FI69405C - Sammansaettning anvaendbar i munhygieni - Google Patents

Description

L»^T7| ΓΒ1 m KUULUTUSjULKAISU / ΟΑΠ ζ Β (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT O S H U Ο C Patentti riyö*:;..tty (45) Patcnt -t 10 02 1086 (51) Kv.lk.*/lnt.CI.4 A 6l K 7/16 SUOMI—FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 78200^ (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 22.06.78 (FI) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 2 2.06.78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 2^.12.78

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.juik.isun pvm. - 31.10.85

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 23.06.77 Englanti-England(GB) 26308/77 (71) Imperial Chemical Industries Limited, Imperial Chemical House, Millbank, London SW1P 3JF, Englanti-Eng 1and(GB) (72) Gunnar Rö11a, Oslo, Norja-Norge(NO), Michael Roy Carlton Winter, Macclesfield, Cheshire, Englanti-England(GB) (7*0 Oy Koi ster Ab (5^) Suuhygieniassa käytettävä koostumus - Sammansättning användbar i munhygieni

Keksinnön kohteena on suuhygieniassa käytettävä koostumus, joka on lantaanikationin vesiliukoista suolaa sisältävä suuvesi, suusuihke, hammastahna tai hammasgeeli.

Tiedetään, että monet erilaiset alkuaineiden kationit, kuten alkuaineista gallium, yttrium, lyijy, indium, beryllium, serium dysprosium, rauta, arseeni, torium, iridium, rubidium, vanadium, sirkonium, titaani, tina, tallium, aluminium, kupari, rutenium, samarium, rodium, elohopea, litium, koboltti, lantaani, uraani, sinkki, barium, cesium, strontium, kalsium, kadmium ja kromi johdetut kationit vähentävät hammaskiilteen liukenevuutta happoihin in vitro koesysteemeissä (R.S. Manly ja B.G. Bibby, J.Dent. Res., 1949, 28, 160-171). On myös tunnettua, että hammas-kiille voidaan uudelleen mineralisoida käsittelemällä hampaita peräkkäin kationisella ja anionisella komponentilla, jotka reagoivat hampaan pinnan alla muodostaen liukenemattoman suolan. Esimerkkejä kalionisista komponenteista ovat bariumista, lantaanista, 2 69405 mangaanista, lyijystä, tinasta, sinkistä, indiumista, sirkoniu-mista, raudasta, titaanista, vanadiumista ja kadmiumista johdetut komponentit (GB-patenttijulkaisu 1 452 125).

On havaittu, että antamalla rotille ytLriumnitraattia joko intraperitoneaalisti injektiona tai juomaveden mukana hammasmädän esiintyminen vähenee, ja tämän on katsottu johtuvan yttriumin joutumisesta hammaskiilteeseen ja sen vaikutuksesta happoliukene-vuuden alenemiseen. (R.Castillo Mercado ja T.G. Ludwig, Archs. oral Biol., 1973, 18, 637-640). On myös havaittu, että suun huuhtominen stannofluoridiliuoksella vähentää plakin muodostusta hammaskiilteelle. (N.Tinanoff, J.M. Brady ja A.Gross, Caries res., 1976, 10, 415-426; N.Tinanoff, J.Dent. res., 1977, 56, Spec, Issue A, A138).

FR-patenttijulkaisussa 997 488 on kuvattu, että hammaskariesta voidaan estää käyttämällä hapettavaa liuosta, joka sisältää raudasta, kuparista, magnaanista, sinkistä, hopeasta tai jostakin harvinaisesta maametallista johdettua metallikatalyyttia, yhtään esimerkkiä ei ole kuitenkaan annettu. DE-hakemusjulkaisussa 2 543 489 on kuvattu vedettömiä seoksia, jotka veden kanssa sekoitettaessa muodostavat metastabiilin liuoksen. Näiden koostumusten tarkoituksena on muodostaa liukenematon saostuma hampaiden pinnalle hammaskiilteen uudelleen mineralisoimiseksi. US-pa-tenttijulkaisussa 3 751 568 on kuvattu menetelmä hampaiden päällystämiseksi kemiallisilla yhdisteillä pysyvän kiillon muodostamiseksi. Esimerkiksi ytterbLumkloridikäsittelyn yhdistettynä sitä edeltävään titaanitetrafluoridikäsittelyyn on mainittu lisäävän hampaiden vastustuskykyä kariesta vastaan.

Keksinnön mukaiselle koostumukselle on tunnusomaista, että kationi on vapaassa muodossa, koostumus ei sisällä sellaisia aineosia, jotka saostavat kationin veteen liukenemattomana suolana, koostumus sisältää tällaisissa koostumuksissa tavanomaisesti käytettäviä komponentteja, esim. makuaineita ja sakeutus-aineita, ja koostumus on ei-hapettava ja soveltuu sellaisenaan vietäväksi hampaiden pinnalle, ja jolloin lantaanikationin kon-sentraatio koostumuksessa on ainakin 10 mM.

Hampaiden pinnalta tavallisesti löytyvä aines on bakteeri-plakkia, ja keksinnön mukainen koostumus soveltuu erityisesti 3 69405 plakin poistamiseen hampailta tai sen hampaisiin kiinnittymisen ehkäisyyn. Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu myös erityyppisten tahrojen poistamiseen hampaista, esimerkiksi tupakan aiheuttamien tahrojen. Lisäksi bakteeriplakkia pidetään yleensä pääasiallisena hammasmädän ja ientulehduksen aiheuttajana, ja plakin poistamisella tai sen kertymisen ehkäisyllä tiedetään olevan edullinen vaikutus näihin tauteihin.

Vain erittäin vähäisellä osalla teollistuneiden maiden väestöstä ei ole hammasmätää tai ientulehdusta, ja siten voidaan odottaa, että tälle väestön suurelle osalle keksinnön mukainen meentelmä aiheuttaa lisäetuna hammasmädän ja/tai ientulehduksen vähenemistä.

Esimerkkejä vesiliukoisista lantaanisuoloista ovat kloridi, bromidi, jodidi, nitraatti, asetaatti ja sulfaatti. Kationi voi myös olla antibakteerisen anionin suolan muodossa.

Edullinen yhdiste käytettäväksi keksinnön mukaisessa koostumuksessa on lantaanikloridi, LaCl^.

Keksinnön mukaisessa koostumuksessa käytetty kationin minimimäärä on 10 mM, ja koostumusta voidaan käyttää aikavälein 1 viikosta 1-10 kertaan päivässä. Edullinen käsittelytapa on kolme kertaa päivässä aterioiden jälkeen tai kahdesti päivässä aamuin ja illoin.

Keksinnön mukaisella koostumuksella saadaan tyydyttäviä tuloksia yksinkertaisesti viemällä kationia hampaille esimerkiksi yksinkertaisena vesiliuoksena. Parantunut puhdistusaste voidaan kuitenkin saavuttaa, jos keksinnön mukainen koostumus yhdistetään yhteen tai useampaan normaaliin mekaaniseen hampaanpuhdistusme-netelmään, esim. hammasharjan, hammastikun, hammaslangan, hammas-sondin tai pyörivän hammasharjan käyttöön. Erityisen edullista on yhdistää keksinnön mukainen koostus hammasharjan käyttöön.

Keksinnön mukaisessa koostumuksessa käytetty kationi voi olla koostumuksena yksinkertaisena vesiliuoksena tai suspensiona tai mutkikkaampana koostumuksena, kuten suuvetenä, hammastahnana, ehkäisevänä tahnana, hammasjauheena, pasteilleina, purukumina tai suusuihkeena, tai se voidaan sisällyttää virvoitusjuomaan, ravintoaineeseen tai sokerileivonnaiseen. Kationi voidaan myös sisällyttää vesijohtoveteen.

_ - ΤΗ 4 69405

Kuvatut koostumukset ovat alan asiantuntevalle tunnettuja. Ne voivat sisältää mitä tahansa normaalisti tällaisissa koostumuksissa käytettyjä aineosia ja lisäksi kationia suolan muodossa.

Kun kyseessä on suuvesi tai suusuihke, niin kationia sisällytetään siihen halutussa käyttöväkevyydessä. Kun kyseessä on hammastahna, ehkäisevä tahna, hammasjauhe, pastilli tai purukumi, niin saattaa olla tarpeen koostumuksen aineosista riippuen lisätä kationin pitoisuutta yli halutun käyttöpitoisuuden, esim. halutun käyttöpitoisuuden jopa viisinkertaiseksi pitoisuudeksi, koska johtuen kationin sitoutumisesta yhteen tai useampaan aineosaan sen määrästä on käytettävänä vain osa. Näissä koostumuksissa käytetään edullisesti sellaisia aineosia, jotka eivät saosta kationia liukenemattomana suolana.

Tyypillinen suuvesi on vesipohjainen ja sisältää yleensä paksunnosainetta ja makuainetta.

Geeli on vesipohjainen ja sisältää yleensä hyydytysainetta, pinta-aktiivista ainetta, makuainetta ja säilöntäainetta.

Hammastahna on vesipohjainen ja sisältää yleensä hionta-ainetta, sideainetta, paksunnosainetta, pinta-aktiivista ainetta, kosteuttavaa ainetta, makuainetta ja makeutusainetta.

Esimerkkejä tällaisista koostumuksista ovat esimerkit 6-9.

Keksintöä kuvataan seuraavilla sitä rajoittamattomilla esimerkeillä:

Esimerkki 1 60 hammaslääketieteen opiskelijaa olivat vapaaehtoisina tässä kokeessa. Opiskelijoille suoritettiin ensin perusteellinen ennakkohoito, sitten heitä kehotettiin olemaan hoitamatta suun hygieniaa 3 vrk. Plakin muodostuksen edistämiseksi opiskelijat huuhtoivat suunsa 10 ml:lla 15 %:ista (w/v) sakkaroosin vesiliuosta 1 minuutin ajan joka toinen tunti klo 8 ja 22 välisenä aikana. Tämän ajanjakson jälkeen hampaille kertynyt plakki arvioitiin käyttäen plakki-indeksiä seuraavasti: 0 - ei lujasti kiinnittynyttä plakkia 1 - ei näkynyt lujasti kiinnittynyttä plakkia, mutta jonkin verran plakkia kertyi hammassondilla 2 - pieni määrä lujasti kiinnittynyttä plakkia silmin ha vaittavasti 3 - huomattava määrä lujasti kiinnittynyttä plakkia silmin havaittavast i.

69405

Ne Ib opiskelijaa, joilla oli korkeimmat plakki-indeksi-arvot , valittiin 4 vrk:n jatkokokeeseen. Tämän ajanjakson alussa kokeen osanottajien plakki-indeksi saatettiin arvoon 0. Kokeen aikana ei suun hygieniaa saanut hoitaa, ja sakkaroosihuuhtelujen lisäksi 8 yksilöä suoritti 2 huuhtelua vrk:ssa 10 ml:11a 20 mmo-laarista lantaanikloridiliuosta ja muut 8 yksilöä olivat kontrolleina. 4 vkr koeajan jälkeen kaikki plakkiarviot suoritti sama henkilö, ja tulokset käsiteltiin tilastollisesti. Koko koe suoritettiin kaksoissokkokokeena.

Kontrolliryhmällä plakki-indeksi oli 1,0 ja käsitellyllä ryhmällä se oli 0. Käsitellyllä ryhmällä esiintyvä erittäin vähäinen plakkimäärä oli sangen heikosti kiinni, ja se pystyttiin puhaltamaan pois ilmasuihkulla.

Rinnakkaiskokeessa yksilöillä, jotka huuhtoivat suunsa 20 mmolaarisella stannokloridin vesiliuoksella, oli keskimääräinen plakki-indeksi 0,3.

Esimerkki 2 10 vapaaehtoisen muodostamalle koeryhmällle suoritettiin perusteellinen ennakkohoito, jossa heidän hampaistaan poistettiin plakki, joten plakki-indeksi mitattuna Löe'n menetelmällä, J.Periodon-tol., 1967, 38, 610-616 oli kokeen alussa 0. Ryhmän jäsenille annettiin uudet hammasharjat, ja heitä neuvottiin harjaamaan hampaansa joka aamu ja ilta 30 sekunnin ajan 4 vrk:n aikana kunkin yksilöllisen tavan mukaisesti 10 ml :11a koeliuosta ja sitten huuhtomaan hampaansa loppuosalla liuosta. Koeliuoksina oli 20 mmolaarinen NaCl-, 10 mmolaarinen LaCl^-» 20 mmolaarinen LaCl^-ja 20 mmolaarinen YCl^-vesiliuos. Koko koe suoritettiin kaksoissokkokokeena, ja kukin koehenkilö käytti vuorollaan yhtä koeliuok-sista. Ennen seuraavan koeliuoksen käyttöä kunkin koehenkilön plakki-indeksi saatettiin jälkeen arvoon 0. Saatiin seuraavat tulokset: Γ . ----- 69405

Koehenki- _ _Plakki-indeksi__ lö no. 20 mM NaCl 10 mM LaCl3 20 mM LaCl3 20 mM YC13 1 0,88 0 ,43 0,30 0 ,41 2 1 ,12 0,63 0 ,44 0 ,54 3 0 ,68 0 ,48 0,31 0,30 4 1,09 0 ,63 0 ,45 0,59 5 1 ,02 0 ,83 0,52 0,50 6 0 ,62 0 ,60 0 ,48 0 ,60 7 0 ,88 0 ,62 0 ,32 0 ,48 8 0,55 0 ,42 0,34 0 ,42 9 0,90 0 ,66 0 ,46 0 ,60 10 0 ,84 0 ,88 0,62 0 ,60

Esimerkki 3

Rinnakkaisessa kokeessa kokeiltiin 20 mmolaarista GdCl^-ja YbCl»-vesiliuosta 4 henkilön ryhmillä esimerkissä 2 kuvatulla tavalla. Saadut tulokset olivat vertailukelpoisia esimerkissä 2 YClgilla saatujen tulosten kanssa.

Samankaltaisia tuloksia saatiin käytettäessä 20 mmolaaris-ta La„(S0 ) -vesiliuosta, vaikkei se tässä pitoisuudessa täysin

L· *T \J

liuennutkaan.

Esimerkki 4 10 vapaaehtoisen muodostama koeryhmä, joilla kaikilla oli ehjät ylä ja alaleuan poskihampaat, jaettiin kahdeksi (A ja B) 5 hengen ryhmäksi.

Päivänä 0 kunkin koehenkilön suu ja hampaat värjättiin plakin ilmaisevalla aineella, erytrosiinilla, sitten kullekin koehenkilölle suoritettiin ennakkohoito ienrajan plakki-indeksin saattamiseksi arvoon 0 (mitattiin Harrp'in menetelmällä, J.Clin.

Periodontol. , 1974 , 1 , 166-174).

Päivinä 1 ja 2 koehenkilöitä kehotettiin harjaamaan hampaansa normaalisti omalla hammasharjallaan ja hammastahnallaan. Sitten suoritettiin tarkastus, jotta varmistuttaisiin siitä, että koehenkilöiden ienraja oli terve, ja ienrajaplakki-indeksi saatettiin jälleen arvoon 0.

7 69405 3. päivänä klo 7 kummankin koeryhmän henkilöt harjasivat hampaansa 20 ml :11a joko 20 mmolaarista lantaaniasetaattiliuosta vedessä tai 20 ml:11a vettä käyttäen uutta pehmeätä koeliuokseen kastettua hammasharjaa. Koeliuoksen loppumäärällä suoritettiin sitten huuhtelu 1 minuutin ajan. Jälkihuuhtelua vedellä ei sallittu.

4. päivänä klo 13 kunkin koehenkilön hampaat värjättiin ilmaisuaineella, ja ienrajaplakki-indeksi arvioitiin. Arviot suoritettiin sokeasti.

Koejakson päiviä 1-4 toistettiin, jolloin ryhmä A ja B vaihtoivat koeliuoksia.

Koetulokset nähdään seuraavassa taulukossa, jonka toisessa ja kolmannessa sarakkeessa on kaikki 24 hampaan arvio-%:n summa.

Koehen- _Ienra japlakki- indeksi_ kilö 20 mM lantaaniase- taatti Vesi Erotus no______ 1 140 140 0 2 390 470 - 80 3 110 770 - 660 4 530 1610 -1080 5 1930 2130 - 200 6 1170 1760 - 590 7 240 370 - 130 8 1300 1300 0 9 520 490 + 30 10 750 280 + 470

Esimerkki 5

Henkilö huuhtoi suunsa ja hampaansa 10 ml :11a 20 mmolaarista LaCl^-vesiliuosta 1 minuutin ajan. Liuos maistui suolaiselta, muttei epämiellyttävää - metallista makua ei ollut. Huuhtelun jälkeen koehenkilö sylkäisi orgaanisia jäännöksiä suustaan. Hänen suunsa ja hampaansa tuntuivat huomattavasti puhtaammilta, ja varsinkin hampaat tuntuivat kuivilta ja puhtailta.

Toisella kerralla sama henkilö huuhtoi suunsa 10 ml:lla 20 mmolaarista stannofluoridin vesiliuosta. Liuos oli maultaan s 69405 hapan ja metallinen. Koettu puhdistuvaikutus ei ollut stannofluo-ridilla yhtä hyvä kuin Ladalla.

Toinen koehenkilö havaitsi, että huuhtomalla hampaat 20 mmolaansella LaCl^-vesiliuoksella tupakanpolton aiheuttamat tahrat vähenivät olennaisesti.

Esimerkki 6

Suuvesi % w/v, jollei muuta ilmoiteta

LaCl3.7H20 0,74

Sorbitoliliuos 30,0

Etyylialkoholi 95 % v/v 7,0 % v/v

Piparminttuaromi 0,1

Ponceau 4R® 0,001

Puhdistettu vesi ad 100

Esimerkki 7

Hammasgeeli %w/v

LaCl3.7H20 1,0

Hydroksietyylimetyyliselluloosa 3,0 Isopropanoli 4,0

Spearmintöljy 0,05

Polysorbaatti 80® 0,5

Puhdistettu vesi ad 100

Esimerkki 8

Hammastahna % w/v

LaCl3.7H20 1,5

Aluminiumoksidi 33,0

Sorbitoliliuos 30,0

Kolloidinen piidioksidi 1,5

Hydroksletyyliselluloosa 0,5

Isopropanoli 4,0

Polyoksietyleeni-50-stea-raatti 2,0

Spearminttuöljy 0,1

Na-sakkariini 0,05

Vesi ad 100

Esimerkki 9

Pastilliperusaine % w/v

LaCl .7H 0 0,1

Gelati ini 35,0

II

69405

Glyseroli 25,0

Sitruunahappo 2,0

Natriumbentsoaatti 0,2

Sitruunaöljy 0,1

Mentoli 0,05

Vesi ad 100