FI70099B

FI70099B - Kombination av kollektor och spaenningsskena

Info

Publication number: FI70099B
Application number: FI793404A
Authority: FI
Inventors: Hendrik Johan Rutgers
Original assignee: Philips Nv
Priority date: 1978-11-03
Filing date: 1979-10-31
Publication date: 1986-01-31
Also published as: FI793404A; GB2039422B; GB2039422A; US4289365A; DE2943503A1; IT1124892B; IT7926989A0; FR2440635B1; BE879791A; NL7810941A; FI70099C; FR2440635A1

Description

FBI KUULUTUSJULKAISU 0()099 PI (11) UTLÄGGNIN GSSKRIFT U7 ^ (45) P-toutti .i.y;jtty ,&έΓ^Ι v Patent me Melat 1C 30 1006 v (51) Kv.lk.4/lnt.CI.* H 01 R 25/1¾. H 02 G 5/0¾ SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 793^0¾ (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 31 .10.79 (FI) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 31 -10.79 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 0¾. 05.80

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm.—

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 31 -01 .86 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 03.11.78 Hoi 1 ant i -Hoi 1 and (NL) 781 09^+1 (71) N.V. Philips1 G1oei1ampenfabrieken, Eindhoven, Hoi 1anti-Hoi 1 and(NL) (72) Hendrik Johan Rutgers, Eindhoven, Hoilanti-Holland(NL) (7¾) Oy Koister Ab (5¾) Kollektorin ja jännitekiskon yhdistelmä - Kombination av kollektor och spänningsskena

Keksintö koskee kollektorin ja jännitekiskon yhdistelmää, jonka kollektoriin voidaan kytkeä virtaa käyttävä laite, esim. valaistuslaite ja jonka jännitekiskossa on ainakin kaksi toisiinsa nähden eristettyä virtajohdinta, kollektorissa on lisäksi ainakin kaksi sähkökosketusnastaa johtimien kytkemiseksi sekä ensimmäinen osa ja toinen osa, joka on siirrettävissä ensimmäiseen osaan nähden, osien ollessa kytkettynä ensimmäiseen keskinäiseen asentoonsa ainakin yhdellä jousella ja kollektorin ollessa kytketty jänni-tekiskoon, jolloin jousivoima saa aikaan myös kosketuspaineen kos-ketusnastojen ja virtajohtimien välillä, ja jännitekisko sulkee sisäänsä tilan, johon päästään jännitekiskon pituussuunnassa olevan ja kahden laipan rajoittaman aukon kautta, kollektori taas käsittää sähköeristetyt tuet, jotka on järjestetty siten, että kollektorin ollessa yhdistetty jännitekiskoon ne sijaitsevat molempien laippojen vasakkaisten reunojen välissä ja sulkevat tiiviisti laippojen molemmat vastakkaiset reunat ainakin kahdesta eri kohdasta.

2 70099 Tällainen yhdistelmä esitetään esim. hollantilaisessa patenttihakemuksessa n:o 7,113,699. Tämän tunnetun yhdistelmän etuna on, että se voimamomentti, jonka virtaa käyttävä ja kollekto-riin yhdistetty laite pystyy saamaan aikaan, kohdistuu vain kol-lektorin ensimmäiseen osaan eikä vaikuta kosketusnastojen ja vir-ranjohtimien väliseen kosketuspuristukseen, joka on saatu aikaan jousella. Lisäksi kollektorin ollessa kytkettynä se ei pääse pyörimään akselissa, joka on kohtisuora jännitekiskoon nähden.

Tämän jo ennestään tunnetun yhdistelmän epäkohtana voidaan taas mainita, että kytkettäessä kollektorin jännitekiskoon koske-tusnastat voivat koskettaa virranjohtimiin, ennen kuin kollektori on ehtinyt määrättyyn lopulliseen asentoonsa jännitekiskoon nähden.

Tämän epäkohdan poistamiseksi keksintö edellyttää ensimmäisessä kappaleessa mainittua yhdistelmää, jolle on tunnusomaista, että sen jälkeen, kun kollektori on kytketty jännitekiskoon, tuet tukeutuvat kollektorin ensimmäisessä keskinäisessä asennossa jän-nitekiskon laippoihin ja että kollektorin ensimmäinen osa käsittää kantaosan, joka voidaan työntää jousen voimaa vasten jännitekiskon rajaamaan tilaan, joka asettaminen aiheuttaa sen, että kollektorin toinen osa liikkuu ensimmäiseen osaan nähden ensimmäisestä keskinäisestä asennosta toiseen keskinäiseen asentoon, ja että kanta-osan ollessa työnnetty paikalleen ja kollektorin kiertyessä kiskoon nähden kantaosa kiinnittyy ja lukittuu laippojen taakse, ensimmäisen ja toien osan pysyessä toisessa keskinäisessä asennossaan, kunnes kiertymisasento on sellainen, että tuet pääsevät siirtymään laippojen vastakkaisten reunojen väliseen tilaan jousen palautusvoiman vaikutuksesta, minkä jälkeen ensimmäinen ja toinen osa siirtyvät ensimmäseen keskinäiseen asentoonsa kosketus-nastojen joutuessa yhdistetyksi virtajohtimiin jousivoiman vaikutuksesta.

Tämän yhdistelmän etuna on, että kosketusnastojen ja vir-ranjohtimien välinen kosketus pääsee syntymään vasta sitten, kun lopullinen kytkentäasento on saavutettu. Toisena etuna on, että tukilohkot toimivat myös kollektorin ja jännitekiskon asemointi-osina.

Keksintöä selostetaan nyt lähemmin viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa

II

3 70099 kuvio 1 on perspektiivi keksintöön kuuluvasta jännitekis-kosta ja kollektorista, kuvio 2 esittää kollektoria osina, kuvio 3 on poikkileikkaus jännitekiskosta ja pystykuva kollektorista, johon on liitetty valaistuslaite; jännitekiskoon tapahtuvan kytkennän alkuasento, kuvio 4 havainnollistaa valaistuslaitteen käsittävän kol-lektorin jännitekiskoon tapahtuvan kytkennän jatkovaihetta, ja kuvio 5 on poikkileikkaus jännitekiskosta ja pystykuva valaistuslaitteen käsittävästä kollektorista kytkentäasennossa.

Kuviossa 1 A-kirjain tarkoittaa jännitekiskoa, jossa osa 1 on alumiinirunko. Sen laipat 2 rajaavat aukon 3, joka kiskon pituussuuntainen. Aukon 3 kautta päästää sisätilaan le. Jännitekis-kon maadoitusta varten toiseen laippaan on järjestetty johdin 4.

Muovipidin 5 on puristettu alumiinirungon toista sivua vasten lukitusripojen la avulla. Pidikkeessä 5 on kolme toisiinsa nähden eristettyä virranjohdinta 6a, 6b ja 6c, joiden keskinäinen etäisyys on yhtä suuri. Keskimmäinen virranjohdin 6b on muovipi-dikkeen 5 symmetriatasossa.

Jännitekisko voidaan kiinnittää esim. seinään tai kattoon alumiinikoteloon 1 tehdyn aukon Ib avulla.

B-kirjain tarkoittaa kollektoria. Viitenumero 10 merkitsee tällöin sen ensimmäistä osaa. Ensimmäisessä osassa 10 on pohja 11, jossa on kummallakin puolella ulossuuntautuvat kehät 11a. Pohjassa 11 on syvennys 12, jonka läpi kosketusnastat 15 suuntautuvat ulos. Lisäksi pohjassa 11 on kaksi diametraalisesti vastakkaista koske-tuskärkeä 4a, joista toinen liittyy toiminnallisesti jännitekis-kon johtimeen 4 kollektorin ollessa kytkettynä.

Yhdessä tukilohkojen 16, jotka käsittävät tukipinnan 16a, ja kiinnitysosien 17 kanssa kosketustapit 15 muodostavat osan kollektorin toisesta osasta 18 (kuva 2). Kuvion 1 esittämässä tilanteessa toinen osa 18 on ensimmäisessä asennossa ensimmäiseen osaan 10 nähden.

Kollektorin ensimmäisessä osassa 10 on lieriöosa 20, johon virtaa käyttävä laite, esim. valaisin, voidaan yhdistää. Kansi 21 on liitetty ensimmäiseen osaan ruuvilla 23.

Kuviosta 2, joka esittää kollektorin B rakennetta, voidaan todeta, että kannessa 21 on kaksi tukipistettä 24, joihin jousien 4 70099 25 toinen pää kiinnittyy. Jousien toiset päät puristuvat sen sijaan kollektorin toisen osan 18 napoihin 26. Koska kansi 21 on kiinnitetty ensimmäiseen osaan 10 ruuvilla 23, toinen osa 18 pääsee liikkumaan ensimmäiseen osaan nähden jousien ohjaamana.

Kuvioissa 3-5 selostetaan kollektorin B kytkemistä kiskoon A. Kuviossa 3 kollektori on sijoitttu kiskoon alkuasentoonsa, jossa tukilohkojen 16 tukipinnat 16a tukeutuvat jännitekiskon laippoihin 2. Kollektorin toinen osa 18 on tällöin ensimmäisessä asennossa ensimmäiseen osaan 10 nähden. Valaisin 29 on yhdistetty kollektorin ensimmäiseen osaan 10.

Siirtämällä kollektorin ensimmäistä osaa 10 nuolen 30 suuntaan kollektorin toinen osa 18 siirtyy toiseen asentoonsa ensimmäiseen osaa 10 nähden. Tämä esitetään kuviossa 4. Tällöin pohja 11 suuntautuu aukosta 3 tilaan le.

Tämän jälkeen kollektori B siirretään lopulliseen asentoonsa - kytkentäasentoon - kääntämällä sitä n. 90° akselissa 40. Kyt-kentäasento nähdään kuviossa 5. Tässä asennossa kollektorin toinen osa 18 on jälleen ensimmäisessä asennossa ensimmäiseen osaan 10 nähden, koska lohkot 16 menevät nyt tilaan le jousien 25 vaikutuksesta. Kosketusnastat 15 koskettavat kahteen virranjohtimeen 6b ja 6c, kun taas tukilohkot 16 ovat melkein kokonaan suljetussa tilassa le ja kiinni laippojen 2 toisessa vastapäisessä reunassa. Tästä johtuen kollektori B ei pääse pyörimään akselin 40 ympäri. Pohjan 11 esiintyöntyvät kehät 11a liittyvät toiminnallisesti laippoihin 2 siten, että kollektori ei pääse siirtymään kohtisuorassa suunnassa jännitekiskoon nähden.

Kollektorin B irtikytkemiseksi toinen osa 18 siirretään ensin jousien avulla ensimmäiseen osaan 10 nähden toiseen asentoon kiinnitysosia apuna käyttäen. Kollektori voidaan sen jälkeen kääntää alkuasentoonsa akslein 40 ympäri, minkä jälkeen toinen osa 18 siirtyy jousivoiman vaikutuksesta ensimmäiseen asentoon ensimmäiseen osaan 10 nähden, kun kollektori irrotetaan kiskosta.

n 5 70099

Kollektorin B toisen kosketusnastan epäsymmetrisestä sijainnista johtuen kollektori voidaan kytkeä myös sellaisessa asennossa, joka on käännetty 180° jännitekiskoon nähden kohtisuoran akselin ympäri. Tästä on se etu, että kollektori voidaan kytkeä yhden kosketusnastansa 15 avulla jompaan kumpaan johtimeen 6a ja 6c, jotka voidaan puolestaan kytkeä toisistaan riippumatta, johtimen 6b muodostaessa tällöin yhteisen paluuvirtajohdon.

Vaikkakin tässä on selostettu sellaista kollektoriraken-netta, joka voidaan yhdistää jännitekiskoon, jossa on kolme toisistaan eristettyä johdinta, on selvää, että keksinnön mukaista kollektoria voidaan käyttää myös jännitekiskossa, jossa on vain kaksi tai enemmän kuin kolme toisistaan eristettyä johdinta.

Lopuksi voidaan todeta, että tässä esityksessä on valaistuslaite 29 yhdistetty kollektoriin. Kollektoriin voidaan luonnollisesti yhdistää myös muita virtaa käyttäviä laitteita joko suoraan tai sähköjohdon avulla.

Claims

6 70099 Patenttivaatimus : Kollektorin ja jännitekiskon yhdistelmä, jonka kollekto-riin (B) voidaan kytkeä virtaa käyttävä laite, esim. valaistuslaite ja jonka jännitekiskossa (A) on ainakin kaksi toisiinsa nähden eristettyä virtajohdinta (6a, 6b), kollektorissa on lisäksi ainakin kaksi sähkökosketusnastaa (15) johtimien kytkemiseksi sekä ensimmäinen osa (10) ja toinen osa (18), joka on siirrettävissä ensimmäiseen osaan nähden, osien ollessa kytkettynä ensimmäiseen keskinäiseen asentoonsa ainakin yhdellä jousella (25) ja kollektorin (B) ollessa kytketty jännitekiskoon (A), jolloin jousivoima saa aikaan myös kosketuspaineen kosketusnastojen (15) ja virtajohtimien (6a, 6b) välillä, ja jännitekisko (A) sulkee sisäänsä tilan, johon päästään jännitekiskon pituussuunnassa olevan ja kahden laipan (2) rajoittaman aukon (3) kautta, kollektori (B) taas käsittää sähköeristetyt tuet (16), jotka on järjestetty siten, että kollektorin (B) ollessa yhdistetty jännitekiskoon (A) ne sijaitsevat molempien laippojen (2) vastakkaisten reunojen välissä ja sulkevat tiiviisti laippojen molemmat vastakkaiset reunat ainakin kahdesta eri kohdasta, tunnettu siitä, että sen jälkeen, kun kollektori (B) on kytketty jännitekiskoon (A), tuet (16) tukeutuvat kollektorin ensimmäisessä keskinäisessä asennossa jännitekiskon (A) laippoihin (2) ja että kollektorin (B) ensimmäinen osa (10) käsittää kantaosan (11), joka voidaan työntää jousen (25) voimaa vasten jännitekiskon (A) rajaamaan tilaan, joka asettaminen aiheuttaa sen, että kollektorin (B) toinen osa (18) liikkuu ensimmäiseen osaan (10) nähden ensimmäisestä keskinäisestä asennosta toiseen keskinäiseen asentoon, ja että kantaosan (11) ollessa työnnetty paikalleen ja kollektorin (B) kiertyessä kiskoon (A) nähden kantaosa (11) kiinnittyy ja lukittuu laippojen (2) taakse, ensimmäisen (10) ja toisen (18) osan pysyessä toisessa keskinäisessä asennossaan, kunnes kiertymisasento on sellainen, että tuet (16) pääsevät siirtymään laippojen (2) vastakkaisten reunojen väliseen tilaan jousen (25) palautusvoiman vaikutuksesta, minkä jälkeen ensimmäinen (10) ja toinen (18) osa siirtyvät ensimmäiseen keskinäiseen asentoonsa kosketusnastojen (15) joutuessa yhdistetyksi virtajohtimiin (6a, 6b) jousivoiman vaikutuksesta. Il 70099 Kombination av en kollektor (B), lämplig för koppling av en strömförbrukande anordning, t.ex. en belysningsanordning, och en spänningsskena (A) med ätminstone tvä inbördes isolerade ström-ledare (6a, 6b), kollektorn är ytterligare försedd med ätminstone tvä elektriska kontaktstift (15) för kontaktande av ledarna samt en första del (10) och en andra del (18) som är flyttbar i förhällande tili den första delen, varvid delarna kopplats tili en första inbördes ställning med ätminstone en fjäder (25) och kollektorn (B) är kopplad tili spänningsskenan (A), varvid fjäder-kraften även ästadkommer kontakttrycket mellan kontaktstiften (15) och strömledarna (6a, 6b), och spänningsskenan (A) innesluter ett utrymme som är tillgängligt via en öppning (3) som är belägen i spänningsskenans längsriktning och begränsas av tvä flänsar (2), kollektorn (B) äter inkluderar elektriskt isolerade stöd (16), vilka anordnats pä sädant sätt, att dä kollektorn är kopplad tili spänningsskenan (A) ligger stöden mellan motsatta kanterna av de bäda flänsarna (2) och sluter tätt vardera motsatta kanterna av flänsarna pä ätminstone tvä olika ställen, kännetecknad därav, att efter det att kollektorn (B) kopplats tili spänningsskenan (A) stöder stöden (16) sig i den första inbördes ställ-ningen mot flänsarna (2) pä spänningsskenan (A) och att den första delen (10) av kollektorn (B) omfattar en basdel (11), vilken kan skjutas mot fjäderkraften in i utrymmet som omges av spänningsskenan (A), vilket insättande förorsakar det, att den andra delen (18) av kollektorn (B) rör sig i förhällande tili den första delen (10) frän en första inbördes ställning tili en andra inbördes ställning, och att dä basdelen (11) insatts och under rotation av kollektorn (B) i förhällande tili skenan (A), kommer basdelen (11) tili ingrepp med och fastläses bakom flänsarna (2), varvid den första och den andra delen hälls i sin andra inbördes ställning tills en rotationsställning uppnäs, där stöden (16) förmär in-tränga i utrymmet mellan de motsatta kanterna av flänsarna (2) genom äterställningskraften hos fjädern, varefter den första (10) och den andra (18) delen förflyttas tili sin första inbördes ställning medan kontaktstiften (15) förenas med strömledarna (6a, 6b) under inverkan av fjäderkraften.