FI69712C - Dentalroentgenapparat foer avbildning av hela kaekpartiet - Google Patents

Description

KUULUTUSjULKAISU

JSImP (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT OV /1 2 C (45) Patentti myönnetty

Patent me-IGelat 10 03 100G

(51) Kv.lk.*/lnt.Cl.‘ G 03 B 42/02, A 6l B 6/14 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 802928 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngsdag 17-09.80 (Fl) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 1 7 · 09.8 0 (41) Tullut julkiseksi — Bllvit offentlig 21.03.81

Patentti- ja rekisterihallitus (44) Nähtäväksipanon ja kuul.|ulkaisun pvm. — 29.11.85

Patent- och registerstyrelsen v ’ Ansökan utlagd och utl.skrlften publlcerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 20.09.79 Japan i-Japan(JP) 121524/79 (71) Kabushiki Kaisha Morita Seisakusho, 680 Higashihama Minami-machi, Fushimi-ku, Kyoto-shi, Japani-Japan(jP) (72) Shuhei Furuichi, Shiga-ken, Masakazu Suzuki, Kyoto-shi,

Japan i-Japan(jP) (74) Berggren Oy Ab (54) Hammasröntgenkuvauslaite koko leukapielien kuvaamiseksi -Dentalröntgenapparat för avbildning av hela käkpartiet Tämän keksinnön kohteena on hammasröntgenkuvauslaite koko leukapielien kuvaamiseksi, joka laite käsittää vaakasuoran kääntyvän varren, röntgensäteilylähteen, joka sijaitsee kääntyvän varren ensimmäisessä päässä, röntgenfilmikasetin pitimen, joka sijaitsee kääntyvän varren toisessa, vastakkaisessa päässä siten, että potilaan pää sijaitsee röntgensäteilyläh-teen ja röntgenfilmikasetin välissä, varren käyttömoottorin kääntyvän varren kääntämiseksi, sekä röntgenfilmiä syöttävän moottorin röntgenfilmikasetin vieressä filmin syöttämiseksi synkronisesti varren kääntöliikkeen kanssa.

Lääketieteellinen tutkimus käyttämällä hyväksi kaarevan pinnan tomografiaa on esittänyt hyvin tärkeää osaa hampaiden hoidossa viime vuosina, ja se seikka, että tällaisen kuvauksen avulla saatu röntgenkuva on selvä ja tarkka sekä vääristymätön, on tehnyt sen korvaamattomaksi täsmälliseen hoitoon, jossa ei esiinny virheellistä diagnoosia.

2 69712

Yllämainittua tyyppiä olevat tavanmukaiset röntgenlaitteet koko leukapielien kuvaamiseksi eivät useimmiten ole muuta kuin ehdotuksia kuvauslaitteista, jotka voivat saattaa kaarevan pinnan teoreettisesti selvennetyn tomografian käytännölliseen muotoon, esimerkiksi useimmat laitteet, jotka on konstruoitu siten, että haluttu panoraama-röntgenkuva aikaansaadaan säätäen kohteeseen kohdistuvan röntgensäteilyn määrää muuttelemalla synkronisesti röntgensäteilynlähteen kiertoliikkeen nopeutta ja röntgenfilmin syöttönopeutta mekaanisesti yhteenkytkettyjen laitteen osien muodostaman järjestelmän avulla, ts. laitteet, jotka on suunniteltu aikaansaamaan säteilynlähteen kiertonopeuden ja filmin syöttönopeuden synkronisen säädön ja tarkoitettu ensi sijassa selventämään kaarevan pinnan tomografian sen periaatteen mukaisesti.

Yllämainittua tyyppiä olevissa laitteissa, huolimatta siitä, että ne ovat tehneet mahdolliseksi käyttää hyödyksi koko leukapielien panoraama-röntgenkuvaa kaarevan pinnan tomografian avulla, niiden mekaanisen rakenteen rajoitetut ominaispiirteet ovat vaikeuttaneet vääristymien estämistä ja tasaisen optisen tiheyden aikaansaamista saatuun kuvaan. Niinpä kun tomografinen kuva kaarevasta pinnasta otettiin, säätämällä filmin syöttönopeutta synkronismissa kääntyvän varren kiertonopeuden kanssa, oli vaikeaa tai melkein mahdotonta estää kuvan vääristymistä sekä optisen tiheyden epätasaisuutta saadussa kuvassa, ja erikoisesti etuhampaiden alueen röntgenkuvassa oli mahdotonta estää ei vain kuvan epätarkkuutta, jonka aiheuttaa optisen tiheyden vajaus röntgenkuvassa johtuen kau-lanikamien läsnäolosta, vaan myös hammaskaaren yksityisten hammaskuvien suurennusasteen epätasaisuutta.

Tämä keksintö on toteutettu koko leukapielien kuvauksen suorittavan panoraama-hammasröntgenlaitteen haittojen poistamiseksi ja parempilaatuisen panoraama-röntgenkuvan saavuttamiseksi. Tarkoituksena on aikaansaada laite, joka on hyödyllinen hammashoidossa ja jonka avulla hammaslääkäri pystyy tekemään täsmällisen diagnoosin.

Keksinnön pääasialliset tunnusmerkit selviävät oheisista patenttivaatimuksista.

3 6971 2 Röntgenfilminsyötön ohjaussysteemi koko leukapielien kuvauksen suorittavassa hammasröntgenlaitteessa, jossa filminsyöttöä käyttävä moottori on sovitettu riippumattomaksi vaakasuorassa kääntyvää vartta kiertävästä moottorista ja jossa röntgenfil-min syöttönopeutta säädetään riippumatta kääntyvän varren kiertonopeudesta, on aikaisemmin tunnettu. Tämä keksintö koskee parannuksia aikaisemmin tunnettuun laitteeseen, ja sen tarkoituksena on aikaansaada panoraama-röntgenkuva koko leukapielistä muuttelemalla myös vaakasuorassa kääntyvän varren kiertonopeutta varren kiertymäasentoa vastaavasti. Niinpä keksintö aikaansaa seuraavat edut; (1) Parannuksia koko leukapielien panoraama-röntgenkuvauksen tehokkuuteen:

Erittäin tehokas röntgensäteilytysmäärän säätö tehdään mahdolliseksi säätämällä sekä röntgenfilmin syöttönopeutta sekä vaakasuorassa kääntyvän varren kiertonopeutta, koska keksintö on antanut mahdollisuuden säätää ei vain filminsyöttönopeutta vaan myös vartta kiertävän moottorin käyttönopeutta varren asentoa vastaten.

(2) Röntgenkuva saatettu selväksi ja tarkaksi:

Tasaisen optisen tiheyden omaava röntgenkuva voidaan saada aikaan säätämällä kääntyvän varren kiertonopeutta, joka varsi kääntyy kohteen hammaskaaren ympäri sen koko pituudelta, muuttelemalla röntgenfilmin syöttönopeutta sähkövälineen avulla synkronisesti varren kiertonopeuden kanssa tai siitä riippumatta, sekä sopivasti säätämällä kohteen hammaskaareen kohdistuvaa röntgensäteilytysmäärää. Erikoisesti röntgenfilmin syöttönopeuden säätäminen riippumatta varren kiertonopeudesta aikaansaa selvän ja tarkan röntgenkuvan, jolla on tasainen optinen tiheys ja jossa ei esiinny kaulanikamien läsnäolon vaikutusta myöskään etuhampaitten aluetta kuvattaessa.

(3) Röntgenkuva saatettu valinnaiseksi suurennusasteen suhteen:

Kohteen kuvan pitkittäisen suurennusasteen panoraama-röntgenkuvassa määrää röntgensäteilynlähteen, kohteen ja röntgen-filmin keskinäinen suhteellinen asema (erikoisesti suhteellinen etäisyys), ja poikittaisen suurennusasteen määräävät mainitut kolme tekijää sekä filmin syöttönopeus. Niinpä mainitun kolmen tekijän asemasta toistensa suhteen tai filminsyöttö- 4 6971 2 nopeudesta ja varren kiertonopeudesta riippumaton säätö aikaansaa röntgenkuvan, jolla on tasainen suurennusaste, ja lisäksi tehokkaamman röntgenkuvan, jossa haluttua hammaskaaren osaa on valinnaisesti lisätty suurennusasteen suhteen hammas-kaaren muihin osiin nähden, sillä tuloksella, että hammaslääkäri ei vain kykene varomaan väärää diagnoosia vaan voi ilman muuta helposti tehdä täsmällisen diagnoosin.

Seuraavassa selostetaan esimerkkinä keksinnön eräs edullinen sovellutusmuoto viitaten oheisiin piirustuksiin.

Piirustuksissa: kuvio 1 on pitkittäinen poikkileikkaus keksinnön mukaisen, koko leukapielistä panoraamakuvan ottavan röntgenlaitteen eräästä sovellutusmuodosta, kuvio 2 on tasokuva esittäen suhteen kuvion 1 mukaisten kääntyvän varren ja epäkeskolevyn kiertoliikkeiden keskusten välillä, kuvio 3 on kääntyvää vartta käyttävän moottorin nopeudensää- tövirtapiiri käsittäen laitteen olennaiset osat, kuvio 4 on kuvion 3 kunkin elementin toiminta-aaltomuotokaa- vio, kuvio 5 on kytkentäkaavio virtapiiristä, jonka avulla filmin-syöttövälineen moottori saatetaan synkronismiin kääntyvän varren käyttömoottorin kanssa sekä säädetään filminsyöttömoot-torin nopeutta, kuvio 6 on kuvion 5 kunkin elementin toiminta-aaltomuotokaa-vio, kuvio 7 on toiminta-aaltomuotokaavio siinä tapauksessa, että filminsyöttömoottorin nopeutta säädetään epäkeskolevyn muodon avulla riippumatta kääntyvää vartta kiertävästä moottorista, kuvio 8 on virtapiiri kääntyvän varren kiertonopeuden säätämistä varten siinä tapauksessa, että sekä varren kiertonopeutta että filminsyöttömoottorin nopeutta säädetään käyttämällä yhtä epäkeskolevyä, kuvio 9 on kytkentäkaavio virtapiiristä, jolla säädetään fil-minsyöttömoottorin nopeutta kuviossa 8, kuvio 10 esittää kaaviomaisesti koko leukapielien panoraama-röntgenkuvaa, kuvio 11 esittää potentiometrin lähtöjännitettä V , varren 5 69712 kiertonopeutta V_ ja filmikasetin syöttönopeutta Vc, kunkin cl vastatessa kuvion 10 röntgenkuvan osia, kuvio 12 esittää toiminta-aaltomuotoa kuvioiden 8 ja 9 kohdissa a, 4 ja b, ja kuvio 13 esittää röntgensäteilymäärää keksintöä käytettäessä.

Kuvioiden 1-6 mukaisessa keksinnön sovellutusmuodossa käytetään systeemiä, jossa muutellaan säätövastuksen vastusarvoa ja todetaan säätöä varten tarvittava sähkösignaali käyttämällä mekaanista välinettä kohteen hammaskaareen saapuvan röntgensä-dekimpun aseman jatkuvaan ja epäjatkuvaan ilmaisuun kohteen ympäri kiertyvän vaakasuorassa kääntyvän varren kiertoliikettä vastaten. Systeemin yksityiskohdat selostetaan myöhemmin.

Koko leukapielien kuvauksen suorittavan hammasröntgenlaitteen rakennetta esittävissä kuvioissa 1 ja 2 viite 1 merkitsee tukitankoa, joka ulkonee alaspäin kannatusosasta 2, ja vaakasuorassa kääntyvä varsi 4 (jota tästä lähtien nimitetään kääntyväksi varreksi) on laakerin 3 välityksellä ripustettu tukitankoon 1 siten, että se pääsee vapaasti kiertymään vaakasuorassa. Röntgensäteilylähde 5 on kiinnitetty varren yhteen päähän ja röntgenfilmikasetinpidin 6 on kiinnitetty varren toiseen päähän vastakkaiseen asemaan säteilynlähteen suhteen, ts. niiden kulmavälin ollessa 180°. Kuvattaessa varsi kiertyy sillä tasoalueella, jossa säteilynlähde 5 ja kasetinpidin 6 kulkevat niiden välissä sijaitsevan kohteen P ympäri, sillä tavalla, että filminpitimessä 6 olevan röntgenfilmin (ei esitetty kuvioissa) syöttö on saatettu synkronismiin varren kiertonopeuden kanssa. Varteen on kiinnitetty induktiomoottori IM (jota tästä lähtien nimitetään moottoriksi IM) kääntyvän varren 4 kiertämistä varten. Lisäksi moottorin IM jättöakse-li 7 on varustettu hammaspyörällä 8, kun taas vastalevy 9 on kiinteästi asennettu tukitankoon 1. Levyn 9 alapintaan on kiinnitetty tukitankoa 1 ympäröivä hammaskehä 10. Hammasratas ja hammaskehä liittyvät toisiinsa, ja moottori IM pakottaa pyöriessään kääntyvän varren 4 kiertymään hammasrattaan 8 hammaskehässä 10 pyörimisen mukaisesti. Kääntyvään varteen 4 on lisäksi asennettu pulssimoottori PM röntgenfilmin syöttöä varten. Moottorit IM ja IP on yhdistetty toisiinsa synk-ronointivirtapiirillä, jonka yksityiskohdat on esitetty ku- 6 69712 viossa 5. Moottorin PM nopeutta vaihdellaan synkronisesti moottorin IM pyörimisnopeuden suhteen, nimittäin kääntyvän varren 4 ja röntgensäteilylähteen 5 kiertonopeuden suhteen, ja röntgenfilmin syöttönopeutta säädetään muuttelemalla synkronisesti moottorin PM pyörimisnopeutta. Viitteet 100 ja 200 merkitsevät epäkeskolevyjä, jotka on irrotettavasti asetettu vastalevyn päälle. Epäkeskolevyt painavat vastaavasti työntimiä 110 ja 220 kääntyvän varren 4 kiertyessä, mikä painaminen puolestaan muuttaa säätövastusten VRl ja VR2 vastusarvoa. Säätövastusten vastusarvoa muuttamalla muutellaan pulssimoottorin kiertonopeutta synkronisesti moottorin IM kanssa tai riippumatta siitä. Moottorin IM yksityiskohtainen kytkentäpiiri on esitetty kuviossa 3, kun taas moottorin PM yksityiskohtainen kytkentäpiiri on esitetty kuviossa 5. Epäkeskolevyt 100 ja 200 käsittävät kehäpinnat, jotka ovat kumpikin epäkeskisiä tukitangon 1 suhteen ja joilla on erikoinen muoto käsittäen kaksi päästään tasaista ulkonevaa osaa 101 ja 201, jotka sijaitsevat levyjen vastakkaisilla puolilla. On selvää, että epäkeskolevyjen ei tarvitse olla tällaista muotoa, vaan ne voivat olla mitä muuta sellaista muotoa tahansa, joka aikaansaa epäkeskolevyjen optiminopeussäädön tomogrammin valmistamiseksi kohteen P kaarevasta pinnasta. Selostus panoraama-röntgenkuvauslaitteen käytöstä kokonaiskuvaukseen on jätetty pois, koska se ei ole keksinnön kohteena.

Kääntyvää vartta käyttävän moottorin IM (jota seuraavassa nimitetään moottoriksi IM) nopeuden säätämistä varten sähkö-virtapiiri, kuten esimerkiksi ilmenee kuviosta 3, käsittää nopeudenpoikkeaman ilmaisupiiriyksikön I, laukaisupulssin virtapiiriyksikön II, nopeudensäätövirtapiiriyksikön III sekä tehonsyöttövirtapiiriyksikön. Näiden virtapiirien toimintaperiaatteena on muuttaa laukaisupulssin värähtelyjakso laukaisupulssin aikaansaavan virtapiirin II ennakolta asettamaksi värähtelyjaksoksi ja siten säätää moottorin IM kiertonopeutta triacin suorittaman vaihekontrollin avulla. Konkreettisemmin sanottuna, periaatteena on verrata asetusjännitettä, jonka määrää varren 4 kääntyessä muuttuva säätövastuksen VRl arvo, moottoriin IM liitetyn takogeneraattorin lähtöjän- 7 69712 liitteeseen nopeudenpoikkeaman ilmaisupiiriyksikön I kautta sekä säätää moottorin IM pyörimisnopeutta jouduttamalla laukaisupulssin aikaansaavan virtapiiriyksikön II aiheuttamaa laukaisupulssin muodostumisjaksoa, kun asetusjännite on suurempi kuin takogeneraattorin lähtöjännite, sekä suorittamalla nopeudensäätövirtapiiriyksikön III triaciin tulevan vaihto-virtasyöttöjännitteen vaihekontrolli laukaisupulssin avulla.

Kuten edellä on selostettu, asetusjännite asetetaan muuttelemalla säätövastuksen VRl vastusarvoa kääntyvän varren 4 kiertyessään painaman työntimen 110 liikkeen avulla (säätöön tarvittava sähkösignaali aikaansaadaan kääntyvän varren 4 asentoa vastaten). Takogeneraattori G on sijoitettu moottorin IM yhteyteen, ja se on sovitettu antamaan moottorin IM kiertonopeuteen verrannollisen lähtöjännitteen.

Seuraavassa selityksessä moottorin IM kiertonopeuden muuttuminen on esitetty selvyyden vuoksi olennaisesti puolisuunnik-kaan muotoisena, kuten näkyy kuviosta 4(2), mutta on selvää, että käytännössä optimi nopeudensäätö kaarevan pinnan tomografiaa varten voidaan saada aikaan valitsemalla sopivasti epäkeskolevyn 100 muoto kohteen P muodon mukaisesti. Kuviossa 3 viite G merkitsee takogeneraattoria, joka on välittömästi liitetty vartta 4 kääntävän moottorin IM jättöakseliin ja joka aiheuttaa moottorin IM kierroslukuun verrannollisen vaihtojännitteen (ei esitetty kuvioissa). Viite RFDl merkitsee tasasuunninta vaihtojännitteen muuttamiseksi sykkiväksi virraksi. Viite Tl merkitsee verkkomuuntajaa, jonka toi-siopuolelle on kytketty siltatasasuunnin RFD2, ja syöttö-vaihtojännite (ei esitetty kuvioissa) muutetaan sykkiväksi virraksi leikattuna Zener-diodilla ZDl, kuten näkyy kuviosta 4(1). Kääntyvä varsi 4 painaa kiertyessään työnnintä 110 edellämainittujen epäkeskolevyjen mukaisesti, ja virtapiirin kuviossa 3 nopeudenasetuksen määrää, kuten näkyy kuviosta 4(2), säätövastus VRl, jonka arvoa muuttaa ja asettaa näin painettu työnnin. Kuvion 3 virtapiirin nopeudenasetuksen lähtöarvon poikkeama sykkivästä virrasta (kuvio 4(3)), joka on saatu moottoriin IM liitetyn takogeneraattorin G lähtöjännitteestä, vahvistetaan (kuvio 4(5)) ja johdetaan laukaisupulssin aikaansaavaan virtapiiriyksikköön II, laukai-supulssi (kuvio 4(6)) aikaansaadaan tämän jännite-eron vai- 8 69712 kutuksesta ja nopeus säädetään triacin vaihekontrollin avulla fototyristorien PS1 ja PS2 kautta. On selvää, että asetus jännitteen (kuvio 4(4)) tullessa suuremmaksi kuin generaattorin G lähtöjännite (kuvio 4(3)), kun säätövastuksen VRl asetuspiste muuttuu tai moottorin IM nopeus muuttuu, transistorin Q6 lähtöarvo suurenee lisäten siten transistorin Q2 kantavirtaa ja jouduttaen laukaisupulssin aikaansaavan kondensaattorin C5 varautumista, mikä lyhentää pulssinmuo-dostusjaksoa nopeuttaen triacin syttymistä ja lisäten moottorin IM kiertonopeuden säätövastuksen VRl määräämään ase-tusarvoon (katso kuvioita 4-7).

Seuraavassa selostetaan, viitaten kuvioihin 5 ja 6, periaatetta, jolla filmiä syöttävän pulssimoottorin PM nopeus säädetään synkroniseksi moottorin IM kiertonopeuden kanssa tai riippumatta siitä. Tässä tapauksessa sähkövirtapiiri käsittää, kuten esimerkiksi ilmenee kuviosta 5, kierroslukusuh-teen asetusvirtapiiriyksikön V, alipäästösuodatinpiiriyksi-kön VI, jännitteensäätöpulssi-värähtelypiiriyksikön VII ja pulssimoottoria käyttävän virtapiirin VIII. Virtapiiriyksik-köjen toimintaperiaatteena on säätää filminsyöttönopeus synkroniseksi moottorin IM kanssa tai riippumatta siitä muuttelemalla säätövastuksen VR2 vastusarvoa kääntyvän varren 4 kiertyessään painaman työntimen 220 avulla, jakamalla moottoriin IM liitetyn generaattorin G syöttämä jännite näin saadulla vastusarvon muutoksella (jakamalla syötetty jännite ja saattamalla jaettu jännite sähkösignaaliksi, joka on tarpeen kääntyvän varren asentoa vastaavaa säätöä varten), poistamalla suurtaajuuskomponentti jaetusta jännitteestä ali-päästösuodatinpiiriyksikön VI avulla ja sen jälkeen syöttämällä suurtaajuuskomponentti jännitteensäätöpulssi-värähtely-piiriyksikköön VII sekä käyttämällä filminsyöttöpulssimootto-ria PM virtapiirin VIII antamalla pulssilla.

Seuraavassa selostetaan yksityiskohtaisemmin kuviossa 5 esitetyn sähkövirtapiirin toimintaperiaatetta viitaten toiminta-aaltomuotokaavioon kuviossa 6. Kuviossa 5 viite VR2 merkitsee säätövastusta, joka muuttaa ja säätää moottorin IM kierros-lukua (kiertonopeutta), nimittäin röntgenfilmin syöttönopeut- 6971 2 ta röntgensäteilylähteen 6 kiertokulkunopeuden suhteen, ja tämä säätövastus asetetaan haluttuun arvoon ennen röntgenkuvauksen aloittamista. Kondensaattorit Cl ja C2, vastukset Rl ja R2 sekä vahvistimen Ai käsittävä virtapiiri muodostaa alipäästösuodatinpiirin VI, ja se on tarkoitettu eliminoimaan edellämainitun sykkivän virran (kuvio 6(3)) sisältämän suur-taajuuskomponentin (kohinan). Jännitteensäätöpulssi-väräh-telypiiriyksikkö VII, joka sisältää Miller-piirin, vertaus-piirin ja puskuvahvistimen A4, on V-F-muuntopiiri, joka aikaansaa pulssijännitteen, jonka taajuus on verrannollinen alipäästösuodatinpiiriyksikön VI lähtöjännitteeseen, ja muuntaa pulssijännitteen laukaisupulssiksi sekä toimittaa liipai-sinpiirin FF1 käynnistyksen seuraavassa vaiheessa. Transistorit Q2 ja Q3 muodostavat pulssimoottorin PM käyttöpiiriyk-sikön VIII, ja vastukset R7 ja R8 merkitsevät transistorien Q2 ja Q3 kantavastuksia vastaavasti. Vastuksen R3a ja säätö-vastuksen VR2a käsittävä vastussarjakytkentä sekä vastuksen R3b ja säätövastuksen VR2b käsittävä vastussarjakytkentä ovat konstruoidut valittavaksi vaihtokytkimellä SW1 jännit-teensäätöpulssi-värähtelypiiriyksikössä VII. Tämän valinnan tarkoituksena on valita jännitteensäätöpulssi-värähtelypiiriyk-sikön VII muuntoluku. Konkreettisemmin sanottuna, valinnan tarkoituksena on määrätä Millerin integrointipiirin aikavakio, joka piiri on konstruoitu käsittämään vahvistimen A2 sekä sen ohessa valitun vastussarjakytkennän ja kondensaattorin C3 muodostaman CR-piirin. Vastussarjakytkennän valinta suoritetaan ennen röntgenkuvauksen alkua samoin kuin säätövastuksen VRl asetus. Vertauspiiri 72 vertaa vertausjännitelähdettä El integrointilähtöarvoon komparaattorin A3 avulla, ja se käsittää vastukset R4 ja R5 sekä kondensaattorin C4.

Seuraavassa selostetaan kuvion 5 sähkövirtapiirin toimintaa yhdessä kuvion 6 toiminta-aaltomuotokaavion kanssa. Kääntyvän varren käyttömoottori käynnistetään, ja sen jälkeen varsi kiertyy kohteen P sijaitessa varren ja takogeneraattorin välissä. Kun varren kiertonopeus muuttuu vastaten sen kier-tymäasentoa, kuten näkyy kuviosta 6(1) (tässä tapauksessa on moottorin IM kiertonopeuden muuttuminen selvyyden vuoksi esitetty puolisuunnikkaan muodossa, mutta on selvää, 10 6971 2 että varsinaisessa sovellutuksessa, jos epäkeskolevyt on muotoiltu mihin tahansa valinnaiseen muotoon kohteen P yhteydessä samalla tavoin kuin edellämainittu kääntyvän varren käyttömoottorin nopeudensäätö, esiintyy kaarevan pinnan tomografian suhteen optimi nopeudenvaihtelu), moottoriin IM liitetty takogeneraattori G lähettää sähkömotorisen voiman, joka on verrannollinen moottorin IM kierroslukuun, kuten näkyy kuviosta 6(2), ja tämä sähkömotorinen voima muutetaan sykkiväksi virraksi (kuvio 6(3)) kokoaaltotasasuuntauspii-rissä RFDl ja johdetaan sen jälkeen säätövastuksesta VR2 ali-päästösuodatinyksikön VI kautta, kohinakomponentin siten vaimentamiseksi ja eliminoimiseksi, muuttaen tasajännitteeksi, joka on verrannollinen moottorin kierroslukuun, kuten on esitetty kuviossa 6(4).

Tässä vaiheessa, sykkivän jännitteen (kuvio 6(3)) kulkiessa kokoaaltotasasuuntauspiiristä säätövastuksen VR2 ja alipääs-tösuodatinyksikön VI kautta, jännitettä muutellaan säätövastuksen VR2 asetusarvoa muuttamalla, ja alipäästösuodatinyksi-kön VI lähtöarvon muodossa esiintyvä tasajännite (kuviossa 6(4)) suurenee tai pienenee säätövastuksen VR2 vastusarvoa vastaavasti. Alipäästösuodatinyksikön VI lähtöjännite syötetään vaihtokytkimellä SW1 valiten joko vastuksen R3a ja säätövastuksen VR2a tai vastuksen R3b ja säätövastuksen VR2b kautta vahvistimeen A2, jolla se integroidaan muodostaen sa-hahammasaallon (kuvio 6(5)), jonka taajuus on verrannollinen mainittuun lähtöjännitteeseen. Samalla suoritetaan vertaus komparaattorilla A3 Millerin integrointipiirin lähtöjännit-teen ja vertausjännitelähteen El välillä, ja kun integrointi-lähtöjännite ylittää vertausjännitteen, komparaattori A3 lähettää positiivisen jännitteen, joka syötetään takaisin Millerin integrointipiiriin vastuksen R6 ja diodin Dl kautta, ja transistori Q1 saa esijännitteen käynnistyen oikosulke-maan kondensaattorin C3. Tällöin Millerin integrointipiirin lähtöjännite pienenee heti arvoon nolla (kuvio 6(5)). Komparaattorin A3 lähtöjännite pidetään samassa arvossa tietyn ajan t kondensaattorin C4 ja vastuksen R5 määräämän aikavakion avulla, transistorin Ql käynnistys päättyy ja integrointitoi-minta alkaa jälleen. Kuvion 6(6) mukaisen sahahammasaallon kanssa synkroninen positiivinen pulssi syötetään komparaat- 11 6971 2 torista A3 tällaista toistuvaa toimintaa käyttäen, ja positiivinen pulssi johdetaan puskuvahvistimeen A4, jossa positiivinen pulssi käännetään, ja liipaisinpiiri FFl laukaistaan puskuvahvistimen lähtöjännitteen avulla (kuvio 6(7)). Liipaisinpiiri FFl aikaansaa vuorotellen kuvioissa 6(8)(9) esitetyn pulssijännitteen joka kerta puskuvahvistimen suorittaessa laukaisun (kuvio 6(7)), ja se käynnistää vuorotellen pulssimoottorin käyttöpiiriyksikön VIII transistorit Q2 ja Q3 pulssijännitteen avulla, siten saattaen moottorin PM käyt-tövirtalähteen E2 pyörittämään moottoria PM ja syöttämään röntgenfilmiä. Aikavälit, joiden kuluttua liipaisinpiiriä FFl käyttävä puskuvahvistin tällöin lähettää pulssin, on synkronoitu Millerin integrointipiirin 71 aikaansaaman saha-hammasaallon (kuvio 6(5)) kanssa, ja niinpä pulssivälit ovat verrannollisia moottorin IM kierroslukuun, ja siitä johtuen pulssin toistotiheys (kuvio 6(8)(9)), jonka puskuvahvistimen lähtöjännitteen laukaisema liipaisinpiiri FFl lähettää, tulee myös verrannolliseksi moottorin IM kierroslukuun, sillä tuloksella, että moottori PM tulee pyörimään synkronismissa moottorin IM kanssa.

Seuraavassa selostetaan periaatetta, jonka mukaan röntgen-filmin syöttömoot.torin nopeutta säädetään riippumatta kääntyvän varren käyttömoottorin kiertonopeudesta käyttäen apuna kierroslukusuhde-asetussignaalia, joka on muodostettu varren asentoa vastaavasti. Sähkövirtapiiri tätä tarkoitusta varten on sama kuin kuviossa 5, ja signaali voidaan saada aikaan muuttelemalla kierroslukusuhde-asetuspiiriyksikön V säätövastusta VR2. Kuviot 7(1) - 7(4) ovat toiminta-aalto-muotokaavioita, jotka vastaavat kuvioita 6(1) - 6(4), ja kuvio 7(5) esittää säätövastuksen VR2 aikaansaamaa asetusjän-nitteen muuttumista kääntyvän varren kiertymisen mukaisesti. Kuviosta 7 ilmenee samalla tavoin kuin edellä selostetun synkronisen säädön tapauksessa, että koska asetusjännitteen muutos osoittaa pienentynyttä arvoa säädön keskivaiheessa varren kiertymistä vastaten, röntgenfilmin syöttömoottorin kiertonopeus pienenee vähitellen säädön keskivaiheessa.

Seuraavassa selostetaan tapausta, jossa kääntyvän varren 12 6971 2 kiertonopeutta säätäviä epäkeskolevyjä voidaan käyttää yhdistelmänä filmikasetin syöttöä säätävän epäkeskolevyn osan kanssa, nimittäin tapausta, jossa varren kiertonopeutta ja filmikasetin syöttönopeutta voidaan säätää käyttämällä yhtä ainoaa epäkeskolevyä.

Kuvio 8 esittää erästä toista sovellutusmuotoa kääntyvän varren käyttömoottorin nopeutta säätävästä virtapiiristä, kuvio 9 esittää erästä toista sovellutusmuotoa filmikasetin syöttömoottorin nopeutta säätävästä virtapiiristä, kuvio 10 esittää kaaviomaisesti koko leukapielien panoraamakuvan ja kuviot 11 ja 12 esittävät toimintakäyriä vastaten kuvion 10 kuvien osia, kuvioiden 8 ja 9 mukaisia säätövirtapiirejä käytettäessä.

Säätövirtapiiri kuviossa 8 on laadittu siten, että käyttö-vahvistimen A5 ja esijännitepiirin käsittävä vahvistinpiiri on lisätty kondensaattorin CIO rinnalle kuvion 3 virtapiiriin verrattuna, ja että vain silloin, kun käyttövahvistimen A5 lähtöjännite alenee pienemmäksi kuin potentiaali kondensaattorin C5 yli, potentiaalia kondensaattorin CIO yli säätää käyttövahvistimen lähtöjännite diodin D3 kautta. Säätövirtapiiri kuviossa 9 säätää lähtöjännitettä ja tasasuuntaa, vahvistaa ja tasoittaa käyttövahvistimen AI lähtöjännitteen, nimittäin vartta käyttävään moottoriin liitetyn takometrin lähtöjännitteen jätettäessä pois kuvion 5 mukainen säätövastus, sijoitettaessa sen sijaan multiplikaattori toimintavah-vistimen Ai jälkeen sekä johdettaessa potentiometrin VRl vastusarvoa vastaava jaettu lähtöjännite multiplikaattoriin.

Kuviossa 11(1) on esitetty jännite kuvion 9 kohdassa 8, nimittäin jännite, joka vastaa varren kääntymäkulmasta riippuvaa potentiometrin vastusarvoa, sen painuessa epäkeskolevyjä vasten, ja joka aikaansaa varren kiertymisen mukaisesti jännitteen, jonka määräävät epäkeskolevyn muoto ja varren kääntymäkulma. Kuten kuviosta 11(11) ilmenee, vartta kääntävä moottori käynnistetään samanaikaisesti kuvauksen aloituksen kanssa, ja sen kierrosluku kasvaa arvoon, joka vastaa säätövastuksen VR4 (kuviossa 8) asettamaa jännitettä, pyörimisen jatkuessa vakionopeudella aina optisen tiheyden kor- 13 6971 2 jausvyöhykkeeseen R.Z. saakka (kohteen kaulanikamia vastaava kohta). Etuhampaitten alueen vyöhykkeessä R.Z. epäkesko-levyjen muodon ja varren kiertymäkulman määräämä potentiometrin lähtöjännite johdetaan käyttövahvistimeen A6, jonka lähtöarvo johdetaan käyttövahvistimeen A5, esijännite annetaan tasavirtalähteistä E3 ja E4 säätövastuksen VR6 ja vahvistimen A7 kautta käyttövahvistimen A5 lähtöjännitteen vertaustasoon, ja vahvistimen A5 vahvistus asetetaan säätövastuksella VR5 sekä alueen leveys ja asetuksen määrä, jotka asettavat varren kiertonopeuden, säädetään kuten kuvioista 12(1) ja 12(11) näkyy. Käyttövahvistimen A6 lähtöjännite, kuten ilmenee kuviosta 12(1), on pienempi etuhampaitten tiheydenkorjausvyö-hykkeessä kuin säätövastuksen VR4 säätämä varren kiertonopeuden asetusjännite. Kuten näkyy kuviosta 12(11), varren kiertonopeus säädetään mainitussa vyöhykkeessä arvoon, joka vastaa käyttövahvistimen A6 lähtöjännitettä. Samanaikaisesti filmikasetin syöttömoottori kuljettaa kasettia nopeudella, joka on verrannollinen sekä varren käyttömoottorin kiertonopeuteen että potentiometrin lähtöjännitteeseen, kuten on osoitettu kuviossa 11(111) ja 12(111), ja joka riippumatta varren kiertonopeuden asetuksen määrästä säätää filmin saamaa röntgensäteilyn määrää säätämällä varren kiertonopeutta, samalla kun kääntymäkulma ja filmikasetin syötön määrä pidetään jatkuvasti keskenään tietyssä suhteessa. Näin aikaansaadaan tasaisen optisen tiheyden ja hyvän kontrastin koko filmin pinnalla omaava kuva.

Kuten edellä on selostettu, keksinnön mukainen hammasröntgen-kuvauslaite koko leukapielien kuvaamiseksi tekee mahdolliseksi aikaansaada röntgenkuvan, joka on selvä sekä omaa halutun suurennusasteen kaarevan pinnan tomografiassa, järjestämällä röntgenfilmiä syöttävä moottori riippumattomaksi vaakasuorassa kääntyvää vartta käyttävästä moottorista, järjestämällä kaksi välinettä sähkösignaalin tuottamiseksi kääntyvän varren asentoa vastaavasti, säätämällä varren käyttömoottorin kierroslukua sähkösignaalilla, jonka yksi ilmaisuvälineistä ilmaisee, sekä saattamalla röntgenfilmiä syöttävän moottorin kierrosnopeutta synkronisesti vartta kääntävän moottorin kanssa tai siitä riippumatta toisen ilmaisuvälineen ilmaiseman sähkösignaalin avulla. Lisäksi toisin sanottuna, 14 6971 2 kun röntgenkuvausta suoritetaan kohteen etuhampaista, keksintö tekee mahdolliseksi ei vain optiselta tiheydeltään tasaisen röntgenkuvan aikaansaamiseksi pienentämällä filmin-syöttömoottorin kiertonopeutta riippumatta kääntyvän varren käyttömoottorin kiertonopeudesta, vaan myös sellaisen röntgenkuvan aikaansaamisen, jolla on mikä haluttu suurennusaste tahansa, säätämällä filminsyöttömoottorin kiertonopeutta riippumatta kääntyvän varren kiertokulkunopeudesta.

On selvää, että edellä keksinnön sovellutusmuodossa esitetyt mekaaninen rakenne ja sähkövirtapiirit on tarkoitettu pelkästään keksinnön edullisten sovellutusmuotojen kuvaamiseen ja että mekaanista rakennetta ja sähkövirtapiirejä koskevat muunnokset, lisäykset ja korvaamiset ovat mahdollisia poikkeamatta keksinnön suojapiiristä.

Claims (6)

15 6971 2

1. Hammasröntgenkuvauslaite koko leukapielen kuvaamiseksi, joka laite käsittää vaakasuoran kääntyvän varren (4), röntgen-säteilylähteen (5), joka sijaitsee kääntyvän varren (4) ensimmäisessä päässä, röntgenfilmikasetin pitimen (6), joka sijaitsee kääntyvän varren (4) toisessa, vastakkaisessa päässä siten, että potilaan pää sijaitsee röntgensäteilylähteen (5) ja röntgenf ilmikasetin välissä, varren käyttömoottorin (IM) kääntyvän varren (4) kääntämiseksi, sekä röntgenfilmiä syöttävän moottorin (PM) röntgenfilmikasetin vieressä filmin syöttämiseksi synkronisesti varren (4) kääntöliikkeen kanssa, tunnettu siitä, että siinä on ensimmäinen signaaligeneraattori (100, VR1), jota käynnistetään varren (4) kääntöliikkeen kautta, ja joka on sovitettu syöttämään sähköisen signaalin, joka on verrannollinen varren (4) toivottuun pyörimisnopeuteen, joka signaali vastaa varren (4) vastaavaa kääntö-asentoa; että varren käyttömoottoriin (IM) liittyy pyörimisnopeu-densäädin (III), joka sisältää komparaattorin (I), johon syötetään sähköinen signaali, joka vastaa varren senhetkistä pyörimisnopeutta sekä sähköinen signaali, joka vastaa varren toivottua pyörimisnopeutta; että siinä on toinen signaaligeneraattori (200, VR2, A1; VR1, A1, X), jota käynnistetään varren kääntöliikkeen kautta, ja joka generoi ohjaussignaalin, joka vastaa filmin toivottua syöttönopeutta vaikuttamalla sähköiseen signaaliin, joka vastaa varren senhetkistä pyörimisnopeutta sekä varren vastaavaa kääntöasentoa; ja että siinä on säätöyksikkö (VII, VIII) filmin syöttö-moottorin nopeuden säätämiseksi filmin toivottua syöttö-nopeutta kuvaavan ohjaussignaalin mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hammasröntgenkuvauslaite, tunnettu siitä, että signaaligeneraattorit (100, VR1; 16 6971 2

200, VR2, A1; VR1, A1, X) sisältävät vastuksen (VR1 ; VR2), joka muuttuu kääntövarren (4) pyörimisliikkeen mukaisesti.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen hammasröntgenkuvauslaite, tunnettu siitä, että siinä on ainakin yksi epäkesko-levy (100, 200) säädettävän vastuksen (VR1; VR2) säätämiseksi, jolloin epäkeskolevy (100, 200) on kiinnitetty kääntövarren (4) tukitankoon (1), työnnin (110, 220), joka pyörii yhdessä kääntövarren (4) kanssa, ja jota painetaan jousella vasten epäkeskolevyä (100, 200), jolloin työnnin (110, 220) on yhteistoiminnassa säädettävän vastuksen (VR1, VR2) kanssa tämän vas-tusarvon säätämiseksi kääntövarren (4) pyörimisen mukaisesti.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hammasröntgenkuvauslaite, tunnettu siitä, että siinä on takogeneraattori (G), joka on kytketty kääntövarren käyttö-moottoriin (IM) kääntövarren (4) senhetkistä pyörimisnopeutta vastaavan signaalin generoimiseksi.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hammasröntgenkuvauslaite, tunne ttu siitä, että pyörimisno-peudensäädin (III) sisältää vaiheensäätöpiirin.

6. Patenttivaatimusten 4 tai 5 mukainen hammasröntgenkuvauslaite, tunnettu siitä, että toisen signaaligeneraattorin (200, VR2) otto on kytketty takogeneraattorin (G) antoon, että säätöyksikkö (VII, VIII) on kytketty toisen signaaligeneraattorin (200, VR2) antoon alipäästösuodatinpiirin (VI) kautta, ja että säätöyksikkö (VII, VIII) sisältää jännitteensäätöpuls-sin värähtelypiirin alipäästösuodatinpiirin (VI) antojännit-teen muuntamiseksi tähän verrannolliseksi pulssiksi, sekä pulssimoottorin ohjainpiirin (VIII) filmin syöttömoottorin (PM) pyörimiskierrosten säätämiseksi generoitujen pulssien mukaisesti, jolloin filmin syöttömoottori on pulssimoottori. 17 6971 2