FI69318C - Apparat foer behandling av katodbasplaotar - Google Patents

Description

6931 8

Laite katodin aluslevyjen käsittelemiseksi Jakamalla erotettu hakemuksesta nro 802937 5 Keksinnön kohteena on laite katodin aluslevyjen käsittelemiseksi elektrolyyttistä puhdistusta eli raffinointia varten, joka laite käsittää tukilaitteen sähkö-saostetulla metallilevylä varustetun aluslevyn pitämiseksi pystysuorassa asennossa, parin irrotuslaitteita, joiden 10 päissä on terävät kiilat ja joihin kuuluu joustolaitepari irrotuslaitteiden siirtämiseksi niin että kiilat pääsevät liikkumaan erilleen toisistaan tai lähelle toisiaan, jolloin kiilat on järjestetty liikkumaan aluslevyä pitkin sen yläosasta alaosaan ja käyttölaitteen irrotuslaitteen siir-15 tämiseksi.

Tavanomaisen elektrolyyttisen puhdistuksen mukaan ei-rauta- eli kirjometallit on saatu sähkösaostamalla ao. kirjometalli katodin aluslevyyn (nimitetään tässä "alus-levyksi"), joka on sijoitettu elektrolyysikennon, niin että 20 muodostuu katodilevy, jossa on sähkösaostettua metallia käsittävä levy (po. levyä nimitetään tässä "katodilevyksi" ja sähkösaostettua metallilevyä "metallilevyksi"). Sen jälkeen metallilevy irrotetaan aluslevystä ao. irrotus-laitteella, esim. kiilakaapimella, veitsellä tai vastaa-25 valla työvälineellä, työntämällä irrotuslaite aluslevyn ja metallilevyn väliin.

Kuviot 1a ja b ovat pysty- ja sivuleikkauksia kahdesta esimerkiksi otetusta katodilevyrakenteesta A' ja A". Tällaisten katodilevyjen ollessa kyseessä on yleensä käy-30 tetty automaattisia irrotuslaitteita, joilla metallilevy 2' tai 2" on irrotettu aluslevystä 1' tai 1".

Katodilevyn A1 ollessa kyseessä irrotustoiminto tapahtuu siten, että metallilevyn 2' yläpäähän suunnataan joko mekaaninen isku esim. vasaralla tai ilmanpaineella ai-35 kaansaatu isku. Tällöin aluslevyn 1' ja metallilevyn 2' 6931 8 väliseen yläreunaan 32' syntyy pieniä reikiä. Irrotuslai-tetta (ei kuviossa) työnnetään sitten po. levyjen välissä pystysuunnassa alaspäin.

Katodilevyn A* epäkohtana on tällöin kuitenkin se, 5 että reunaviiva 32' on epäselvä, koska reunaosa 3', kuten kuvioista voidaan nähdä, muodostaa terävän kulman aluslevyn 1' kanssa, mikä vaikeuttaa irrotuslaitteen työntämistä ir-rotuskohtaan.

Katodilevy A" saadaan taas muodostamalla kapea osa 10 6” aluslevyn 1" sivureunan yhteen kohtaan ja sijoittamalla kanavan muotoinen eristysmateriaali 4" po. kohdan molemmille puolille. Eristysmateriaalin vahvuus vastaa tällöin aluslevyn 1" vahvuutta (kuvio b) tai on ohuempi. Tämän jälkeen suoritetaan metallilevyn 2" sähkösaostaminen alusle-15 vyyn.

Irrottaminen tapahtuu nytkin muodostamalla ensin pieniä reikiä levyjen 1” ja 2" väliseen reunaviivaan 32" (siis kuten rakenteessa a) ja työntämällä irrotuslaite po. kohtaan sekä siirtämällä irrotuslaitetta ensin vaaka- ja 20 sitten pystysuunnassa.

Katodilevyrakenteessa b, jonka reunaviiva 32" on selvempi kuin rakenteessa a, irrotuslaitteen käyttö on helpompaa, mutta tämän rakenteen epäkohtana on toisaalta se, että eristysmateriaali 4" irtoaa helposti aluslevystä 1" 25 tämän kuljetuksen aikana tapahtuvan tärinän vaikutuksesta, elektrolyytin aiheuttamasta korroosiosta tms. johtuen. Tällöin irrotuslaitteen työntäminen irrotuskohtaan on vielä vaikeampaa, joten työn onnistuminen edellyttääkin uuden eristysmateriaalin muodostamista aluslevyyn.

30 Rakenteissa a ja b käytettyihin irrotuslaitteisiin liittyy vielä se epäkohta, että aluslevy voi vahingoittua, kun siihen suunnataan tietty isku muodostettaessa pieniä reikiä sen ja metallilevyn väliin. Lisäksi aluslevy voi vahingoittua puristuslaitteen siihen kohdistaman puris-35 tusvoiman vaikutuksesta, kun levyä pidetään paikallaan 3 69318 irrotuslaitetta käytettäessä, ja myös silloin, kun levyä pidetään paikallaan irrotuslaitetta käytettäessä, ja myös silloin, kun irrotuslaitetta puristetaan aluslevyä vasten jatkuvasti irrotustoiminnon aikana.

5 Po. irrotuslaitteen varjopuolena on lisäksi se, että se suorittaa suoraviivaista liikettä, jolloin sillä on pitkä isku, joka saadaan yleensä aikaan nestesylinterin avulla. Sylinterinkin on oltava tällöin luonnollisesti pitkä. Haluttaessa välttää pitkän sylinterin käyttöä, joudutaan lyhyttä 10 iskua suurentamaan ao. iskunpidennyslaitteen avulla, johon kuuluu hammastanko ja hammaspyörä tai jokin muu vastaava laite. Joka tapauksessa laitteista tulee tällöin suhteellisen suuria ja rakenteellisesti monimutkaisia.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan käsittely-15 laite, jolla pystytään eliminoimaan aikaisempiin metalli-levyn irrotuslaitteisiin liittyvät vaikeudet ja joka ei sanottavasti vahingoita aluslevyä.

Tähän on päästy keksinnön mukaisen laitteen avulla, joka on tunnettu ohjauslaitteista, jotka on mitoitettu 20 niin, että.kun kiilat ovat sijoittuneena aluslevyn yläpuolelle ja ovat irti aluslevystä, irrotuslaitteet ovat avoinna levittäen kiiloja ja kun kiilat liikkuvat ja tulevat kohtaan, jossa ne ovat eristysmateriaalin molempien pintojen kohdalla aluslevyn yläosassa, irrotuslaitteet ovat 25 vetäytyneet yhteen ja painavat kiilat aluslevyyn, jolloin kiinni painautuneet kiilat jatkavat liikettään, kunnes ne ovat asettuneet aluslevyn ja metallilevyn väliin ja metallilevyn aluslevystä tapahtuvan irrottamisen aloittamisen jälkeen irrotuslaite on avoinna kiilojen irrottamiseksi 30 aluslevyn pinnasta. Keksinnön mukaisessa laiterakenteessa ei siis tarvitse kohdistaa iskuja siihen kohtaan aluslevyä, johon irrotuslaite työnnetään, eikä myöskään käyttää alus-levyn puristuslaitetta, jolloin aluslevy ei pääse vahingoittumaan. Kiilat liittyvät joustolaitteeseen, jonka jou-35 sivoima on riittävän suuri, niin että kiilat tarttuvat 4 69318 aluslevyyn. Tämän vuoksi metallilevyn irrottaminen tapahtuu irrotustoiminnon alkuvaiheessa po. kiilaosien liikkuessa ja tarttuessa aluslevyyn jousivoiman vaikutuksesta tai ohjaus-liikkeen voimalla, mutta koska ohjauslaitteen voima tai 5 joustolaitteen jousivoima siirtyvät sen jälkeen erilleen toisistaan, irrotusliike jatkuu kiilojen ollessa irti alus-levystä. Näin se aika, jonka kuluessa kiilat koskettavat aluslevyyn, tulee tuntuvasti lyhyemmäksi ja kiilojen alus-levyyn mahdollisesti aiheuttamat vahingot pienemmiksi. Li-10 säksi huoltovälit pitenevät ja aluslevyn kestoikä kasvaa.

Keksinnöllä pyritään lisäksi kehittämään pienikokoinen ja taloudellinen käsittelylaite, jolla pystytään eliminoimaan myös toinen, tavanomaisiin laitteisiin liittyvä epäkohta, ts. irrotuslaitteen käyttölaitteeksi ei tarvita 15 suurta eikä monimutkaista laiterakennetta.

Irrotuslaite liikkuu tällöin kaarevana ympyräratana aluslevyn toisesta sivukulmasta toiseen. Edelleen po. laitteistoon kuuluu irrotuslaitteen kallistuslaite ja ohjauslaite, jonka avulla aluslevyn pinnasta irrotuslaitteen 20 irrotustoiminnon irrottamat kiilat saadaan tarttumaan jälleen aluslevyn pintaan. Tässä edullisessa suoritusmuodossa kiilat siis liikkuvat kaarevana ratana eivätkä tee suoraviivaisia vaaka- tai pystyliikkeitä.

Näin ollen käyttölaitteen liikeisku saadaan lyhyem-25 mäksi ja käyttölaite voidaan sen vuoksi suunnitella hyvin yksinkertaiseksi mekanismiksi. Keksinnön mukaisessa irro-tuslaitteessa ei myöskään tarvita erilaisia ohjauslaitteita käyttölaitteen ja irrotuslaitteen välissä ja ohjauslaitteena voidaan käyttää aivan yksinkertaista ohjausnokkaa.

30 Keksinnön mukainen laite on siis rakenteeltaan hyvin yksinkertainen ja valmistuskustannuksiltaan huokea.

Oheiseen piirustukseen liittyvissä kuvioissa kuvio 1 havainnollistaa kahta rakenne-esimerkkiä, jotka liittyvät aikaisemmin käytettyihin aluslevyihin; täl-35 löin kuvio a on pystyleikkaus toisen em. rakenteen yläosasta

II

5 69318 ja kuvio b poikkileikkaus taas toisen rakenteen sivuosasta, kuvio 2 esittää kantahakemuksen mukaista aluslevy-rakennetta; kuvio a havainnollistaa tällöin koko aluslevyä edestä ja kuvio b leikkauksena kuvion a linjaa II - II 5 pitkin, kuvio 3 esittää kantahakemuksen mukaista toista aluslevyrakennetta; a on etukuva koko aluslevystä ja b leikkaus kuvion a linjaa III - III pitkin, kuvio 4 on osittain katkaistu sivukuva ja esittää 10 kuvion 2 aluslevyssä tapahtuvaa irrotustoimintoa keksinnön mukaista käsittelylaitetta käytettäessä, kuvio 5 on tasokuva kuvion 4 linjaa V - V pitkin, kuviot 6-9 esittävät suurennettuina tasokuvina aluslevyn ja irrotuslaitteen keskinäistä asentoa irrotus-15 toiminnon aikana (kuvio 4, kohdat VI - IX), kuvio 10 on osittain katkaistu sivukuva ja esittää kuvion 2 aluslevyssä tapahtuvaa irrotustoimintoa toista keksinnön mukaista käsittelylaiterakennetta käytettäessä, kuviot 11 - 14 ovat suurennettuja tasokuvia ja esit-20 tävät aluslevyn ja irrotuslaitteen keskinäistä asentoa ir-rotustoiminnon aikana (kuvio 10, kohdat XI - XIV), kuvio 15 esittää tasokuvana kuvion 3 mukaisessa levyssä tapahtuvaa irrotustoimintoa vielä erästä muuta keksinnön mukaista käsittelylaiterakennetta käytettäessä, 25 kuviot 16-19 ovat suurennettuja tasokuvia ja esit tävät aluslevyn ja irrotuslaitteen keskinäistä asentoa irrotustoiminnon aikana (kuvio 15, kohdat XVI - XX), ja kuviot 20 ja 21 esittävät tasokuvina (osittain) vielä kahta muuta keksinnön mukaista aluslevyrakennetta.

30 Kuvioissa 2 ja 3 nähdään kantahakemuksen mukainen aluslevy 1. Kuvion 2 aluslevyssä on eristysmateriaali 4 levyn oikeassa sivureunassa ja kuvion 3 aluslevyssä vastaavasti keskellä levyn yläpäässä. Koska eristysmateriaali 4 liittyy oleellisena osana keksintöön, sen rakennetta selos-35 tetaankin nyt lähemmin.

6 69318

Eristysmateriaali 4 (kuvion 2a linja II - II ja suurennettu leikkaus kuvion 3a linjaa III - III pitkin) on muovia, esim. epoksi- tai polyesterihartsia, muuta vastaavaa ainetta tai kumia, ja se on upotettu osittain reikiin 5, 5 jotka on porattu aluslevyn 2 mm vahvaan osaan. Aluslevyn normaalivahvuus on 6 mm. Eristysmateriaali 4 on sijoitettu aluslevyn 1 ohuen osan molemmille puolille ja sen kokonais-vahvuus vastaa suunnilleen levyn 1 vahvuutta. Nyt on huomattava, että viitenumero 6 tarkoittaa tavanomaista eris-10 tysrunkoa metallilevyjen pitämiseksi erillään toisistaan molemmilla puolilla.

Näin konstruoidussa aluslevyssä 1, jossa eristysmateriaali 4 on kiinnitetty sen kummallekin puolelle ja liitetty yhteen reikiin 5 upotettujen osien avulla, se ei 15 pääse putoamaan pois aluslevystä 1 tähän kohdistuvan iskun tai korroosion vaikutuksesta.

Käytettäessä tällaista aluslevyä 1 metallilevyn 2 reunaosa 3 on tylppäkulmainen (tai ylöspäin suuntautuva) aluslevyyn 1 nähden (kuvio b), jolloin po. levyjen väliin 20 muodostuu kiilamainen rako C, johon irrotuslaite voidaan työntää.

Seuraavassa selostetaan lähemmin metallilevyn 2 irrottamista aluslevystä 1, johon on sijoitettu em. eristysmateriaali 4, keksinnön mukaista käsittelylaitetta käyttäen. 25 Ensimmäinen rakenne: kuvion 2 aluslevy 1.

Kuvioissa 4-9 esitetty käsittelylaite sisältää tukilaitteen 27 ja irrotuslaitteen 15.

Katodilevyt, joissa aluslevyn 1 kummallakin puolella on metallilevy 2, järjestetään noin 10 levyä käsittäväksi 30 sarjaksi nosto- tai vastaavan laitteen avulla ja ripustetaan palkkiin 21 säännöllisin välein (tukilaite 27).

Irrotuslaite 15 on sijoitettu sivuttain katodilevyä A vastapäätä ja käsittää parin irrotuslaitteita 8, 8', jotka on sijoitettu aluslevyn kummallekin puolelle ja edel-35 leen po. kaapimien käyttölaitteen 19 sekä nokkalevyn 7, joka pitää irrotuslaitteet 8 ja 8' erillään toisistaan.

6931 8

Irrotuslaitteet 8 ja 8' on tuettu kääntyvänä rakenteena alapäistään tukiosaan 9, joka on kiinnitetty tuki-laitteeseen 27 tapilla 14. Irrotuslaitteiden yläpäihin on sijoitettu kiilat 10 ja 10' aluslevyn 1 eristysmateriaalia 5 vasten. Irrotuslaitteet on valmistettu lattajousesta ja ne pyrkivät siirtymään lähelle toisiaan. Tämän vuoksi ne on suunniteltu niin, että kiilat 10 ja 10' lukittuvat toisiinsa, kun niihin ei kohdistu ulkopuolista voimaa. Käyttölaite on tuettu kääntyväksi rakenteeksi ulokkeessa 11 olevan ta-10 pin avulla; uloke on puolestaan kiinnitetty tukilaitteeseen 27. Männän varren pää 13 kääntyy irrotuslaitteiden 8 ja 8' pohjalevyssä tapin 14 avulla. Nokkalevy 7 on kiinnitetty alapäästään tukilaitteeseen 27 ja on kaapimien keskellä sylinterin 19 päällä sekä käsittää korkeammat etu- ja taka-15 osat 16, 16' ja 17, 17' sekä matalammat keskiosat 18, 18'.

Seuraavassa selostetaan kuvioiden 6-9 avulla po. laitteen irrotustoimintoa. Irrotuslaitteiden 8 ja 8' tila kuvion 4 kohtien VI - IX esittämissä asennoissa nähdään peräkkäin kuvioissa 6-9, joissa kirjaimet a ja b merkit-20 sevät jokaisessa po. kuviossa kiilojen 10, 10ä ja aluslevyn 1 keskinäisiä asentoja sekä irrotuslaitteiden 8, 8' ja nokkalevyn 7 vastaavien osien keskinäisiä asentoja.

Kun aluslevy 1 on tuettu kuvion 4 esittämään etukäteen määrättyyn asentoon, irrotuslaitteet 8 ja 8' ovat 25 kohdassa VI, jolloin ne pysyvät (kuvio 6b) erillään toisistaan nokkalevyn 7 korkeampien osien 17 ja 17' avulla, niin että kiilojen 10 ja 10' välinen etäisyys voi olla suurempi kuin aluslevyn 2 vahvuus. Irrotuslaitteet 8 ja 8' eivät tällöin kosketa eristysmateriaaliin 4.

30 Tässä vaiheessa käyttölaite 19 käynnistetään ja se siirtää irrotuslaitteita 8 ja 8'. Kun ne ovat kuvion 4 kohdassa VII, ne siirtyvät nokkalevyn 7 matalampiin osiin 18 ja 18' (kuvio 7b), ja niiden jousivoima puristaa niitä kokoon, jolloin kiilat 10 ja 10' tarttuvat aluslevyn 1 eris-35 tysmateriaalin 4 molemmille puolille (kuvio 7a).

6931 8

Kun irrotuslaitteet 8 ja 8' ovat sitten kuvion 4 esittämässä asennossa VIII, kiilat 10 ja 10' (kuvio 8a) menevät metallilevyssä 2 olevan kiilamaisen aukon C läpi ja työntyvät metallilevyn 2 ja alualevyn 1 väliin, jolloin 5 metallilevyn 2 irrottaminen aluslevystä 1 alkaa. Irrotus-toiminto jatkuu sitten kiilojen 8 ja 8' siirtyessä nokka-levyn 7 (kuvio 8b) matalampia osia 18 ja 18' pitkin.

Kun kiilat 10 ja 10' ovat irrottaneet po. levyt toisistaan ja kun irrotuslaitteet 8 ja 8' ovat suunnilleen 10 kuvion 4 asennossa IX, ne tarttuvat nokkalevyn 7 korkeampiin osiin 16 ja 16' (kuvio 9b), ja siirtyvät siis erilleen toisistaan. Kiilat 10 ja 10' ovat tässä vaiheessa irti aluslevyn 1 kummastakin pinnasta. Irrotustoiminto jatkuu sitten tässä asennossa.

15 Irrotustoiminnon aikana kiilat 10 ja 10' liikkuvat kaarevana ratana tapin 14' ollessa tällöin sen keskipisteenä (esitetty nuolella). Kiilojen tultua kuvion 4 asentoon X, irrotustoiminto päättyy.

Toinen rakenne: kuvion 2 aluslevy 1. Irrotuslaite 20 poikkeaa nyt ensimmäisen rakenteen irrotuslaitteesta.

Toinen rakenne esitetään kuvioissa 10 - 14. Samoilla osilla on samat viitenumerot, joten nyt selostetaankin vain ensimmäisestä rakenteesta poikkeavien osien toimintaa.

Irrotuslaitteet 8 ja 8' on valmistettu lattajousesta, 25 joten ne pysyvät helposti erillään toisistaan. Näin ollen kiilat 10 ja 10' ovat normaalisti irti aluslevystä 1.

Nokkalevyt 7 ja 7' on sijoitettu irrotuslaitteiden 8 ja 8' ulkopuolelle tukilaitteeseen 27 ja niiden sisäpuolisissa päissä on korkeammat osat 16 ja 16' ja takaosissa 30 taas matalammat osat 18 ja 18' (kuviot 11 - 14).

Tämän rakenteen mukaisella laitteella tapahtuvaa irrotustoimintoa selostetaan lähinnä kuvioihin 11 - 14 viittaamalla.

Kuvioissa 11 - 14 kirjaimet a ja b tarkoittavat kii-35 lojen 10, 10' ja aluslevyn 1 keskinäisiä asentoja ja vas-

II

9 69318 taavasti irrotuslaitteiden 8, 8',ja nokkalevyjen 7, 7' ao. osien keskinäisiä asentoja. Irrotuslaitteet 8 ja 8' ovat nytkuvion 10 kohdissa XI - XIV esitetyissä asennoissa.

Kun aluslevy 1 on tuettu tukilaitteeseen 27 etu-5 käteen määrättyyn asentoon (kuvio 10), irrotuslaitteet 8 ja 8' ovat kohdassa XI, jolloin ne ovat erillään toisistaan (kuvio 11b). Niiden korkeammat osat 23 ja 23' ovat tällöin lähellä nokkalevyjen 7 ja 7' alempia osia 18 ja 18' niin, että kiilojen 10 ja 10' väli on suurempi kuin alus-10 levyn 1 vahvuus. Kiilat ovat nyt siis irti eristysmateriaalista 4.

Tässä vaiheessa käyttölaite 19 käynnistetään ja se siirtää irrotuslaitteita 8 ja 8'. Niiden tultua kuvion 10 asentoon XII, niiden korkeammat osat 23 ja 23' siirtyvät 15 nokkalevyjen 7 ja 7' korkeampia osia 16 ja 16' päin (kuvio 12a) ja liukuvat metallilevyä 2 kohti.

Irrotuslaitteiden 8 ja 8' tultua kuvion 10 kohtaan XIII, kiilat 10 ja 10' (kuvio 13a) työntyvät metallilevyn 2 ja aluslevyn 1 väliin, jolloin irrotustoiminto alkaa ja 20 jatkuu irrotuslaitteiden 8 ja 8' korkeampien osien 23 ja 23' siirtyessä nokkalevyjen 7 ja 7' korkeampia osia 16 ja 16' pitkin (kuvio 13b).

Kiilojen 10 ja 10' suorittaessa irrotustoimintoa po. asennossa ja irrotuslaitteiden 8 ja 8' tullessa suunnilleen 25 kuvion 10 asentoon XIV niiden korkeammat osat 23 ja 23' irtoavat nokkalevyjen 7 ja 7' korkeammista osista (kuvio 14b). Kaapimet ovat tällöin jälleen erillään toisistaan, ja kiilat 10 ja 10' ovat irti aluslevyn 1 pinnoista. Irrotustoiminto jatkuu sitten tässä asennossa.

30 Irrotustoiminnon aikana kiilat 10 ja 10' liikkuvat kaarevana ratana tapin 14’ ollessa tällöin sen keskipisteenä, ts. ensimmäistä rakennetta vastaavalla tavalla. Kun kiilat ovat tulleet kuvion 10 kohtaan XV, irrotustoiminto päättyy.

10 6931 8

Kolmas rakenne: kuvion 3 aluslevy 1.

Kolmas rakenne esitetään kuvioissa 15 - 19. Alus-levyä 1 pitäisi nyt nimittää pystylevyksi, kun taas toiseen rakenteeseen liittyvä aluslevy on vaakasuora. Tämän raken-5 teen aluslevy vastaa kuitenkin monessa suhteessa edellisen rakenteen aluslevyä, joten samoista osista käytetään samoja viitenumerolta. Myösselostus rajoittuu vain toisesta rakenteesta poikkeaviin osiin.

Kuvion 15 käsittelylaitteessa on ketjukuljetin 29, 10 johon aluslevyn 1 alapää liittyy, edelleen tukilaite, joka käsittää aluslevyn 1 palkin 21 kummallakin puolella olevat ohjaustangot 30, sekä irrotuselin 15'.

Aluslevy 1 siirretään irrotusasentoon, niin että kuljetin 29 tukee sen alareunaa ja ohjaustangot 30 ovat 15 kiinni palkin 21 kummassakin sivussa. Irrotuselin 15' on aluslevyä 1 vastapäätä ja käsittää parin irrotuslaitteita 8, 8', jotka on sijoitettu levyn 1 kummallekin puolelle. Lisäksi irrotuselimessä on irrotuslaitteita 8, 8' käyttävä käyttölaite ja kaksi nokkalevyä 7, 7' irrotuslaitteiden 8, 20 8' pitämiseksi irti toisistaan. Irrotuslaitteet ovat täs säkin rakenteessa jousia ja pyrkivät siis siirtymään erilleen toisistaan. Mikäli niihin ei kohdistu ulkopuolista voimaa, kiilat 10 ja 10' ovat irti aluslevystä 1. Viitenumero 28 tarkoittaa käyttölaitteen 19' käsittävän tukilait-25 teen 27 ohjausrunkoa. Nokkalevyt 7, 7' (kuvio 15), jotka sijaitsevat irrotuslaitteiden 8 ja 8' ulkopuolella tuki-laitteessa 27 tukitangon 31 välityksellä (kuviot 16 - 19), on varustettu alapäistään korkeammilla osilla 16 ja 16' ja yläpäistään vastaavasti matalilla osilla 18 ja 18'.

30 Irrotustoimintoa selostetaan nyt lähemmin viittaa malla kuvioihin 16 - 19. Niissä kirjaimet a ja b tarkoittavat kiilojen 10, 10' ja aluslevyn 1 keskinäistä asentoa ja vastaavasti irrotuslaitteiden 8, 8' ja nokkalevyjen 7, 7' ao. osien keskinäistä asentoa irrotuslaitteiden ollessa 35 kuvion 15 asennoissa XVI - IXX.

tl 1 1 6931 8 Tämä rakenne poikkeaa em. toisesta rakenteesta siinä suhteessa, että irrotuslaitteet 8, 8' liikkuvat lineaarisesti pystysuunnassa. Nokkalevyt 7, 7' vaikuttavat irrotus-laitteisiin 8, 8' po. rakenteissa kuitenkin aivan samalla 5 tavalla, joten tätä toimintoa ei enää selosteta.

Vaikka edellä on asian havainnollistamiseksi esitelty joitakin keksintöön liittyviä suositettavia rakenteita, on selvää, että niistä voidaan tehdä erilaisia rakenne-muunnelmia oheisten patenttivaatimusten suojapiirin puit-10 teissä.

Tässä yhteydessä on vielä huomattava, että kuvioissa 20 ja 21 esitetyissä aluslevyissä 1 on muodoltaan erilainen eristysmateriaali 4, ja että kuvioissa on käytetty sylinteriä käyttölaitteena ja nokkalevyä vastaavasti ohjauslait-15 teenä. Po. tarkoituksiin voidaan kuitenkin käyttää myös muita vastaavia laitteita.

Claims (6)

6931 8

1. Laite katodin aluslevyjen käsittelemiseksi elektrolyyttistä puhdistusta eli raffinointia varten, joka 5 laite käsittää tukilaitteen (27, 29, 30) sähkösaostetulla metallilevyllä (2) varustetun aluslevyn (1) pitämiseksi pystysuorassa asennossa, parin irrotuslaitteita (8, 8'), joiden päissä on terävät kiilat (10, 10') ja joihin kuuluu joustolaitepari irrotuslaitteiden siirtämiseksi niin että 10 kiilat (10, 10') pääsevät liikkumaan erilleen toisistaan tai lähelle toisiaan, jolloin kiilat on järjestetty liikkumaan aluslevyä (1) pitkin sen yläosasta alaosaan ja käyttölaitteen (19, 19') irrotuslaitteen (8, 8') siirtämiseksi, tunnettu ohjauslaitteista (16, 16'; 23, 23'), jotka 15 on mitoitettu niin, että kun kiilat (10, 10') ovat sijoittuneena aluslevyn yläpuolelle ja ovat irti aluslevystä, irrotuslaitteet (8, 8') ovat avoinna levittäen kiiloja (10, 10') ja kun kiilat (10, 10') liikkuvat ja tulevat kohtaan, jossa ne ovat eristysmateriaalin (4) molempien pintojen 20 kohdalla aluslevyn (1) yläosassa, irrotuslaitteet (8, 8') ovat vetäytyneet yhteen ja painavat kiilat (10, 10') alus-levyyn (1), jolloin kiinni painautuneet kiilat (10, 10') jatkavat liikettään, kunnes ne ovat asettuneet aluslevyn (1) ja metallilevyn väliin ja metallilevyn (2) aluslevystä 25 (1) tapahtuvan irrottamisen aloittamisen jälkeen irrotus- laite (8, 8') on avoinna kiilojen irrottamiseksi aluslevyn (1) pinnasta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että irrotuslaite (8, 8') on jär- 30 jestetty siten, että se siirtää kiilat (10, 10') ympyrän kaaren muotoisena ratana, joka suuntautuu katodin aluslevyn (1) toisella puolella olevasta yläkulmasta sen toisella puolella olevaan alakulmaan (ensimmäinen ja toinen suoritusmuoto) .

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että irrotuslaite (8, 8') on II 6931 8 13 järjestetty siten, että se siirtää kiilat (10, 10') pystysuorassa suunnassa melkein katodin aluslevyn (1) keskellä olevasta yläosasta sen alaosaan (kolmas suoritusmuoto).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että irrotuslaite (8, 8') on latta- 5 jousimateriaalia, ohjauslaitteen ollessa tällöin varustettu vastaavista ulkopinnoistaan korkeammilla (23, 23') ja matalammilla osilla.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että ohjauslaite käsittää ohjaus- 10 nokkalaitteen, jonka nokkalevyn (7) toinen levyosa on sijoi tettu joustolaitteen keskipaikkeille, ohjausnokkalaitteen käsittäessä tällöin keskellä matalamman osan (18, 18') molempien ulkopintojen välissä joustolaitteen sisäpintaa vastapäätä ja korkeammat osat (16, 16f; 17, 17') molemmissa 15 päissä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen käsittelylaite, tunnettu siitä, että ohjauslaite käsittää ohjausnokkalaitteen, jossa nokkalevypari (7, 7') on sijoitettu em. joustolaitteen ulkopuolelle ja että nokkalevy (7, 7') 20 käsittää korkeammat (16, 16') ja matalammat (18, 18') osat, jotka vastaavat joustolaitetta. 1 4 6931 8