FI69775B - Anordning och foerfarande foer aostadkommande av en oeverdragen film - Google Patents

Description

•Aär*\ ΓΒΊ m KUULUTUSJULKAISU / ςππ r *11' UTLÄGGNINGSSKRIFT 07 / /5 c (ns) p,:ten:tl ^-v

f t - ’ t s .. CG

(51) Kv.ik.*/int.a.4 B 29 C 47/00, B 05 D 1/40 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus~Patencansökning 783584 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 23.1 1.78 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 23.11.78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 29.05.79

Patentti- ia rekisterihallitus .. .

1 _ /44} Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften pubiicerad 31*12.85 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus— Begärd prioritet 28.11 .77 Englanti-England(GB) 49346/77 (71) Imperial Chemical Industries Limited, Imperial Chemical House,

Millbank, London SW1P 3JF, Englanti-England(GB) (72) Brian Norman Hendy, Welwyn, Hertfordshire, John Martin Ford, Dumfries,

Dumfriesshi re, Englanti-England(GB) (74) Oy Kolster Ab (54) Laite ja menetelmä päällystetyn kalvon tuottamiseksi -

Anordning och förfarande för ästadkommande av en överdragen film Tämä keksintö koskee päällystettyjä kalvoja ja erityisesti laitetta ja menetelmää päällystetyn letkukalvon tuottamiseksi.

Kalvoja päällystetään monista syistä, esim. kaasunläpäisemät-tömyyden parantamiseksi tai lämpösaumattavuuden antamiseksi suhteellisen inertisen kalvon pinnalle. Tällaiset päällysteet muodostetaan tavallisesti viemällä tai laskemalla päällystysainetta juoksevassa tilassa, esim. sulatteena tai päällystysaineen liuoksena tai dispersiona nestemäisessä kantoaineessa, kalvon pinnalle ja levittämällä ko. päällystysaine pinnan yli sopivasti sijoitetun levityselimen avulla. Päälleviety päällystysaine voidaan levittää suoraan letku-kalvon muodostavan suulakepuristeen pinnalle kiinteällä rengasmaisella levityselimellä, joka on sopivasti tarkkasovitteisen, han-kausainetäytteisen, suulakepuristetta ympäröivän joustavan kauluksen muodossa. Vaihtoehtoisesti voidaan letkukalvo ensiksi litistää litteään tilaan ja sille pantu päällystysaine levittää vähintään yhden tasaisen elimen, kuten tangon tai telan avulla, jollainen on 2 69775 litistetyn letkun kummankin pinnan kosketuksessa. Niinpä aiemmin käytetyissä menetelmissä tapahtuu yleensä letkumuodossa olevan peruskerroksen pitkittäinen liike levityselimen suhteen, niin että sille viety päällystysaine levitetään pitkittäisesti sen pinnalle, ja käytännössä on osoittautunut vaikeaksi työskennellä niin, että saadaan kauttaaltaan yhdenmukaisia, korkealaatuisia päällysteitä.

Äskettäin kehitetty tekniikka aksiaalLsesti liikkuvan letku-aihion päällystämiseksi käsittää päällystysaineen siirtämisen aihion pinnalle ja siirretyn päällystysaineen levittämisen ainakin pinnan osan ympäri poikittaisesti aihion liikesuuntaa vastaan. Poikittainen levitys suoritetaan päättömän hihnan avulla, joka on kosketuksessa aihion ulkopintaan. Yksi hihnalaite voi kuitenkin tehokkaasti levittää päällystysainetta vain aihion pinnan pienen osan ympäri ja aihion pinnan täydellinen peittäminen edellyttää useiden toisistaan riippumattomasti liikutettavien hihnojen käyttöä, jotka on akselisuunnas-sa sijoitettu erilleen toisistaan aihion pituudelle.

Nyt on keksitty yksinkertaistettu ja luotettava poikittainen päällystysjärjestelmä, joka kykenee tuottamaan jatkuvasti yhdenmukaisia tai tasaisia päällysteitä.

Niinpä esillä oleva keksintö saa aikaan laitteen päällystetyn kalvon tuottamiseksi, joka laite käsittää rengasmaisen suulakkeen, jossa on kanava putkimaisen puristeen pursottamiseksi termoplastisesta polymeeriaineesta, välineet jäähtyneen puristeen vetämiseksi ja syöttämiseksi aksiaalisesti eteenpäin, välineet puristeen kuumentamiseksi uudelleen ja puhalluspullistamiseksi orientoidun putkimaisen kalvon muodostamiseksi, ja välineet puristeen pinnoittamiseksi levittämällä pinnoitusainetta oleellisesti ympäryskehämäisesti sen kehän ympärille, jotka pinnoitusvälineet on sijoitettu syöttöväli-neiden ja uudelleen kuumennusvälineiden väliin.

Tunnusomaisesta keksinnön mukainen laite koostuu suihkutus-välineistä nestemäisen päällystysaineen syöttämiseksi jäähdytetyn puristeen ulkopinnalle, pyörivästä laitteistosta, joka sisältää tu-kiosan, joka muodostaa aukon jonka kautta putkimaista puristetta voidaan syöttää aksiaalisessa suunnassa, useista levityselimistä, jotka on sijoitettu toisistaan erilleen aukon kehän ympärille, pi~ dinelimistä kutakin levityselintä varten, jotka pidinelimet on toiminnallisesti liitetty tukiosaan ja siirrettävissä sen suhteen, välineistä kunkin levityselimen painamiseksi sisäänpäin tukiosasta 3 69775 putkimaisen puristeen ulkopintaan tarttumista varten, ja käyttövälineistä laitteiston pyörittämiseksi tasossa, joka on oleellisesti kohtisuorassa mainittuun aksiaaliseen suuntaan nähden.

Keksintö saa lisäksi aikaan menetelmän päällystetyn kalvon tuottamiseksi laskemalla päällystysainetta aksiaalisesti liikkuvan jäähdytetyn termoplastista polymeeriä olevan putki- tai letkumaisen suulakepuristeen pinnalle ja uudelleen lämmittämällä ja puhalluspul-listamalla päällystetty suulakepuriste orientoidun, päällystetyn let-kukalvon muodostamiseksi. Menetelmälle tunnusomainen vaihe muodostuu suulakepuristeen pinnalle lasketun päällystysaineen levityskiillot-tamisesta peräkkäisillä kosketuksilla jokaisen levityselimen kanssa, jotka on kimmoisasta painettu kosketukseen mainitun pinnan kanssa ja pyörivät suulakepuristeen kehän ympäri suulakepuristeen pituus-akselia vastaan oleellisesti kohtisuorassa tasossa.

Vaikka voidaankin päällystää poikkileikkaukseltaan erimuotoisia letkumaisia/putkimaisia suulakepuristeita, esillä olevan keksinnön tekniikka on erityisen sopiva pääasiassa lieriömäisen suulakepuristeen päällystämiseen, josta voidaan paisuttamalla ja venyttämällä tavanomaista Mkupla"-kalvonmuodostusprosessia käyttäen valmistaa orientoitu eli suuntautettu kalvo.

Tässä selityksessä mainittu putki/letkumaisen suulakepuristeen liike "aksiaalisessa" suunnassa tarkoittaa, jollei toisin esitetty, liikettä pääasiassa suulakepuristeen pituusakselin suunnassa ja siihen sisältyy liike suunnassa, joka on hieman kalteva pituus-akseliin nähden, sen heilunnan tai vaelluksen mukaan ottamiseksi, jota normaalisti esiintyy letkukalvojen konventionaalisissa valmistusprosesseissa. Suulakepuristeen liike päällystyslaitteen läpi voi tapahtua painovoiman vaikutuksesta tai tavanomaisten kuljetuseli-· mien, kuten yhdessä toimivien telojen tai päättömien hihnojen avulla, jotka ovat kosketuksessa suulakepuristeen ulkopintaan sen kuljettamiseksi haluttuun suuntaan.

Päällystyslaitteen kannatinelimellä voi olla mikä tahansa muoto, joka muodostaa tarkoituksenmukaisen aukon, jonka läpi letku-mainen suulakepuriste voidaan akselisuunnassa kuljettaa, ja sopivasti se on rengasmainen elin tai laatta, jossa on pyöreä aukko, jonka halkaisija on hieman suulakepuristeen halkaisijaa suurempi, niin että puriste voi kulkea vapaasti aukon läpi hankautumatta sen reunaa vasten. Kannatinelin voi olla yhtenäisrakenteinen tai koos- “ 69775 tua useista kannatinelementeistä, jotka on järjestetty muodostamaan suhteellisen jäykän kannatin- tai kehysrakenteen, joka toimii alustana, jolle levityselimet voidaan asentaa.

Levityselimien tehtävänä on levittää päälleviety päällystys-aine suulakepuristeen pinnalle poikittaisesti sen aksiaalista liikesuuntaa vastaan ja suositetaan levityselimien sijoittamista tasavälein kannatinelimen aukon ympärille ja siten putki/letkumaisen suulakepuristeen kehän ympärille. Levityselimien lukumäärä ei ole kriittinen, kunhan niitä vain on riittävästi sen takaamiseksi, että päälleviety päällystysaine levitetään jatkuvaksi kerrokseksi suulakepuristeen koko kehän ympäri. Käytetty lukumäärä riippuu mm. letkumaisen suulakepuristeen mitoista ja on käytännössä sopivasti 2-20, edullisesti 6-12.

Jokaisessa levityselimessä, joka tarkoituksenmukaisesti on suurin piirtein suorakulmainen, on kosketuspinta letkumaisen suulakepuristeen ulkopinnalle ja tämä kosketuspinta voi olla tasomainen tai sopivan kaareva tarkoin mukautuakseen suulakepuristeen pinnan muotoon.

Päälleviety päällystysaine saadaan tehokkaasti levitetyksi, jos jokaisella levityselimellä on pieni inertia (hitaus) ja jos jokaisella elimellä on suhteellisen suuri joustavuus, joka sallii sen"seurannan" ja nopean reagoinnin putkimaisen suulakepuristeen muodon muutoksiin. Siksi on edullista valmistaa levityselimet kimmoisasta, suhteellisen pienimassaisesta materiaalista, kuten jousi-teräksestä. Levityselimen taipumista säteittäisesti sisäänpäin suulakepuristeen pituusakselin suhteen, voidaan auttaa pitämällä huoli siitä, että ainakin toinen elimen kehäsuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevista reunoista on tukematon ja kykenee suhteellisen vapaasti liikkumaan mainittua pituusakselia vastaan kohtisuorassa tasossa. Siksi onkin sopivaa, että vain etureuna, levitys-laitteen pyörimissuunnassa katsottuna, jokaisesta levityselimestä on tuettu. Suulakepuristeen muotojen seurantaa voidaan haluttaessa lisäparantaa muodostamalla ainakin toiseen, edullisesti molempiin levityselimen akselisuunnassa erillään oleviin reunoihin loveama, edullisesti levityselimen tuetun reunan viereen, niin että levitys-elin voi loveaman tai loveamien muodostaman kaulan ansiosta asettua akselisuunnassa kaltevaan asentoon suulakepuristeen pituusakseliin nähden. Levityselimen akselisuuntainen kaltevuus on erityi- 5 69775 sen toivottavaa silloin, kun päällystetään suulakepuristetta sen siirtyessä osittain litistyneestä tilasta täysin pullistettuun tilaan, kuten tapahtuu esim. kuljetettaessa letkumaista suulakepuristetta yhdessä toimivien puserrus- eli nippitelojen avulla uudelleen lämmitettäväksi ja sen jälkeen jalostettavaksi orientoiduksi letku-kalvoksi.

Kunkin levityselimen suulakepuristeen puoleinen kosketuspinta on edullisesti varustettu kosketustyynyllä, joka on tarkoitettu suoraan kosketukseen suulakepuristeen pinnan kanssa ja on valmistettu materiaalista, joka kykenee levittämään ja kiillottamaan ko. pinnalle viedyn päällystysaineen hyväksyttävän yhdenmukaiseksi päällysteeksi. Tyynyn materiaali on edullisesti pehmeää ja inerttistä päällystysaineelle ja sillä tulisi olla hyväksyttävä käyttöikä päällystämisessä vallitsevista olosuhteista huolimatta; tyyny voi esim. joutua toimimaan suhteellisen korkeassa lämpötilassa ja alituisesti hankautumaan letkumaisen suulakepuristeen pintaa vasten. Koske-tustyynynä voidaan käyttää joustavaa vaahtoa (solumateriaalia), kuten esim. polyuretaanisolumuovia. Kosketustyynyn pitäisi kuitenkin olla materiaalia, joka ei absorboi päällystysainetta ja siksi säilyttää joustavuutensa ja kiinteytensä päällystysaineen kostuttamana; sillä ei myöskään saisi olla sellaista huokoista rakennetta, että päällystysaine kuivuu muodostaen kovan kuoren kosketustyynyn huokosten sisäpuolelle. Tämä vaikeus voitetaan käyttäen solustettua elastomeeria, jolla on suljettu solurakenne. Erityisen edullinen kosketustyyny muodostuu neopreenivaahtoa (solustettua neopreenia) olevasta taustatukikerroksesta, johon on liimalla kiinnitetty letkumaisen suulakepuristeen kanssa kosketukseen joutuva nailonkan-gaskerros.

Kosketustyyny voidaan kiinnittää levityselimen kosketuspintaan jollakin sopivalla tavalla, esim. liimaamalla, mutta mieluummin se kiinnitetään ko. pintaan esim. ruuvikiinnittimillä tms., jotka sijoitetaan kosketuselimen säteittäisesti ulompaan pintaan suulakepuristeen pinnan hankaamisen välttämiseksi.

Jokaisen levityselimen pitimen pitäisi olla sellainen, että levityselin on siirrettävissä suurin piirtein säteittäisesti sisäänpäin suulakepuristeen akselia kohti ja vedettävissä ulospäin, kun suulakepuristeen pintaa ei tarvitse päällystää. Voidaan käyt- 6 69775 tää mitä tahansa sopivaa säteittäissiirtomekanismia mukaan lukien luistityyppinen, mutta erittäin yksinkertainen ja tehokas pidin muodostuu pitkittäisestä pidäkkeestä, joka on kääntyvästä liitetty päittensä väliltä rengasmaiseen kannatinelimeen kääntymään tasossa, joka on pääasiassa kohtisuorassa letkumaisen suulakepuris-teen pituusakselia vastaan. Aksiaalisesti ulkoneva tappi kunkin pitkittäisen pidäkkeen toisessa päässä muodostaa sopivan tuen, johon levityselin voidaan kiinnittää, mieluimmin irrotettavasti, sen vaihtamisen helpottamiseksi.

Kuten edellä kuvattiin, levityselin seuraa paremmin suula-kepuristeen pintaa ja nousee siltä vähäisemmin pois, jos levitys-elimellä on pieni inertia eli hitaus. Siksi on edullista valmistaa pidäke ja siihen liittyvät komponentit suuren lujuuden ja pienen massan omaavasta materiaalista, kuten alumiiniseoksesta.

Jokaisen levityselimen ponnetus (biasing) työasentoon, siis kosketukseen suulakepuristeen pinnan kanssa, voidaan toteuttaa jollakin sopivalla tavalla. Esim. edellä mainittu kääntyvä pidäke voidaan varustaa sopivalla massalla (painolla) siitä päästään, joka sijaitsee kauempana levityselintä kannattavasta aksiaalisesta tapista, niin että koko levitinlaitteen pyöriessä mainittuun massaan vaikuttava keskipakoisvoima aiheuttaa pidikkeen riittävän kääntymisen levityselimen siirtämiseksi työasentoon. Vaihtoehtoisesti ja mieluummin voidaan jokainen pidäke joustavasti ponnettaa työasentoon sopivasti sijoitetulla jousella, tarpeen mukaan joko puristus-tai vetojousella, joka on kiinnitetty kiinteään alustaan, kuten (rengasmaiseen) kannatinelimeen.

Päällystyslaitteessa on edullisesti laite jokaisen levitys-elimen vetämiseksi työasennosta lepoasentoon, missä kosketustyyny ei kosketa suulakepuristeen pintaan. Yksilöllisten levityselimien itsenäinen ulosveto voidaan haluttaessa käytännössä toteuttaa, mutta kätevyyden ja toiminnan helppouden vuoksi suositetaan kaikkien levityselimien samanaikaista ulosvetoa. Erityisen sopiva laite samanaikaisen ulosvedon suorittamiseksi muodostuu iiriskalvos-ta, joka on sijoitettu kannatinelimen läheisyyteen toimimaan yhdessä pidäkkeiden kanssa näiden siirtämiseksi ponnetuselimien voimaa vastaan ja siten levityselimien viemiseksi pois työasennosta.

Päällystyslaitetta pyörittävä käyttölaite on sopivasti kon- 7 69775 ventionaalinen ja voi sisältää hihna- ja hihnapyöräkäytön tai hammaspyörämekanismin, joka on kytketty sopivaan voimakoneeseen, kuten sähkömoottoriin.

Päällystimen pyörimisnopeus mainittua pituusakselia vastaan pääasiassa kohtisuorassa tasossa voi vaihdella melkoisesti, jolloin oikea nopeus hyväksyttävän päällysteen saamiseksi voidaan määrittää yksinkertaisin kokein. Päällystyslaitteen pyörimisnopeuden suhde letkumaisen suulakepuristeen aksiaaliseen liikenopeuteen on tarkoituksenmukaisesti alueella 2:1 - 20:1, edullisesti 5:1 - 10:1. Niinpä letkukalvon muodostava suulakepuriste, joka liikkuu akseli-suunnassa suunnilleen nopeudella 100 mm/s, päällystetään sopivasti esillä olevan keksinnön mukaisella laitteella, joka pyörii 700 mm/s suuruusluokkaa olevalla nopeudella, ts. kyseinen suhde on 7:1.

Päällystysaine viedään letkumaisen suulakepuristeen pinnalle jollakin sopivalla tavalla, esim. sivelemällä, purkamalla sopivasti sijoitetusta jakoputkesta (manifold-putkesta), pumppaamalla ilmastetun vaahdon muodossa tai valutus- tai tiputussyöttämällä suoraan levitysyksikön kosketustyynyille. Profiilivikojen välttämiseksi esim. päällystetystä suulakepuristeesta saadussa kalvossa on kuitenkin suositettua viedä päällystysaine suulakepuristeen pinnalle menetelmällä, jolla vältetään päällystysaineen pistekoske-tus (mitä tapahtuu kiinteitä harjoja käytettäessä) suulakepuristeen pintaan ja jolla aine saadaan alustavasti hyvin levitetyksi ennen kuin se joutuu kosketukseen levityselimien kanssa. Niinpä päällystysaine viedäänkin suulakepuristeen pinnalle edullisesti suihkutuslaitteella, joka sijaitsee ennen levityslaitetta suulakepuristeen liikesuunnassa. Suihkutuslaite käsittää edullisesti useita (esim. neljä) suihkutuspäitä, jotka on tasaisesti jaettu letkumaisen suulakepuristeen kehän ympärille ja ovat edullisesti erikseen säädettävissä mitä tulee suihkutussuuntaan ja -nopeuteen.

Keksinnön yhdessä suoritusmuodossa käytetään ylimääräisen päällystysaineen keräämiseen talteenottoasiiaa, joka on sopivasti rengasmainen säiliö tai tippukaukalo, joka sijoitetaan levityslait-teen jälkeen. Kerättyä päällystysainetta voidaan haluttaessa kierrättää .

Keskistämiselimiä voidaan myös järjestää päällystyslaitteen tarkaksi sijoittamiseksi letkumaisen suulakepuristeen liikeradan suhteen ja ne voivat sopivasti olla kierteitettyjä asetteluelimiä, jotka tarkoituksenmukaisesti sijoitetaan laitteen kehän ympärille.

69775

Vaikka yleensä juoksevassa tilassa olevat päällystysaineet, esim. emulsiot, lietteet, pastat, geelit ja vaahdot, ovat sopivia levitettäväksi esillä olevan keksinnön tekniikalla, suositetaan päälleviennin mukavuuden ja helppouden vuoksi käyttää päällystys-ainetta liuoksen tai dispersion muodossa nestemäisessä väliaineessa. Päällystysaineen vesiliuos tai -dispersio on erittäin sopiva mitä tulee sekä nestemäisen väliaineen hintaan että turvallisuuteen, koska silloin vältetään räjähdys- ja myrkyllisyysvaarat, jotka liittyvät haihtuvien orgaanisten liuotteiden käyttöön.

Esillä olevan keksinnön mukainen poikittainen levitystapa takaa, että suulakepuristeen pinnalle viety päällystysaine pakko-toimisesti levitetään ja tasoitetaan kiillotusvaikutuksella, jonka levityselimien tangentiaalinen pyyhkimisliike liikkuvan suulakepuristeen pinnan suhteen saa aikaan. Tämä auttaa tasaisen päällysteen muodostumista ja välttää päällystysaineen "tulvimisen" puristeen niillä pinta-alueilla, joissa on painanteita tai epäsäännöllisyyksiä.

Päällystysaineen levitettävyyden parantamiseksi ja sen takaamiseksi, että se pysyy tasaisesti jakautuneena yhtenäisessä kerroksessa levityksen jälkeen, voidaan eräitä ominaisuuksia, kuten päällystysaineen viskositeetti ja pintajännitys, säätää sopivaan arvoon esim. lisäämällä päällystysaineeseen konventionaalista viskositeetin muuntoainetta, kuten vesiliukoista polymeeriä ja/ tai sopivaa pinta-aktiivista ainetta. Näiden ominaisuuksien sopiva tasapaino riippuu mm. päällystysympäristön lämpötilasta ja siitä nopeudesta, jolla päällysteen annetaan kuivua ja se löydetään helposti yksinkertaisin kokein. Voidaan siis käyttää suhteellisen viskoosista päällystysainetta, esim. ainetta, jonka viskositeetti (mitattuna Brookfieldin Viscometer-kojeella, kara n:o 6) on suuruusluokkaa 22 500 cP (10 r/min) tai 5 350 cP (100 r/min).

Esillä olevan keksinnön tekniikkaa voidaan käyttää erilaisten päällysteiden levittämisessä, mutta se on osoittautunut erityisen käyttökelpoiseksi valmistettaessa termoplastisia polymeerikal-voja, joiden pinnalla on jatkuva staattisella sähköllä varautumista estävä eli antistaattinen päällyste. Voidaan käyttää esim. päällystysainetta, jossa kvaternäärisen ammoniumyhdisteen, kuten ko-liinikloridin, vesiliuos on antistaattisena aineena. Amiinisulfaat-ti, joka on valmistettu (Armour Hess Chemicals Limitedin toimitta- 9 69775 masta) aineesta "Ethomeen" T1 2 , on myös osoittautunut hyväksi itsenäisenä antistaattisena aineena ja lisäksi omaa pinta-aktiivisia ominaisuuksia. Niinpä koliinikloridin ja "Ethomeen" T1 2 sulfaatin yhdistelmä vesiliuoksessa on osoittautunut erittäin tehokkaaksi antistaattiseksi päällystysaineeksi esillä olevan keksinnön mukaiseen käyttöön. Haluttaessa voidaan käyttää muita antistaattisia aineita joko yksinään tai yhdessä.

Amiinisulfaatin määrä, joka on ainoana antistaattisena aineena letkumaiselle suulakepuristeelle levitettävässä liuoksessa tai dispersiossa, riippuu mm. käsitellylle tuotteelle halutusta an-tistaattisten ominaisuuksien tasosta, ja voidaan helposti saada selville yksinkertaisin kokein. Suhteellisen suuret amiinisulfaatti-pitoisuudet ovat sopivia edellyttäen, että liuoksen tai dispersion viskositeettia ei kohoteta tasolle, joka haitallisesti vaikuttaa sen liikkuvuuteen ja levitettävyyteen, ja ovat edulliset siksi, että haihtuva kantoaine- tai liuotemäärä, joka voi vahingoittaa suulakepuristeen pintaa siitä haihtuessaan, pidetään miniminä. Käytännössä on sopivaa käyttää amiinisulfaattia pitoisuudessa n. 60 % asti liuoksen tai dispersion painosta ja sopivampia ovat pitoisuudet 5-55 % ja vielä sopivampia pitoisuudet 10-50 % liuoksen tai dispersion painosta. Mutta jos amiinisulfaatin antistaattista vaikutusta täydentää toisen lisäaineen, kuten koliinikloridin, läsnäolo, amiinisulfaatin pitoisuus voidaan laskea suhteellisen alhaiseen arvoon, esim. 0,1 - 2,5 % suuruusluokkaa olevaan, jolloin amii-nisulfaatin ja toisen lisäaineen kokonaispitoisuus on edellä mainitulla 60 %:iin asti ulottuvalla alueella liuoksen tai dispersion painosta. Amiinisulfaatin pitoisuus, joko yksinään tai yhdessä täydentävän lisäaineen kanssa, valitaan sopivasti sellaiseksi, että saadaan tuote, kuten päällystetystä suulakepuristeesta peräisin oleva polyolefiini kalvo, jonka pintaresistiivisyys, mitattuna 50 % ilman suhteellisessa kosteudessa, ei ylitä 10 gigaohmia ja on edullisesti alle 5,0 gigaohmia.

Käytännössä on havaittu, että sopiva pinta-aktiivinen käyt-täytymä saavutetaan käyttämällä suhteellisen pientä määrää pitkä-ketjuista amiinisulfaattia. Nämä suolat eivät ole niin tehokkaita, samassa painomäärässä, antistaattisina aineina kuin lyhytketjuiset kvaternääriset ammoniumyhdisteet, kuten koliinikloridi, ja sen vuok- 10 69775 si suositetaankin liuoksen tai dispersion käyttöä, jossa on suurempi osuus kvaternääristä ammoniumyhdistettä ja pienempi osuus amii-nisulfaattia. Kvaternäärisen ammoniumyhdisteen ja amiinisulfaatin painosuhde letkumaisen suulakepuristeen pinnalle viedyssä liuoksessa tai dispersiossa on sopivasti 2:1 - 50:1, edullisesti 3:1 -30:1. Kuten edellä kerrottiin, kvaternäärisen ammoniumyhdisteen ja amiinisulfaatin kokonaispitoisuus on edullisesti sellainen, esim. n. 60 paino-%:iin asti päälleviedyn liuoksen tai dispersion painosta, että tämän liuoksen tai dispersion viskositeetti ei kohoa sen tason yläpuolelle, jossa voidaan saavuttaa lisäaineiden tasainen jakauma alustalle.

Toinen tehokas antistaattinen aine muodostuu kvaternäärises-tä ammoniumyhdisteestä, kuten koliinikloridista, orgaanisesta poly-olista, kuten glyserolista, ja valinnaisesti edellä kuvatunlaisesta amiinin suolasta. Ainetta, joka sisältää sopivasti 10-90 paino-% kvaternääristä ammoniumyhdistettä, 90-10 paino-% orgaanista poly-olia ja 0-50 paino-% amiinin suolaa, voidaan käyttää pitoisuudessa 1-50 paino-% vesiliuoksessa.

Käytetyn päällystysaineen määrä riippuu mm. päällystetyn kalvon käyttötarkoituksesta ja päällystetylle pinnalle halutuista ominaisuuksista, kuten kitkakertoimesta ja/tai sähkönjohtavuudesta, mutta orientoidun polyolefiinikalvoalustan ollessa kyseessä, pääl-lystysainetta käytetään sopivasti niin paljon, että kuivan päällysteen keskipaksuudeksi tulee 0,0005 - 0,03 mikrometriä, edullisesti 0,001 - 0,002 mikrometriä.

Päälleviedyn päällystysaineen saamiseksi sopivasti levitetyksi, on tapahduttava suhteellista siirtymisliikettä levityseli-mien ja aksiaalisesti liikkuvan suulakepuristeen välillä. Tähän päästään käytännössä sopivasti varmistamalla, että putkimainen/let-kumainen suulakepuriste ei merkittävästi levityksen aikana pyöri pituusakselinsa ympäri levityselimien liikesuunnassa.

Päälleviennin ja levityksen jälkeen käytetty päällystysaine voidaan saattaa jatkuvaksi, kuivaksi, kiinnipysyväksi päällysker-rokseksi letkumaiselle suulakepuristeelle tavanomaisin toimenpitein, esim. antaen päällysteen kuivua ympäristön lämpötilassa tai kuljettamalla päällystetty puriste kuivatusuunin läpi liuotteen tai dispersion väliaineen haihduttamiseksi.

69775 1 1

Esillä oleva keksintö on erityisen sopiva termoplastisesta kalvonvalmistuspolymeeristä valmistettujen itsekantavien päällystettyjen kalvojen tuottamiseen.

"Itsekantavalla" kalvolla tarkoitetaan kalvoa, joka kykenee itsenäiseen olemassaoloon ilman kantavaa alustaa tai tukikerrosta; tyypillinen esimerkki siitä on polyolefiinipakkauskalvo. Sopivia termoplastisia kalvonmuodostuspolymeeriaineita ovat polykarbonaa-tit, polysulfonit, polyamidit, kuten polyheksametyyliadipamidi tai polykaprolaktaami, polyesterit, kuten polyetyleenitereftalaatti ja polyeteeni, 2-difenoksietaani-U, 4'-dikarboksylaatti, vinyylin polymeerit ja sekapolymeerit, ja 1-olefiinien, kuten eteenin, pro-peenin, buteenin, 4-metyylipenteeni-4:n, polymeerit ja sekapolymeerit. Suositettu aine on suurimolekyylipainoinen, avaruudellisesti säännöllinen, valtaosaltaan kiteinen propeenin polymeeri joko ho-mopolymeerin muodossa tai sekapolymeroituna pienillä määrillä (esim. 15 paino-%:iin asti sekapolymeerin painosta) muita tyydyttämättömiä monomeerejä, kuten eteeniä.

Orientoitu (suuntautettu) letkukalvo valmistetaan sopivasti suulakepuristamalla haluttu polymeerinen aine sulassa tilassa putki- eli letkumuotoon yksinkertaisesta rengassuulakkeesta, jäähdyttämällä suulakepuristettu putki tai letku, lämmittämällä se uudelleen ja puhaltaen pullistamalla kuplaksi poikittaissuuntautuman aikaansaamiseksi ja samanaikaisesti venyttämällä sitä pituussuunnassa kalvon orientoimiseksi pituussuunnassa. Sen jälkeen kalvo edullisesti "lämpökiinteytetään", so. sen mitanpitävyyttä parannetaan lämmittämällä kalvo, samalla kun estetään lämpökutistuminen, sen valmistukseen käytetyn polymeerin lasittumislämpötilaa korkeampaan lämpötilaan, mutta ko. polymeerin sulamispistettä alempaan lämpötilaan .

Samanlainen menetelmä, jossa käytetään monikanavaista ren-gassuulaketta, soveltuu esim. sellaisten monikerroskalvojen tuottamiseen, joissa on polypropeenipohja eli -alusta, jonka ainakin toisella pinnalla on kerros polypropeenin (80-95 paino-%) sekapoly-meeriä toisen komponentin ollessa alfa-olefiinia, jossa on 4-10 hiiliatomia, kuten esim. buteenia.

Päällystettyä kalvoa keksinnön mukaisesti valmistettaessa päällystysaine viedään orientoimattoman letkumaisen suulakepuris- 12 69775 teen pinnalle ja levitetään sille välittömästi ennen kalvonmuodos-tusprosessin uudelleenlämmitys- ja orientoimisvaihetta. Päällysteen kuivatus, esim. haihduttamalla haihtuva liuote tai dispergoite, suoritetaan sen vuoksi uudelleenlämmityksen aikana, jolloin kuivatettu päällyskerros sitoutuu lujasti kalvon pintaan orientoinnin aikana.

Keksinnön mukaisesti valmistetut päällystetyt kalvot voivat sisältää mitä tahansa kestomuovikalvojen valmistuksessa tavallisesti käytetyistä lisäaineista ja voidaan alistaa tavanomaisiin jäl-kikäsittelyihin, esim. koronapurkauskäsittelyyn kalvon pinnan si-tomis- ja painettavuusominaisuuksien parantamiseksi.

Keksinnön mukaisesti valmistetut kalvot voivat olla eripak-suisia käyttötarkoituksesta riippuen, mutta on tavallisesti havaittu, että 2-150 mikrometrin paksuiset kalvot ovat yleiskäyttöisiä. Pakkausalalla käytettäviksi tarkoitettujen kalvojen paksuus on sopivasti 10-50 mikrometriä.

Keksintöä valotetaan esimerkein viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on kaaviollinen päällikuva pyörivästä levittimestä, jossa on kuusi kehäsuunnassa erilleen toisistaan sijoitettua levi-tyselintä; kuvio 2 on yksinkertaistettu kaaviollinen sivukuva levittimestä, jossa on vain yksi kuudesta levityselimestä ja näihin liittyvistä pidäkkeistä; kuvio 3 on perspektiivikuva levityselimestä; kuvio 4 on perspektiivikuva muunnetusta levityselimestä; kuvio 5 on päätyleikkaus kuvion 4 linjalta V-V katsottuna ja kosketustyynyllä lisättynä; ja kuvio 6 on kaaviollinen sivukuva, joka esittää jäähdytetyn letkumaisen suulakepuristeen päällystämistä päällystysaineella orientoidun polymeerikalvon valmistuksen aikana.

Viitaten piirustusten kuvioihin 1 ja 2, näissä nähdään putki-eli letkumaisen suulakepuristeen 10 kulkemassa nuolen A osoittamassa pituussuunnassa poikittaisen levittimen, yleisesti merkitty 11, läpi, joka on palkkien 12 muodostaman jäykän kehysrakenteen varassa.

Levittimessä on rengasmainen kannatinelin eli laatta 13, jo- 13 69775 ka rajoittaa pyöreää aukkoa 14, jonka halkaisija on letkumaisen suu-lakepuristeen halkaisijaa suurempi.

Rengasmaisessa kannatinlaatassa 13 on kehäsuunnassa välimatkan päässä toisistaan kuusi pitkittäistä pidäkettä tai pidinvart-ta 15, joissa jokaisessa on keskinen napa 16 kannatinelimestä eli -laatasta 13 ylöspäin työntyvän tapin 17 vastaanottamiseksi ja siten vastaavan varren 15 kääntymisen sallimiseksi oleellisesti kohtisuorasi! akselia A vastaan sijaitsevassa tasossa.

Jokaisen varren 15 sisäpäässä oleva aksiaalisesti ulkoneva sormi tai tappi 18 kannattaa suurin piirtein suorakulmaista ja hieman kaarevaa jousiteräksistä levityselintä 19, jonka sisä- eli kosketuspinta on peitetty joustavalla kosketustyynyllä 20.

Yhtäältä rengasmaiseen kannatinlaattaan 13 on kiinnitetty ja toisaalta pidinvarsien 15 ulompaan osaan on liitetty vetokierrejou-sien 21 muodossa olevia ponnetuselimiä, jotka vetävät kukin oman vartensa aseteltavaa pysäytintä 21A vasten ja kuvioissa 1 ja 2 esitettyyn työasentoon, missä ao. kosketustyynyt koskettavat letkumaisen suulakepuristeen 10 ulkopintaa. Niinpä jokainen kierrejousi tehokkaasti vetää pidinvarren kiinteäasemaisen pysäyttimen kosketukseen eikä suoraan vaikuta kosketustyynyn kohdistamalla paineella suulakepuristeen pintaan, jolloin sitä kosketusvoimaa, jolla kukin tyyny koskettaa suulakepuristeen pintaa, hienosäädetään ao. pysäytintä asettelemalla.

Jokaisen pidinvarren uloimmassa päässä olevaan aksiaalisesti ulkonevaan tappiin 22 on asetettu rulla 23, jolloin kaikki rullat toimivat yhdessä iirislevykalvon 25 aukon 24 kehän kanssa. Kuuden kosketustyynyn samanaikainen ulosveto lepoasentoon (ei esitetty) tapahtuu helposti kalvon aukkoa pienentämällä, jolloin kalvon levyt menevät rullien 23 kosketukseen ja aiheuttavat jokaisen pidinvarren kääntymisen jousien 21 kohdistamaa ponnevoimaa vastaan.

Viitaten erityisesti kuvioon 2, rengasmainen kannatinlaatta 13 on asennettu lieriömäisen sisemmän laakeripesän 26 päälle, joka on vapaasti pyöritettävissä rullalaakerikoonnoksen 27 varassa siihen liittyvän kantavan laakeripesän 28 suhteen, joka on jäykästi kiinnitetty kehysrakenteeseen 12.

Kannatinlaattaa 13 ja siihen liitettyä levitintä pyörittää myötäpäivään (nuoli B, kuvio 1) akselia A vastaan oleellisesti kohtisuorassa tasossa käyttömekanismi, jossa on rengasmainen hammas- 14 69775 pyörä 29, joka on kiinnitetty laattaan 13 ja on rynnössä akselilla 31 olevaan käyttävään hammaspyörään 30. Akseli 31 on tavanomaisen vaihteiston 32 ja kytkimen 33 kautta liitetty sähkömoottoriin 34. Kannatinlaatan käyttömekanismi on turvallisuussyistä edullisesti lukittu yhteen iiriskalvon käyttömekanismin kanssa. Tämä jälkimmäinen käyttöjärjestelmä edullisesti reagoi suulakepuristeen sisään puhalletun kaasun paineen muutoksiin, niin että kalvokuplan sattuessa puhkeamaan iiriskalvo hetimiten toimii levityselimien ulos vetämiseksi, jotka muutoin, pyörimistään jatkaessaan, pyrkisivät kiertämään murtuneen suulakepuristeen liikesuunnassa edempänä sijaitsevan lämmitinryhmän 64 , 65 (kuvio 6) yhteyteen, mistä aiheutuisi palovaara laitoksessa.

Käytössä siirretään nestemäistä päällystysainetta säiliöstä 35 pumpulla 36 virtausmittariasennelman 37 läpi ja tästä neljään suihkutuspäähän 38 (vain yksi esitetty), jotka on symmetrisesti asetettu letkumaisen suulakepuristeen kulkutien ympärille vähän matkaa (esim. pari kolme senttimetriä) ennen pyörivää levitintä. Päistä 38 letkumaiselle suulakepuristeelle purkautunut päällystys-aine levitetään sen jälkeen ja sulautetaan tasaiseksi, jatkuvaksi päällysteeksi puristeen pinnalle pyörivän levittimen kosketustyy-nyjen kiillotusvaikutuksella.

Ylimääräisen päällystysaineen, jos on, joka voi viskautua pois keskipakoisvaikutuksesta, ohjaa lieriömäinen roiskesuojus 39 rengasmaiseen tippualtaaseen 39A, josta se haluttaessa voidaan kierrättää takaisin säiliöön 35.

Kuviossa 3 yksityiskohtaisemmin esitetty levityselin käsittää suurin piirtein suorakulmaisen jousiteräslevyn 19, jossa on ke-häsuunnassa toisistaan etäällä sijaitsevat reunat 40, 41 ja akseli-suunnassa erillään olevat reunat 42, 43, jolloin etureuna 40 on muotoiltu sopimaan (tässä esittämättömässä) pidinvarressa 15 olevan ulkonevan tapin 18 ympärille, johon levy irrotettavasti kiinnitetään kiinnitysruuveilla 44. Levyn kosketuspinta 45 on hieman koverankaareva mukautuakseen sen putkimaisen suulakepuristeen muotoon, jota esillä olevalla päällystyslaitteella päällystetään.

Kuvion 4 levityselin on samanlainen kuin kuvion 3 lukuun ottamatta loveamaa 46, 47 kummassakin akselisuunnassa erillään olevassa reunassa 42, 43 etureunan 40 läheisyydessä. Näiden loveamien 15 69775 tarkoituksena on parantaa elimen aksiaalista joustavuutta kaulan 48 kohdalla, kuten nuolella C on osoitettu.

Kuten kuviossa 5 on esitetty, kosketustyyny 49 muodostuu pääasiassa suorakulmaisesta arkista pehmeää, joustavaa materiaalia, kuten neopreenisolukumia, joka on päällystetty nailonkangaskerrok-sella, joka joutuu kosketukseen putkimaisen suulakepuristeen pinnan kanssa, jolloin tämä arkki päällyksineen on taivutettu jousiteräs-levyn 19 ympärille ja irrotettavasta kiinnitetty tämän säteittäi-seen ulompaan pintaan ruuvikiinnittimillä 50 (tai muulla sopivalla kiinnityselimellä).

Kuviossa 6, joka kuvaa kalvonmuodostuslaitetta, jossa käytetään polyolefiinikalvojen tuotantoon erityisen sopivaa voideltua tuurnaa, esitetään lämpömuovautuvan (termoplastisen) materiaalilet-kun 51 suulakepuristamista rengasmaisesta suulakkeesta 52. Letku tai putki vedetään suulakkeesta kahdella vastasuuntaan pyörivällä nippitelalla 53, joilla on pienempi laajuus kuin litistetyllä letkulla. Telat 53 vetävät letkua suuremmalla nopeudella kuin sitä suulakepuristetaan ja siksi vetävät sen alas sen sisäpuolelle sijoitetulle jäähdytystuurnalle 54 ja kuljettavat jäähdytetyn letkun eteenpäin jatkokäsittelyyn. Vettä syötetään letkun ja tuurnan väliin ylläpitämällä pieni veden paine tuurnan yläpään kohdalla olevassa tilassa 55. Vesi kulkeutuu alas tuurnan 54 ja letkun välitse tuurnan alapään ja joustavan tiivistyselimen 57 välissä olevaan tilaan 56. Vesi poistetaan tästä tilasta putken (ei esitetty) läpi, joka menee tuurnan keskustan läpi.

Tiivistyselimen 57 alapuolelle on sijoitettu pyöreä sieni (imukykyinen elin) 58, joka on kosketuksessa letkun sisäpintaan mahdollisen kosteuden poistamiseksi, joka on ohittanut tiivisteen 57. Tämä kosteus poistetaan sienestä 58 synnyttämällä siihen tyhjiö imuputken (ei esitetty) kautta.

Käytännössä sijoitetaan tavallisesti välitiivistyselin tiivistyselimen 57 ja sienen 58 väliin yhdessä elimien kanssa, jotka saattavat letkun paineen alaiseksi tässä vyöhykkeessä ja joilla säädetään sitä vesimäärää, joka tilasta 56 tunkeutuu tuurnan ja letkun väliin, mutta nämä elimet on selvyyden vuoksi jätetty esittämättä.

Sisäpuolisen jäähdytyksen lisäksi letkua 51 jäähdytetään myös ulkopuolelta kuljettamalla se vesikylvyn 59 läpi, joka on sen 16 69775 ympärillä. Vettä syötetään jatkuvasti kylpyyn putkesta 60 ja se virtaa ulos putken 61 läpi. Vesikylvyn läpi kuljettuaan letku menee kammion 62 läpi, johon kehitetään alipaine putken 63 kautta kosteuden poistamiseksi letkun ulkopuolelta.

Sen jälkeen jäähdytetty letku kulkee nippitelaparin 53 läpi, joka säätää letkun kulkunopeutta, ja sitten infrapunalämmitinryh-mien 64, 65 läpi, jotka kohottavat letkun lämpötilan venytyksen vaatimalle tasolle. Sitten letkua venytetään poikittaisesti suulake-puristussuuntaan nähden syöttämällä sen sisään paineilmaa putken 66 läpi sen pullistamiseksi, ja samanaikaisesti sitä venytetään pituussuunnassa kahdella nippitelalla 67, jotka litivästävät ilmalla pullistetun letkun ja muodostavat ilmatiiviin sulun sen poikki ja vetävät litistettyä letkua suuremmalla nopeudella kuin suulakepu-ristettua letkua vedetään suulakkeesta nippiteloilla 53.

Suulakepuristetun letkun päällystys suoritetaan kuvioissa 1 ja 2 esitetynlaisella päällystyslaitteella, joka on sijoitettu nip-pitelojen 53 ja infrapunalämmittimen 64 väliin. Niinpä päällystys-ainepilvi 68, joka suihkutetaan letkun pinnalle neljästä kehäsuun-nassa välimatkan päähän toisistaan asetetusta suihkutuspäästä 68 (vain kaksi esitetty), levitetään ja kiillotetaan putken pinnalle pyörivällä levittimellä, merkitty yleisesti numerolla 70.

Levitetty, kiillotettu päällyste kuivatetaan sen jälkeen kuljettamalla päällystetty letku infrapunalämmittimien 64 ja 65 läpi.

Keksintöä lisävalotetaan seuraavien esimerkkien avulla.

Esimerkki 1 Käyttäen suurin piirtein sellaista letkukalvonmuodostuslaitetta kuin kuviossa 6 on esitetty,suulakepuristettiin kolmikerroksinen koosteletku, jossa oli polypropeenisydän ja propeenista ja buteenista muodostettu sekapolymeerikerros sen kummallakin pinnalla, alaspäin massavirtaamalla 280 kg/h, jolloin letkun liikenopeus oli 11,84 m/min ja jäähdytettiin sisäpuolisella jäähdytystuurnalla 54 ja ulkopuolisella vesikylvyllä 59. Saatu suulakepuristeletku, jonka halkaisija oli n. 152 mm ja seinämäpaksuus n. 0,94 mm, eden-nytettiin nippiteloilla 53 infrapunalämmittimien 64, 65 läpi ja pullisteltiin ilmalla kuplaksi, jolloin vetotelojen 67 kehänopeus säädettiin sellaisen kaksiakselisesti orientoidun letkukalvon saa- 17 69775 miseksi, jonka vetosuhde oli n. 7:1 sekä pituus- että poikkisuunnas-sa ja paksuus n. 20 mikrometriä. Sitten letkukalvo halkaistiin (pituusleikattiin) lattakalvon muodostamiseksi, joka lämpökiintey-tettiin brittiläisessä patentissa 1 124 886 kuvatunlaisten matta-pintaisten kuumien telojen muodostamalla telastolla.

Levitysyksikkö, joka oli samanlainen kuin kuvioissa 1 ja 2 esitetty ja jossa oli kuusi joustavaa levityselintä, kukin päällystetty kosketustyynyllä (6 mm paksu), joka koostui seloneopreeni-tukikerroksesta ja letkun pintaa koskettavasta nailonkankaisesta kosketuskerroksesta, sijoitettiin nippitelojen 53 ja infrapunaläm-mitinryhmän 64, 65 väliin (kuvio 6).

Vesiliuos, joka sisälsi 3,0 paino-% koliinikloridia, 0,2 paino-% "Ethomeen" T12 sulfaattia /"valmistettu antamalla "Ethomeen" T12:n (Armour Hess Chemicals Limited) vesiliuoksen reagoida väkevöidyn rikkihapon kanssa7 ja 96,8 paino-% vettä, suihkutettiin suu-lakepuristetulle letkulle levitysyksikön edessä neljästä symmetrisesti välimatkan päähän toisistaan sijoitetusta suihkutuspäästä 38 kokonaistilavuusvirtaamalla 9 ml/min ja levitettiin letkun pinnalle levittimellä, jota pyöritettiin nopeudella 90 r/min.

Suuntautuksen, halkaisun ja lämpökiinteytyksen jälkeen päällystetystä letkusta saatiin kaksi kalvoa, kummankin leveys n.

1 670 mm. Kummankin kalvon pintajohtavuus mitattiin heti valmistuksen jälkeen kahdestatoista kohdasta, jotka jakautuivat tasaisesti kalvon päällystetylle pinnalle, yksinkertaisen laitteen avulla, jossa oli.70 voltin tasavirtalähde sarjassa elektronisen mikroampeerimittarin ja elektrodiyhdistelmän kanssa, joka käsitti kaksi veitsiteräelektrodia, jotka olivat kumpikin 100 mm pituiset ja asetetut yhdensuuntaisiksi 0,25 mm etäisyydelle toisistaan. Kalvon pintajohtavuuden mittamiseksi elektrodiyhdistelmä asetettiin kalvolle haluttuun paikkaan laitteen läpi kulkevan virtapiirin täydel-listämiseksi. Johtavuudet rekisteröitiin mikroampeerimittarilla, joka oli järjestetty osoittamaan testausalueella olevan päällysteen tehokkuuden.

“12 2

Pintajohtavuudet /yksiköissä 10 siemens/neliö (esim. m )J , jotka rekisteröitiin 44 %:n suhteellisessa kosteudessa kummankin kalvonäytteen jokaisesta 12 kohdasta, on esitetty seuraavassa taulukossa.

1 8 69775

Taulukko

Kohta Pintajohtavuus

Näyte A Näyte B

1 200 100 2 180 120 3 380 180 4 300 300 5 240 160 6 200 140 7 100 180 8 160 160 9 240 100 10 300 70 11 240 80 12 200 70 keskiarvo 228 138 Nämä tulokset osoittavat kalvon päällysteen yhdenmukaisuuden ja uudelleentuotettavuuden ja sillä oli erinomainen optinen ulkonäkö ja toivotut lämpösaumausominaisuudet.

Kaksiakselisesti (kaksisuuntaisesti) orientoidusta, vinyli-deenikloridin ja akryylinitriilin sekapolymeerillä päällystetystä polypropeenikalvosta, joka oli valmistettu samanlaisessa yksikössä, mutta ei ollut päällystetty koliinikloridin ja "Ethomeen" T12 sulfaatin vesiliuoksella, saaduissa näytteissä oli edellä mainitulla testimenetelmällä mitattuna 20 pikosiemens/neliö suuruusluokkaa olevat pintajohtavuudet.

Esimerkki 2

Esimerkin 1 toimenpiteet toistettiin paitsi, että antistaat-tinen päällystysliuos lisäksi sisälsi glyserolia, jolloin päällys-tysliuoksen koostumus oli: 3,2 paino-% koliinikloridia, 4,2 paino-% glyserolia, 0,2 paino-% "Ethomeen" T12 sulfaattia ja 92,4 paino-% vettä.

Esimerkin 1 tavoin päällystetystä letkusta saatiin kaksi kal- -12 . · voa. Keskipintajohtavuudet (yksiköissä 10 S/neliö), jotka heti valmistuksen jälkeen rekisteröitiin 37 %:n suhteellisessa kosteudessa 24,5°C:n lämpötilassa jokaisesta 12 kohdasta, jotka oli jaettu 19 69775 tasavälein kummankin kalvon päällystetyn pinnan poikki, on merkitty seuraavaan taulukkoon.

Taulukko

Kohta Pintajohtavuus

Näyte A Näyte B

1 300 150 2 300 200 3 350 250 4 400 300 5 350 300 6 300 250 7 250 300 8 250 200 9 200 250 10 200 200 11 180 250 12 170 160 keskiarvo 271 159 Nämä tulokset jälleen osoittavat kalvon päällysteen yhdenmukaisuuden ja uudelleentuotettavuuden, ja sillä oli erinomainen optinen ulkonäkö ja toivottu lämpösaumattavuus.

Claims (7)

20 6 9 7 7 5

1. Laite päällystetyn kalvon tuottamiseksi, joka laite käsittää rengasmaisen suulakkeen (52), jossa on kanava putkimaisen puristeen pursottamiseksi termoplastisesta polymeeriaineesta, välineet (54, 59) putkimaisen puristeen jäähdyttämiseksi, välineet (53) jäähtyneen puristeen vetämiseksi ja syöttämiseksi aksiaalisesti eteenpäin, välineet puristeen kuumentamiseksi uudelleen (64) ja pu-halluspullistamiseksi (66) orientoidun putkimaisen kalvon muodostamiseksi, ja välineet puristeen pinnoittamiseksi levittämällä pinnoitus-ainetta oleellisesti ympäryskehämäisesti sen kehän ympärille, jotka pinnoitusvälineet on sijoitettu syöttövälineiden ja uudelleen kuumennusvälineiden väliin, tunnettu suihkutusvälineistä (38, 69) nestemäisen päällystysaineen syöttämiseksi jäähdytetyn puristeen ulkopinnalle, pyörivästä laitteistosta (11, 70), joka sisältää tukiosan (13), joka muodostaa aukon (14) jonka kautta putkimaista puristetta voidaan syöttää aksiaalisessa suunnassa, useista levityselimistä (19), jotka on sijoitettu toisistaan erilleen aukon (14) kehän ympärille, pidinelimistä (15) kutakin levityselintä varten, jotka pi-dinelimet on toiminnallisesti liitetty tukiosaan ja siirrettävissä sen suhteen, välineistä (21) kunkin levityselimen painamiseksi sisäänpäin tukiosasta (13) putkimaisen puristeen ulkopintaan tarttumista varten, j a käyttövälineistä (29, 30) laitteiston (11, 70) pyörittämiseksi tasossa, joka on oleellisesti kohtisuorassa mainittuun aksiaaliseen suuntaan nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu pysäyttimestä (21A), joka on aseteltavissa jokaisen pidinelimen (15) yhteyteen sen paineen säätämiseksi, jonka vastaava levitys-elin (19) kohdistaa putkimaiseen tai letkumaiseen suulakepuris- 21 69775 teeseen (10).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu ulosvetoelimistä (25) leivtyselimien (19) samanaikaiseksi vetämiseksi pois suulakepuristeen (10) pinnalta.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen levityselin (19) on etureunastaan (40) kannatettu.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu kimmoisasta kosketustyynystä (20, 49) kunkin le-vityselimen pinnalla.

6. Menetelmä päällystetyn kalvon tuottamiseksi laskemalla päällystysainetta aksiaalisesti liikkuvan jäähdytetyn termoplastista polymeeriä olevan putki- tai letkumaisen suulakepuristeen (10) pinnalle ja uudelleen lämmittämällä ja puhalluspullistamalla päällystetty suulakepuriste orientoidun, päällystetyn letkukalvon muodostamiseksi, tunnettu suulakepuristeen (10) pinnalle lasketun päällystysaineen levityskiillottamisesta peräkkäisillä kosketuksilla jokaisen levityselimen (19) kanssa, jotka on kim-moisasti painettu kosketukseen mainitun pinnan kanssa ja pyörivät suulakepuristeen kehän ympäri suulakepuristeen (10) pituusakselia vastaan oleellisesti kohtisuorassa tasossa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että levityselimien (19) pyörimisnopeuden suhde putkimaisen suulakepuristeen (10) aksiaaliseen nopeuteen on 2:1 - 20:1. 22 69775