FI70159B - Arrangemang foer reglering av ett fyrvalsverk foer valsning avetall - Google Patents

Description

1 70159 Järjestely metallin valssaamiseksi tarkoitetun nelivalssi-sen valssaimen säätämiseksi

Keksinnön kohteena on järjestely metallin valssaamiseksi tarkoitetun nelivalssisen valssaimen säätämiseksi, jonka rakenne on määritelty patenttivaatimuksen 1 johdannossa .

Tällainen valssain on - viittaamatta erityisesti metallin valssaukseen - selitetty ja esitetty DE-hake-10 musjulkaisussa 25 07 233. Metallin valssaamiseksi on tämä kahdella kulissiohjatulla, ts. "kelluvalla", päistään ei laakerien avulla pystysuunnassa kiinnitetyllä valssin-vaipalla varustettu laite sen vuoksi edullinen, koska siten on saavutettu suuri määrä vapausasteita.

15 Metallin valssauksen lopullisena päämääränä on valssausaineksen määritelty paksuuden pieneneminen. Sen vuoksi olisi tarpeen mitata valssausaineksen paksuus vals-sausraon takana ja vaikuttaa mitatun oloarvon poikkeamien mukaisesti määrätystä asetusarvosta niihin elementteihin, 20 jotka vaikuttavat valssaustapahtumaan ja jotka ovat hydrostaattisia tukielimiä, kun on kyse edellä kuvatun kaltaisesta valssaimesta.

Tällaiseen menettelyyn liittyy kuitenkin huomattavia vaikeuksia. Ensiksi on väistämätöntä, että valssausai-25 neksen paksuuden mittaus tapahtuu huomattavalla aikaviiveellä, koska tavanomaiset läpivalaisumittauskojeet tuottavat epäsäännöllisen impulssisarjän, joka ajallisesti täytyy välittää. Toiseksi, valssien vaipat ovat edullisesti useiden itsenäisesti ohjattavissa olevien tukielimien 30 tukemat, jotta yksittäisten tukielimien tai ryhmittäin yhteenkytkettyjen tukielimien valssinvaippaan kohdistamaa voimaa voidaan yksilöllisesti säätää. Silloin voidaan tosin DE-hakemusjulkaisun 25 55 677 mukaisesti jokaiseen sellaiseen tukielinryhmään sovittaa kuuluvaksi oma pak-35 suudenmittauskoje ja vastaavasti muodostaa useita rinnak-' kaisia säätöpiirejä, mutta käyttö olisi tuskin puolusteltavissa juuri metallinvalssaimia varten. Lisäksi jää ratkaisematta ongelma säätötoimenpiteen ajallisesta hallinnasta .

70159

Kyseessä olevaa laatua olevia valssaimia varten tarkoitetun säätöjärjestelmän suunnittelussa on toisena näkökohtana taloudellisuus. Valssaustapahtuman erityisominaisuudet ovat aika erilaiset aina tuotteen mukaan 5 (teräs, alumiini, materiaalin kovuus, työnopeus jne.), ja edellä selitetyn välittömän säädön yhteydessä täytyi jokaista yksittäistapausta varten luoda "mittatilauksena" säätölaite, mikä silloin johtaa vastaavasti kalliisiin kehitys- ja suunnittelutöihin jokaisen yksittäis-10 tapauksen kohdalla, kun mekaaniset rakenneosat - siis työ- ja tukivalssit - pysyvät oleellisesti muuttumattomina .

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan alussa mainitunlaista valssainta varten säätölaite, joka mahdollis-15 taa aikaongelmien hallitsemisen ja sallii ainakin lukuisten rakenne-elementtien standardisoinnin, mutta lai-tekokonaisuus pysyy kuitenkin yksittäistapaukseen soveltamiskelpoisena .

Tämän tehtävän keksinnön mukainen ratkaisu tapah-20 tuu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa annettujen tunnusmerkkien avulla.

Tämän mukaisesti valssinvaippojen asentojen säätöpiirit on asetettu vaikuttamaan hydrostaattisten tukieli-mien paineväliaineen paineiden säätöpiiriin yli niin, et-25 tä valssinvaippojen asentojen säätöpiirien asetuslähtö-suureet on kytketty paineiden säätöpiireihin asetusarvo-na tai häiriösuureena, ja että valssausvoiman tai valssaus-raon säätöpiiri on asetettu vaikuttamaan asentojen säätöpiirien yli niin, että valssausvoiman tai valssausraon säätö-30 piirin asetuslähtösuureet on kytketty asentojen säätöpiiriin asetusarvona tai häiriösuureena.

Keksinnön mukaisen järjestelyn muut edulliset tunnusmerkit on määritelty alipatenttivaatimuksissa, jolloin yksittäisten tunnusmerkkien merkitys erikseen ja yhdessä 35 käy ilmi jäljessä seuraavasta selityksestä. Tällöin viitataan oheisiin piirustuksiin: 3 701 59

Kuvio 1 esittää erittäin kaavamaisena pystyleik-kauksena nelivalssista valssainta, jota varten keksinnön mukainen säätölaite on tarkoitettu ja on sopiva.

Kuvio 2 esittää lohkokaaviona keksinnön mukaisen 5 säätölaitteen kytkentäkaaviota.

Kuvio 3 esittää lohkokaaviona kuvion 2 sivupaineen-säätöpiiriä.

Kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaisen paineensäätö-piirin asetusarvon käsittelyä.

10 Kuvio 5 esittää lohkokaaviona asemointipiirin ra kennetta .

Kuvio 6 esittää lohkokaaviona valssausraon/valssaus-voiman säätöä.

Kuvio 7 esittää erästä mahdollisuutta nauhanpak-15 suuden mittauskojeen ulostulosignaalien käyttämiseksi korjausta varten.

Kuviossa 1 nähdään valssiteline 10, johon on välittömästi kiinnitetty alemman taipumasäädettävän valssin 14 kannatin 12 sen asetusosien 16 välityksellä. Ylemmän 20 taipumasäädettävän valssin 20 kannattimen 19 asetusosat 18 on sovitettu karojen 22 välityksellä korkeudeltaan sää-dettävästi telineeseen. Kannattimeen 12 nojaa hydrostaattisten tukielimien 24 välityksellä alempi valssinvaippa 26 ja ylimpään kannattimeen 19 on tuettu ylempi valssin-25 vaippa 28 hydrostaattisten tukielimien 30 välityksellä.

On havaittava, että kuvion 1 kaavamaisessa esityksessä on esitetty ainoastaan viisi ylempää ja viisi alempaa tukielintä. Tosiasiassa niiden lukumäärä on paljon suurempi ja se on esim. kaksikymmentäneljä jokaista valssin-30 vaippaa varten. Mutta työpainetta ajatellen on aina tietty lukumäärä vierekkäin sijaitsevia tukielimiä kytketty rinnan, niin että - esitetyssä esimerkissä - syntyy valssaus-raon leveyttä pitkin viisi vyöhykettä, joita voidaan syöttää omilla säätösignaaleilla.

35 Kuten nelivalssisten valssaimien yhteydessä on ta vanomaista, on ylemmän ja alemman taipumasäädettävän vals- 4 70159 sin väliin sovitettu molemmat käytetyt työvalssit 32, 34 asetusosineen 36. Työvalssien molemmilla sivuilla sijaitsevat niin kutsutut tasaussylinterit 37, ts. hydrauliset sylinterit, jotka paineensyötön yhteydessä paina-5 vat molemmat työvalssit erilleen toisistaan ja siten avaavat valssausraon. Valssausraossa on esitetty vals-sausaines 38. On huomattava, että tasaussylinterit ovat valssien käytön aikana paineella syötetyt ja vaikuttavat siten tukielimiä 24, 30 vastaan, jolloin ne - kos-10 ka ne vaikuttavat työvalssien päihin - synnyttävät tai-vutusmomentteja. Se on otettava huomioon säätöominais-käyrien laatimisen yhteydessä tukielimiä ja vast*, tuki-elimien vyöhykkeittäisiä ryhmiä varten.

Kuviossa 2 nähdään keksinnön muodostava säätö-15 kaavio. Valssiteline on symbolisoitu ainoastaan työvalssien, tukivalssien vaippojen ja niiden tukielimien avulla. Jokaiseen viiteen tukielinryhmään tai lyhyesti "vyöhykkeeseen" kuuluu aina yksi paineensäädin 40, jonka ulostulo asetussignaalina tuotetaan paine, jolla kysei-20 sen vyöhykkeen tukielimiä ohjataan. Paineensäätimien rakennetta selitetään lähemmin kuvion 3 yhteydessä. Kaiken kaikkiaan suoritusesimerkissä on kymmenen paineen-säädintä 40, joihin tuodaan niiden asetusarvo äsetusar-vonjakajista 42.

25 Asetusarvon muodostuksen yhteydessä lähtevät ase- tussignaalit asemointisäätimistä 44, jotka puolestaan käyttävät asetusarvonsa muodostamiseksi asetussignaa-leja, joita valssausraon tai valssausvoiman säätimet 46 tuottavat. Tällöin voi laitteiston käyttäjä valita, tu-30 leeko säätää valssausrakoa vai valssauspainetta. Lopuksi on vielä osoitettu valssausaineksen paksuuden korjaus-laite 48.

Asetusarvon muodostuksen yhteydessä paineensääti-miä 40 varten on vielä olemassa mahdollisuus kytkeä kor-35 jaussignaaleja, jotka joko koneenhoitaja muodostaa käsin tai jotka muodostuvat yksittäisten, valssausraon perään-kytkettyjen mittauselementtien antosignaalien pohjalta.

5 70159

On otettava huomioon, että nämä korjaussignaalit vaikuttavat jokaisen vyöhykkeen ylempiin ja alempiin tukieli-miin samansuuntaisesti (siis ylhäällä painetta kohottaen ja alhaalla painetta laskien) valssinvaippojen ei-sallit-5 tujen jännitysten estämiseksi. Tämän mukaisesti on tässä esitetty ainoastaan korjausasetusanturit 50.

Kuviossa 3 on esitetty valssausraon kahden toisiaan vastapäätä sijaitsevan vyöhykkeen paineensäätimet 40. Molemmat on periaatteessa rakennettu samalla tavalla ja toi-10 mivat toisistaan riippumattomasti. Sen vuoksi riittää ainoastaan näistä toisen selittäminen.

Tukielimiin 24 ja vasti 30 tuodaan käyttöpainetta asetuselimestä 52, jolloin kysymyksessä voi olla ohjaus-venttiili, ohjattu pumppu tai muita samanarvoisia raken-15 neosia. Sen vuoksi, että tukielimet on tehty hydrostaattisiksi tukilaakereiksi, on tarkoituksenmukaista valvoa tiettyjä suureita asetuselimien jälkeen. On ymmärrettävää, että tiettyjen turvallisuusrajojen ylittämisen yhteydessä voi esiintyä pakkoirtikytkentä.

20 Hydrostaattiset tukilaakerit tarvitsevat tietyn pienimmän läpäisymäärän hydraulista öljyä pyörivän vals-sinvaipan voitelun varmistamiseksi. Sitä varten voidaan käyttää (kallista) läpivirtauksen valvontalaitetta 54, koska vieläpä riittävän korkean paineen esiintyessä joh-25 don tukkeutumisen vuoksi läpäisymäärä voi kuitenkin olla liian pieni. Paineenvalvontalaite 56 suojaa mekaaniselta ylikuormitukselta liian korkean paineen yhteydessä. Ohjattu päästöventtiili 58 mahdollistaa järjestelmän tekemisen paineettomaksi asetuselimen jälkeen. Lopuksi 30 laitteessa on vielä varoventtiili 60.

Paineen oloarvo asetuselimen 52 jälkeen todetaan painemittarin 62 avulla ja ulostulosignaali - suoritus-esimerkissä paineeseen verrannollinen sähköjännite - syötetään signaalinsovitusmuuttajaan 64 normitettujen tulo-35 suureiden saamiseksi varsinaista säädintä varten. Sen ulostulosignaalia verrataan komparaattorissa 66 vastaavaan asetusarvoon ja mahdollinen ero pääsee PID-säätimen 6 70159 (Proportional Integral Derivative, verrannollinen, integroiva ja derivoiva säätö) 68 sisääntuloon. Säätimeen voidaan tällöin kytkeä paksuudenmittauskojeen korjaus-signaalit ja/tai koneenhoitajan säätämät korjaussignaa-5 lit. Säätimen ulostulosignaali vahvistetaan vahvistimessa 70 ja se pääsee asetuselimeen 52.

Tässä yhteydessä on huomattava, että olisi täysin ajateltavissa toisen valssinvaipan, esim. alemman stabiloiminen ainoastaan sen sijainnin suhteen ja antaa pai-10 neensäädön muuten vaikuttaa ainoastaan toisen valssinvaipan tukielimiin. Mutta molempien valssien paineen-säädöllä on se etu, että valssausraon tiettyä säätöä varten tarvittava hydrauliöljymäärä jakautuu molemmille toisiaan vastapäätä sijaitseville vyöhykkeille ja sen 15 vuoksi hydrauliset asennukset voidaan läpäisymääriä ajatellen mitoittaa vastaavasti pienemmiksi. Koska saavutettavissa oleva läpäisymäärä vaikuttaa muutenkin määräävästä säädön aikaolosuhteisiin, on parannus tässä suorastaan toivottu. Muutenkin täytyy yleensä säätää molem-20 pien vaissinvaippojen asemat tai ainakin tämän mahdollisuuden tulee olla olemassa perusasennuksen yhteydessä.

Kuviossa 3 nähdään vielä paine-eron valvontalaite 72, johon molempien säätöpiirien olopaineet vaikuttavat. Koska nimittäin yksittäisten vyöhykkeiden säätöpiirit 25 toimivat toisistaan riippumattomasti, voidaan sallia ainoastaan tietty paine-eron maksimiarvo ylä- ja alapuolella jokaisessa yksittäisessä vyöhykkeessä valssinvaippo-jen jännittymisen estämiseksi.

Kuviossa 2 ainoastaan ylimalkaisesti esitetty ase-30 tusarvon jakautuma on esitetty yksityiskohtaisesti kuviossa 4 - ainoastaan yhden vyöhykkeen osalta. Jokaista paineensäädintä 40 varten tarvitaan oma asetusarvo, joka muodostetaan valssinvaippojen aseman mittausarvoista vastaavaan kannattimeen verrattuna tai muuhun liikkumatto-35 maan pisteeseen verrattuna. Valssinvaipan aseman oloarvo saadaan sen molemmista päistä. Jos molemmat oloarvot ovat samat, sijaitsee valssinvaippa vaakasuunnassa ja vastaavat 7 70159 paineenkorjaukset asetusarvon poikkeaman yhteydessä vaikuttavat samansuuntaisesti säätimiin 40. Mikäli kuitenkin oloarvot eroavat toisistaan, merkitsee tämä valssinvai-pan vinoa asentoa ja sen mukaisesti suoritetaan ainoas-5 taan yhden vaissinpuoliskon yhteydessä paineenkorjaus toisessa, toisen vaissinpuoliskon yhteydessä paineenkor-jaus toisessa suunnassa.

Viiden vyöhykkeen yhteydessä, kuten suoritusesi-merkissä, saa siten keskivyöhykkeen säädin 40 ainoastaan 10 "tasatahtiosuuden", muut säätimet mahdollisen oloarvo- eron painotetun osuuden plus tasatahtiosuuden. Tämä painotus on symbolisoitu toiminta-anturin 74 avulla. Sen perään kytketään summauselimeen 76 mahdollisesti esiintyvä korjaussignaali.

15 Tiettyjen käyttöolosuhteiden vallitessa - käyn nistys, koekäyttö - säädetään sekä alemman että myös ylemmän valssinvaipan asemointi niiden omista asetusar-voista lähtien. Valssausvoiman tai valssausraon ohjatussa käytössä sitä vastoin käytetään ainoastaan vain 20 alemman valssinvaipan olosignaalit molempien vaippojen asemoinnin säätämiseksi, tosin raon- tai voimansäätö-piirin asetussignaaleilla muunnettuna, jotka on liitetty johtoon 78. (Suljetun säätöpiirin osalta on toiminnallisesti samantekevää, kytketäänkö päällekkäin kerros-25 tetun säätöpiirin asetussignaali allekerrostettuun säätöpiiriin asetusarvona vai häiriösuureena kuten tässä tapauksessa. )

Asemoinninasetussignaalin - johtoon 80 syötetyn -aikaansaaminen on esitetty kuviossa 5. Molemmissa vals-30 sinpäissä olevat asemointianturit 82 laukaisevat hälytyksen ylitettäessä ennalta määrätyt raja-arvot, kun nimittäin hydrostaattisten tukielimien isku uhkaa tulla ylitetyksi tai on olemassa vaara, että valssinvaippa raapaisee sen kannatinta. Qlosignaalikcmparaattori 84 laukai-35 see samantapaisista syistä hälytyksen valssinvaipan ei- hyväksyttävissä olevan kaltevuustilan yhteydessä. Sovitus- 8 70159 elimien 86 ja PD-elimien (PD = Proportional Derivative) 88 kautta pääsevät oloarvot kanparaattoreihin 90, joiden toisissa sisääntuloissa ovat asetusarvot. Tuloksena olevan asetussignaalin muodostaa PI-säädin (PI = Proportional 5 Integral). Tämä pätee alemman valssinvaipan osalta. Ylemmän yhteydessä käytetään ainoastaan P-elintä ja PI-säädin-tä, joten säätimet eivät toimi vastakkaisesti suljetun, tyhjän valssausraon yhteydessä.

Kuviossa 6 on esitetty valssausvoiman tai valssaus-10 raon säätöä varten tarvittavat elementit yhteenkoottuina.

Kohdassa 100 määrätään raon asetusarvo, muuttajassa 102 se muutetaan sopivaan muotoon ja komparaattorissa 104 sitä verrataan asemoinninmittauksesta saatuun, muuttajalla 106 sopivaan muotoon saatettuun ja toiminta-an-15 turissa 108 raon oloarvoksi muunnettuun oloarvoon, joka PDT-elimen (aikaelimen käsittävä differentioiva vahvistin) 110 välityksellä on syötetty komparaattoriin. Säätö-vahvistimen 114 jälkeen sijaitsevan vaihtokytkimen 112 raonsäätö/voimansäätö kautta kulkee asetussignaali en-20 simmäisen maksimirajoituselimen 116 ja toisen minimirajoi-tuselimen 118 sekä integraattorin 120 läpi, kunnes se syötetään asetusarvona asetusarvon jaksoon (katso yllä).

Mainittujen rakenneosien toiminta on sinänsä tunnettu. Maininnan arvoisia ovat kuitenkin molemmat rajoit-25 timet, joiden tulee estää epätarkoituksenmukaisten raon-suuruuksien olemassaolo; jos esim. koneenhoitaja määrää kohdassa 100 raon leveyden, joka on suurempi kuin valssattavan metallin sisäänmenopaksuus, vaikuttaa minimirajoi-tin; jos päinvastoin annetaan niin kapea rako, että tulok-30 sena olevat voimat vahingoittaisivat laitteistoa, vaikuttaa maksimirajoitin. Näiden molempien elimien raja-arvot voidaan syöttää kohdista 112 ja 124. Molemmat rajoittimet ovat käytössä sekä raonsäädön että myös voimansäädön yhteydessä .

35 Voiman mittaamiseksi on valssien molemmissa päissä voimanmittausrasiat 126 esim. työvalssien asetusosissa.

9 70159

Sovite-elimen 128 ja PDT-elimen 130 kautta pääsee olo-signaali komparaattoriin 132, jossa sitä verrataan kohdassa 134 esivalittavaan voiman asetusarvoon. P-sääti-men 136 ja vaihtokytkimen 112 kautta syötetään asetus-5 arvonjakautuman asetussignaali paineensäätimiin. Voi- manvalvontalaite 138 antaa hälytyksen voimien luvattoman korkeiden oloarvojen yhteydessä. On selvää, että rajoit-timien 116 ja 118 toimintaa varten täytyy valssien voiman mittauksen olla jatkuvasti käynnissä myös kun raon-10 leveyttä säädetään. Niiden kytkentä asetuselimiin 122, 124 käy ilmi piirustuskuviosta.

Käytössä siis, kun toinen rajoittimista 116, 118 laukeaa, tapahtuu automaattisesti valssausvoiman säädön vaihtokytkentä, jolloin pyritään paineensäätimien asetus-15 arvojen sysäyksittäiseen siirtymään. Ymmärretään, että tuloksena olevien asetusarvojen täytyy aina olla paineen-säädön työalueella, siis muussa tapauksessa täytyy ainakin hälytyksen laueta.

Kuvio 7 esittää korjaussignaalin muodostusta mi-20 tatusta valssausaineksen paksuudesta. Kaupan oleva pak-suudenmittauskoje 140 tuottaa ensimmäisen oloarvon, joka monistimessa 140 yhdistetään (johdolla 144) nauhannopeu-den oloarvon kanssa ja luovutetaan integraattoriin. Katkaisin 148 sallii paksuuden korjauksen kytkennän ainoas-25 taan valssausraon säädön yhteydessä. Lisäksi se joutuu irtiasentoon, kun rajoittimet 116, 118 laukeavat.

Claims (26)

1. Järjestely metallin valssaamiseksi tarkoitetun neli-valssisen valssaimen säätämiseksi, jossa valssaimessa on työ- 5 valssit (32,34), joista kukin on tuettu taipumansäätövalssil-la (14,20), jossa on puristussuunnassa liikkuva vaippa (26,28), joka on hydrostaattisten tukielimien (24,30) avulla tuettu paikallaan pysyvälle kannattimelle (12,19), säätölaitteet (40,44,46,48), joissa on itsenäisesti vaikutettavissa olevat 10 säätöpiirit yksittäisten tai ryhmiin koottujen hydrostaattisten tukielimien paineväliaineen painetta, valssinvaippojen asentojen valssausvoimaa tai valssausrakoa sekä valssattavan aineen (38) paksuutta varten, tunnettu siitä, että valssinvaippojen (26,28) asentojen säätöpiirit (44) on asetet-15 tu vaikuttamaan hydrostaattisten tukielimien (24,30) paine- väliaineen paineiden säätöpiirin (40) yli niin, että valssinvaippojen asentojen säätöpiirien asetuslähtösuureet on kytketty paineiden säätöpiireihin asetusarvona tai häiriösuureena, ja että valssausvoiman tai valssausraon säätöpiiri (46) on 20 asetettu vaikuttamaan asentojen säätöpiirien yli niin, että valssausvoiman tai valssausraon säätöpiirin asetuslähtösuureet on kytketty asentojen säätöpiiriin asetusarvona tai häiriösuureena .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, t u n -25 n e t t u siitä, että valssausvoiman tai valssausraon säätöpiirin (46) yli on asetettu vaikuttamaan valssattavan aineen (38) paksuuden säätöpiiri (48) niin, että valssattavan aineen paksuuden säätöpiirin asetuslähtösuure on kytketty valssaus-voiman tai valssausraon säätöpiiriin asetusarvona tai häiriö- 30 suureena.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että alemman tai ylemmän valssinvai-pan (26,28) keskenään vastakkain olevien tukielimien (24,30) paineväliaineen paineiden asetus- tai oloarvot ovat erotus- 35 valvojan (72) sisääntuloissa, jonka erotusvalvojan ulostulosta saadaan suurimman sallitun erotuksen ylittyessä varoitussignaali. 11 70159

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että työvalssit (32,34) voidaan etäännyttää toisistaan hydraulisten tasaussylintereiden (37) avulla ja tasaussylinterit on kytketty toimintaan valssien käytön 5 aikana.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että asetuseliminä (52) paineen säätämiseksi on ohjattavia venttiilejä.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen järjestely, 10 tunnettu siitä, että asetuseliminä (52) paineen säätämiseksi on ohjattavia pumppuja.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen järjestely, tunnettu yksittäisten asetus-elimien (52) peräänkyt-ketystä ylipaineenvalvontalaitteesta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen järjestely, tun nettu siitä , että ylipaineenvalvontalaitteeseen (56) kuuluu varoventtiili (60) .

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen järjestely, tunnettu yksittäisten asetus-elimien (52) peräänkyt- 20 ketystä läpivirtauksen valvontalaitteesta (54) tukielimien (24.30) voitelemiseksi vaadittavan pienimmän läpäisymäärän ylläpitämiseksi.

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että alemman ja ylemmän 25 valssinvaipan (26,28) toisiaan vastapäätä olevien tukielimien (24.30) paineensäädön asetusarvot sijaitsevat asetusarvojen eron valvontalaitteen (72) sisääntuloissa, jonka valvontalaitteen ulostulosta on suurimman sallitun eron ylittämisen yhteydessä saatavissa hälytyssignaali.

10 701 59

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jär jestely, tunnettu siitä, että ainakin toisen valssinvaipan (26,28) asemointioloarvot muodostetaan valssinvaipan päiden sijainnista kannattimeen (12,19) verrattuna.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen järjestely, t u n - 35. e t t u siitä, että asemointioloarvot muodostetaan arvioinnin avulla molempien valssinvaippojen (26,28) päiden sijainnin poikkeaman summasta ja erosta. 70159

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että valssausraon säädön yhteydessä säädetään ylemmän (28) ja alemman (26) valssinvaipan sijainnit kulloinkin omilla asetusarvoilla.

14. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että valssausvoiman säädön yhteydessä säädetään ylemmän (28) ja alemman (26) valssinvaipan sijainnit asetusarvoilla, jotka on muodostettu ainoastaan alemman taipuman.säädettävän valssin (14) valssinvaipan päätytilojen 10 avulla.

15. Patenttivaatimusten 3, 11 ja 12 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että asemoinninasetussignaalit ovat kytkettävissä painotetusti yksittäisten ryhmien paineensääti-miin (40) siten, että painotus riippuu kyseisen ryhmän ti- 15 lasta molempien valssinpäiden suhteen.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 11-15 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että asemointiantureihin (82) kuuluu valssinvaipan päissä liikkeenvalvontalaitteet (84,86,90), jotka pitävät valssinvaippojen korkeustilan tukielementtien 20 (24,30) säätöalueen sisäpuolella.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 11-16 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että alemman valssinvaipan asemoinnin säätöpiiri sisältää Pl-säätimen.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen järjestely, t u n -25 n e t t u siitä, että alemman valssinvaipan (26) asemoinnin säätöpiiri (44) sisältää PD-elimen (88).

19. Patenttivaatimuksen 13 ja 17 ja 13 ja 18 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että ylemmän valssinvaipan (28) säätöpiiri sisältää P-säätimen (114,136).

20. Yhden tai useamman edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestely, tunnettu siitä, että valssaus-voiman säätämiseksi paineenmittausrasioita (126) käytetään oloarvoantureina.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen järjestely, t u n -35 n e t t u siitä, että valssausvoiman oloarvosta ja määrätyistä raja-arvoista muodostetaan valssausvoiman maksimi- 13 70159 ja minimiarvot, jotka valssausvoiman raja-arvoina vaikuttavat myös valssausraon säädön yhteydessä.

22. Patenttivaatimuksen 21 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että valssausvoiman maksimiarvo on sovitettu 5 laitteiston mekaanisen kuormitettavuuden mukaiseksi.

23. Patenttivaatimuksen 21 tai 22 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että valssausvoiman minimiarvo on asetettu valssausaineksen (38) sisääntulopaksuuden ja säädettävän raonleveyden väliselle nollan yläpuolella olevalle erolle.

24. Jonkin patenttivaatimuksen 20-23 mukainen järjeste ly, tunnettu siitä, että valssausvoimansäädin käsittää I-säätimen (120).

25. Patenttivaatimuksen 24 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että valssausvoiman oloarvo tuodaan sääti- 15 meen PD-elimen (88) kautta.

26. Jonkin patenttivaatimuksen 2-25 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että nauhanpaksuuden asetusarvon muodostamiseksi käytetään valssausaineksen (38) nauhannopeutta. 70159 14