FI70322B - Foeretraedesvis foer eldvapen anvaendbar anordning foer hastighetsreglering av cylinderkolv - Google Patents

Description

70322

Ensisijaisesti ampuma-aseissa käytettävä laite sylin-terimännän nopeussäätöä varten

Esillä oleva keksintö tarkoittaa ensisijaisesti ampuma-aseita (tuliaseita) varten käytettävää laitetta sylinteri-männän nopeussäädön aikaansaamiseksi suhteessa sylinteriin tai päinvastoin ja virtaussäätöelimen käyttämistä, joissa on mekaaniset ohjauselimet ja jotka varustavat sylinteri-männän ohjauselimestä riippuvaisella, mutta männän kuormituksesta riippumattomalla virtauksella ja myös nokkaprofiili-elimiä, jotka vaikuttavat ohjauselimiin ohjauksen aikaansaamiseksi. Keksintö on tällöin sovellettavissa myös niihin tapauksiin, joissa sekä mäntä että sylinteri ovat liikkuvasti järjestetyt suhteessa toisiinsa.

Tykistöaseiden ja vastaavien sulkumekanismeissa ja syötin-elimissä on ennestään tunnettua aikaansaada nopeusohjattuja liikkeitä esimerkiksi ruuvimekanismia tai syötinvaunua varten ns. vakiovirtausventtiilin ja tätä ohjaavan nokkaelimen avulla. Tunnetussa järjestelyssä on tällöin ehdotettu käytettäväksi neljää si1täkytkentään järjestettyä takaiskuvent-tiiliä, jotka varmistavat sen, että toimintavirtaus mainitulla venttiilillä voidaan johtaa samaan suuntaan venttiilin lävitse männän molempien liikesuuntien aikana.

Tunnettu järjestely on vaatinut suhteellisen suuren tilan tuliaseessa, mikä on aiheuttanut sen, että jo kauan on ollut olemassa tarve vähemmän tilaa vaativien laitteiden aikaansaamiseksi. Myöskin yksinkertaisemman toiminnan ja rakenteen vaatimus aseiden eri osille on sellaisenaan jatkuvasti pysyvä aseiden kehitystyössä.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on luoda laite, joka ratkaisee annetun tehtävän ja mitä tällöin pääasial- 2 70322 lisesti voidaan katsoa olevan tunnusomaista uudelle laitteelle, on se, että virtauksen säätöelimiin kuuluu kaksi vakiovirtausventtiiliä, jotka on järjestetty määräämään virtaus kumpikin omassa sylinterimännän tai sylinterin suunnassaan ja että nokkaprofiilielimessä on ensimmäinen nokkaprofiili, joka määrää ohjaukset männän tai sylinterin ensimmäisessä suunnassa sekä toinen nokkaprofiili, joka määrää ohjaukset männän tai sylinterin toisessa suunnassa.

Keksinnöllisen ajatuksen edelleenkehitysmuodoissa ehdotetaan lähempiä menetelmiä ja rakenteita siitä, miten yhteistoiminta ohjauselimien ja molempien nokkaprofiilien välillä konkretisoidaan erityisten siirtoelimien avulla sekä viimeksimainittujen tarkemmasta rakenteesta. Lisäksi esitetään, miten laite sellaisenaan on muodostettava sekä laitteen lähempi käyttö erityisesti tuliaseen sulkemis- ja syöttö-toiminnoissa .

Keksinnön mukaiselle laitteelle olennaisesti tunnusomaiseksi katsottava käy ilmi jäljempänä annetun patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosasta.

Hydraulimännän nopeusohjattujen funktioiden integroidun ratkaisun lisäksi saavutetaan myös varmasti toimiva ja teknisesti yksinkertainen rakenne, joka eliminoi mm. tarpeen lyhyihin huoltoväleihin.

Laitteen tällä hetkellä edullinen suoritusmuoto, jolla on keksinnön merkittävät tunnusmerkit, selitetään jäljempänä lähemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa 3 70322 kuvio 1 kaaviollisesti esittää nopeusohjaavan järjestelyn vain symbolisesti esitetyssä tuliaseessa käytetyssä hydraulimännässä tuliaseen sulkemismekanismin tai syötinelimien ohjaamiseksi, kuvio 2 esittää sivukuvana ja osittain leikattuna osia hydraulisylinterin käytännön suoritusmuodosta siihen kuuluvine nokkaprofiileineen kenttähaupitsia varten, kuvio 3 esittää hydraulisylinterin ja nokkaprofiilin muotoja leikkauksena pitkin viivaa A-A kuviossa 2, kuvio 4 esittää vakiovirtausventtiilien yhteenrakenta-mista alta päin, kuvio 5 esittää yhteenrakentamisen muotoa leikkauksena pitkin viivaa B-B kuviossa 4, kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaista yhteenrakentamis-muotoa päältä päin, ja kuvio 7 esittää kuvioiden 5 ja 6 mukaista yhteenra-kentamista katsottuna toisesta lyhyestä päästä.

Kuviossa 1 on esimerkiksi sinänsä tunnettuun kenttähaupitsiin kuuluvan peräkappaleen osia merkitty viitenumerolla 1. Kysymyksessä olevaan peräkappaleeseen on sijoitettu sinänsä samoin tunnettu sulkumekanismi, johon kuuluu ruuvi 2, joka symbolisesti osoitetulla laakeroinnilla 3 on järjestetty yläosastaan kääntyväksi peräkappaleen takaosaan. Ruuvi 2 on käännettävissä nuolien 4 suuntiin avoimen ja suljetun asennon välillä, jolloin kuviossa 1 on esitetty väliasento. Tietyn tyyppisessä kenttähaupitsissa on olemassa toive, että voitaisiin käyttää esittämättä jätettyä kartussia tai ruutilatausta esittämättä jätetyn kranaatin takana kammiossa 14. Tällöin on toivottavaa, että riippumatta kartussin pituudesta, joka voi vaihdella eri ampuma-tapauksissa, ja etäisyydestä ammuksen perätason ja kartussin etuosan, tai kysymyksessä ollessa useista 4 70322 kartusseista, etumaisen kartussin etuosan välillä, voidaan käytetyn kartussin takaosat sijoittaa lähelle ruuvin 2 sisäpintaa 2a, kun ruuvi on suljetussa asennossa. Mainittu sisältää sen, että ruuvi ei saa luvattomasti tönäistä sisällä olevaa kartussia, kun se käännetään sulkuasentoonsa peräkappaleessa. Tämä vuorostaan merkitsee, että ruuvilla tulee olla jokseenkin pieni sulkeutumisnopeus juuri ennen sulkuasen-toa. Kun sulkemistoiminnan sitäpaitsi muutoin tulee tapahtua suhteellisen nopeasti, merkitsee edellä sanottu lisäksi, että ruuvilla tulee olla vaihtelevat nopeudet sulkuliikkeensä aikana ja samoin tulee nopeuksien sulkutoiminnan kuluessa erota niistä, joiden tulee esiintyä avaustoiminnasta, missä toisenlaiset olosuhteet vallitsevat.

Ruuvin 2 sulkemis- ja avausliikkeitä ohjataan käyttö-sylinterin 5 avulla, joka toimii hydrauliöljyllä sinänsä tunnettuun tapaan. Käyttösylinteri on varustettu männällä 6 ja männänvarrella 7, joka ulkopäässään on varustettu hammasrivillä 7a, joka piirustuksissa on esitetty vain osittaisesta. Männänvarsi on hampai-densa kautta yhteistoiminnassa hammaspyörän 8 kanssa, jonka kanssa ruuvin 2 laakerointi on siten yhteenkyt-ketty, että ruuvin kääntöliikkeet saadaan aikaan ham-mastangon pitkittäisliikkeillä nuolten 9 suuntiin. Hydraulimäntä on varustettu kierrejousella 10, joka pyrkii puristamaan mäntää kohti lähtöasentoa, jota on merkitty viitemerkillä 6a. Lähtöasennossa 6a pitää männänvarsi 7 ruuvin sen sulkuasennossa.

Mäntään 6 vaikutetaan jousen 10 vaikutusta vastaan sen toiseen pääteasentoon hydrauliöljyllä painelähtees-tä 11 ja mm. virtauksen säätöelinten 12 kautta, jotka ovat kiinteästi järjestetyt suhteessa mäntään. Maini- 70322 tuissa virtauksen säätöelimissä on kaksi sisäänmenoa 12a' ja 12a" ja kaksi ulostuloa 12b' ja 12b". Paine-lähteen 11 ja virtauksen säätöelimien väliin on sijoitettu myös virtauksen suunnan määräävä venttiili eli virtauksen suuntaava venttiili 13, johon voidaan vaikuttaa elimellä, joka tunnistaa tuliaseessa käytetyn toiminnan latausjaksoa varten. Mainittu venttiili 13 on kolmiasentoinen nelitieventtiili, joka on sinänsä tunnettua tyyppiä. Venttiili ottaa asennon 13a, kun ruuvi on suljettava ja asennon 13b, kun ruuvi on avattava. Lisäksi voi se ottaa asennon 13c sulkemis- ja avausliikkeiden alkuvaiheessa.

Mainitut virtauksen säätöelimet 12 on myös varustettu ohjausisäänmenolla, johon kuuluu kaksi erillistä ohjauelintä 12c' ja 12c", jotka on järjestetty toimimaan yhdessä kumpikin nokkaprofiilinsa 15 vast. 16 kanssa. Viimeksimainitut on kytketty männänvarren 7 liikkeisiin ja tulevat tämän johdosta viedyiksi ohi kiinteästi mäntään nähden järjestetyn virtauksen sää-töelimen. Nokkaprofiilien 15 ja 16 ja männänvarren yhteenkytkentää on osoitettu viitemerkillä 15a. Tyhjen-nystankkia on merkitty viitenumerolla 17.

Edellä kuvattu järjestely toimii seuraavasti, jolloin edellytetään, että ruuvi 2 suljetaan ja venttiili 13 ottaa asennon 13a. Jousi 10 puristaa mäntää kohti lähtöasentoa 6a, minkä johdosta hydrauliöljy johdetaan männän 6 alapuolelta sisäänmenoon 12a' virtauksen säätöelimessä 12 ja sen jälkeen ulos saman elimen ulostulon 12b' kautta venttiilin 13 kautta tankkiin 17. Elimet 12c' ja 12c" on jäljempänä esitetyn mukaisesti järjestetty siten, että nokkaprofiili 15 ohjaa virtauksen säätöelinten ohjaussisäänmenoa hydrauli-männän tämän liikesuunnan aikana. Virtauksen säätö- 6 70322 elimet antavat nokkaprofiilin 15 määräämän nopeus-vaihtelun männän liikkeelle, joka lisäksi tulee riippumattomaksi kuormituksestaan virtauksen säätö-elinten ansiosta. Kun ruuvi männän lähtöasennossa 6a on suljettu, voidaan laukaus ampua, minkä jälkeen mainitut latausjakson tuntevat elimet voivat ohjata venttiilin 13 asentoon 13b, jossa painelähde virtauksen säätöelinten sisään- ja ulosmenojen 12a" ja 12b" sekä venttiilin mainitun asennon 13b kautta kytketään männän 6 männäntangon vastakkaiselle puolelle, ns. mäntäpuolelle, niin että mäntään vaikutetaan kohti sen toista pääteasentoa jousen 10 vaikutusta vastaan ja täten aikaansaadaan avausliike ruuville 2. Jäljempänä esitetyn mukaisesti on ohjauselimet 12c' ja 12c" järjestetty siten, että nokkaprofiili 16 ohjaa virtauksen säätöelinten ohjauksia hydraulimännän viimeksimainitun liikesuunnan aikana. Tässä tapauksessa aiheuttaa virtauksen säätöelin nokkaprofiilin 16 määräämän nopeusvaihtelun männän liikkeille, mutta myös tässä tapauksessa tulee lähtevä virtaus riippumattomaksi männän kuormituksesta virtauksen säätöelinten ansiosta. Kun mäntä on saavuttanut toisen pääte-asentonsa ja uusi tuliaseen lataaminen on tapahtunut, vaikutetaan venttiiliin 13 uudelleen jne.

Ruuvin 2 ohjauksen vaihtoehtona voidaan männällä vastaavalla tavalla ohjata tuliaseen syöttöfunktiota, jolloin syöttöfunktiota kuviossa 1 on symbolisoitu syötinvaunulla 19, joka on kytketty männänvarteen sinänsä tunnetun kytkimen 19a kautta.

Kuvio 2 tarkoittaa kuvata käytännön suoritusesimerk-kiä käyttösylinterille kenttähaupitsin sulkumekanis-mia varten, johon kuuluu ruuvi, ja tässä käsitellään vain esillä olevan keksinnön koskettamia osia. Hyd- 7 70322 raulisylinteriin kuuluu kaksi sylinteriosaa 20 ja 21. Ensimmäiseen sylinteriin sisältyy hydrauliöljyllä sinänsä tunnettuun tapaan siirrettävästä järjestetty mäntä, jonka männänvartta kuviossa 2 on merkitty viitenumerolla 22. Sylinteriosa 21 käsittää yhteenkyt-kentäosan 23, joka kytkee yhteen männänvarren 22 ja hammastangon. Yhteenkytkentäosa on männänvarren välityksellä siirrettävissä sylinteriosassa 20 siten että männänvarren 22 päätepinta on yhteistoiminnassa yh-teenkytkentäosan 23 vastaavan päätepinnan kanssa. Palautusjousi 24 (vastaa jousta 10 kuviossa 1) on järjestetty myötävaikuttamaan männän 22 palautuksessa sen lähtöasentoon. Kohti ensimmäistä sylinteriosaa olevassa päässään on mainitussa hammastangossa mu-kaanottajavarsi 26, joka suuntautuu säteettäisesti ulospäin. Mukaanottajavarren 26 toiseen päähän on kiinnitetty kaksi nokkaprofiilia 26, 27, jotka on muodostettu sylinterinmuotoisen tangon 28 avulla, joka on järjestetty liukuvaksi suhteessa kiinteään laakerointiputkeen 25. Tanko 28 on leikattu pituussuunnassaan ja sen tällä tavoin muodostettu yläpinta on jaettu kahteen osayläpintaan pituussuuntaisella uralla 28a (kuvio 3). Mainitut osayläpinnat on lisäksi aallotettu ja ne muodostavat nokkaprofiilit, joita vastaan alempana kuvatut siirtoelimet nojaavat. Nokka-profiilit vaihtelevat korkeussuunnassa pitkin pituus-suuntiaan siten, että kukin nokkakorkeus vastaa yhtä männän nopeutta. Sen lisäksi, että kumpikin nokkakäv-rä vaihtelee, vaihtelevat myös nokkakäyrät toisiinsa nähden, niin että avaus- ja sulkemiskulut esim. mainitulle ruuville 2 tulevat erilaisiksi.

Putkeen 25 liukuvasti sijoitettu tanko 28 on toisessa päässään ruuvilla 29 ja mutterilla 30 kiinnitetty mu-kaantottajavarteen 26 ja nokkaprofiilit tulevat sillä 8 70322 tavoin seuraamaan männänvartta 22, joka sisältyy sylinteriin 20. Putki 25 on varustettu päätyosalla 31.

Mukaanottajavarsi 26 on kiinnitetty männänvarteen 22 sinänsä tunnetulla tavalla. Sylinteriosaan 21 on tehty sylinteriosan pituussuuntainen vaippaura 21a, johon mukaanottajavarsi työntyy, kun sylinteriosan 20 männänvarteen vaikutetaan vasemmalle kuviossa 2.

Kuvioiden 4-7 mukaisesti sisältävät virtauksen säätö-elimet keksinnön mukaisesti kaksi vakiovirtausvent-tiiliä, joiden toiminta periaatteessa on ennestään tunnettu. Kunkin vakiovirtausventtiilin voidaan katsoa käsittävän virtauksen määrän määräävän osan ja virtauksen toteuttavan osan.

Kuviossa 4 on vakiovirtausventtiilien määrän määräävät osat esitetty katkoviivaympyröillä 30a ja 31a, kun taas virtauksen toteuttavia osia on merkitty viitemerkeil-lä 30b ja 31b. Osat 30a ja 30b muodostavat täten ensimmäisen vakiovirtausventtiilin ja osat 31a ja 31b toisen vakiovirtausventtiilin. Mainitut osat on sisällytetty yksikköön 32, jossa on keskiosa 32a ja kaksi sivuosaa 32b ja 32c. Osat 30a ja 31a on tällöin sijoitettu keskiosaan 32a, kun taas osat 30b ja 31b on sijoitettu kumpikin ulko-osaansa 32b vast. 32c.

Kuviossa 4 on ensimmäistä virtaussuuntaa vaikuttavalle aineelle merkitty sisäänmenonuolella 33a ja ulos-tulonuolella 33b ja toista virtaussuuntaa, so. vastakkaista virtaussuuntaa, on vastaavalla tavalla osoitettu sisäänmenonuolella 34a ja ulostulonuolella 34b. Ensimmäisessä virtaussuunnassa toimii vakiovirtausvent-tiili 30a, 30b ja toisessa virtausssuunnassa vakio-virtausventtiili 31a, 31b. Osat 30a ja 31a ja vastaavasti 30b ja 31b ovat keskenäään identtiset. Kuviossa 9 70322 esitetään osat 30a, 30b ja 31b. Osa 31a on siten täysin identtinen osan 30a kanssa.

Kuvion 5 mukaan sisältää osa 30a pituussuunnassa siir-rettävästi järjestetyn tapin 35, johon voidaan vaikuttaa jousen 36 vaikutusta vastaan. Tappiin on kiinteästi järjestetty holkki 37, joka toimii kuristus-hoikkina liittyen sisäpuoliseen kanavaan 38 tulevaa virtausta 33a varten. Holkki 37 on varustettu aksiaalisilla urilla 37a. Kun tappi 35 painaa hoikkia alaspäin kuviossa 4 esitetystä asennosta, voi tuleva virtaus 33a kulkea kammioon 39 hoikin 37 yläosissa. Se virtausmäärä, joka tällöin pääsee kammioon 39, on riippuvainen tapin 35 pitkittäisen siirron määrästä. Mitä enemmän tappi on alaspainettuna, sitä suurempi on virtausmäärä ja päinvastoin.

Kammiosta 39 johdetaan virtaus osaan 30b, jossa myös on kuristusholkki 40, johon vuorostaan vaikuttaa jousi 41, joka pyrkii painamaan hoikkia kohti sen kuviossa 4 esitettyä lähtöasentoa. Jousen 41 jousivoima laskeutuu yhteen tulevan virtauksen ainepaineen kanssa kammiossa 39. Mainitun ainepaineen ja jousivoiman ta-sapainoittaa tuleva ainepaine 33a', joka johdetaan hoikin 40 alasivulle, missä se saa vaikuttaa hoikin alapintaan. Holkki 40 ohjaa ulostulon 43 kautta ulos-menevää virtausmäärää riippuen kyseessä olevasta ta-sapainoituksesta.

Luonteenomaista edellä kuvatulle vakiovirtausventtii-lille on tällöin se, että tapin 35 tietyllä pitkittäis-siirtoasteella saadaan ulostulosta 43 annettu virtausmäärä riippumatta sen kohteen, so. tässä tapauksessa hydraulimännän tai hydraulisylinterin, kuormitus-olosuhteista, joka on varustettava virtauksella. Kun 70322 10 tapin 35 pituussiirtoastetta muutetaan, muuttuu myös ulostuleva virtausmäärä, joka tämän jälkeen tulee vakioksi, kunnes uusi pituussiirtomuutos tapahtuu tapissa, jne.

Tulevan virtauksen 33a' tulojohtoa hoikin 40 alasi-vulle ei selvyyden vuoksi ole esitetty piirustuksessa, vaan se voi tapahtua sinänsä tunnettuun tapaan yksikössä 32 olevien reikien kautta.

Toisen suunnan 34a, 34b ainejohdossa, so. tyhjentämisessä männän 6 alapuolelta kohti venttiiliä 13 ja tankkia 17, tulee toiminta osille 31a ja 31b identtiseksi, minkä vuoksi sitä ei toisteta tässä.

Yksikön 32 ohjaussisäänmenossa on edellä esitetyn mukaisesti kaksi osaohjaussisäänmenoa, joita edustavat osien 30a, 31a pituussuunnassa siirrettävät tapit, joista vain tappi 35 käy ilmi piirustuksista. Kullekin tapille on annettu edellä kuvatut nokkaprofiilit 26, 27. Siirto asianomaisesta nokkaprofiilista asianomaiseen tappiin tapahtuu siirtoelimen kautta, joka käsittää kaksi akselille 43 kiertyvästi laakeroitua vartta 44 , 44 ' .

Akseli 43 on vuorostaan laakeroitu yksikön 32 yläsi-vulle konsoliin kahdella korvalla 45' ja 45". Varret 44, 44' ovat keskiosissaan kumpikin jousen 46 vaikutuksen alaisina, joka painaa varsia nokkaprofiileja vastaan. Varsien toisissa päissä on kaksi liukuelin-tä 47 ja 48, jotka ovat yhteistoiminnassa kumpikin nokkaprofiilinsa 26, 27 kanssa. Molemmat liukuelimet on rakennettu identtisesti samanlaisiksi ja sijoitettu toisiinsa nähden peilikuvamaisesti käännetyiksi. Siten sisältää kukin liukuelin telan, joka vierii asian- 11 70322 omaista nokkaprofiilia vasten. Tela on laakeroitu lenkkiosaan 49, 49' tämän toisessa päässä. Lenkkiosa on vuorostaan kääntyvästi laakeroitu asianomaisten varsien 44, 44' toiseen päähän tappilaakeriin 50, 50'. Lenkkiosa on kääntyvä kahden kääntökulma-asennon välillä, joita kuvioissa on merkitty 51a, 51a', vastaavasti 51b, 51b'. Päätekiertoasennon 51a, 51b määrää sivupinta 49a lenkkiosalla yhteistoiminnassa pinnan 14a kanssa varrella 44. Toinen päätekierto-asento määräytyy maksimaalisesta nokkaprofiilikorkeu-desta. Lenkkiosaan 49, 49' vaikuttaa lisäksi torsio-jousi 52, vast. 52', joka pyrkii pitämään lenkkiosan 49, 49' ensinmainitussa päätekiertoasennossa 51a, 51b. Kuviossa 4 näkyy myös kiinnipitomutteri 53, joka yhteistoiminnassa telaan 47 kuuluvan laakeritapin 54 kanssa pitää telan sen asennossa suhteessa lenkkiosaan.

Edellä esitetty järjestely kysymyksessä olevalle liu-kuelimelle toimii seuraavasti. Kun liukuelimeen kuuluva nokkaprofiili, jota vasten siten tela nojaa jousien 46 ja 52 jousivoimalla, vedetään ohi kiinteästi järjestetyn yksikön 32 nuolen 55 suuntaan, pakotetaan lenkkiosa 49 pysymään paikallaan asennossaan 51b johtuen kitkasta- liukuelimen ja nokkalevyn välillä. Lenk-kielin tulee täten muodostamaan jäykän elementin ja siirtää kysymyksessä olevan nokkaprofiilin tappiin 35, jota siirretään pituussuunnassa nokkaprofiilista riippuen. Yhteistoiminta varren 44 ja tapin 35 välillä tapahtuu siten varren toisessa päässä olevan alapuolisen kannan 44b ja tapin yläpään kautta.

Jos kuitenkin nokkaprofiili vedetään ohi yksikön 32 vastakkaiseen suuntaan, mitä on osoitettu nuolella 56, voi lenkki 49 kiertyä laakeroinnissa 50 torsiojou-sen 52 vaikutusta vastaan. Tämä kierto tapahtuu riippu- 12 70322 vaisesti nokkaprofiilista ja suhteellisesti varteen 44. Tämän lisäksi on tapin 35 pitojousi 36 valittu siten, että tappiin ei vaikuta lenkkiosan viimeksimainittu kiertoliike. Tämän lisäksi on lenkkiosan maksimaalinen kiertokulma valittu siten, että se ylittää tapin 35 maksimaalisen pituussuuntaisen liikkeen, so. nokkaprofiilin suunnassa 56 ei tämä nokkaprofiili voi vaikuttaa mainittuun tappiin siirtoelinten kautta.

Liukuelin 48 on rakennettu identtisellä tavalla, mutta on järjestetty peilikuvamaisesti käännetysti, niin että se sen sijaan aikaansaa siirron nokkaprofiilis-taan siihen kuuluvaan tappiin nuolen 56 suunnassa, mutta päinvastoin siirto jää tapahtumatta, kun kysymyksessä oleva nokkaprofiili vedetään nuolen 55 suuntaan. Edellä esitetty merkitsee siten sitä, että nokkalevy 26 ohjaa virtauksen säätöelimiä hydraulimännän ensimmäisessä suunnassa ja nokkalevy 27 ohjaa virtauksen säätöelimiä hydraulimännän toisessa suunnassa taikka päinvastoin.

Keksintö ei ole rajoitettu edellä esimerkkinä esitettyyn suoritusmuotoon, vaan tätä voidaan modifioida jäljempänä esitettyjen patenttivaatimusten ja keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

Osat, joita keksintö koskee, soveltuvat kokoonpanoon rationaalisessa valmistuksessa tehtaalla tai vastaavassa. Keksinnön mukaiset osat on helppo integroida kysymyksessä olevaan yhteyteen, esim. liittyen tykkien tai vastaavan muotoisiin tuliaseisiin, joihin keksintö on integroitavissa sekä liittyen uusvalmistukseen että täydentäen jo olemassa olevia aselaitteita.

Claims (10)

13 70322

1. Ensisijaisesti tuliaseissa (I) käytettävä laite sylinterimännän (6) nopeusohjauksen aikaansaamiseksi suhteessa sylinteriin tai päinvastoin ja käyttäen toisaalta virtauksen säätöelimiä (12, 32), joissa on mekaaniset ohjauselimet (12c', 12c" vast. 35) ja jotka varustavat sylinterimännän vast, sylinterin ohjauseli-mistä riippuvalla, mutta männän kuormituksesta riippumattomalla virtauksella ja toisaalta nokkaprofiilieli-miä, jotka vaikuttavat ohjauselimiin ohjauksen aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että virtauksen säätöelimiin kuuluu kaksi vakiovirtausventtiiliä (30a, 30b ja 31a, 31b), jotka on järjestetty määräämään virtaus kumpikin sylinterimännän tai sylinterin yhdessä suunnassa ja että nokkaprofiilielimissä on ensimmäinen nokkaprofiili (15 tai 26), joka määrää ohjaukset männän tai sylinterin ensimmäisessä suunnassa (55) sekä toinen nokkaprofiili (16 tai 27), joka määrää ohjaukset männän tai sylinterin toisessa suunnassa (56) .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että siihen kuuluu asianomaisten nokkapro-fiilien (15, 16 tai 26, 27) kanssa yhteistoimivat siir-toelimet (44, 47, 49), jotka siirtävät asianomaisen nok-kaprofiilin ohjauselimiin (12c', 12c" tai 35).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, jolloin oh-jauselimiin kuuluu kaksi kumpikin jousensa vaikutusta vastaan pituussuunnassa siirrettävää tappia (35), jotka kumpikin on varattu omalleen mainituista vakio-virtausventtiileistä (30a, 30b tai 31a, 31b), tunnettu siitä, että siirtoelimiin kuuluu en- 14 70322 simmäisen tapin (35) kanssa yhteistoimivat ensimmäiset siirto-osat (47, 49) ja toisen tapin kanssa yhteistoimivat siirto-osat (43, 49'), jotka ensimmäiset ja toiset siirto-osat aikaansaavat asianomaisen tapin pituussiirtymät riippuen asianomaisesta nokkaprofii-lista.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ensimmäisiin siirto-osiin kuuluu ensimmäisen nokkaprofiilin kanssa yhteistoimivat ensimmäiset liukuelimet (47), jotka on järjestetty männän ensimmäisessä suunnassa (55) aikaansaamaan siirto ensimmäisestä nokkaprofiilista (26) ensimmäiseen tappiin (37) ja männän toisessa suunnassa (56) eivät aikaansaa mitään siirtoa ensimmäisestä nokkaprofiilista ensimmäiseen tappiin ja että toisiin siirto-osiin kuuluu toisen nokkaprof iilin (27) kanssa yhteistoimivat toiset liukuelimet (48), jotka on järjestetty männän toisessa suunnassa (56) aikaansaamaan toisen nokkaprofiilin (27) siirto toiseen tappiin ja männän ensimmäisessä suunnassa (55) eivät aikaansaa mitään siirtoa toisesta nokkaprofiilista toiseen tappiin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että ensimmäiset ja toiset siirto-osat on järjestetty kahdelle, toisesta päästään laakeroidulle ja ensimmäistä ja toista nokkaprofiilia vasten jousivaikutteiselle varrelle (44, 44'), joiden toisiin päihin on sijoitettu kaksi lenkkiosaa (49, 49') kiertyvästä kahden kiertoasennon (51a, 51a' tai 51b, 51b') välillä ja että kumpikin lenkkiosa kantaa omaansa (47 tai 48) mainituista ensimmäisistä ja toisista liukuelimistä ja että kumpikin lenkkiosa on jousieli-mellä (52, 52') jousivaikutuksen alaisena kohti toista kiertoasentoaan ja että kumpikin lenkkiosa on täi- Tlt" 1 15 70322 löin järjestetty siten, että se kysymyksessä olevalla männän tai sylinterin liikesuunnalla (55, 56) muodostaa jäykän siirtoelementin kysymyksessä olevan nokka-profiilin (26 tai 27) ja kysymyksessä olevan tapin (35) välille sekä siten, että se toisessa kysymyksessä olevassa männän liikesuunnassa (6 tai 55) muodostaa ei-siirtävän elementin, joka vain seuraa kysymyksessä olevaa nokkaprofiilia (26 tai 27) asianomaisen jousi-elimen vaikutusta vastaan ja ilman vaikutusta kysymyksessä olevaan tappiin (12c', 12c" tai 35).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu kaksi sisäänmenoa (12a', 12a") ja kaksi ulostuloa (12b' ja 12b") käyttövirtausta varten mäntään (6) tai sylinteriin (5) ja että ensimmäiset sisäänmenot ja ensimmäiset ulostulot on varattu ensimmäiselle vakiovirtausventtii-lille (30a, 30b) ja toiset sisäänmenot ja toiset ulostulot on varattu toiselle vakiovirtausventtiilille (31a, 31b).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että siihen kuuluu männällä tai mäntään kytketyllä kappaleella (2 tai 19) vaikutettava suunta-venttiili (13), joka valitsee sisään- ja ulosmenot kysymyksessä olevia männän tai sylinterin liikesuuntia varten.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että nokkaprofiilit muodostuvat osa-yläpinnoista pituusuuntaan raolla varustetussa tangossa (28), jossa osayläpinnat on erotettu toisistaan tangon pituussuuntaisella jakouralla (28a).

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, 70322 16 jolloin asianomaisiin vakiovirtausventtiileihin kuuluu virtausmäärän määräävä osa (30a vast. 31a) ja virtaus-määrän toteuttava osa (30b vast. 31b), tunnettu siitä, että virtauksen säätöelimet muodostava yksikkö (32) on varustettu keskiosalla (32a), joka käsittää molemmat vakiovirtausventtiilien virtausmäärän määräävät osat (30a vast. 31a) ja että tässä yksikössä myös on sivuosat (32b ja 32c), jotka kumpikin käsittävät oman virtausmäärän toteuttavan osansa (30b vast. 31b) .

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että se on sijoitettu tuliaseeseen aikaansaamaan sulkemis- ja avaamisliik-keitä tuliaseen sulkumekanismissä taikka aikaansaamaan syöttöliikkeitä tuliaseen syötinelimissä (19), jotka liikkeet ovat tarkoitetut tapahtumaan eri nopeuksilla pitkin liikematkoja männän tai sylinterin asianomaisessa liikesuunnassa. 17 70322