FI69231B - Elkoppling foer reglering av en ljuskaellas klarhet - Google Patents

Description

\·λ2&τ·\ ΓΒ1 kuulutusjulkaisu /Q071

PJ utlAggningsskrift I

•||§J c <«> i: := :™5 (51) Kv.lk*/liw.a.« H 05 B 37/02 (21) Patenttihakemus — Patentantftknlng 783 5*17 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 21.11.78 (F») (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 21.11.78 (41) Tullut julkiseksi — Bllvit offentllg 22.05.79

Patentti- ja rekisterihallitus /443 Nähtäviksipanon |a kuul.julkalsun pvm. — in ng gc

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skrlften publlcerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird priorltet 21.11.77

Saksan Li ittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2751917.1 (71) Preh Elektrofeinmechanische Werke Jakob Preh Nachf. GmbH & Co., Schweinfurter Strasse 5, D-87*+0 Bad Neustadt/Saale, Saksan Liittotasaval ta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Alfred Vogt, Salz, Paul Greb, Heustreu, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubl iken Tyskland(DE) (7*0 Forssan & Salomaa Oy (5*0 Sähkökytkentä valolähteen kirkkauden säätämiseksi - Elkoppling för regiering av en ljuskällas klarhet

Keksinnön kohteena on sähkökytkentä yksivaiheiseen vaihtojännitteeseen liitetyn valolähteen kirkkauden säätämiseksi langattomalla, kaukosäädettävällä triac-säätöelimellä vaihejaksoperiaatetta noudattaen, josea triac-säätöelin on ohjattavissa vastaanottimen muuntimen yli ainakin kahdella integroidulla rakennekomponentilla, joista ensimmäinen integroitu rakennekomponentti on vastaanottimen muuntlmeen takaisinkytketty vallnteherkkä etuvahvis-tin, ja toinen integroitu rakennekomponentti on ohjaus- ja rekisteri-lC, ja jotka molemmat on kytketty signaalin kulun suhteen sarjaan, ja jolloin integroitujen rakennekomponenttien virransaanti saadaan jännitevakavoidulla tasa-suuntaajakytkennällä, jonka sisäänvienti syötetään triac-eäätöelimessä olevalla vaihtojännitteellä.

2 69231

Tunnetaan jo pitemmältä ajalta laitteita valolähteen kirkkauden säätämiseksi. Kuormitusvirran tehollisen arvon ja siten valolähteen käyttötarkoitukseen johdetun tehon ohjaamiseen sovelletaan niinsanottua vaihekulmaohjausta. Valolähteeseen johdettu teho määrätään hetkenä, jolloin verkkovaihtojännitteen jokaisen puoliaallon sisäpuolella ohjauspulssi liipaisee tyristorin tai triacin. Haluttu huonekirkkaus säädetään tällöin kierto- tai siirtosäätöi-sellä vastuksella. Nämä kierto- tai siirtosäätöiset vastukset on enimmäkseen yhdistetty välittömästi kytkimeen, jonka avulla koko laitteen ja siten myös valolähteen aukaisu- ja katkaisukytkentä tehdään mahdolliseksi.

Myös sisäasennustekniikassa käyttömukavuuden parantamiseksi ennestään tunnetaan - kuitenkin ainoastaan television piirissä - tavallinen infrapuna- tai ultraääniaalloilla toimiva kaukosäädin, jossa säätökohteen käyttötilaa kuten esim. valolähteen kirkkautta tai moottorin kierroslukua voidaan ohjata kyt-kentätäydennyksellä tyristorilla tai triacilla vaihesiirtoperiaatetta noudattaen. Vastaanottimen mittaus- ja ohjauskytkentä on toteutettu integroiduilla ja diskreeteillä komponenteilla. Virta saadaan kuten tavallisesti verkkojän-nitteeseen liitetystä muuntajasta, jonka toisiokäämillä oleva jännite tasa-suuntauksen ja suodon jälkeen stabiloituu on rakennekomponenttien käytettävissä.

Suurintegrointitekniikka antaa mahdollisuuden kehittää sähköisiä kytkentöjä, jotka selviytyvät olennaisesti pienemmällä mitoituksella samoin kuin vähäi-semällä virtatarpeella. Siten tunnetaan jo CMOS-teknologialla toteutettu ohjelmoitava ajanantolaite, jonka avulla on kuorma ohjattavissa triacilla. Kytkennän muodostavat nollapisteilmaisin ja 14-vaiheisella jakajaketjulla varustettu RC-multivibraattori. Nollapisteilmaisin on aktivoitu säädettävissä olevan kytkentäajan kestolle, niin että laukaisu-ulostulossa esiintyy verkon vertailujännitteessä pulssi, joka joutuu vastuksen kautta triacin hilalle ja liipaisee tämän. Molempien rakennekomponenttien virransaanti tapahtuu erityisesti siten, että molemmat sijaitsevat virransaannin suhteen samansuuntaisesti vastuksesta ja diodista muodostetussa tasasuuntaajakytkennässä, jonka ulostulojännite tasataan kondensaattorilla.

Edelleen tunnetaan automaattinen huonevalaistuksen klrkkaussäädin, jossa lyhytaikaisen häikäisyvaikutuksen välttämiseksi muuttuu valolähteen kirkkaus kytkintoiminnalla esim. aukikytkettäessä itsenäisesti O-arvosta suurimpaan

II

3 69231 arvoon. Suljettaessa tapahtuu kirkkauden muuttuminen päinvastaisesta Tähän tarkoitukseen käytetään vaihesiirto-ohjausta, jota on ohjausosalla täydennetty. Koko kytkennän virransaati tapahtuu 1-vaiheisesta sellaisen verkko-piirin vaihtojännitteestä, joka on rakennettu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa käsittää etuvastuksen ja yksitietasasuuntaajan ja sijaitsee vaihejakso-ohjauksen suuntaisena, jolloin se huolehtii valolähteen kylmävastuksen kautta vaihtojännitteestä. Jos ensimmäiseen verkkopiiriin käytettävissä oleva vaihtojännite alittaa tietyn arvon, koska valolähde ottaa erotuksen verkkojän-nitteeksi, niin tämä verkkopiiri ei voi enää synnyttää riittävästi tasajän-nitettä vakavointikytkentään. Tasaaminen tapahtuu toisella verkkopiirillä, joka käsittää miniätyyrimuuntajän, jonka toisiopiirin läpi kulkee käyttö-virta. Toisiojännite joutuu sykkivänä tasajännitteenä etuvastuksen ja yksi-tietasasuuntaajadiodin kautta molemmille verkkopiireille yhteiseen vakavointikytkentään. Kaksi osaa käsittävä verkkopiiri vaatii suuren materiaali- ja tilatarpeen, niin ettei koko kytkennällä verkkopiiriin ole tilaa tavallisessa seinärasiassa eikä vaihtaminen tavanomaiseen kytkimeen ole mahdollista.

Esillä olevan keksinnön päämääränä on saada aikaan yksinkertainen sähköinen kytkentä, jossa erityisesti triac-säätöelimessä olevan varsin pienen vaihtojännitteen ja siten vain pienen tasasuuntaajakytkennästä saatavan virran avulla on virran saanti taattu, jolloin tämä virta on pienempi kuin integroiduille rakennekomponenteille ja ulkoiselle kytkennälle tarvittavien virtojen summa, mutta suurempi kuin toiseen integroituun rakennekomponenttiin tarvittava virta.

Tämä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että integroidut rakennekomponentit on virran saantiin nähden kytketty sarjaan, jolloin valinnaisesti vain toisessa integroidussa rakennekomponentissa ja sen ulkoisessa kytkennässä oleva jännite vakavoidaan rakennekomponenteista toisen kanssa yhteensopivalla ja samansuuntaisesti kytketyllä zenerdiodilla.

Keksinnön muut edulliset muodot ilmenevät alivaatimuksista.

Keksintöjä ja muita yksityiskohtia kuvataan seuraavassa lähemmin piirustusten toteutusesimerkklln viitaten.

Kuvio 1 esittää dimmerin kaukokäyttöisen vastaanottimen kytkentäkaaviota.

4 69231

Kuvio 2 esittää jännitekäyriä sellaisina kuin ne esiintyvät erilaisissa kirkkaussäädöissä kytkettäessä kolmeen eri kohtaan a,b ja c.

Kuvio 3 esittää kaukokäyttöisen dimmerin lohkokytkentäkaaviota.

Keksinnön kuviossa 1 esitetyssä toteutusesimerkissä tapahtuu diuunerin kauko-säätö samalla periaatteella kuin televisiossa. Tähän käytetään joko infra-puna- tai ultraääniaaltoja. Kuvion 3 lohkokytkentäkuviossa vain symbolisesti esitetyllä lähettimellä on kolme informaatiokanavaa ultraäänitaajuuksilla 54,57 ja 60 kHz ohjauskäskyille KT.RKAAMPI, HÄMÄRÄMP1 ja AUKAISE/SULJE. Luonnollisesti voisi lähettimellä olla enemmänkin informaatiokanavia. Infrapuna-aaltoja käytettäessä pitäisi lähetin suunnattuna kohdistaa vastaanottimeen, kun sen sijaan ultraääniaaltojen osalta ei tämä välttämättä ole tarpeellista. Lopulta tämä vielä riippuu lähetinelementin suuntausominaiskäyrän puoliarvon leveydestä. Kirkkauden säätö voi tapahtua kauko-ohjauksen lisäksi vielä valinnanvaraisesti käsin mekaanisella tai sähköisellä kytkimellä, kuten esim. painokoskettimilla.

Kuviossa 1 esitetyllä vastaanottimella on ultraäänialueella signaalien vastaanottamiseksi sopivasti muodostettu vastaanottimen muuntin 3. Tästä joutuvat signaalit kapasitanssin 4 kautta valintaherkälle etuvahvistimelle 1 ensimmäisen rakennekomponentin muodossa. Tämä käsittää kaksi rinnaneyteettyä operaatiovahvistinta aktiivisina kaistanpäästösuotämina, jolloin kaistanpäästö-suodin on ulkoisella kytkennällä viritetty taajuusalueelle 50-62 kHz, niin että lähetysalueen ulkopuoliset taajuudet vaimennetaan. Taajuuskompensoinnin vuoksi on ensimmäinen operaatiovahvistin kytketty kondensaattoreihin 18 ja 17 sekä kondensaattorin 17 ja vastuksen 16 rinnankytkentään. Samalla periaatteella toimivat myös kondensaattorit 20 ja 21 sekä vastus 19, joihin toinen operaatiovahvistin on kytketty. Halutun suodinvaikutuksen saamiseksi on takaisinkytkentähaarassa ensimmäisen operaatiovahvistimen ulostulon ja invertoidun sisääny menon välissä T-elin. Tämä käsittää ulostulon ja tämän sisään-menon väliin kytketyn vastuksen 14, tämän vastuksen suuntaisen kahden kondensaattorin 12 ja 13 rinnankytkennän sekä tämän kondensaattorin liitäntäkohtaan yhdistetyn vastuksen 8. Vastus 14 määrää pääasiassa vahvistuksen, kun sen sijaan kondensaattoreilla 12 ja 13 sekä vastuksella 8 määrätään keskitaajuus. Toinen suodin on kytkentäteknisesti samalla tavoin rakennettu. Toisessa operaatiovahvistimessa käsittää takaisinkytkentähaarassa ulostulon sekä inver- il 5 69231 toivan sisäänmeno!) välinen T-elin vastuksen 15, kahden kondensaattorin 10 ja 11 rinnankytkennän ja niiden liitoskohtaan yhdistetyn poikittaisvastuksen 9. Vastusarvon 15 erilaisella valinnalla vastuksen IA arvoon nähden voidaan saavuttaa vahvistus keskitaajuudessa ja kondensaattorien 10 ja 11 sekä vastuksen 9 erilaisella valinnalla kondensaattoreihin 12,13 ja vastukseen 8 nähden toisistaan poikkeava keskitaajuus.

Ensimmäisen operaatiovahvistimen invertoimattomassa sisäänmenossa sijaitsee potentiometri käsittäen vastukset 5 ja 6, jotka on tarkoitettu ensimmäisen integroidun rakennekomponentin 1 toimintapistesäätelyyn. Vastukset 8 ja 9 on kytketty yhteen liitoskohdan kapasitanssien 12 ja 13 tai 10 ja 11 välissä toisistaan poispäin oleviin liitäntäkohtiin ja niillä on ensimmäisen integroidun kytkentäpiirin liitännässä oleva vertailupotentiaali. Ensimmäisen integroidun kytkentäpiirin ja sen ulkoisen kytkennän suuntaisena on kapasitanssi 23, jonka tehtävänä on tässä kytkentäpiirissä olevan ja zenerdiodllla 22 vakavoidun jännitteen siirto ja tasaaminen. Tämän zenerdiodin yhteisvaikutusta muuhun kytkentään tullaan myöhemmin lähemmin valaisemaan.

Kauko-ohjattavan dimmerin sisäosassa oleva toinen integroitu kytkentäpiiri 2 on ohjaus- ja rekisteri-IC, joka on p-kanavatekniikalla toteutettu MOS-suurkytkentäpiiri. Kauko-ohjauksen sisäänmenolla (liitäntä 15) on sisäänmeno-vastus 100 kJL ja tähän tarvitaan signaalivaihtojännite vähintään 100 mV

88 Tämä signaalivaihtojännite on ohjattu ensimmäisen integroidun rakennekomponentin 1 liitännästä 13 erotuskondensaattorln 27 kautta ilman tasajännitettä ohjausja rekisterin IC 2:n liitäntään 15. Joe IC 2:ta ohjataan, niin lähinnä häiriönpoistokytkentä käynnistyy. Kaksi sisäisellä 455 kHzrn referenssloskil-laattorilla tahdistettua ilmaisinta mittaavat vastatahdistusperiaatteella kauko-ohjausinformaation jokaisen vaiheen keston. Jos mitattu valheenkesto el vastaa määrättyä arvoa, silloin päästää toinen ilmaisin ohjauspulssin vapaaksi. Jos sitävastoin mitattu valheenkesto vastaa määrättyä arvoa, niin silloin päästää toinen ilmaisin ohjauspulssin vapaaksi. Lisävarmuus virheen toteamiseksi saavutetaan siten, että vasta kahden peräkkäisen samanlaisen mittaustuloksen jälkeen tapahtuu vapaallepäästökäsky. Jos ohjauspulssin vapaallepäästökäsky tapahtuu, niin silloin asetetaan ohjauspulssilla ohjelmoitavissa oleva säätöilmaisin toimintaan. Tämän ohjelmoitavan kuuslbittlsen 6 69231 ilmaisimen tulostusta verrataan lopuksi kahdeksanbittiseen kierrosilmaisimen tulostukseen, jonka tahdistaa verkkotaajuudelle synkronoitu referenssioskil-laattori.

Vertailulogiikka synnyttää sen lisäksi IC 2:n liitännässä 6 pulsseja. Nämä pulssit ovat halutusta kirkkaudesta riippuen vaihesiirtyneet 30°-135° 0-tasoon nähden. Vaihesiirtymisessä 30° on valolähde kytketty täysin auki, kun sen sijaan se on arvolla 130° säädetty pimeäksi. Koska valolähteen valovoimakkuus ei ole vaihe.siirto-ohjauksessa verrannollinen vaihekulmaan, on ohjauspulssin korjaus otettu sisäisellä tasauksella niin huomioon, että staattiseen MOS-rekis'teriin taltioidut 64 kirkkausastetta saavat aikaan lähes lineaarisesti lisääntyvän kirkkauden. Kaikki 64 kirkkausastetta voivat toteutua noin 5 sekunnissa.

IC 2:n sisäisen referenssioskillaattorin taajuuden vakavoittamiseksi on lii-tännöissä 13 ja 14 kytkentä 455 kHz:n resonanssitaajuudella olevaan keraamiseen suotimeen, lisäksi on tarpeen kussakin liitäntäkohdassa kondensaattorit 28 ja 30, jotka ovat IC 2:ta varten varatut positiivisella vartailupotentiaa-lilla. AUKAISE/SULJE-tarkistusta varten on liitännässä 11 vielä kondensaattori 31 tarpeen, joka on liitännälle 11 vastakkaisessa liitännässään varattu positiiviselle vertailupotentiaalille.

IC 2:n liitäntään 16 on yhdistetty valodiodin 42 kaltainen valolaite. Diodi loistaa silloin kun kaukokäyttöä ei käytetä. Vastaavasti diodi sammuu kaukokäytön ajaksi. Valodiodi 42 on kollektorin ja transistorin 41 emitterin välissä, jonka kanta on yhdistetty vastuksella 40 kollektoriin ja jollakin muulla vastuksella 37 IC 2:n liitäntään 12. Lisäksi on tämä liitäntä 12 varattu kapasitanssin 35 välityksellä IC 2:n positiivisella vertailupoten-tiaalilla. Tämän kapasitanssin tehtävänä on lyhytaikaisessa häiriössä välttää valodiodin vilkkuminen. Käynnistämättömässä kaukokäytössä on liitännällä sellainen potentiaali (V^), että transistorin 41 kantapotentiaali on positiivisempi kuin emitteripotentiaali, niin että tyristori on suljettuna ja valo-diodi valaisee. Kaukokäytön käyntiinpanossa, koska liitännällä 12 on potentiaali V^, tulee kuitenkin emitteripotentiaali positiivisemmaksi kantapoten-tiaaliin nähden, niin että transistori tulee johtavaksi ja valodiodi on hetkeksi suljettuna ja siten sammuu.

li 69231

Valodiodin 42 anodista ja IC 2:n liitännästä 16. on vallitsevan jännitteen tasoittamisesta huolehtiva kapasitanssi 43 siirretty IC 2:n positiiviselle vertailupotentiaalille. Integroidun rakennekomponentin IC 2 ja valodiodin suuntaisena on zenerdiodi 26, joka läpilyöntijännitteensä alapuolella käynnistyy suurohmisella alueella. Se ei toimi vakavoittajana, vaan vaikuttaa suojadiodina suojellakseen integroitua rakennekomponenttia IC 2 ylisuurilta jännitteiltä, jollaisina ne esim. koko kytkennän sisäänkytkennässä voivat esiintyä.

Kuten Jo edellä on esitetty, käytetään tässä toteutusesimerkissä kolmea informaatiokanavaa. Kolmelle kanavalle tai ultraäänitaajuuksille 54,57 ja 60 kHz on järjestetty toiminnot KIRKKAAMPI, HÄMÄRÄMPI ja AUKAISE/SULJE. Verkkojän-nitteen päällekytkennässä asetetaan toinen integroitu rakennekomponentti IC 2 toiminnolle "SULJE kuorma". Ohjaustoiminto "KIRKKAAMPI" tai "HÄMÄRÄMPI" voi tapahtua vain kuormituksen ollessa kytkettynä. Toiminnossa "SULJE" rekisteröityy kulloinkin säädetty kirkkausarvo. Rekistöröintiaikaa ei ole rajoitettu, Verkkojännitteen katkaisukytkennässä tai plteimnässä keskytyksessä käynnistetään jännitteen palatessa rekisteri etupäässä toiminnolle "SULJE". Silloin kuormaa kytkettäessä esiintyy pienin kirkkaus.

Kaukokäytön lisäksi voidaan kirkkauden säätö suorittaa myös mekaanisilla tai sähköisillä kytkimillä kuten esim. kosketinnäppäimillä. Kosketinnäppäimillä on kuitenkin haittana se, etteivät ne ole sydämentahdistajan omaaville henkilöille täysin vaarattomia. Tässä toteutusesimerkissä käytettiin lyhytiskukos-kettimien kaltaisia mekaanisia kytkimiä. Nämä kytkimet 32,33 ja 34 sijaitsevat toisaalta toisen integroidun rakennekomponentin IC 2 liitännöissä 3,4 ja 5 ja toisaalta niillä on IC 2:n positiivinen vertailupotentiaali. Kytkimellä 33 voidaan huomioida käytön kestolle hämäräsäätö ja kytkimellä 32 kirkkaus-säätö. Kytkintä 34 käytetään valolähteen aukaisu- ja sulkemiskytkentään toisessa integroidussa rakennekomponentissa 1C 2. Saman toiminnan voi myös suorittaa rinnakkaiskohta 60 kytkimen 61 avulla. Rinnakkaiskohdasta, joka on sijoitettu dimmeristä etäisyydellä olevaan seinärasiaan, johtaa kaksi johtoa dimmerin liittimien 1 ja 2 ja kunkin suojavastuksen 24 ja 25 kautta IC 2:n liitäntään 3. Vastuksilla 24 ja 25 on poistettava häiriöjännitteen edestakainen vaihtelu.

8 69231

Kirkkauden muuttumisen kestoa varten on olemassa toisen integroidun rakennekomponentin IC 2 liitännässä 6 verkolle synkronoidut 100 Hz:n taajuiset pulssit. Tämä ulostulo on kuormitettavissa enintään 2 mA:lla. Koska tämä virta ei useimmille triac-tyypeille riitä, poistetaan vakiovirtalähteen tarpeellinen hilavirta. Tämä käsittää kollektorikytkennässä käytetyn transistorin 45, jonka kanta on yhdistetty IC:n liitäntään 6 ja vastuksella 44 maapotentiaa-liin. Samoin maapotentiaaliin on yhdistetty kahden vastuksen 46 ja 47 sarjaan-kytkennällä emitteri. Välikytkentä on johdettu triacin hilalle. Transistorin 45 kollektori on yhteydessä vakavointikytkennän ulostuloon. Vakavointikytken-nän tasavirtakuormitus vakiovirtalähteellä on integroituihin rakennekomponent-teihin verrattuna merkityksettömän pieni.

Vakavointikytkentä muodostuu korkeajännltetransistorista 48, vastuksesta 49, kapasitanssista 51 ja zenerdiodista 50. Transistori on kytketty vakavoimatto-malle jännitteelle, jolloin kanta on yhdistetty zenerdiodilla maapotentiaaliin, niin että ulostulojännite on lähes zenerjännitteen suuruinen. Vakavointikytkennän suuntaisena on kondensaattori 52, jonka tehtävänä on tasasuuntaa-jakytkentää edeltävän jännitteen tasoittaminen.

Tasasuuntaajakytkentä muodostuu diodista 53 ja sarjaan diodilla kytketystä suojavastuksesta 7.

Triac 56 on varustettu kytkennässä syntyvän suurtaajuisen jännitteen häiriön poistamiseksi induktanssilla 55 ja kapasitanssilla 57, joiden mitoitus riippuu vallitsevasta kuormituksesta. Jotta häiriöjännite ei joutuisi verkkoon eikä kytkentään, on induktanssi kytketty kuristimen muodossa välittömästi triacin taakse. Dimmer-puolijohteen napoihin 3 ja 4 on yhdistetty valolähde 59 yksivaiheiselle jännitteelle, joka on varmistettu varokkeella 58.

Toisessa integroidussa rakennekomponentissa IC 2 oleva referenssioskillaat-tori tarvitsee verkkotaajuudelle synkronisoituja pulsseja liitännässä 2. Nämä on johdettu kytkentäkohdasta a suurohmivastuksen 54 kautta liitäntään 2. Tämä liitäntä 2 on vielä kapasitanssin 39 ja diodin 38 kautta yhdistetty maahan ja lisäksi vastuksen 36 kautta vakavointikytkennän ulostuloon. Diodin tehtävänä on rajoittaa negatiivista verkkojänniteaaltoa. Integroitujen rakennekomponenttien virran saannille ja niiden ulkoiselle kytkennälle tarpeelliset jännitteet saadaan triacissa olevan jännitteen tasasuuntaamisella ja vakavoittamisella.

Il 9 69231 Säätöalue on välillä 30°-135°. Kuviossa 2 on esitetty vain jännitteet kyt-kentäkohdissa a,b ja c. Indeksit merkitsevät tällöin erilaisia kirkkauden säätöjä. Säädössä 1 on valolähde suljettu. Säädössä 2 on valolähde 59 saatettu minimikirkkaudelle (hämärä). Näissä molemmissa säädöissä riittää vielä triacissa oleva jännite huolehtimaan tasasuuntaajakytkennällä muun kytkennän virransaannista. Säädön 3 osalta ei ole enää tästä kysymys, silloin lähdetään olettamuksesta, että ensimmäinen integroitu rakennekomponentti tarvitsee noin 5 mA:a ja toinen 6 mA:a, mutta että tasasuuntaajakytkennästä on saatavissa vain korkeintaan 8 mA:a, joten integroitujen rakennekomponenttien yhdensuun-taiskytkentä jää pois. Tämä pätee kuitenkin vain valolähteille, jotka on liitetty yksivaiheiseen verkkojännitteeseen. Toinen virransaantiin liittyvä toimenpide johtuu tilasyistä, koska koko kytkentä on sijoitettava seinära-siaan. Tämän ratkaisemiseksi on integroidut rakennekomponentit kytketty keksinnön mukaisesti pulssin kulkuun ja virransaantiin nähden sarjaan. Tällöin on tarkoituksenmukaisesti integroiduissa rakennekomponenteissa ja niiden siihen kuuluvassa ulkoisessa kytkennässä oleva jännite kulloinkin valinnanvaraisesti vakavoitettu toiselle integroiduista rakennekomponenteista zener-diodilla. Tässä toteutusesimerkissä valittiin tähän tarkoitukseen ensimmäinen rakennekomponentti, jonka jännite on vakavoitettu zenerdiodilla 22. Zener-diodia 26 käytetään suurohmisella alueella, joten sen tehtävänä ei ole jännitteen vakavoittaminen.

Jotta keksinnön mukainen järjestelyn edullisuus voitaisiin paremmin havaita, on kuviossa 3 esitetty kytkennän lohkokaavio.

Eräs keksinnön mukaisen kytkennän etu on siinä, ettei pelkästään kaukokäyttöä käytettäessä tarvitse enää säätöjohtoja katto- ja seinävalaistukaen asentamisessa, jos dimmeri asennetaan välittömästi valolähteen läheisyyteen tai integroidaan valolähteeseen.

Claims (3)

10 69231 Paten 11 ivaatlmukset

1. Sähkökytkentä yksivaiheiseen vaihtojännitteeseen liitetyn valolähteen kirkkauden säätämiseksi langattomalla, kaukosäädettävällä trlac-säätöelimellä valhejaksoperlaatetta noudattaen, jossa triac-säätöelin on ohjattavissa vastaanottimen muuntimen (3) yli ainakin kahdella integroidulla rakennekomponentilla, joista ensimmäinen integroitu rakennekomponentti (1) on vastaanottimen muuntlmeen (3) takaisinkytketty valintaherkkä etuvahvistin, ja toinen Integroitu rakennekomponentti (2) on ohjaus- ja rekisterl-IC, ja jotka molemmat on kytketty signaalin kulun suhteen sarjaan, ja jolloin integroitujen rakennekomponenttien virransaantl saadaan jännltevakavoldulla tasasuuntaa-jakytkennällä, jonka sisäänvlentl syötetään trlac-säätöellmessä olevalla vaihtojännitteellä, tunnettu siltä, että integroidut rakennekomponentit (1,2) on virran saantiin nähden kytketty sarjaan, jolloin valinnaisesti vain toisessa integroidussa rakennekomponentissa (1 tai 2) ja sen ulkoisessa kytkennässä oleva jännite vakavoidaan rakennekomponenteista toisen kanssa yhteensopivalla ja samansuuntaisesti kytketyllä zenerdlodllla (22).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähkökytkentä, tunnettu siltä, että ensimmäisessä integroidussa rakennekomponentissa (1) ja sen ulkoisessa kytkennässä oleva jännite vakavoidaan zenerdlodllla (22) ja että lisäksi toisen integroidun rakennekomponentin (2) suuntainen ja een ulkoiseen kytkentään sovitettu zenerdiodi (26) toimii suojadlodlna läpi-iskujännitteensä alapuolella suurohmisella alueella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sähkökytkentä, tunnettu siltä, että taajuueherkkä etuvahvistin (1) käsittää kaksi rinnankytkettyä aktiivi-suodinta ja toimii kaistasuodattimena.