon 11 läpi menevään kierukkajousen 9 päähän. Lisäksi kytkin-puoliskojen 3,10 reunoissa on aukot 12,12', jotka peit-10 tävät toisensa lukituslaitteen ollessa lepotilassa ja joiden toiseen säteen suunnassa kulkevaan reunaan kierukka-jousen 9 toinen käännetty pää tukeutuu esijännitettynä.

Käyttöpuolella olevassa kytkinpuoliskossa 3 on, kuten kuvion 3 ylemmästä 180° käännetystä osasta käy 15 selville, ympyrän kaaren muotoinen jakonokka 13, joka on tehty kytkinpuoliskoon 10 nähden vastapäiseen kytkin-puoliskon 3 etupintaan. Tässä jakonokassa 13 on kolme molemmille puolille n. 45° kulmassa laskevaa kohoutumaa 13'. Kolmen tapin 14 etusivut koskettavat po. jakonokkaan 20 13. Tapit 14 siirtyvät kytkinpuoliskon 10 rei'issä 15 akselin suunnassa.

Kytkinpuoliskossa 10, joka menee sisähammastuksella varustetun navan 16 välityksellä takakannen 8 keskellä olevan reiän läpi ja on yhdistetty kiinteästi kytkinak-25 seliin 17, on sen kytkinpuoliskoon 3 nähden kauempana olevassa päätypinnassa ulokkeet 18,18'. Ne on järjestetty kahteen samankeskiseen renkaaseen, kuten kuviosta 3 voidaan nähdä. Ulokkeet 18,18' ovat toisessa renkaassa toisessa pyörimissuunnassa tasaisia ja toisessa renkaassa vastakkai-30 sessa pyörimissuunnassa myös tasaisia.

Ulokkeet 18,18' liittyvät toiminnallisesti kahteen samankeskisesti järjestettyyn räikkäpyörään 19,19', joissa on vastaavat ulokkeet. RäikkäpyÖrät on sijoitettu takakanteen 8 sisä- tai ulkohammastuksen 20, 21 avulla siten, että ne ei-35 vät pääse pyörimään siinä, mutta siirtyvät siinä kuitenkin akselin suunnassa. Kierrejouset 22,22', jotka tukeutuvat taka- 6 70657 kanteen 8, puristavat räikkäpyörät tehonottopuolella olevaan kytkinpuoliskoon 10, niin että kuvion 1 esittämällä tavalla räikkäpyörien 19,19' ulokkeet tarttuvat kytkinpuoliskon 10 ulokkeisiin 18,18' ja estävät keskinäisen pyörimisliikkeen.

5 Tällä tavoin pystytään estämään myös kytkinpuoliskon 10 ja siihen kiinteästi liittyvän kytkinakselin 17 pyörimisliike siihen saakka, kun räikkäpyörät 19,19' ovat kiinni kytkin-puoliskon 10 ulokkeissa 18,18'.

Kun lukituslaite on lepotilassa, tappien 14 toiset pää-10 typinnat ovat jakonokan 13 syvennetyissä kohdissa kiinni jako-nokassa, niin että räikkäpyörät 19,19' tarttuvat kokonaan kytkinpuoliskon 10 ulokkeisiin 18,18'. Jos käyttöakselia 1 käännetään, myös käyttöpuolella oleva kytkinpuolisko 3 kääntyy. Tällöin kierukkajousi 9, jonka toinen pää on myötäpäi-15 vään edessä olevassa aukon reunassa, ja jonka toinen pää on taas myötäpäivään takana sijaitsevassa toisen aukon reunassa, kiristyy pyörimissuunnasta riippumatta, koska jousen toinen pää pysyy paikallaan kytkinpuoliskon 10 avulla ja jousen toinen pää siirtyy kytkinpuoliskon 3 mukana. Kytkinpuoliskon 3 20 kääntyessä tapit 14, jotka koskettavat etupinnoillaan toisaalta kytkinpuoliskon 3 jakonokkaa 13 ja toisaalta molempia kierrejousien 22,22' kytkinpuoliskon 10 suunnassa kuormittamia räikkäpyöriä, siirtyvät akselin suunnassa räikkäpyöriin 19,19' päin, kun ne tulevat jakonokan 13 nouseville alueille. 25 Lopuksi kytkinpuoliskot 3 ja 10 kääntyvät keskenään, jolloin tapit 14 ovat siirtäneet räikkäpyöriä 19,19' niin paljon jousien 22,22' voimaa vasten, että räikkäpyörät irtoavat kytkin-puoliskon 10 ulokkeista 18,18' ja vapauttavat ne. Tällöin kiristetty kierukkajousi 9 pystyy ottamaan mukaansa tehonotto-30 puolella olevan kytkinpuoliskon 10. Kun kytkinpuolisko 10 alkaa pyöriä, alkavat tapit 14 siirtyä akselin suunnassa jousien 22,22' vaikutuksesta.

Tämä johtuu siitä, että kytkinpuoliskojen 3,10 kääntyessä toisiinsa nähden jakonokan 13 laskevat alueet liukuvat 35 tappien 14 alitse ja jouset 22,22' puristavat räikkäpyöriä 19,19' ja tällöin myös tappeja 14 kytkinpuoliskon 3 suuntaan.

7 70657

Kun kytkinpuolisko 10 kääntyy sitten kierukkajousen 9 kiristyksen vuoksi, liukuvat räikkäpyörien 19,19' ulokkeet Iitteinä kyljillään ulokkeiden IB,18' litteitä kylkiä pitkin, kunnes räikkäpyörien ulokkeiden 19,19’ ja ulokkeiden 18,18' 5 pystysuorat kyljet koskettavat toisiinsa. Tehonottopuolella oleva kytkinpuolisko 10 ei pääse takakannessa 8 olevien kiinteiden räikkäpyörien 19,19' ansiosta enää kääntymään.

Claims (4)

70657 8

1. Kytkin, varsinkin sellainen kytkin, jossa on enemmän kuin kaksi kytkentäasentoa, jotka määräytyvät kytkimen 5 akselin avulla aseteltavien tai käännettävien kosketustoi-mintojen tiettyjen lukitusasentojen perusteella, kytkimen ollessa tällöin käyttöakselin avulla aseteltava tai kääntyvä ja käsittäessä muotosulkuisesti kytkeytyvän pidätyslaitteen, jolloin käyttöakseli (1) on yhdistetty kosketustoimintoja 10 ohjaavaan kytkinakseliin (17) kytkimellä (3,10), jonka puoliskoihin kytkeytyy aina vähintään yhden olennaisesti puoliskojen kehän suunnassa kiristettävän jousen (9) toinen pää, ja jolloin tehonottopuolella olevan kytkinpuoliskon (10) kääntöliike on lukittavissa ja irrotettavissa pidätys-15 laitteella (18,18'; 19,19'; 22,22'), jota ohjataan käyttöjä kytkinakselin (1; 17) keskinäisen sijainnin avulla, tunnettu siitä, että pidätyslaite on muodostettu yhdestä, edullisesti kuitenkin kahdesta samankeskeisesti järjestetystä ja akselin suunnassa jousilla (22,22') kuor-20 mitetusta räikkäpyörästä (19,19'), jotka eivät pyöri, mutta joita voidaan kuitenkin siirtää akselin suunnassa kytkinkotelossa, jolloin molempien räikkäpyörien (19,19') akselin suunnassa erilliset ulokkeet ovat litteitä toisiinsa nähden vastakkaisissa suunnissa, ja että tehonottopuo-25 lella olevassa kytkinpuoliskossa (10) on vastaavat, yhteen, edullisesti kuitenkin kahteen samankeskiseen ympyrän kehään järjestetyt ulokkeet (18,18').

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että ainakin toista pidätyslaitteena toi- 30 mivaa räikkäpyörää (19,19') ohjataan tehonottpuolella olevan kytkinpuoliskon (10) reikien (15) läpi akselin suunnassa siirrettävillä tapeilla (14), joiden toiset päätypin-nat liittyvät jakonokkaan (13), joka on tehty tehonottopuolella olevan kytkinpuoliskon (10) puoleiseen, käyttö-35 puolella olevan kytkinpuoliskon (3) päätysivuun, ja joiden toiset päätypinnat ovat kosketuksessa räikkäpyörään tai räikkäpyöriin (19,19'). 9 70657

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kytkin, tunnettu siitä, että käyttöpuolella olevassa kytkin-puoliskossa (3) sijaitsevassa jakonokassa (13) on n. 45° kulmassa nousevat tai laskevat kohoumat (13').

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkin, tun nettu siitä, että molemmissa kytkinpuoliskoissa (3,10) on kaksi toisensa peittävää syvennystä (11,11') ja/tai aukkoa (12,12'), joihin kierukkajousen (9) taitetut päät tarttuvat esijännityksen vaikutuksesta, jolloin jousen (9) toi-10 nen pää on myötäpäivään takana sijaitsevien toisten syvennysten (11,11') tai aukkojen suunnilleen säteittäisten seinämien kohdalla ja toinen pää myötäpäivään edessä sijaitsevien toisten syvennysten tai aukkojen (11,11') suunnilleen säteittäisten seinämien kohdalla. ln 70657 10