FI69848B - Fosfoniumsalt av n-fosfonometylglycin och deras anvaendning so herbicider och reglerare av vaexters tillvaext - Google Patents

Fosfoniumsalt av n-fosfonometylglycin och deras anvaendning so herbicider och reglerare av vaexters tillvaext Download PDF

Info

Publication number
FI69848B
FI69848B FI822547A FI822547A FI69848B FI 69848 B FI69848 B FI 69848B FI 822547 A FI822547 A FI 822547A FI 822547 A FI822547 A FI 822547A FI 69848 B FI69848 B FI 69848B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
phenyl
phosphonomethylglycine
och
growth
salt
Prior art date
Application number
FI822547A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI69848C (fi
FI822547A0 (fi
FI822547L (fi
Inventor
George Blackmore Large
Lawrence Lamont Buren
Original Assignee
Stauffer Chemical Co
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Family has litigation
First worldwide family litigation filed litigation Critical https://patents.darts-ip.com/?family=26969068&utm_source=google_patent&utm_medium=platform_link&utm_campaign=public_patent_search&patent=FI69848(B) "Global patent litigation dataset” by Darts-ip is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International License.
Priority claimed from US06/295,345 external-priority patent/US4341549A/en
Application filed by Stauffer Chemical Co filed Critical Stauffer Chemical Co
Publication of FI822547A0 publication Critical patent/FI822547A0/fi
Publication of FI822547L publication Critical patent/FI822547L/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI69848B publication Critical patent/FI69848B/fi
Publication of FI69848C publication Critical patent/FI69848C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07FACYCLIC, CARBOCYCLIC OR HETEROCYCLIC COMPOUNDS CONTAINING ELEMENTS OTHER THAN CARBON, HYDROGEN, HALOGEN, OXYGEN, NITROGEN, SULFUR, SELENIUM OR TELLURIUM
    • C07F9/00Compounds containing elements of Groups 5 or 15 of the Periodic Table
    • C07F9/02Phosphorus compounds
    • C07F9/28Phosphorus compounds with one or more P—C bonds
    • C07F9/54Quaternary phosphonium compounds
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A01AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01NPRESERVATION OF BODIES OF HUMANS OR ANIMALS OR PLANTS OR PARTS THEREOF; BIOCIDES, e.g. AS DISINFECTANTS, AS PESTICIDES OR AS HERBICIDES; PEST REPELLANTS OR ATTRACTANTS; PLANT GROWTH REGULATORS
    • A01N57/00Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing organic phosphorus compounds
    • A01N57/18Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing organic phosphorus compounds having phosphorus-to-carbon bonds
    • A01N57/20Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing organic phosphorus compounds having phosphorus-to-carbon bonds containing acyclic or cycloaliphatic radicals
    • AHUMAN NECESSITIES
    • A01AGRICULTURE; FORESTRY; ANIMAL HUSBANDRY; HUNTING; TRAPPING; FISHING
    • A01NPRESERVATION OF BODIES OF HUMANS OR ANIMALS OR PLANTS OR PARTS THEREOF; BIOCIDES, e.g. AS DISINFECTANTS, AS PESTICIDES OR AS HERBICIDES; PEST REPELLANTS OR ATTRACTANTS; PLANT GROWTH REGULATORS
    • A01N57/00Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing organic phosphorus compounds
    • A01N57/34Biocides, pest repellants or attractants, or plant growth regulators containing organic phosphorus compounds having phosphorus-to-halogen bonds; Phosphonium salts
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C07ORGANIC CHEMISTRY
    • C07FACYCLIC, CARBOCYCLIC OR HETEROCYCLIC COMPOUNDS CONTAINING ELEMENTS OTHER THAN CARBON, HYDROGEN, HALOGEN, OXYGEN, NITROGEN, SULFUR, SELENIUM OR TELLURIUM
    • C07F9/00Compounds containing elements of Groups 5 or 15 of the Periodic Table
    • C07F9/02Phosphorus compounds
    • C07F9/28Phosphorus compounds with one or more P—C bonds
    • C07F9/38Phosphonic acids [RP(=O)(OH)2]; Thiophosphonic acids ; [RP(=X1)(X2H)2(X1, X2 are each independently O, S or Se)]
    • C07F9/3804Phosphonic acids [RP(=O)(OH)2]; Thiophosphonic acids ; [RP(=X1)(X2H)2(X1, X2 are each independently O, S or Se)] not used, see subgroups
    • C07F9/3808Acyclic saturated acids which can have further substituents on alkyl
    • C07F9/3813N-Phosphonomethylglycine; Salts or complexes thereof

Landscapes

  • Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
  • Chemical & Material Sciences (AREA)
  • General Health & Medical Sciences (AREA)
  • Organic Chemistry (AREA)
  • Health & Medical Sciences (AREA)
  • Wood Science & Technology (AREA)
  • Dentistry (AREA)
  • Engineering & Computer Science (AREA)
  • Plant Pathology (AREA)
  • Zoology (AREA)
  • Environmental Sciences (AREA)
  • Pest Control & Pesticides (AREA)
  • Biochemistry (AREA)
  • Molecular Biology (AREA)
  • Agronomy & Crop Science (AREA)
  • Agricultural Chemicals And Associated Chemicals (AREA)

Description

69848 N-fosfonometyyliglysiinin fosfoniumsuolat ja niiden käyttö herbisideinä ja kasvien kasvunsäätöaineina. - Fosfoniumsalt av N-fosfonometylglycin och deras användning som herbicider och reglerare av växters tillväxt.
Tämän keksinnön kohteena ovat uudet kemialliset yhdisteet ja niiden käyttö herbisideinä ja kasvien kasvunsäätöaineina. Tämän keksinnön kohteena on erityisesti N-fosfonometyy1igly-siinin fosfoniumsuolat.
N-fosfonometyyliglysiini on yleisesti tunnettu kemiallinen aine, jota myydään kaupallisesti mono-isopropyyliamiinisuolana herbisidikäyttöön ja natriumsuolana sokeriruo'on kasvun säätelyyn. Näiden suolojen valmistaja on Monsato Agricultural Products Company, St. Louis, Missouri. Erilaiset muut suolat ovat myös tunnettuja, mukaanlukien substituoidut ammoniumsuo-lat, alkalimetallisuolat ja maa-alkalimetallisuolat.
N-fosfonometyyliglysiinin uuden suolaluokan on nyt havaittu olevan tehokas ennen esiintyöntymistä käytettävinä herbisideinä ja kasvien kasvunsäätöaineina. Se, saadaanko aikaan herbisidi-vaikutus tai kasvunsäätövaikutus, riippuu sadosta, johon suoloja käytetään, levitysmenetelmästä, läsnäolevien rikkaruohojen tyypistä ja määrästä ja levitysmäärästä. Maanviljelyksen ammattimiehet pystyvät rutiinitaitojensa perusteella helposti määrittämään tällaisten tekijöiden oikean yhdistelmän.
Herbisidiset vaikutukset ulottuvat rikkaruohojen tai yleensä ei-toivotun kasvuston osittaisesta torjumisesta niiden täydelliseen tuhoamiseen. Osittainen torjuminen on joskus suositeltavampaa kuin täydellinen torjuminen taloudellisuus-syistä tai samanaikaisen sadon vaurioitumisen minimoimiseksi (riippuen suojattavasta sadosta). Kasvien kasvunsäätely vaikutukset ovat jonkin verran vaihtelevampia ja näihin sisältyy lehtien poistaminen ja vegetatiivisen kasvun hidastaminen.
Lehtien poistamista voidaan käyttää lisäämään kasvin tuottavien 2 69848 osien kasvua ja helpottamaan korjuuta. Tämä on erityisen hyödyllistä pellava-, puuvilla- ja papusadoissa. Vaikkakin lehtien poistaminen tappaa lehdet, se ei vahingoita muuta kasvia eikä se siten ole herbisidinen vaikutus. Itse asiassa itse kasvin tappaminen on haitallista lehtien poistamisen kannalta, koska lehdet tällöin kiinnittyvät voimakkaammin kuolleeseen kasviin.
Vegetatiivisen kasvun hidastaminen on hyödyllistä monella tavalla. Eräissä kasveissa se pienentää normaalia latvan valta-asemaa tai poistaa sen, jolloin saadaan lyhyempi päävarsi ja haarautuneisuus sivusuunnassa kasvaa. Tuloksena on pienempiä, pensasmaisia kasveja, jotka kestävät paremmin kuivuutta ja tuhoeläimiä. Vegetatiivisen kasvun hidastaminen on myös hyödyllistä nurmiruohoilla pystykasvunopeuden pienentämiseksi, juurien kehittymisen lisäämiseksi ja tiheämmän, vahvemman nurmikon muodostamiseksi. Nurmikkoruohojen hidastaminen lisää myös nurmikoiden, golf-kenttien ja samanlaisten ruohoalueiden leikkausvälia . Siilosadoilla, perunoilla, sokeriruo 1 olla , juurikkailla, viinirypäleillä, meloneilla ja hedelmäpuilla vegetatiivisen kasvun hidastaminen lisää kasvien hiilihydraattipitoisuutta korjuuhetkellä. Kasvun hidastamisen tai tukahduttamisen sopivassa kehitysvaiheessa uskotaan pienentävän vegetatiiviselle kasvulle käytettävissä olevaa hiilihydraattimäärää ja näin lisäävän tärkkelys-ja/tai sakkaroosipitoisuutta. Hedelmäpuiden vegetatiivisen kasvun hidastaminen tuottaa lyhyempiä oksia ja täyte 1iäisemmän muodon ja usein johtaa vähäisempään pidentymiseen pystysuunnassa. Nämä tekijät osaltaan auttavat pääsemään helpommin puutarhaan ja yksinkertaistavat hedelmän keruutapahtumaa.
Oheisen keksinnön kohteena on uusi luokka N-fos fonometyy1i-glysiinisuoloja, jotka ovat käyttökelpoisia torjuttaessa ei-toivottua kasvua ja säädettäessä kasvien luonnollista kasvua tai kehittymistä. Nämä uudet suolat muodostuvat oleellisesti substituoidusta fosfoniumkationista ja glysyyli-metyylifosfonaattianionista. Nämä suolat voidaan esittää kaavalla ? 69848
Rl ®<\ f! if r4_p+_r2 N7-CH2NHCH2<XH r3 «/ jossa R1, R2, R3 ja R4 on valittu toisistaan riippumatta ryhmästä, johon kuuluvat fenyyli, bentsyyli, substituoitu bentsyyli ja substituoitu fenyyli, jolloin mainitut substituent it on toisistaan riippumatta valittu halogeenista, alemmasta alkoksista ja alemmasta alkyylistä ...123.4 edellyttäen, että ainakin yksi ryhmistä R , R , R ja R on bentsyyli, substituoitu fenyyli tai substituoitu bentsyyli.
Lisäksi näillä suoloilla on kaava R1 ®0 '0 jj
r4—p+—R2 Nvp-CH2NHCH200H
r3 k/ jossa R1, R2, R3 ja R4 on toisistaan riippumatta valittu ^1~^10 alkyylistä tai fenyylistä.
Edellä annetun kaavan sisällä pidetään eräitä suoritusmuotoja parhaimpina, nimittäin niitä, joissa R^, R2, R3 ja R4 on toisistaan riippumatta valittu ryhmästä, johon kuuluvat C -C, alkyyli, fenyyli, bentsyyli, substituoitu fenyyli, jolloin substituentti on kloori, alempi alkyyli tai alempi alkoksi ja substituoitu bentsyyli, jossa substituentti on kloori. Kaikkein parhaimpana pidetään niitä, joissa R^, R2, R3 ja R4 ovat identtisiä ja valittu ryhmästä, johon kuuluvat C^-C^ alkyyli ja fenyyli. Kuitenkin sekasubsti-tuentteja pidetään parhaimpana, kun aktiivisuus saavutetaan edellä olevan kuvauksen mukaisesti.
Alemmalla alkyylillä ja alemmalla alkoksilla tarkoitetaan näitä ryhmiä, joissa on 1 - 4 hiiliatomia suorassa, haarautuneessa tai syklisessä konfiguraatiossa, esimerkiksi metyyli, metoksietyyli, etoksi, propyyli, propoksi, butyyli, syklobu-tyyli, isobutyyli, butoksi ja vastaavat.
69848 Tämän keksinnön kohteena on edelleen ei-toiv/otun kasvuston torjuntamenetelmä, jossa tällaiselle kasvustolle esiintyon-tymisen jälkeisessä tilassa levitetään herbisidisesti tehokas määrä mainitun kaavan mukaista yhdistettä.
Tämän keksinnön kohteena on lisäksi kasvien luonnollisen kasvun tai kehityksen sääte lymene telmä, jossa näille kasveille levitetään säätelevä, ei-tappava määrä mainitun kaavan mukaista yhdistettä.
Nimitys "herbisidisesti tehokas määrä" tarkoittaa mitä tahansa tässä yhteydessä esitettyjen yhdisteiden määrää, joka tappaa kasvin tai oleellisesti estää sen kasvua. "Kasveilla" tarkoitetaan itäviä siemeniä, esiintyöntyvia taimia ja vakiintunutta kasvustoa, mukaanlukien juuret ja maanpäälliset osat.
Nimitys "luonnollinen kasvu tai kehittyminen" tarkoittaa kasvin geneettisten ominaisuuksien ja ymäristön mukaista normaalia kasvusykliä ilman keinotekoisia vaikutuksia.
Kohteena olevien yhdisteiden parhaana pidetty käyttö on pellolla kasvatetun sokeriruo1 on ja turran sakkaroosisaannon lisääminen. Nimityksellä "säätely" tarkoitetaan tässä yhteydessä kemiallisin keinoin aiheutettua mitä tahansa tilapäistä tai pysyvää modifiointia tai muuttamista kasvin normaalista kasvusyklistä tappamista lukuunottamatta.
Oheisen keksinnön mukaisesti rikkaruohoja torjutaan tehokkaimmin levittämällä yhdisteet rikkaruohoille niiden maasta esiintyöntymisen jälkeen. Satokasvien luonnollisen kasvun tai kehittymisen säätely sen sijaan saavutetaan levittämällä yhdisteet satokasveille tai mille tahansa niiden maanpäällisille osille noin 4-10 viikkoa ennen sadonkorjuuta. Jälkimmäiseen vaikutukseen käytetään kasvua säätelevä määrä ilman heribisidiä vaikutuksia. Alan ammattimiehet ymmärtävät, että tehokkaat määrät tähän tarkoitukseen vaihtelevat riippuen kyseisestä käsittelyyn valitusta materiaalista ja lisäksi myös halutusta sääte 1yvaikutuksesta, käsiteltävästä kasvilajista 69848 5 ja sen kehitysvaiheesta ja siitä, halutaanko säätelyvaikutuksen olevan pysyvä vai ohimenevä. Muita tekijöitä, jotka määräävät sopivan määrän, ovat levitystapa ja sääolosuhteet, kuten lämpötila ja sademäärä. Tuloksena oleva säätely voi johtua kemiallisen säätelyäineen vaikutuksesta joko kasvin fysiologisiin prosesseihin tai kasvin morfologiaan tai kummastakin näistä yhdessä tai peräkkäin.
Morfologisista muutoksista ovat yleensä osoituksena käsitellyn kasvin tai jonkin sen osan koon, muodon, värin tai rakenteen muutokset sekä kasvin tuottamien hedelmien tai kukkien määrän muutokset. Sen sijaan fysiologiset muutokset tapahtuvat käsitellyn kasvin sisällä eivätkä ne tavallisesti tule näkyviin. Tämän tyyppisiä muutoksia tapahtuu useimmiten kasvissa luonnollisesti esiintyvien kemikaalien, kuten hormoonien tuotossa, sijainnissa, varastoinnissa tai käytössä. Niihin liittyvät morfologiset muutokset voivat olla osoituksena tällaisista muutoksista, kuten erilaiset alan ammattimiesten tuntemat analyyttiset menetelmät. Säätelyvaikutuksia esiintyy monella erilaisella tavalla, vaihdellen yhdestä kasvilajista toiseen tai levitysmäärästä toiseen.
Tämän keksinnön mukaiset yhdisteet voidaan helposti valmistaa N-fosfonometyyliglysiinistä saattamalla tämä reagoimaan sopivasti substituoidun fosfoniumhalogenidin kanssa propy-leenioksidin läsnäollessa. Itse N-fos fonometyy1ig1ysiini voidaan valmistaa fosfonometyloimalla glysiini, saattamalla etyyliglysinaatti reagoimaan formaldehydin ja dietyylifos-finaatin kanssa tai hapettamalla N-fosfonometyyliglysiini. Tällaisia menetelmiä on kuvattu US-patentissa 3,799,758 (Franz, 26.3.1974).
Vaihtoehtoisesti tämän keksinnön mukaiset yhdisteet valmistetaan lisäämällä metanoliin ja veteen sekoittaen yksi ekvivalentti N-fosfonometyyliglysiiniä ja yksi ekvivalentti orgaanista suolaa. Sen jälkeen lisätään pieninä annoksina ekvivalenttimäärä hopeaoksidia ja reaktioseoksen sekoitamista jatketaan useita tunteja. Tuote voidaan ottaa talteen 6 69848 tavanomaisin keinoin, kuten suodattamalla, minkä jälkeen väkevöidään saatu homogeeninen liuos.
Seuraavat esimerkit ainoastaan havainnollisesti ja ei-rajoit-taen kuvaavat tämän keksinnön mukaisten yhdisteiden valmistusta ja niiden tehoa torjuttaesa ei-toivottua kasvustoa ja säädeltäessä kasvien kasvua.
ESIMERKKI 1 N-fosfonometyyliglysiinin mono-tetra-n-butyylifosfoniumsuolan valmistaminen N-fosfonometyyliglysiinin mono-isopropyyliamiinin suolasta saatiin näyte Monsanto Agricultural Products Co.-yhtiöltä,
St.Louis, Missouri, vesiliuoksena, joka sisälsi AI painoprosenttia aktiivista ainesosaa. 51,5 g (0,125 moolia) tätä liuosta laimennettiin 75 ml :11a vettä ja lisättiin 10,4 ml 12 N suolahappoa (0,125 moolia). Reaktioseosta sekoitettiin yksi tunti ja kiinteä tuote erotettiin suodattamalla.
Tuote pestiin peräkkäin vedellä, etanolilla ja asetonilla ja kuivattiin sen jälkeen uunissa. N-fosfonometyyliglysiinin saanto oli 15,8 g (75 % teoreettisesta).3,4 g (0,02 moolia) tätä yhdistettä ja 6,8 g (0,02 moolia) tetra-n-butyylifos-foniumbromidia ja 20 ml propyleenioksidia lisättiin 100 ml:aan vettä. Seosta lämmitettiin varovasti 50°C:ssa 30 minuuttia, sen jälkeen stripattiin vesi ja haihtuvat ainekset pois, jolloin saatiin 11,0 g kirkasta öljyä, jonka taitekerroin Op^ = 1,5851. Tuotteen identtisyys vahvistettiin N-fosfonometyyliglysiinin mono-tetra-n-butyylifosfonium-suolaksi hiili-13 NMR- ja IR-spektroskopian avulla.
ESIMERKKI 2 N-fosfonometyyliglysiinin mono-tetrametyylifosfoniumsuolan valmistaminen 1,4 g (0,0083 moolia) esimerkissä 1 valmistettua N-fosfono- 7 69848 metyyliglysiiniä ja 1,8 g (0,0083 moolia) teträmetyy1ifosfo-niumjodidia lisättiin 100 mitään vettä. Seos lämmitettiin 50°C:een ja sekoitettiin yksi tunti. Sen jälkeen se jäähdytettiin 15°C:een ja lisättiin 6 ml propyleenioksidia. Sekoittamista jatkettiin huoneen lämpötilassa vielä 2 tuntia. Sen jälkeen reaktioseos uutettiin 130 mlrlla dietyyli-eetteria. Tämän jälkeen vesifaasi stripattiin, jolloin saatiin 30 g tuotetta, joka liuotettiin ja stripattiin uudelleen tetrahydrofuraanilla ja eetterillä. Näin saatiin 2,3 g kiinteätä tuotetta, joka hajoaa 80°C:ssa. Identtisyys vahvistettiin N-fosfonometyyliglysiinin monotetra-metyylifos-foniumsuolaksi hiili-13 NMR-spektroskopian avulla.
ESIMERKKI 3 N-fosfonometyyliqlysiinin mono-tetrafenyylifosfoniumsuolan valmistaminen
Noudatettiin esimerkin 2 menettelyä käyttämällä 1,7 g (0,01 moolia) N-fosfonometyy1iglysiiniä, 4,66 g (0,01 moolia) tetra fenyy1ifosfoniumjodidia ja 3 ml propyleenioksidia. Saanto oli 6,2 g nestemäistä tuotetta, jonka taitekerroin n^ = 1,5768. Hiili-13 NMR-spektroskopian avulla tuote vahvistettiin N-fosfonometyyliglysiinin monotet-rafenyylifosfoniumsuolaksi.
ESIMERKKI 4 N-fosfonometyyliqlysiinin mono-tributyyli-2,4-diklooribentsyyli-fosfoniumsuolan valmistaminen
Noudatettiin esimerkin 2 menettelyä käyttämällä 2,11 g (0,0125 moolia) N-fosfonometyyliglysiiniä, 4,97 g (0,0125 moolia) tributyyli-2,4-diklooribentsyylifosfoniumkloridia ja 1,1 g propyleenikloridia. Kahden päivän kuluttua ei ollut tapahtunut mitään reaktiota. Fosfonometyyliglysiiniä oli yhä näkyvissä (liukenematta). Tyhjiössä poistettiin 8 69848 noin 20 ml vettä propyleenioksidin poistamiseksi. Saatuun liuokseen lisättiin 0,5 g (0,0125 moolia) natriumhydroksidi-pellettejä. N-fosfonometyyliglysiinin liuottamisen jälkeen liuosta refluksoitiin 1,5 tuntia. Strippauksen jälkeen liuos hierrettiin metyleenik 1 oridi/tolueeniseoksen kanssa.
Liuos stripattiin uudelleen tyhjiössä ja hierrettiin 20 ml kanssa tolueenia. Suodattamisen jälkeen saatiin valkoista kiinteää ainetta.
Saanto oli 1,6 g, sulamispiste yli 320°C. Toiueenisuodoksen strippauksen jälkeen jäännös (7,3 g) hierrettiin kolme kertaa dietyy1ieetterin kanssa joka kerta dekantoiden. Liuottimen strippauksen jälkeen saatiin jälleen jäännöstä. Saanto oli tällä kertaa 6,6 g viskoosista kirkasta öljyä.
Nämä kaksi tuotetta yhdistettiin ja haihtuvat ainekset poistettiin tyhjiössä. Saatiin 7,3 g puhdistamatonta tuotetta. Tämä liuotettiin uudelleen veteen homogeeniseksi liuokseksi. Vesiliuoksen kokonaismäärä oli 16,5 g. Liuos sisälsi 40 tuotetta ja 4,4 % natriumk1 oridia.
ESIMERKKI 5 N-fosfonometyyliglysiinin mono-bentsyylitrifenyylifosfoniumsuo-lan valmistaminen 3,9 g (0,01 moolia) bentsyy1itrifenyy1ifos foniumklor idia liuotettiin 0,4 g:aan (0,022 moolia) vettä ja metanolia; tähän liuokseen lisättiin 1,7 g (0,01 moolia) etyyli-N-fosfono-metyy1ig1ysiiniä. Tunnin aikana lisättiin pieninä annoksina hopeaoksidia (2,43 g, 0,0105 moolia). Lisäyksen jälkeen seosta sekoitettiin vielä 2 tuntia. Hopeanitra a11i1iuokse1la ei saatu mitään halogeenia esiin eikä myöskään muuta sakkaa muutamalla tipalla supernatanttinestettä. Hopeakloridi ja hopeaoksidi erotettiin suodattamalla ja suodoskakku pestiin metanolilla. Suodos stripattiin 25°C:ssa. Saatiin 5,5 g valkoista kiteistä ainetta, sp. 78 - 82°C, joka oli hygroskooppista mutta liukeni veteen tai kloroformiin. Identtisyys vahvistettiin hiili-13 NMR-spektroskopialla.
69848 9 ESIMERKKI 6 N-fosfonometyyliqlysiinin roono-etyylitrifenyylifosfoniumsuolan valmistaminen
Fosfoniumsuola ja etyylitrifenyy1ifosfoniumjodidi (4,2 g, 0,01 moolia) yhdistettiin etyyli-N-fosfonometyyliglysiinin (1,7 g, 0,01 moolia) kanssa. Lisättiin metanolia (150 ml), jollo'in fosfoniumsuola liukeni. Sen jälkeen lisättiin vettä (0,4 g, 0,022 moolia). Huoneen lämpötilassa lisättiin yhden tunnin aikana hopeaoksidia erittäin. Reaktioseosta sekoitettiin 2,5 tuntia huoneen lämpötilassa. Hopeajodidi ja ylimääräinen hopeaoksidi erotettiin suodattamalla ja suodos stripattiin. Saatiin 4,6 g tuotetta, jonka sulamispiste oli 59 - 68°C. Tuotteen identtisyys vahvistettiin NMR-, IR-spektroskopialla ja hiili-13 NMR-spektroskopialla.
ESIMERKKI 7 N-fosfonometyyliqlysiinin mono-metyy1itri-p-tolyylifosfonium-suolan valmistaminen
Esimerkissä 6 esitetyllä tavalla yhdistettiin 4,46 g (0,01 moolia) metyy1itri-p-tolyy1ifosfoniumjodidia ja 1,7 g (0,01 moolia) N-fos fonometyy1iglysiiniä, minkä jälkeen lisättiin metanolia ja vettä. 40 minuutin aikana lisättiin hopeaoksidia. Lisäyksen jälkeen reaktioseosta sekoitettiin 2 tuntia huoneen lämpötilassa. Hopeaoksidin ja hopeajodidin suodattamisen jälkeen: stripattiin saatu suodos 25°C:ssa alle 1 mm Hg paineessa. Otsikkoyhdistettä saatiin 4,8 g, sulamispiste 75-85°C. Tuote oli hygroskooppista. Analyysi vahvistettiin NMR-, hiili-13 NMR- ja IR-analyysin avulla.
ESIMERKKI 8 N-fosfonometyyliqlysiinin mono-metyylitri-(4-metoksifenyyli)-fosfoniumsuolan valmistaminen 10 69848 Käyttämällä esimerkin 6 mukaista tapaa yhdistettiin 5 g (0,01 moolia) metyy1itri-(4-metoksifenyy1i)jodidia ja 1,7 g (0,01 moolia) N-fosfonometyy1iglysiiniä . Hopeaoksidia lisättiin annoksittain 30 - 40 minuutin aikana. Sekoitettiin 20 minuuttia 20°C:ssa ja sen jälkeen hopeajodidi ja hopeaoksidi erotettiin suodattamalla. Suodos stripattiin tyhjiössä 25°C:ssa ja alle 1 mm Hg paineessa. Saatiin 5,3 g valkoista jauhetta, sp. 65 - 68°C. Tuote oli hygroskooppista. Rakenne vahvistettiin NMR-, hiili-13 NMR- ja IR-analyysin avulla.
ESIMERKKI 9 N-fosfonometyyliglysiinin mono-metyylitri-(4-kloorifenyyli)fos-foniumsuolan valmistaminen Käyttämällä esimerkin 6 tapaa yhdistettiin 5,08 g (0,01 moolia) metyylitri-(4-kloorifenyyli)jodidia ja 1,7 g (0,01 moolia) N-fosfonometyyliglysiiniä. Hopeaoksidia lisättiin annoksittain 40 minuutin aikana. Lisäyksen jälkeen reaktio-seosta sekoitettiin 2,5 tuntia huoneen lämpötilassa. Hopea-oksidi ja hopeajodidi erotettiin suodattamalla ja suodos stripattiin 25°C:ssa alle 1 mm Hg paineessa. Saatiin 5,5 g otsikkoyhdistettä, sp, 85 - 95°C. Tuote oli hygroskooppista. Rakenne vahvistettiin NMR-, hiili-13 NMR- ja IR-analyysin avulla.
69848 11
TAULUKKO A YHDISTETAULUKKO
r4_p© p2 °\f I?
H P —R2 'p-CH2NHCH200H
*3 K>y
Fysikaalinen vakio
Koe . 9 3 4 Ui sulamis" n : o R1 R2 R3_R_P*ste_ 1 ,n-C4H9 n-C4H9 n-C^ "-C4H9 1,5851
2 CH, CH, CH, CH3 80°C
> ' J hajoaa 3 fenyyli fenyyli fenyyli fenyyli 1,5668
4 n-C,Hq n-C H n-C H 2,4-diCl- 320°C
49 49 49 bentsyyli
5 fenyyli fenyyli fenyyli bentsyyli 78-82°C
6 ^2^5 fenyyli fenyyli fenyyli 59-68°C
7 4-CH^-fenyyli 4-CH^fenyyli 4-CH^-fenyyli CH^ 75-85°C
8 4-CH^O-fenyyli 4-CH^O-fenyyli 4-CHjO-fenyyli CH^ 60-68°C
9 4Cl-fenyyli 4-Cl-fenyyli 4-Cl-fenyyli CH^ 88-85°C
ESIMERKKI 10
Herbisidinen aktiivisuus Tämä esimerkki osoittaa esimerkeissä valmistettujen yhdisteiden herbisidisen aktiivisuuden.
Alumiiniset kylvölaatikot, joiden koko oli 15,2 x 22,9 x 8,9 cm, täytettiin 7,6 cm syvyydeltä savisella hiekkamaalla. Jokainen laatikko sisälsi 50 miljoonasosaa (ppm) kaupallista cis-N/(trikloorimetyyli)-tio/-4-syklohekseeni-l,2-dikarboksimidi-fungisidia (kaptaani) ja 17-17-17 lannoitetta (N-P203-K20-pro-senttimäärät painosta). Kunkin laatikon pituussuuntaan painettiin 7 riviä ja riveihin istutettiin sekä ruohojen että leveälehtisten rikkaruoholajien erilaisia siemeniä.
Käytetyt rikkaruoholajit on luetteloitu seruaavassa: 12 69848
Leveälehtiset rikkaruohot: A. Impomoea purpurea (Annual morning glory) B. Xanthium sp. (Cocklebur) C. Datura stramonium (Jimsonweed) C. l Sesbania exhalta (Sesbania) D. Abutilon theophrasti ( Melvetleaf) E. Brassica sp. (Mustard) F. Solanum sp. (Nightshade) F.l Convol vulus ar yens is (Field broadweed) F. 2 Cassia obtusifolra (Sicklepod) G. Amaranthus sp. (Pigu/eed)
Ruohot : H. Cyperus esculentus (Yellow nutsedge) I. Bromus tectorum (Downybrome) J. Setaria sp. (Foxtail)
Ruohot : K. Lolium multiflorum (Annual ryegrass) L. Echinochloa crusqalli (Watergrass) M. Sorghum bicolor (Rox-orange sorghum) M. l Sorghum bicolor (Shattercane) N. Avena fatua (Wild oat)
Leveälehtiset lajit siemennettiin ensin ja ruohot A päivää myöhemmin. Kustakin lajista istutettiin riittävästi siemeniä niin, että esiintyöntymisen jälkeen saatiin 5-10 taimea riviä kohti riippuen kunkin kasvin koosta.
10 päivää ruohojen siementämisen jälkeen suihkutettiin kaikkien lajien esiintyöntyneet taimet testattavien yhdisteiden vesiliuoksilla. Liuoksista tehtiin sellaiset liuokset, että 750 1/ha suuruinen suihkutusmäärä tuotti kussakin kokeessa tarvittavan testattavan yhdisteen määrän 0,28 - 4,48 kg/ha. Rikkaruohon torjunnan määrän mittaamiseksi käsitellyissä laatikoissa käytettiin standardeina muita laatikoita, joita ei oltu lainkaan käsitelty.
13 69848 19 päivän kuluttua testilaatikoita verrattiin standardi laatikoihin ja kunkin rivin rikkaruohot arvioitiin silmämäärin torjuntaprosenttialueelle 0 - 100 %, jolloin 0 % merkitsi samaa kasvua kuin standardilaatikon samalla rivillä ja 100 % merkitsi rivin kaikkien rikkaruohojen täydellistä tuhoutumista. Kaiken tyyppiset kasvivauriot otettiin huomioon. Tulokset on esitetty taulukoissa I ja II, jotka kummatkin esittävät riippumatonta koesarjaa.
14 69848
I O VO (Π H VO
q oo co co ον σν I ΙΛΟΙΠΟΟ ZI vo r* γό σν I ιηοιηαο S οο σ> σν σν o I Ή · I o m in m αο ν-3 ί σν σν σν οι σν I οο ο ο ο ο ' ζ I σν ο ο ο ο
f »H rH rH »H
I ο ο ο ο ο ι-ο I ο ο ο ο ο I »H »H rH »—4 f—l I o m ο ο ο Η Μ' 00 ον ο I Ή I o o m in m XI m r- r-~ r- οο
|_ ·η I
UJ ->-> υο ^ ω π| β Η ον ω Ο ° ν m m ιο γ- 3\ _Ι W -*( ζο Ο I— <-< , dl mmociin ζ co θ| Γ0 LO VO 00
o uj 4-> I
0^ UJ c s I o o in o m x o 'n Cu I rn cv ov
_j u I
X 1—1 O
2Ξ | o o o o ö m f * ή K-1 S I o o <n o in ^ Q vrvorcoov X * I m o o o o O J n vo r* co o I o o o m o cq Ι r· r* r·*·* co I m o m o in < co m yo r* r* 1 05 ^
>N CU
-*-> :co _c v0csj<j-\oco
tA *—1 ζ\| ΓΑ <J
>:cdct ~ ~ ~ ~ 0 :cd J* Oh n (Λ <j
-J B ^ O
> u
0 1 .CD
4-> CD I I Ή
CO f-ί ·Η E
•H 4_> ι—ί 3 ϋ5 “D 0 >» ·Η 0 x: -»j >s c
> | 4J o CD
H O 3 H II
4-> C X) 05 O
CO 0 10 3 CO
0 ς: c u- co I— 15 69848
col CD 03 rH CO H· CO VO U· VO m w HHHVD 00 ON
ue j vo co co σν vo <a σι σ> σ> v vo® σ' en cM ro
Io o o o o o o o in o o m m in m o o CN io r~ oo en n m o> σι o cm > co σ' cm __ | m m o o o ooooo o in o o o o m S| cm vo en o o oooooo vo vo σι o o ro in
I f—C rH rH <—I iH H rH »H
Io m o o σ in o o o o o in o o o o o C- f" O O O COOOOO Ρ'Γ'ΟΟΟ CM sr
H H H r—I H H H H H
Im in o o o ooooo in o in in o o in vo en o o r^oooo in >® oio cm m·
r—t i—I f—I i—I iH Ή rH
"S | ooooo ooooo ooooo o in
Jiol ooooo ooooo en o o o o r~ co
^ “ I H H H .rH rH rH rH rH rH rH rH rH rH r-H
-u cc I in o o o o ooooo o o in m o o o e hi in vo r» oo o f" en o o o in vo r*> en o cm en
Φ I t—I H H H rH
CD
° | o o in in in o o o m o o o m m in o . m h e| e h1 m io in vo n- r- σ> «nm vo r· m
o- I
ra
JU
ξ |5l oo o in en m cm cm io co o cm en ro r- >? h·
H. CM in Ό Γ' eo M1 IO Is CO O CM n in r» » s* VO
•0-0 rH
o o o -C , i_ o I in in 3 'J> Il I I I I I I I | I liiti ro in LJ C-ι * LO <0 ·* -X I o o in in o ooooo o o in o o g m o ^iu rtincouO in co m o o m t— oo en o h· vo
_I H I rH H H rH
►H O <-i "·< >- 1,. | ooooo o in o m o m o in ο ό o in f·*-’ ω en in r- co o iomjidio h o r- o oi in vo
O Z U> I rH rH
uj Lw ei w 4_j ! o σ o m o o in in o o o o m o o g o ~ r: ta Hfiininp» cm sr η» en o HNvrh® io o = S « » -· C Ή H « i—o :ro I o o in o o m o o in o o m o o o om M en cj| rj in m Φ cm m· in r~ o HiMmno in vo
LO > I rH rH
>-h ra m - -1 I o o in n o ooooo in o o o in g o cr El >5 vo vo co iniotMjo n M1 in io n rn in
LU I <H
JZ
I o o in o m in o o o o o in o n in m m cm vo io Γ' r- ιΠΜΟσιο ΗΠιηνοη ro h· en >» ^ ;t! :ro jt| co vo cm <j vo oo vo esi -σ vo co vo esi -σ vo cm cm <t
5 C-I "sj CM LO 1—1 CM m N IA H N n CM IA H N o rH rH CM
ira j*l o n*h (m o o o ή esi m o o ή esi m h h n
(li rH i-H
4J I I CU
(n ·Η ·Η - I Ή ^ 0_
‘ \ rH rH I 4J O
_ D t >- >- ·Η CO II II
Τ3ηε >- ra >, ra h ra en jz i d h> rH e rH >-xi e ra jo >, e -h ra o rao >.-h d
IC ED l*- D J-JC-.-H
_ ro o raen roen d o e HUL- HE HE jo o o
HJjJtn 4->D -*-> D -H rH L— rH »H
UHO (U-H ra -H ChJCCO ·· CD -P <*- _ 4J C 4->C -P-HX- CJ Ll.
ij I Ή CO I o I O I E -H
ΤΙΟΗ-Η O l*- OV_ C I rH HU
"cssS cen etn e <t >- o >, p oo oo o->v * H Συ M s <*- SI*- SCMCn * * 16 69848 _|m σι o m ·—t vo r» oo r-~ oo γ·» tr o n co n r-\ un en h n in r« rH (N m r» rH «n r·. rn cn r- rnro „ I o o in o o o o o o o o in o o o o o o o
ZI ΓΊνΟ in n co h in iHIO CN
Ιίβ IU (0 ° o in in ro o in o o o o in o o o in o o
rH (M CO ONlOCl N M 'f r> N Π |>> g rH CO
,1 o o m o o o o o o o o o o ooo o oo
J I CN in CO rH Γ''· CO CN 00 «Noo «N
4-> o ooo o o in o o om o ooo o o o o Xl H »i h Mint' H VO Γ' CM Ν' VO rH CN ΰή r o o « 2 I m o in o in tn o in o ooo o ooo o oo cc'O in co co σι n· io co σι <h ni^o rino vo r~
1 rH i-H
iin omin o o c in o ooo o ooo o oo «n tr tn r" <N u-> o r" i-h cm vo «n vo «h
•H
o-ι 1 o in in o o ooo in o o in o ooo o o in jj 23| «n tr r·* en vo en «a· in m m t~~ cm «on* e ' ra en o (ra! o VO CO O to rH VO *T O f-' TT CN rH rH O CN 00 rH in «4 -CC) CM CO *** lO rH CO N* VO rH CN N1 2 VO CN CO tn CN Γ0
Q. I
ro ^ ^ L1,J m moo tn o m o o o in o ooo o oo c-tfC9|cM en n* vo cn m· Ό co i-h o n t"· cn en m ή cm «n
' =3 ° I CN
-O n * « * 4-1 e-, e . J3 Ό * He « ro o - - te o n n tn o o o o o o o o o in in o m o — t4Uj I cn vr in vo «N tr vo r- h n v m h cm n n corner ^ ra! ' "-i ilo un o tn p o Q tn o ooo o o o in o co >—· -r m en o [s cn tr in r" cn m to γ» «n n· in en n·
I f- I
o ; .
ϊ t^rvl S 13¾° S o Q o o ooo o in o o o oo ^ | iQI en tr m r- cn tr in vo cn en in vo m in vo m —J -r- 2D 4. , * * * * * =t r o tn o in ooom o o o o o o o m ooo μ_ u I en n· vo rH m vo cn n> en tr >h en :n , aio tn un o o o un o o o m o o m un tr o o o ;£Q| n tr m <-t cm en m cn en vo m un vo en tr a * I o o .un o in in un o o ooo o op m o o in <C cn n1 to <h cn cn un i-h en N" in cn en cn en
II
CO /—N, 2
>N CD CO CD M) Csl <r CO CD VO CN CO CO VO CM <ί CO 00 VO esi <t CD CO vo <M
4_) :CD XIOJCMtA r-HCNI CN CN lA e—I CM CM CM 1Λ H CM CM CM lA H CM N N ΙΛ H ,
5 :0J 'σΐ O O O '—l CM O O O H N O O O H CM □ O O H Cv) O O O H
.. rH fH
i ro i Σ: liru I -H I >—I -rt "H
, -HI ¢4 >4 O UH II II
fn.rll CO U O 4-> JH 2 4Π >s CO
.HrHin rH 4->it- iccn i >>h ran ό dh o i o i cn -rt ra ε -neo o >!u- ra -hid ή o nt- d rH ai o >, (Il ·Η rl rH -H CO r| t- >N-rl-rl >^tl_(n 4—i r—c o >\ rH ε >.·γη(π >* en e >>-he 3
e >> D >, >. 2 rH rH 4J DC O H u D
h_> eu >4 cn 4-j d>v -h 4-i >s o ra o e·- ooh >—irn hjjoce race ra>x2 ε -u en ε9£ · ,· m i ra o irao i >~i en irao ii—io cju.
4-i o e*— ή ou-u- o o £ o £ u- o ii- cn C ·Η e C H W C 4J 2 Cl'-' Cicn II il ra o tn o ocho oi ·η o <t ·η o <r o h- ^ 4J t- Σ 4-> U- Σ Ol C SI — Ή SI —' U- * * * 17 ESIMERKKI '11 69848
Hetbisidinen aktiivisuus Tämä esimerkki osoittaa saman kolmen yhdisteen aktiivisuuden ennen esiintyöntymistä ja esiintyöntymisen jälkeen eri ruohoilla ja leveälehtisillä rikkaruohoilla levitysmäärällä 4,48 kg/ha. Monet käytetyt rikkaruoholajit (taulukossa III on käytetty samoja merkintöjä kuin taulukoissa I ja II) ja menetelmät olivat samat kuin esimerkissä 4 paitsi, että ennen esiintyöntymistä koskevassa kokeessa laatikot suihkutettiin testattavilla kemikaaleilla päivä siementämisen jälkeen ja vauriot arvioitiin 13 päivää myöhemmin, ja esiintyöntymisen jälkeistä koskevassa testissä laatikot suihkutettiin 10 päivää siementämisen jälkeen ja arvioitiin 13 päivää myöhemmin. Tulokset on esitetty taulukossa III, josta käy selvästi ilmi, että yhdisteet ovat tehokkaita heribisidejä vain levitettynä esiintyöntymisen jälkeen.
18 69848
TAULUKKO III
HERBISIDITESTIN TULOKSET ENNEN ESIIN-TYÖNTYMI5TÄ JA SEN JÄLKEEN; ANNOSTUS 4,48 KG/HA
Leveälehtiset
Tutkittava yhdiste Levitystapa rikkaruohot Ruohot______
Li L L 1 I L 1
Mono-tetra-n-bu- Ennen esiin- 00000 000 tyylifosfoniumsuola työntymistä 70 80 95 95 75 100 100 75
Mono-tetrametyy- Ennen esiin- 00000 000 lifosfoniumsuola työntymistä 85 100 100 100 85 100 100 100
Mono-tetrafenyy- Ennen esiin- 00000 000 lifosfoniumsuola työntymistä 98 85 100 90 65 100 95 90 ESIMERKKI 6
Kasvien kasvua säätelevä aktiivisuus Tämä esimerkki osoittaa N-fosfonometyyliglysiinin mono-tetra-n-butyylifosfonium- ja mono-tetrametyylifosfoniumsuolojen aktiivisuuden säädeltäessä durran (Sorghum vulqare) kasvua.
Testit meinetelmä oli saruaava:
Joukko kuituruukkuja, joiden halkaisija oli 12,7 cm ja syvyys 12,7 cm, täytettiin savisella hiekkamaalla, joka oli seulottu ja täydennetty riittävällä määrällä 17-17-17 lannoitetta niin, että N-, Ja ^O-konsentraatioiksi saatiin kulloinkin 150 ppm. Durran siemeniä istutettiin yksi rivi ja ruukut asetettiin kasvihuoneeseen, jonka lämpötila pidettiin 27°C:ssa päivän aikana ja 21°C;ssa yön aikana. Heti pienten taimien ilmaannuttua ne harvennettiin yhteen ruukkua kohti. Juurivesat (suckers and tillers) poistettiin niiden ilmestyessä, kunnes kasvit oli käsitelty. Ruukut lannoitettiin aika ajoin 17-17-17 lannoitteella.
9 viikkoa ja neljä päivää siementämisen jälkeen mitattiin varren pituus ylimpään näkyvään lehtien liitoskohtaan ja kasvit ruiskutettiin testattavan yhdisteen liuoksella, 19 69848 joka lisäksi sisälsi pinta-aktiivisena aineena 0,5 painoprosenttia polyoksietyleenisorbitaanimonolauraattia. Ruiskutus-järjestelmä oli paineistettu hiilidioksidilla ja asennettu polkupyörätyyppiselle laitteelle. Testattavaa liuosta ruiskutettiin 234 litraa hehtaarille. Aktiivisen ainesosan konsentraatio oli ennalta määritetty niin, että tällä ruiskutusmäärällä levitysmäärät olivat 0,56 - 4,48 kg hehtraarille.
10 päivää myöhemmin kasvit korjattiin katkaisemalla varret maan korkeudelta ja poistettiin kaikki lehdet ja lehtitupit. Jälleen mitattiin varsien pituus ylimpään näkyvään lehtien sidoskohtaan. Nämä mittaustulokset ja ruiskutuspäivänä otetut mittaustulokset sijoitettiin seuraavaan kaavaan "prosentuaalisen varren pidentymisen" määrittämiseksi:
Prosentuaalinen 1 pituus sadonkorjuupa!vänä varren pitene- s ........................ - 1 - 1,0 x 100
minen pituus ruiskutuspäivänä J
Sen jälkeen mitattiin varsien pituus maan korkeudelta ylimpään solmukohtaan ja merkittiin tätä "varren pituudeksi". Tämän jälkeen poistettiin siementähkä ja siemenperä (varren se osa, joka ulottuu ylimmästä solmukohdasta siementähkän pohjaan) ja määrättiin kunkin jäljelle jääneen varren "tuorepaino". Jokainen varsi katkaistiin sen jälkeen 3,8 cm pituisiin paloihin ja puristettiin Carver'in puristimessa 10.340 N/cm paineessa. Jokaisesta varresta puristuneen mehun "määrä" ilmoitettiin sen "liuenneen kuiva-aineen kokonaismääräksi" painoprosenteissa määritettynä käsikäyttöisellä mehujen taitekerroinmittari11a. Sen jälkeen murskatut varret kuivattiin ilmankierrätyksellä varustetussa uunissa ja punnittiin ("kuivapaino").
Tulokset on esitetty taulukossa IV, jossa on vertailun vuoksi myös keskimääräiset mittaustulokset kolmesta käsittelemättömästä vertailukasvista. Luvut osoittavat varren pidentymisen, tuorepainon ja kuivapainon pienentyneen 20 69848 ja puristetun mehun liuenneen kuiva-aineen prosentuaalisen kokonaismäärän kasvaneen testattavien yhdisteiden levittämisen johdosta .
TAULUKKO IV
SOKERI TULOKSET DURRALLA
Tutkittava i Levitys- % var- Varsi Mehu_ yhdiste määrä ren- pituus F.W. D.W. T.D.S Määrä (kg/ha) piten. (mm) (g) (g) (%) (ml)
Vertailu* - 62,3 265 42,1 3,36 4,4 9,0
Mono-tetra- 1,12 4,8 110 10,0 1,22 7,0 1,8 n-butyyli-fos- 2,24 3,4 105 10,9 1,23 7,6 3,0 foniumsuola 4,48 5,3 160 16,3 1,80 3,5 7,4
Mono-tetra- 0,56 5,4 185 24,4 3,52 12,4 6,6 metyyli-fos- 1,0 2,3 255 26,2 2,75 7,0 7,6 foniumsuola 2,24 4,5 245 23,9 2,19 7,4 8,6 "F.W." s tuorepaino "D.W." : kuivapaino "T.D.S." :liuenneen kuiv-aineen kokonaismäärä * kolmen koekerran keskiarvo.
LEVITYSMENETELMÄT
Peltokäyttöä varten tehdään oheisen keksinnön mukaiset yhdisteet yleensä sopiviin formula atioihin, jotka sisältävät niiden levittämistä auttavia muita ainesosia ja laimentavia kantaja-aineita. Esimerkkejä tällaisista ainesosista tai kantaja-aineista ovat vesi, orgaaniset liuottimet, pölytteet, rakeet, pinta-aktiiviset aineet, vesi-öljyssä- ja öljy-vedes-sä-emulsiot, kostutusaineet, dispergointiaineet ja emulgointi-aineet. Formulaatiot ovat yleensä pölytteinä, liuoksina, emulgoitavina konsentraatteina tai kostutettuina jauheina.
A. PÖLYTTEET
21 69848 Pölytteet ovat tiheitä jauheseoksia, joissa aktiiviset yhdisteet on yhdistetty tiheän, vapaasti valuvan kiinteän kantaja-aineen kanssa. Ne on tarkoitettu levitettäväksi kuivassa muodossa ja laskeutumaan nopeasti, jotteivät ne kulkeutuisi tuulen mukana alueille, joissa niiden esiintymistä ei toivota.
Kantaja-aine voi olla mineraaliperäistä tai kasvisperäistä. Parhaiten se on orgaaninen tai epäorgaaninen jauhe, jolla on suuri irtotiheys, alhainen pinta-ala ja alhainen nesteen absorptiokyky . Sopivia kanta ja-aineita ovat kiilletalkit, pyrofylliitti, tiheät kaoliinisavet, tupakkapöly ja jauhettu kalsiumfosfaattikivi.
Luonteeltaan ionillisen, anionisen tai ei-ionillisen nestemäisen tai kiinteän kostutusaineen mukaanlaittaminen auttaa joskus pölytteiden suorituskykyä. Suositeltuja kostutusaineita ovat alkyylibentseeni- ja alkyylinaftaleenisulfonaatit, sulfatoidut rasva-alkoholit, amiinit tai happoamidit, natriumiso-tionaatin pitkäketjuiset happoesterit, natriumsulfosukkinaatin esterit, sulfatoidut tai sulfonoidut rasvahappoesterit, maaöljysulfonaatit, sulfonoidut kasvisöljyt ja ditertiääriset asetyleeniset glykolit. Samoissa pölyteseoksissa ovat hyödyllisiä myös dispergointiaineet. Tyypillisiä dispergointiaineita ovat metyyliselluloosa, polyvinyy1 ialkoho1i , 1igniinisulfo-naatit, polymeeriset alkyylinaftaleenisulfonaatit, natriumnafta-leenisu 1 fonaa11i, polymetyleeni bis-nafta 1eenisu1 fonaa11i ja natrium-N-metyyli-N-(pitkäketjuinen happo) tauraatit.
Pölytteen valmistuksen auttamiseksi lisätään pölyteseokseen lisäksi usein inerttejä absorboivia jauhatusapuaineita.
Sopivia jauhatusapuaineita ovat attapulgiittisavi, piimaasi-lika, synteettinen hienojakoinen silika ja synteettiset kalsium- ja magnesiumsilikaatit.
Tyypillisissä pölyteseoksissa on kantaja-aineita tavallisesti konsentraatioissa noin 30 - 90 painoprosenttia koko seoksesta.
22 69848
Jauhatusapuaine muodostaa tavallisesti noin 5-50 painoprosenttia ja kostutusaine noin 1,0 painoprosenttiin asti.
Kun dispergointiaineita on mukana, niiden määrä on noin 0,5 painoprosenttiin asti. Mukana voi olla myös pienehköjä määriä kokkaroitumisen estoaineita ja antistaattisia aineita. Koko seoksen hiukkaskoko on tavallisesti noin 30 - 50 mikronia.
B. LIUOKSET
Aktiivisten yhdisteiden vesiliuokset valmistetaan siten, että liuoksen levitysmäärät noin 9 - noin 1875 litraa hehtaarille tuottavat halutun määrän aktiivista ainesosaa. Mukaan lisätään tavallisesti pieni määrä, tyypillisesti välillä 0,05 - 0,5 painoprosenttia, ei-fytotoksista pinta-aktiivista ainetta, joka parantaa liuoksen kostutuskykyä ja siten sen levittymistä yli kasvin pinnan. Tässä suhteessa ovat hyödyllisiä sekä anioniset, kationiset, ei - ioni11iset, amfolyyttiset että kahtais ioni11iset pinta-aktiiviset aineet.
Sopivia anionisia pinta-aktiivis ia aineita ovat rasva-alkoholi su 1 f aa 11 ien , joissa on rasvaketjussa 8-18 hiiliatomia, a 1 k a 1 imeta 11i-, ammonium- ja amiinisuolat ja alkyylibentseeni-sulfonaattien, joissa on 9 - 15 hiiliatomia alkyyliketjussa, natriumsuolat. Sopivia kationisia pinta-aktiivisia aineita ovat dimetyylidialkyylikvaternääriset ammoniumhalogenidit, joissa on 8-18-hiiliatomisia alkyyliketjuja. Sopivia ei-ionil-lisia pinta-aktiivisia aineita ovat ra sv a - a 1 k oho 1 ien polyoksi-etyleeniaddukt.it, joissa on 10 - 18 hiiliatomia, alkyylifeno-lien polyetyleenioksidikondensaatit, joissa on 6-12-hiiliato-misia alkyyliketjuja ja 5 - 25 moolia etyleenioksidia konden-soituna kutakin alkyylifenolimoolia kohti, ja sorbitaanieste-reiden polyoksietyleenikondensaatit, joissa on 10 - 40 moolia etyleenioksidia kondensoitu jokaista sorbitaaniesteri-moolia kohti. Sopivia am fo lyy11isiä pinta-aktiivisia aineita ovat sekundääriset ja tertiääriset alifaattiset amiinijoh-dokset, joissa on yksi 8-18 hiiliatomia sisältävä alifaat-tinen substituentti ja toinen substituentti, jossa on anioninen veteen liuentava ryhmä, kuten sulfaatti tai sulfonaatti.
23 69848
Esimerkkejä ovat natrium-3-dodekyyliaminopropionaatti ja natrium-3-dodekyy1iaminopropaanisu 1 fonaa11i. Sopivia kahtais-ionillisia pinta-aktiivisia aineita ovat aiifaattisten kvaternääristen ammoniumyhdisteiden johdokset, joissa on yksi alifaattinen 8-18 hiiliatomia sisältävä substituentti ja toinen substituentti, jossa on anioninen veteen liuentava ryhmä. Esimerkkejä ovat 3-(N,N-dimetyy1i-N-heksadekyy1iammo-nio )propaani-l-sulfonaatti ja 3-( N-, N-dimetyyli-N-heksadekyy li-ammonio)-2-hydroksipropaani-l-sulfonaatti.
C. EMULGOITÄVÄT KONSENTRAATIT
Emulgoitavat konsentraatit ovat liuoksia, joissa aktiiviset aineet ja emulgointiaine on liuotettu veteen sekoittumattomaan liuottimeen. Konsentraattia laimennetaan ennen käyttöä vedellä, jolloin saadaan liuotinpisaroiden suspendoitunut emulsio.
Tyypillisiä emulgoitavissa kosentraateissa käytettyjä liuottimia ovat rikkaruohoöljyt, klooratut hiilivedyt ja veden kanssa sekoittumattomat eetterit, esterit ja ketonit.
Tyypillisiä emulgointiaineita ovat anioniset tai ei-ionilliset pinta-aktiiviset aineet tai näiden kahden seokset. Esimerkkejä ovat pitkäketjuiset merkaptaanipolyetoksialkoholit, alkyyli-aryylipolyetoksialkoholit, sorbitaanirasvahappoesterit, polyoksietyleenieetterit sorbitaanirasvahappoestereiden kanssa, polyoksietyleeniglykoliesterit rasva- tai hartsihap-pojen kanssa, rasva-alkyloliamidikondensaatit, rasva-alkoholi-sulfaattien kalsium- ja amiinisuolat, Öljyliukoiset maaöljy-sulfonaatit tai parhaiten näiden emulgointlaineiden seokset. Tällaisia emulgointiaineita on tavallisesti noin 1-10 painoprosenttia koko seoksesta.
Tyypilliset emulgoitavat konsentraatit sisältävät noin 15 - 50 painoprosenttia aktiivista ainetta, noin 40 - 82 painoprosenttia liuotinta ja noin 1-10 painoprosenttia emulgointiaineita. Mukaan voidaan laittaa myös muita lisäai- 2 ύ 69848 ne itä, kuten levitysaineita ja tartunta-aineita.
D. KOSTUTETTAVAT JAUHEET
Kostutettavat jauheet ovat veteen dispergoitavia seoksia, jotka sisältävät aktiivista ainetta, : serttiä kiinteätä jatkoainetta ja yhtä tai useampaa pin La-aktiivista ainetta, jolloin saadaan aikaan nopea kostuminen ja estetään flokku-loituminen veteen suspendoitaessa.
Sopivia kiinteitä jatkoaineita ovat sekä luonnonmineraalit että synteettisesti tällaisista mineraaleista saadut aineet. Esimerkkejä ovat kaoliniitit, attapulgiiittisavi, montmorillo-niittisavet, synteettiset si likat, synteettinen magnesiumsili-kaatti ja kalsiumsulfaattidihydraatti.
Sopivia pinta-aktiivisia aineita ovat sekä ei-ionilliset että anioniset tyypit. Ne toimivat kostutusaineina ja disper-gointiaineina. Tavallisesti, laitetaan mukaan yhtä kumpaakin. Suositeltuja kostutusaineita ovat a 1 k y y 1 i b e n t s e e n i- ja a 1 k y y 1 i n a T t a 1 e e n i s u 1 f o n a a t. it , sulfa to idut rasva-alkoholit, amiinit ja happoamidit, nutriumiaot lonaat in pitkäketjuiset happoesterit. N a t r i um s u1 f o s u k k i n a a t in esterit, sulfatoidut tai sulfonoidut r a s v a h a p p o e s t e r 11 , m aaöljysulfonaatit, s u1 f o n o i d u t kasvisöljyt ja d i t e r t i ä ä r i s e t a s e t y 1 e e n i s e t glykolit. Parhaina pidettyjä dispergaintiaineita ovat metyyli s e 11u1 o o s a , poly vinyyli alkoholi , 1i g n i i n i s u1 f o n a a t i t, polymeeriset alkyylinafta leenisui fonaatit , natriumnaftaleeni-sulfonaatti , poly met y 1 e e r r b s n n f i; a 1 e e n i s u 1 f o n a a 11 i ja natrium-N - m e t y y 1 i - K ( p i t k ä k e t j lj l n e n happo; tauraatit .
Tyypilliset kostutettavat jauheet sisältävät 25 - 90 painoprosenttia aktiivista ainetta, 0,5 - 2,0 % kostutusainetta, 0,25 - 5,0 % dispergointiainetta ja 9,25 - 74,25 painoprosenttia inerttiä jatkoainetta. Jatkoaineesta on usein 0,1 - 1,0 % korvattu korroosiollesi o at noella ja/tai vaahdonestoai-nee 11 a .
25 69848 E. YLEISTÄ
Yleensä voidaan käyttää mitä tahansa tavanomaista levitysmene-telmää, mukaanlukien tavallista pölytys- ja ruiskutuslaitteis-toa. Halutun tuloksen, olipa se sitten· herbisidinen tai kasvua säätelevä, aikaansaamiseen tehokas aktiivisen ainesosan määrä riippuu kontrolloitavien kasvilajien laadusta ja vallitsevista olosuhteista. Herbisidiset vaikutukset saadaan tavallisesti aikaan aktiivisen ainesosan annostuksella 0,11 - 56 kg hehtaarille, parhaiten 1,12 - 11,2, kun taas kasvien kasvunsäätely saadaan tavallisesti aikaan aktiivisen ainesosan annostuksella 0,11 - 22,4 kg hehtaarille, parhaiten 0,56 - 5,6. Alan amma 11 iniehill e on ilmeistä, että samanlaista torjuntavaikutusta varten tarvitaan aktiivisuudeltaan alhaisempia yhdisteitä suurempi annostus kuin aktiivisempia yhdisteitä.

Claims (6)

69848 26
1. Yhdiste, joka sisältää olennaisesti fosfoniumkationin ja glysyylimetyylifosfanaattianionin, ja jolla on kaava R1 © 0. 0 0 d4 1-.¾ t->2 \il ii R4 — pi?—P-CH2NHCH2COH R3 HC)/ jossa Rl, r2, r3 ja R4 ovat toisistaan riippumatta Ci-Cio alkyyli, bentsyyli, fenyyli, substituoitu fenyyli tai substituoitu bentsyyli, joissa viimeksimainituissa substitu-entit ovat toisistaan riippumatta halogeeni, alempi alkoksi tai alempi alkyyli.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että R^, r2 ja R^ ovat toisistaan riippumatta C^-Cg alkyyli tai fenyyli, ja R4 on bentsyyli, substituoitu bentsyyli tai substituoitu fenyyli.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdiste, tunnettu siitä, että Ri, r2, r3 ja R4 ovat toisistaan riippumatta Cy-Cg alkyyli tai fenyyli.
4. Nil li r4—ptt»—Rz P-CH2NHCH2COH R3 HC)/ jossa R3·, R2, r3 ja R^ ovat toisistaan riippumatta C^-Cio alkyyli, bentsyyli, fenyyli, substituoitu fenyyli tai subs-tituoitu bentsyyli, joissa viimeksimainituissa substituentit ovat toisistaan riippumatta halogeeni, alempi alkoksi tai alempi alkyyli.
4. V\ il ii R4——R^ P-CH2NHCH2COH R3 ho/ jossa Rl, r2, r3 ja R4 ovat toisistaan riippumatta Cy-Cio alkyyli, bentsyyli, fenyyli, substituoitu fenyyli tai substituoitu bentsyyli, joissa viimeksimainituissa substituentit ovat toisistaan riippumatta halogeeni, alempi alkoksi tai 27 69848 alempi alkyyli, seka inertin laimentavan kantajan.
4. Herbisidinen ja kasvien kasvunsäätäjänä käyttökelpoinen koostumus, tunnettu siitä, että se sisältää vaikuttavan määrän yhdistettä, jolla on kaava R1 Θ o o 0
5. Herbisidinen tai kasvien luonnollisen kasvun tai kehityksen säätelyyn tarkoitettu menetelmä, tunnettu siitä, että kasveille levitetään sellaisen yhdisteen vaikuttava määrä, jolla on kaava R1 Θ 0. 0 O
6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kasveille levitetään sellaisen kaavan mukaisen yhdisteen vaikuttava määrä, jossa kaavassa R1, R2, R3 ja R^ ovat toisistaan riippumatta Ci-C^q alkyyli. 28 69848
FI822547A 1981-08-24 1982-07-20 Fosfoniumsalt av n-fosfonometylglycin och deras anvaendning so herbicider och reglerare av vaexters tillvaext FI69848C (fi)

Applications Claiming Priority (4)

Application Number Priority Date Filing Date Title
US29534581 1981-08-24
US06/295,345 US4341549A (en) 1981-08-24 1981-08-24 Phosphonium salts of N-phosphonomethylglycine and their use as herbicides and plant growth regulants
US06/374,539 US4525202A (en) 1981-08-24 1982-05-05 Phosphonium salts of N-phosphonomethylglycine and their use as herbicides and plant growth regulants
US37453982 1982-05-05

Publications (4)

Publication Number Publication Date
FI822547A0 FI822547A0 (fi) 1982-07-20
FI822547L FI822547L (fi) 1983-02-25
FI69848B true FI69848B (fi) 1985-12-31
FI69848C FI69848C (fi) 1986-05-26

Family

ID=26969068

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI822547A FI69848C (fi) 1981-08-24 1982-07-20 Fosfoniumsalt av n-fosfonometylglycin och deras anvaendning so herbicider och reglerare av vaexters tillvaext

Country Status (13)

Country Link
US (1) US4525202A (fi)
EP (1) EP0073574B1 (fi)
CS (1) CS227697B2 (fi)
DE (1) DE3267430D1 (fi)
DK (1) DK313582A (fi)
FI (1) FI69848C (fi)
GR (1) GR77267B (fi)
IL (1) IL66226A0 (fi)
NO (1) NO822526L (fi)
NZ (1) NZ201356A (fi)
PH (1) PH18343A (fi)
PT (1) PT75241B (fi)
TR (1) TR21496A (fi)

Families Citing this family (17)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
GR81556B (fi) * 1983-05-09 1984-12-11 Stauffer Chemical Co
ES8603901A1 (es) * 1983-07-27 1986-01-01 Rhone Poulenc Agrochimie Procedimiento de preparacion de sulfonamidas con grupo ansinometilfosfonico
DE3442690A1 (de) * 1984-11-23 1986-05-28 Hoechst Ag, 6230 Frankfurt Salze von 1-phenyl-imidazol-5-carbonsaeuren, ein verfahren zu ihrer herstellung und ihre verwendung als wachstumsregulatoren
EP0453580A1 (en) * 1990-03-01 1991-10-30 Shell Internationale Researchmaatschappij B.V. Fungicidal benzyl-tris(aryl)-phosphonium salts
US6930075B1 (en) 1990-11-02 2005-08-16 Monsanto Technology, Llc Fatty acid-based herbicidal composition
IL101539A (en) * 1991-04-16 1998-09-24 Monsanto Europe Sa Mono-ammonium salts of the history of N phosphonomethyl glycyl which are not hygroscopes, their preparations and pesticides containing
CA2075003C (en) * 1991-08-02 1999-01-19 James Web Kassebaum Herbicidal compositions and methods of preparing and using the same
US8192633B2 (en) * 1998-07-06 2012-06-05 Grott Gerald J Methods of energy storage and transfer
US7717173B2 (en) * 1998-07-06 2010-05-18 Ecycling, LLC Methods of improving oil or gas production with recycled, increased sodium water
AUPR682201A0 (en) 2001-08-03 2001-08-30 Nufarm Limited Glyphosate composition
EP1791431B1 (en) * 2004-09-17 2012-01-25 Monsanto Technology, LLC Glyphosate formulations with early burndown symptoms
US20070023359A1 (en) * 2005-07-29 2007-02-01 Grott Gerald J Methods of the purification and use of moderately saline water particularly for use in aquaculture, horticulture and, agriculture
DE102005059466A1 (de) * 2005-12-13 2007-06-14 Bayer Cropscience Ag Insektizide Zusammensetzungen mit verbesserter Wirkung
DE102005059467A1 (de) * 2005-12-13 2007-06-14 Bayer Cropscience Ag Insektizide Zusammensetzungen mit verbesserter Wirkung
US20100051556A1 (en) * 2008-08-29 2010-03-04 Grott Gerald J Methods of purifiying water using waste brines to regenerate ion-exchange resins
EA018865B1 (ru) 2008-11-06 2013-11-29 Сн Биотек Текнолоджис Сп. З О.О. Сп. К. Жидкая однородная гербицидная композиция, способ борьбы с сорняками, способ получения жидкой однородной гербицидной композиции и применение жидкой однородной гербицидной композиции для борьбы с сорняками
US20100147767A1 (en) * 2008-12-15 2010-06-17 Grott Gerald J Method for purifying waste saline waters without reagent waste

Family Cites Families (9)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
US3230069A (en) * 1958-08-27 1966-01-18 Plant Introduction Station Method of inhibiting plant growth
US3364107A (en) * 1965-08-23 1968-01-16 American Cyanamid Co Controlling algae, bacteria, and fungi growth with alpha, omega-alkylenebis[triphenyl-phosphonium salt]
US3556762A (en) * 1968-10-21 1971-01-19 Monsanto Co Increasing carbohydrate deposition in plants with aminophosphonates
US3847947A (en) * 1970-03-11 1974-11-12 Chemagro Corp Quaternary thenyl phosphonium salts
US3799758A (en) * 1971-08-09 1974-03-26 Monsanto Co N-phosphonomethyl-glycine phytotoxicant compositions
US3977860A (en) * 1971-08-09 1976-08-31 Monsanto Company Herbicidal compositions and methods employing esters of N-phosphonomethylglycine
US3929450A (en) * 1974-06-28 1975-12-30 Monsanto Co Herbicidal compositions and methods
EP0000767B1 (de) * 1977-08-11 1980-11-26 Ciba-Geigy Ag Glycylmethyl-phosphinsäurederivate, ihre Herstellung und Verwendung
US4315765A (en) * 1980-12-04 1982-02-16 Stauffer Chemical Company Trialkylsulfonium salts of n-phosphonomethylglycine and their use as plant growth regulators and herbicides

Also Published As

Publication number Publication date
NZ201356A (en) 1984-10-19
GR77267B (fi) 1984-09-11
FI69848C (fi) 1986-05-26
NO822526L (no) 1983-02-25
DK313582A (da) 1983-02-25
IL66226A0 (en) 1982-11-30
FI822547A0 (fi) 1982-07-20
EP0073574B1 (en) 1985-11-13
DE3267430D1 (en) 1985-12-19
US4525202A (en) 1985-06-25
FI822547L (fi) 1983-02-25
TR21496A (tr) 1984-07-01
PT75241A (en) 1982-08-01
PT75241B (en) 1984-08-02
EP0073574A1 (en) 1983-03-09
PH18343A (en) 1985-06-05
CS227697B2 (en) 1984-05-14

Similar Documents

Publication Publication Date Title
US4315765A (en) Trialkylsulfonium salts of n-phosphonomethylglycine and their use as plant growth regulators and herbicides
FI69848B (fi) Fosfoniumsalt av n-fosfonometylglycin och deras anvaendning so herbicider och reglerare av vaexters tillvaext
US4481026A (en) Aluminum N-phosphonomethylglycine and its use as a herbicide
US4384880A (en) Trialkylsulfonium salts of N-phosphonomethyl-glycine and their use as plant growth regulators and herbicides
US4341549A (en) Phosphonium salts of N-phosphonomethylglycine and their use as herbicides and plant growth regulants
US4437874A (en) Tri-mixed alkylsulfonium salts of N-phosphonomethylgylcine and their use as plant growth regulators and herbicides
WO1983003608A1 (en) Tetra-substituted ammonium salt of n-phosphonomethylglycine and their uses as herbicides and plant growth regulants
US4191552A (en) Amine salts of substituted N-phosphonomethylureas and their use as plant growth regulators
FI73696C (fi) Tenn-n-fosfonometylglycin och dess anvaendning som herbicid.
EP0057317B1 (en) Trialkylsulf(ox)onium salts of n-phosphonomethylglycine, production thereof, their use as plant growth regulators and herbicides and compositions containing them
US4421547A (en) 4-Hydroxy-5-isopropyl-2-methylphenyl trimethylammonium, 1-piperidine carboxylate salt of N-phosphonomethylglycine and its use as a herbicide
CA1212690A (en) Phosphonium salts of n-phosphonomethylglycine and their use as herbicides and plant growth regulants
FI70224B (fi) Trialkylsulfoniumsalter av n-fosfonometylglycin och deras anvaendning som vaextregulatorer foer vaexter och som herbicider
IE52144B1 (en) Triethylsulfonium salts of n-phosphonomethylglycine and their use as plant growth regulators and herbicides
KR870000659B1 (ko) N-포스포노 메틸글리신의 트리알킬술포늄염류의 제조 방법
JPH0432076B2 (fi)
PL134425B1 (en) Herbicidal and plant growth regulating agent

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: STAUFFER CHEMICAL COMPANY