FI70652C - Anordning foer registrering och behandling av tids- och haendelseuppgifter - Google Patents

Description

j 70652

Laite aika- ja tapahtumatietojen rekisteröimiseksi ja käsittelemiseksi

Anordning för registrering och behandling av tids-och händelseuppgifter

Keksinnön kohteena on laite aika- ja tapahtumatietojen tallentamiseksi ja käsittelemiseksi, ja varsinkin samaan projektiin liittyvien eriluokkaisten työsuoritusten tai seisonta-aikojen pituuden tallentamiseksi. Tällaisena 5 projektina voi olla esim. monimutkaisen tuotteen valmistus tai tuotesarjan valmistus tai erilaisten palvelujen kuten konstruktiotyön jne. suoritus. Jokainen tallennettu aikajakso luokitellaan sisäänsyöttöelintä käsin ohjaamalla työsuorituksen tai seisontasyyn määrättyyn luokkkaan kuulo luvaksi .

Yritysten tuotantoresurssien tehostamiseksi ja niiden suunnittelemiseksi ja käyttämiseksi entistä paremmin hyödyksi on välttämätöntä suorittaa aikatutkimuksia. Yrityksen jatkuvassa toiminnassa on sitäpaitsi oleellis-15 ta tarjota jokainen uusi tilaus oikeaan ja kilpailukykyiseen hintaan, mitä yksityiskohtaiset laskentatiedot huomattavasti helpottavat. Tässä yhteydessä ovat tietenkin myös urakanlaskenta , työnjärjestely ja muut sen kaltaiset tehtävät erittäin tärkeitä lopullista hinnoittelua varten. Täs-20 tä syystä on tärkeää voida helposti mitata ja tallentaa aika, joka kuluu määrätyn työsuorituksen toteuttamiseen tai aika, joka kuluu koneen erilaisiin seisontavaiheisiin. Tehtävää monimutkaistavat sellaiset tekijät kuin että esimerkiksi lyhyen aikajakson puitteissa on suoritetta-25 va useita erilaisia työsuorituksia, ja että samaan luokkaan kuuluvia työsuorituksia toistuu säännölisin aikavälein. Näiden ongelma-asetelmien ratkaisemi- 2 70652 seksi tyydyttävällä tavalla on tärkeää, että projektiin sisältyvän jokaisen työvaiheen kuluttama aika asetetaan jokaista työsuoritusta vastaavaan erikoiseen luokkakoo-diin kuuluvaksi. Tämä on tärkeää tilausta laskutetta-5 essa, koskä tällöin on otettava huomioon kuka työn on tehnyt, työsuorituksen laatu, onko työ suoritettu normaalina työaikana tai ylityönä, jne.

Työsuoritukset eli tapahtumat asetetaan siis eri luokkiin kuuluviksi. Tällaisten luokkien esimerkkeinä mainitta-10 koon työntyyppi, joka tehdäänpiirustustyönä, laskentatyönä, konsulttityönä, painatustyönä, jne. Seisontaluokkina voivat olla työkalun rikkoutuminen, työvuoron vaihtuminen, tauko, tehtävän vaihto tai uuden työ odotus. Jotta kaikki kootut tiedot voitaisiin käyttää hyödyksi on välttämätöntä, 15 että tiedot käsitellään ja yhdistetään helposti havainnollistavaan muotoon. Ellei näin ole asian laita, on vaara suuri siitä, että "informaatiovuo" vaikeuttaa tarjonnan laatimista eikä helpota tätä. Tämä johtaa todennäköisesti suurempiin henkilöstökustannuksiin, minkä seurauksena tuo-20 tantoa on rajoittamassa epäedulliset lisäkustannukset.

Nykyään tunnetut laitteet aikojen ja tapahtumien tallentamiseksi ovat usein mekaanista rakennetta, mikä toisaalta johtaa huonoon käyttövarmuuteen ja toisaalta siihen, että laitteesta tulee raskas ju kömpelö. Laittei-25 den oleellisena haittana on lisäksi niiden pieni laskenta- ja käsittelykapasiteetti. Paljon käsityötä tarvitään tällöin kerättyjen tietojen analysomiseksi.

Keksinnön tarkoituksena on mahdollisimman pienin työsuorituksin voida tallentaa eriluokkaisten työsuoritusten 30 tai näiden kanssa verrattavissa olevien tapahtumien ajallinen kesto. Tätä varten tarvittavan laitteen on oltava halpa valmistaa sarjatuotantona, ja laite on voitava helposti sovittaa vallitsevaan työtilanteeseen, minkä lisäksi sen käsittely- ja laskentakapasiteetin on oltava suuri. Aikaa 35 ja tapahtumia tallentava yksikkö on myös voitava sovittaa suurempaan informaatiojärjestelmään, jossa myös on oltava 3 70652 keskustietokone aikaa ja tapahtumia tallentavan yksikön kautta syötettyjen tietojen kokonaiskäsittelyä varten. Tämä aikaansaadaan siten, että pulssigeneraattorin kehittämä pulssijono, joka koostuu ennalta määrätyn ja vakiotaajuuden 5 omaavista pulsseista, syötetään ja kerätään vähintään yhteen muistikennoon, joka on käsin valittavissa useiden mahdollisten muistikennojen joukosta, ja että informaatio, jokr esim. on projektinumeron, konenumeron, juoksevan numeron, päivämäärän tai sen kaltaisen muodossa, syötetään valinnai-10 sesti ja käsin yksikköön sisäänsyöttöelimien, esim. sormi- pyörien tai elektronisten kytkimien kautta, ja että muisti-kennot ja sisäänsyöttöelimet dokumentoitaessa jatkuvasti selataan, jolloin niiden tietosisältö käsitellään, esim. muutetaan aikayksiköksi, minkä jälkeen tulokset esitetään käsin 15 luettavassa muodossa informaation kantimen kautta, esim.

kirjoitetaan kirjoittimen avulla paperiliuskaan.

Keksinnön eräs suoritusesimerkki selitetään seuraavassa oheisten piirustusten avulla.

Kuvio 1 näyttää aksonometrisenä esityksenä aikojen 20 ja tapahtumien tallennus- ja käsittely-yksikköä.

Kuvio 2 esittää tätä yksikköä sen vaipan ollessa poistettuna.

Kuvio 3 esittää kaaviollisena lohkokaaviona tämän yksikön toimintaa.

25 Kuviot 4-7 esittävät kaaviollisesti erään suoritusesi- merkin virtapiiriratkaisua.

Kuviot 8-10 näyttävät esimerkkeinä yksikön toimittamia listoja.

Kuvio 11 esittää pulssigenerattorin erästä vaihtoeh-30 toista kytkentää.

Kuvio 1 havainnollistaa keksinnön mukaista aikojen ja tapahtumien tallennus- ja käsittely-yksikköä. Näppäimistöön 4 on sovitettu joukko sisäänsyöttöelimiä, joina käytetään katkaisimia 2 ja sormikytkimiä tai elektronisia 35 kytkimiä 3· Näppäimistö 4 on sijoitettu helposti luokse- päästävästi yksikön 1 vaipan 5 osaksi. Tämän yksikön 1 takakappaleeseen on sovitettu informaation kännin, jona on esim. lämmölle herkkä paperi tai ohuella netallikerroksella päällystetty paperi 5. Tämä paperi 6 johdetaan vaipassa 4 70652 5 olevan ei-näytetyn aukon läpi tallennus- ja käsittely-yksikköön 1 ja paperi menee tällöin painatuskoneiston eli kirjoittimen 7 kautta. Kirjoitin 7 voi tällöin kirjoittaa esim. alfanumeerisia merkkejä paperiin 6. Vaipan 5 vasempaan 5 sivuun on sovitettu moninapainen kosketin 8, joka voidaan tarpeen vaatiessa liittää ei-näytettyyn keskustietokoneeseen tai keskeisesti sovitettuun lukuyksikköön. Tallennus-ja käsittely-yksikön 1 takapuolella on verkkovirtakosketin 9 laitteen liittämiseksi verkkojännitteeseen.

10 Kuvio 3 näyttää kaaaviollisena lohkokaaviona yksikön 1 rakennetta. Pulssigeneraattori 10 kehittää jatkuvan, sa-karapulsseista koostuvan pulssijonon 11. Tämän pulssijonon 11 taajuus ja pulssien 11a leveys ovat vakiot ja sovitettu siten, että kahden peräkkäin seuraavan pulssin 11a etureunan 15 välinen aika vastaa esim. tunnin sadasosaa. Joukko katkaisimia 2 on sovitettu ohjaamaan pulssigeneraattorista 10 tulevan pulssijonon 11 vähintään yhteen muistikennoon 12 useiden mahdollisten muistikennojen joukosta. Näppäimistöön 4 sovitetut katkaisimet ovat ohjattavissa käsin, edullisesti aino- 20 astaan yksi katkaisin kerrallaan. Sormikytkimien 3 avulla voidaan erikoisia kiinteitä tietoja syöttää yksikköön 1. Tällaisina tietoina voivat olla esim. päivämäärä, projektin numero, koneenrumero jne. Keskusyksikkö 13 on sovitettu ohjaamaan informaatiovuota tallennus- ja käsittely-yksikköön 25 sen perusteella, mitkä katkaisimet 2 on ohjattu käsin. Katkaisinta 2a ohjattaessa alkaa toisaalta muistikennojen 12 ja toisaalta sormikytkimien 3 informaatiosisällön peräkkäinen lukeminen. Nämä tiedot käsitellään ja lasketaan keskusyksikköön 13 sovitetun mikrotietokoneohjelman avulla.

30 Tulos syötetään kirjoittimeen 7, josta saadaan lista 15.

Modeemi 14 on sovitettu muistikennojen 12 ja sormikytkimien 3 informaatiosisällön lukemiseksi ja siirtämiseksi yksikön 1 ulkopuolella olevaan keskustietokoneeseen tai keskusluku-yksikköön (ei näytetty).

35 Kuviot 4-7 näyttävät kaavioi1isesti keksinnön erästä elektronista virtapiiriratkaisua. Virtapiirin komponentit ovat pääasiallisesti integroituja piirejä (IC-piirejä), jotka on tehty CMOS-tekniikan mukaan. Tällä saavutetaan oleellisia 5 70652 etuja, kuten pieni tehonkulutus ja hyvä häiriöttömyys. Verk-kostabi1isaattori (ei näytetty) syöttää IC-piireihin kolme eri jännitettä: + 5 volttia - 12 volttia ja - 24 volttia.

Pu1ssigenraattorina 10 käytetään esim. pulssinmuuntajaa 16 5 (Motorola 4518), joka muuttaa 10 voltin amplitudin ja 50 hertsin taajuuden omaavan sinimäisen verkkojännitesignaalin pulssijonoksi 11, jonka pulssit 11a ovat pääasiallisesti sa-karamaiset. Kahden peräkkäin seuraavan pulssin 11a etureunan välinen aika vastaa tunnin sadasosaa. Pulssinmuuttaja 10 16 jakaa tulevan verkkojännitesignaalin 50 hertsin taajuu den 1 hertsin taajuudeksi. Pulssigeneraattorissa 10 on lisäksi kolme invertoivaa eli kääntävää Schmitt-liipasinta 17, neljä vastusta 18, yksi diodi 19 ja yksi kondensaattori 20.

15 Pulssi jono 11 menee analogiakytkimen 21 ja laakakaape- likoskettimen 22 kautta mm. välikytkentäpiiriin 23 (PIA 6820). Välikytkentäpiirin 23 tehtävänä on sovittaa ulkopuolisista piirielementeistä tulevat signaalit tavanomaisessa mikroprosessorissa 24 (6802) käytettäviksi soveltuviksi 20 signaaleiksi. Näppäimistöön 4 sijoitetut katkaisimet 2, joissa myös on valodiodi-indikaattori 25, on sovitettu kahteen näppäinkoodauslaitteeseen 27 (Texas 74923) sekä binäärikoo-dauspiiriin 27 (Texas 74 C 154). Nämä molemmat näppäinkoo-dauslaitteet 26 muuttavat näppäimistöstä 4 tulevat desimaali-25 signaalit binäärikoodiksi. Nämä binäärimuotoon muutetut signaalit johdetaan mikroprosessoriin 24 vä1ikytkentäpiirin 23 kautta. Mikroprosessoriin 24 on kellopulssigeneraattorin 28 ohella liitetty myös ensiömuistipiiri 29 (2716). Tämä en-siömuistipiiri 29 on samoin kuin muut IC-piirit DIL-tyyppiä 30 (Dual-In-Line), minkä ansiosta IC-piirit voidaan helposti ir- roittaa ja vaihtaa toisiin. Tämä helpottaa mahdollista korjausta sekä on tallennus- ja käsittely-yksikön 1 joustavuuden perustana, koska toisen kiinteän informaation sisältävät muistipiirit voidaan helposti liittää pistokkeen avulla. En-35 siöämuistipiiri 29 sisältää ne ohjelmavaiheet, joiden perusteella mikroprosessori 24 toimii.

Mikroprosessoriin 24 liitetty kellopulssigeneraattori 6 70652 28 koostuu kahdesta inv/ertoivasta Schm i 11 -1 i i pas imes t a 17, kolmesta vastuksesta 18, kahdesta kondensaattorista 20 sekä yhdestä kiteestä 30. Kellopulssigeneraattori 28 väräh-telee noin 4 MHz taajuudella ja määrää mikroprosessorin 24 toimintanopeuden. Schmi 11-1 i ipasimet 17 ja niihin liittyvät vastukset ja kondensaattorit antavat sitäpaitsi yksikköä jännitteeseen kytkettäessä mikroprosessorille käynnistys-reunan. Mikroprosessoriin 24 on edelleen liitetty vakio-muisti 31 (6334), johon on tallennettu esim. otsikkotekstit 10 ja muut vakiot, jotka tarvitaan luettavan 1istansaamiseksi. Vakiomuistikin 31 on helposti vaihdettavissa, mikä on oleellista tallennusyksikön 1 sovitettavuudelle. Tämän ansiosta voidaan näet otsikkotekstit vaihtaa muihin ja esim. vaihtaa ruotsinkieliset otsikkotekstit muunkielisiin otsikkotekstei-15 hin.

Eri työvaiheiden eri kestoaikojen tallentamiseksi, kokoamiseksi ja summaamiseksi on mikroprosessori 24 myös yhteydessä kahteen muistipiiriin 32 (2114). Näihin muistipii-reihin 32 on sovitettu mm. kuusitoista muistikennoa 12, joi-20 hin voidaan syöttää, summata ja varastoida pulsseja 11a. Ohjaamalla käsin näppäimistössä 4 olevaa katkaisinta 2, voidaan mikroprosessori 24 saattaa ensiömuistiin 29 sijoitettujen ohjelmien perusteella syöttämään pulssigeneraatto-rista 10 tulevia pulsseja 11a yhteen tai useampaan näistä ,>c> muistikennoista 12. Käsin ohjaamalla yhtä katkaisinta 2 voidaan mikroprosessori 24 saattaa vuoron perään selaamaan jokaisen muistikennon 12 informaatiosisällön ja syöttämään tämän kirjoittimeen 7, tai mikroprosessori 24 voidaan saattaa poistamaan sisältö kaikista muistikennoista 12, jolloin näiden informaatiosisältö nollataan. Samalla, kun kirjoitin 7 kirjoittaa informaation, käsitellään lasketaan ja toimitetaan aikaisemmin syötetyt tiedot. Tuloksena voi esim. olla samaan projektiin kuluneen kaiken työn kokonaisaika sekä tiedot siitä, miten paljon aikaa jokainen työvaihe on 75 vaatinut, prosenttiyksiköissä lausuttuna. Mikroprosessorissa 24 tapahtuneen käsittelyn jälkeen tulos siis välitetään 7 70652 välikytkentäpiirin 23 ja laakakaapelin tulppakoskettimen 35 välityksellä kirjoittimeen 7.

Kirjoitettaessa selataan edellä mainittujen muisti-kennojen 12 lisäksi myös ne sormikytkimet 3, jotka on sovi-5 tettu yksikköön 1. Tämä tapahtuu mm. binäärikoodauspiirin 33 (Texas 74 C 154) välityksellä, jonka sisäänmenoihin saadaan binäärimuotoinen informaatio siitä kytkimestä 3, joka on vuorossa tulla luetuksi. Tämä informaatio muutetaan desi-maalimuotoon, joten toisin sanoen yksi ainoa kuudestatoista 10 lähdöstä tulee aktivoiduksi. Yksi kytkin 3 on yhteydessä binäärikoodauspiirin 33 jokaiseen lähtöön. Luettavaksi tarkoitettu kytkin 3 on lähtöjensä kautta yhteydessä binäärikoo-dauslaitteen 34 (Texas 74 LS 147) yhteen desimaaliin, joka koodauslaite muuttaa kytkinten 3 signaalit binäärimuotoon, 15 joka syötetään mikroprosessoriin 24 välikytkentäpiirin 23 kautta.

Kuviot 8, 9 ja 10 esittävät esimerkkeinä mahdollisia toimitettuja listoja. Ensimmäiseen, esim. lämmölle herkkään kuvion 8 mukaiseen paperikaistaleeseen merkitään ylimmäksi 20 projektin numero ja vasemmalle päivämäärä ja tämän alle koneen numero tai koneenkäyttäjän/työntekijän numero. Kolmannelle riville ylhäältä päin merkitään kysymyksessä olevan projektin yhteydessä valmistettujen tuotteiden lukumäärä sekä niiden tapausten lukumäärä, joiden yhteydessä tuotanto on 25 tapahtunut. Kolmannelle riville ja sen alle merkitään eniten vasemmalle työnsuorituksen tai tapahtuman luokka ja oikealle aika, joka kaikkiaan on kulunut jokaista luokkaa varten, ja eniten oikealle niiden aikavälien lukumäärä, joiden kuluessa työvaihe on suoritettu.

30 Kuvio 9 näyttä samankaltaista listaa, jossa työvai heen luokkakoodi kirjoitetaan eniten vasemmalle, jokaisen työvaiheen kuluttamien aikajaksojen pituus esim. tunnin sadasosina keskelle ja kulutettu aika prosentteina kulutetusta kokonaisajasta eniten oikealle.

35 Kuvion 10 mukaan kirjoitetaan informaatio samankaltai sella tavalla, jolloin työnääräysten numero, päivämäärä, aika ja koneen numero merkitään ylimmäksi. Lista käsittää 8 70652 tällöin pääasiallisesti luettelon eri luokkiin kuuluvista työsuorituksista sekä tiedot jokaisen tällaisen työsuorituksen kuluttamasta ajasta. Eniten oikealle kirjoitetaan käytetty aika prosentteina koko aikamenekistä.

5 Kuvio 11 näyttää pulssigeneraattorin erästä vaihto ehtoista kytkentää. Kellopiiri 36 on sovitettu jakamaan verkkojännitetaajuuden sopivaksi, esim. 1 hertsin pulssitaa-juudeksi. Verkko jännitteen mahdollisesti katketessa kehittää kellopiiri 36 yhdessä mm. kiteiden 37 kanssa sisäisen 10 signaalin, joka siis korvaa verkkojännitetaajuuden. Tällöin nykyaikaistetaan eli täsmätään koko ajan myös kellopiiriin sovitetut muistikennot päivämäärän ja kelloaikojen suhteen siten, että käyttäjän ei tarvitse syöttää näitä tietoja tallennus- ja käsittely-yksikköön.

15 Keksintö ei rajoitu pelkästään edellä selitettyihin suoritusesimerkkeihin, vaan monenlaiset vaihtoehtoiset suoritusmuodot ovat tietenkin mahdollisia keksinnön puitteissa.

20 25 30 35

Claims (2)

9 70652

1. Menetelmä eriluokkaisten työnsuoritusten ja/tai näihin verrattavissa olevien tapahtumien, esim. seisonta-jaksojen keston tallentamiseksi, käsittelemiseksi ja doku-mentoimiseksi, tunnettu siitä, että puls-5 sigeneraattorjn (10) kehittämä pulssijono (11), joka koostuu ennalta määrätyn vakiotaajuuden onaavista pulsseista (11a), syötetään ja varastoidaan vähintään yhteen muisti-kennoon (12), joka on käsin valittavissa useiden mahdollisten muistikennojen joukosta, ja että informaatio, esim. 10 projektin numerona, kcnenumerona, juoksevana numerona, päivämääränä tai sen kaltaisena, valinnaisesti käsin syötetään laitteeseen sisäänsyöttöelimen (3) esim. sormikytkimien tai elektronisten kytkimien kautta, ja että muistikennot (12) ja sisäänsyöttöelimet (3) dokumentoitaessa vuoron perään se-15 lataan, jolloin niiden informaatiosisältö käsitellään, esim. muutetaan aikayksiköksi, minkä jälkeen tulokset esitetään käsin luettavassa muodossa informaation kantimen välityksellä, esim. siten, että kirjoitin (7) kirjoittaa nämä tulokset paperikaistaleeseen (6).

2. Aikojen ja tapahtumien tallennus- ja käsittely laite eriluokkaisten työnsuoritusten ja/tai näihin verrattavissa olevien tapahtumien, esim. seisontajaksojen, työkalun vaihdon, tauon, tuotannon, jne. keston rekisteröimiseksi, käsittelemiseksi ja dokunentoimiseksi, tunnettu 25 siitä, että pulssigeneraattori (10) on sovitettu kehittämään määrätyn vakiotaajuuden omaavan pulssijonon (11), että sisäänsyöttöelimet (2, 3) on sovitettu niitä käsin ohjattaessa kehittämään signaaleja keskusyksikköön (13), joka on sovitettu ohjaamaan tämän pulssijonon (11) vähin-30 tään yhteen muistikennoon (12), joka on valittu useiden mahdollisten muistikennojen joukosta, jotka on sovitettu aikojen ja tapahtumien tallennus- ja käsittelylaitteeseen (1), joihin muistikennoihin pulssit akkumuloidaan ja/tai varastoidaan, että on olemassa muita sisäänsyöttöelimiä (2), 35 jotka niitä käsin ohjattaessa kehittävät signaaleja mainittuun keskusyksikköön (13), mitkä signaalit aikaansaavat 10 70652 muistikennojen (12) ja/tai sisäänsyöttöelimien (3) informaatiosisällön tai asentojen lukemisen, minkä jälkeen nämä käsitellään, että kirjoitin (7) on sovitettu esittämään tulokset informaation kantimen välityksellä, esim. kirjoit-5 tamalla alfanumeerisia merkkejä paperikaistaleeseen (6). 11 70652