FI68719C - Anordning foer loestagbar koppling av en grenledning till en matningsledning - Google Patents

Description

Ια .MaaTl »m K U U L U T U SJ U L K AIS U ^ q rj Λ Q

(11) UTLÄGG Nl NGSSKRIFT 6871 9 eef^i/C· C (45) Patentti aySnnelty 10 10 1985

Patent ceddelat (51) Kv.ik.4/lnt.ci.« F 16 L 37/28 SUOMI FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 792647 (22) Hakemispäivä — Ansöknlngtdag 24 08 79 (Fl) (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 24 08.79 (41) Tullut Julkiseksi — Blivit offentlig Q2 80

Patentti- ja rekisterihallitus (44) Nähtäväkslpanon Ja kuul.julkaisun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skrlften publicerad .^0.05 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 25.08.78 17.04.79, 2Ο.Ο7.79 Sveitsi-Schweiz(CH) 9003/78-0, 3595/79-6, 6788/79-0 Toteennäytetty-Styrkt (71) Bachofen AG, Ackerstrasse 42, 8610 Uster, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Bruno Kägi , Meilen, Georg Alois Hirmann, Zurich,

Rolf Luginbiihl, Kiisnacht, Svei tsi-Schweiz(CH) (74) Oy Kolste· Ab (54) Laite haarajohdon kytkemiseksi irrotettavasti syöttöjohtoon -

Anordning för löstagbar koppiing av en grenledning tili en matnings-ledning

Keksinnön kohteena on laite haarajohdon kytkemiseksi irrotettavasi syöttöjohtoon, joka kuljettaa paineväliainetta ja jossa on useita poistoventtiilejä , jotka on sovitettu keskinäisen välimatkan päähän toisistaan, jolloin kytkentä tapahtuu syöttöjohtoa pitkin siirrettävissä olevan kytkentärungon avulla, jossa on tulo-aukko haarajohtoa varten ja joka avaa yhden poistoventtiileistä, kun haarajohdon tuloaukko on sovitettu kytkentäasentoon poisto-venttiilin avulla, ja jolloin kytkentärunko tuloaukon asettamiseksi poistoventtiiliin kytkentää varten oikeaan asentoon käsittää välineet, jotka pitävät kytkentärungon kiinni ja tiivistävät sen vasten syöttöjohtoa paineväliaineen vaikutuksen avulla.

Tunnetaan kytkinlaitteita, jotka on asennettu kiinteästi painejohdon haaraan. Näissä liitäntä tapahtuu painetta vasten sisäänviedyllä kytkinelimellä, joka liitäntää irrotettaessa poistetaan. Epäkohtana on, että työpaikan vaihtuessa kytkinlaite voidaan muuttaa vain suurin työkustannuksin.

2 68719

Edelleen, tunnetaan laite (US-PS 3 195 562), jonka avulla rinnan painejohtoon rakennettu kytkinlaite on liikuteltava ja joka on kytkettävissä painejohtoon siihen järjestetyllä sulkuventtii-lillä. Tätä varten järjestetään jokaiseen liitäntään kaksipuolinen viisto ohjauskanava,jolla kytkinlaitteeseen järjestetty työnnin kytkeytyy sulkuventtiiIin avaamiseksi. Tässä ratkaisussa rakennuskustannus on melkoinen ja tarvitaan suuria siirtovoimia sulku-venttiilin alueella.

Keksinnön tehtävänä on kehittää alussamainitunlainen laite niin, että liitäntä pitkin painejohtoa huokein rakennuskustannuksin on mahdollista ja että saavutetaan suuri toimintavarmuus suurin käyttömukavuuksin ja hyvin taloudellisesti. Tämän on keksinnön mukaan ratkaistu siten, että poistoventtiilit on varustettu kestomagneettisesti ohjatuilla avauselimillä, jotka ovat yhteis-toimisia kytkentärungossa olevan kestomagneetin kanssa, ja että kytkentärungossa on laukaisuelimet, jotka käsittävät painekammion, joka vaikuttaa tiivistysvälineisiin venttiilin ollessa auki, sekä elementtejä, jotka katkaisevat magneettipiirin ja purkavat paine-kammion paineen ja vapauttavat kytkentärungon.

Keksintö on esitetty piirustuksessa erilaisin kaavioin ja selostettu jäljempänä.

Piirustukset ovat:

Kuva 1: Kaaviollinen halkileikkaus keksinnönmukaisesta laitteesta kun se ei ole kytkentäasennossa.

Kuva 2: Laite kuten kuvassa 1, mutta kytkentäasennossa.

Kuva 3: Kolmiulotteinen kuva kuvan 1 ja 2 laitteen sulku-venttiilistä rakenneosiinsa hajotettuna.

Kuva 4: Esitys keksinnönmukaisen laitteen käytöstä.

Kuva 5: Esitys kuvan 1 mukaisen laitteen eräästä variantista kolmiulotteisena.

Kuva 6: Kolmiulotteinen esitys kuvan 1 mukaisen laitteen eräästä toisesta variantista.

Kuva 7: Halkileikkaus kuvan 6 mukaisesta variantista.

Kuva 8: Kaaviollinen halkileikkaus sulkuventtiilistä.

Kuva 9: Halkileikkaus eräästä toisesta sulkuventtiilistä.

Kuva 10: Halkileikkaus eräästä yhdessä kuvan 9 mukaisen purkausventtiilin kanssa toimivasta kytkinlaitteesta.

Il 3 68719

Kuva 11: Leikkaus III-III kuvasta 10.

Kuva 12: Poikkileikkaus kuvan 9 mukaisine sisäänrakennettunne sulkuventtiileineen.

Kuvissa 1 ja 2 esitetyllä painejohdolla 1, joka on esim. nelikulmaprofiiliputkea, on siirrettävä kytkinlaite kytkinrunkoi-neen 10, joka voidaan siirtää putkella vaikutuspisteeseen tulppa-kohtaan 100.

Tulppakohta 100, joita painejohdalla tavallisesti on useampia, käsittää porausreiän 4, jonka sisäolka muodostaa vastepinnan liikkuvalle venttiilielimelle 5, joka on rautarungon 3 muodostaman venttiilivivun 2 päässä. Venttiilivipu 2 liikkuvine venttiilieli-mineen 5, tiivistysrenkaineen 6 ja sulkujousineen 7 muodostaa sul-kuventtiilin liikkuvan venttiiliosan, joka voidaan avata.

Venttiilivivussa on vivun tuki, esim. särmälaakeroitu, ja se voidaan varustaa toisellakin kuvassa 1 katkoviivoin esitetyllä vivun tuella avausaukon suurentamiseksi. Venttiilivivun 2 ääripäässä on magneettisesti aktiivisena osa 3, esimerkiksi melto-rautakappaleena. Venttiilielin 5 on sijoitettu venttiilivivussa 2 olevaan porausreikään 55.

Kuvassa 1 nojaa sulkujousi 7 painejohdon 1 yläseinämään ja vaikuttaa esijännitetyllä päällään vivun 2 päähän siten, että venttiilielin sulkee venttiiliporausreiän 4, jolloin vastepinta 9 on painejohdon 1 seinämän varassa ja pää 3 on kohotettuna ylös painejohdon 1 seinämästä.

Sulkuventtiiliin yhdistyvässä kytkinrungossa on ohjain 11, joka ympäröi painejohtoa 1 siten, että sen siirtäminen painejoh-dolla 1 on mahdollista ja jossa on johtosuulake 12, joka paine-kammion 13 ja kytkinaukon 14 kautta on yhteydessä tulppakohdan 100 porausreikään 4. Tämän ohella on olemassa liitäntäaukko 14 painekammioon 13 sijoitetussa painejohdon 1 seinään nojaavassa kalvossa 15. Paineväliaineen virratessa sisään kytkinaukosta 14 painekammioon 13 vaikuttaa se kalvon 15 sisäpintaan suunnatulla paineella, joka puristaa kalvoa 15 painejohdon seinää vasten.

Painekammioon 13 avautuu paineenalennusreikä 16, joka on vivussa 18 olevan sulkukappaleen 17 sulkema. Vipu 18 on toisesta päästään nivelletty kytkinrungoon 10 pultilla 19 ja pysyy sulku-asennossaan jousen 20 avulla. Vivun 18 vapaassa kytkinrungosta 18 4 68719 ulostyöntyvässä päässä on kestomagneetti 21, esim. runsasseostei-nen kobolttimagneetti, joka linjassa ollessaan magneettiaktiivi-sen osan 3 kanssa kääntää venttiilivivun auki-asentoon (kuva 2). Vivusta 18 pistää esiin ylhäältä painike 22, jota painamalla vipu 18 vaikuttaa jousta 20 vastaan katkaisten magneettipiirin kestomagneetin 21 ja magneettiaktiivisen osan 3 välillä avaten pai-neentasausporausreiän 16 paineen alentamiseksi kalvolla 15.

Liitännän aikaansaamiseksi tulppakohtaan 100 siirretään kytkinrunko 10 käsin kuvan 2 esittämään asentoon. Tämä paikoilleen siirtäminen tulppakohtaan 100 voi tapahtua nopealla kädenliikkeellä ilman että tällöin täytyy huomioida tarkkaa liitäntäkohtaa, koska oikea-asentoinen liitäntä määräytyy itsetoimisesti ja siten kiinnittyy liikkumattomasti paikalleen. Kestomagneetin 21 tultua venttiilivivun 2 magneettiaktiivisen pään 3 alueelle avautuu sulkuventtiili tulppakohdassa 100 välittömästi ja paineväli-aine voi virrata liitäntäaukkoon 14. Siten muodostuu painekammioon 13 paine, joka silmänräpäyksessä aiheuttaa tartuntakalvon 15 painautumisen suurella paineella painejohtoon 1 siten, että kytkin-laitteen siirtyminen painejohdolla 1 ei enää ole mahdollista; samalla varmistuu painetiivis liitäntä.

Tulppakohdan 100 sulkemiseksi tai kytkinlaitteen eteenpäin tai taaksepäin siirtämiseksi tulppakohdan alueella painetaan painiketta 22, jolloin vipu 18 painuu alas avaten ensin magneetti-piirin 21,3, jolloin venttiilivipu 2 palautusjousen 7 vaikutuksesta palautuu kuvassa 1 esitettyyn sulkuasentoon. Samanaikaisesti avaa vivun 18 vipuliike paineentasausreiän 16, joka johtaa painekammiossa 13 silmänräpäykselliseen paineen alenemiseen, minkä seurauksena kalvo 15 vapautuu paineen alaisuudesta ja sen puristuspaine häviää, joten kytkinrunkoa 10 voidaan jälleen liikuttaa kevyesti.

Samalla tavalla voidaan, painamalla painiketta 22, kytkin-runkoa 10 siirtää ohi tulppakohdan 100 ilman sulkuventtiilin va-pauttamiseta ja avausta, koska painikkeen 22 ollessa painettuna kestomagneetti 21 on niin kaukana, ettei venttiilivipu 2 palautus-jousensa 7 vaikutusta kumoten voi toimia.

Selostettu kytkentätoimintatapahtuu sekunnin murto-osassa, jolloin sitä varten tarvittavan ohjausvoiman täytyy vastata ai- li c 68719 5 noastaan kytkinlaitteen siirtovastusta ennen kytkentää ja voi olla suunnilleen suuruusluokkaa 0,2 kp.

Kuvassa 4 on esitetty esimerkki selostetun laitteen käytöstä paineilman syöttöön pneumaattiselle käsityökalulle 40.

Tässä painejohto 1 työhuoneen läpi kulkee suunnilleen lonkan korkeudella ja tässä siinä on 2 kytkinlaitetta, jotka kumpikin on letkulla 41 liitetty työkaluun 40 ja joita siirrellään painejoh-dolla 1 ja joista kumpikin voidaan saattaa toimintaan johonkin useammasta tulppakohdasta 100.

Kuvassa 5 on eräs ratkaisuvariantti painejohdolle 1, jossa on ulkonevat kiinnityskiskot 50 esim. painejohdon seinäänkiinni-tystä varten. Kytkinlaite painikkeineen 22 ja letkuineen 41 on helposti tunnettavissa. Johtoprofiilissa on näkyvissä tulppa-kohdan purkausreikä 4.

Kuva 6 esittää toista ratkaisuvarianttia painejohdosta 1, joka on riippujohtomuotoa, poikkileikkaukseltaan suunnilleen ne-liskulmaisine kanavineen 62 varustettuna venttiilireiällä 4.

Painejohdossa 1 ovat sen yläpuolella kiinnityslaipat 63 ja sivuilla ohjausrivat 65 ja 66 kannattamaan vastaavalla tavalla muotoiltua kytkinrunkoa 60. Vipuun 18 vaikuttaa painikkeen sijasta vetotanko 67 ja letku 41 on liitetty purkausaukkoon.

Kuvassa 7 esitetty ratkaisuvariantti käsittää kuvan 6 mukaisen kytkinrungon 70 järjestelyn, jossa asennonvaihto toiseen tai toiseen liikuttelusuuntaan 71 tai 72 on mahdollista rinnakkaisen johdonsuuntaisesti vaikuttavan voiman avulla. Liikuttavan voiman toiseen tai toiseen suuntaan siirtämiseksi vivulle 18 on vipu 73 varustettu ohjausvarrella 74 ja tukivarsilla 75 ja 76. Käytettäessä vipua 74 liikkuu vipu 18 jousta 20 vastaan, jolloin tapahtuu irroittuminen. Jousen 20 voima määritellään niin, että kytkinrungon liukuvastus tulppakohtien välillä ei ylitä niiden esijännitystä. Symmetrisen käyttäytymisen, koskien irroitusvoimaa, aikaansaamiseksi valitaan vipusuhteet a:b = b:c. Kuva 7 näyttää myös mahdollisuuden varustaa kytkinrunko 70 pikaliittimellä useampien käyttölaitteiden vaihtoehtoiseksi liittämiseksi. Tällöin on painekammion 13, jonka yläosaa rajoittaa kalvo 15, alaosassa toinen kalvo 77, joka uritetun kiven tapaan paineen noustessa puristuu vasten bajonettikytkentää vastaavalla tavalla ohjaimeen (78) työnnettyä kytkinosaa 79, jolla letku 41 on kiinnitetty.

_ 11.

6 68719

Kytkinrungossa on lisäksi myös liikkuvan kohteen syöttö, kun vipu 73 jousielementin kautta toimii veto- ja/tai puristusvoimalla (ei esitetty). Syöttö toimii tällöin niin kauan, attä jousivoima vaikuttaa kytkinrungon irroittamiseen. Tämän jousielementin esijännitys ajon aikana tai kytkinrungon siirtymisessä seuraavaan venttiiliasemaan määritellään sen kitkalla ohjaimeen.

Jatkuva liikkuvan kulutuskohteen syöttö voidaan taata joko käyttämällä kytkinrunkoa ja kytkemällä paineakku puskuriksi tai käyttämällä toista vaiheensiirron aiheuttavaa kytkinrunkoa.

Jotta tullaan toimeen ilman sulkuventtiilejä pienine mag-neettisine kytkentäkappaleineen, voidaan käyttää esiohjattua sulkuventtiiliä, katso kuva 8.

Painejohdon 201 tulppakohdassa 200 on purkausaukon 202 yläpuolella venttiilikotelo 240, jonka läpivirtauskanavassa 241 se kannattaa sulkukalvoa 242 . Kalvo 242 on jousen 243 kuormittamana sulkuasennossa. Kanavaan 241 avautuu paineentasauskanava 244, jossa on venttiilivaste 245 ohjausventtiilille, jonka sulkukappa-le tukeutuu venttiilivipuun 247. Venttiilivipu 247 on virtaustii-viin kotelon 248 sisällä ja niveltyy tapilla 250 ja nojaa sulku-jouseen 249. Myös tässä tapahtuu toiminta kytkinrungon (ei esitetty) ohjausosan kautta kestomagneetin 251 avulla.

Suljetussa tilassa syntyy kalvoon 242 ja liikkuvaan vent-tiilielimeen 246 johdon 201 sisäpainetta vastaava sulkupaine, samassa paineväliaine voi virrata kalvon 242 kuristusaukon 252 kautta ja läpivirtauskanavasta 241 yhdysaukon 253 kautta vent-tiilivivun 247 kotelon 248 sisään synnyttäen siellä virtauspaineen.

Kun nyt venttiilivipu 247 kestomagneetin 251 vaikutuksesta vipuaa myötäpäivään, seuraa sopivalla porauksen tai aukon 244, 252 ja 253 poikkileikkausvalinnalla silmänräpäyksellinen paineen-tasaus kanavassa 241, jolloin kalvo 242 välipaineen ansiosta aukeaa.

Kun magneettipiiri vapautuu, sulkeutuu ohjausventtiili 245, 246 jälleen, kehittyy kalvoon 242 jousen 243 vaikutuksen alaisena sulkupaine, joka jälleen sulkee venttiilin.

Kalvossa 242 olevan kuristusaukon 252 ohjauksen voi saada aikaan virtausyhteys kotelon 248 kautta vipua 247 varten, joka voi huolehtia sekä liikkuvasta venttiilielimestä 246 ohjausvent-tiiliä 245, 246 varten että myös liikkuvasta venttiilielimestä, joka tällöin luonnollisesti voi toimia molemminpuolisesti.

7 68719

Kuvassa 9 esitetty sulkuventtiili on asennettu lisälevylle, joka, kuten parhaiten on nähtävissä kuvasta 12, on sijoitettu nelikulmionmuotoisen putken 303 kahden portaan 302 väliin ja joka pysyy paikoillaan sivulta työnnettävän tukirenkaan 304 avulla. Lisälevy 301 noudattaa tällöin nelikulmionmuotoisen putken 303 pohjaa 305 samalla kun sulkuventtiili 300 pohjassa olevan 305 aukon 306 kautta pistää esiin putken 303 sisään. Sulkuventtiilis-sä 300 on venttiilirunko 307 ja venttiilikansi 308, jotka eivät esitetyllä tavalla ole sidoittuina lisälevyyn 301. Yhteyden putken 303 sisätilaan muodostaa tulojohto 309, joka on suljettuna venttiilirungon 307 ja venttiilikannen 308 välissä olevalla kalvolla 310. Kalvoa painaa heikko jousi 311 pohjan 312 avulla vent-tiilivasteeseen 313, joka on venttiilirungossa 307 ja joka ympäröi lisälevyn 301 läpi menevää purkausaukkoa 314. Lisälevyssä 301 purkausaukossa 314 on pistinliitinnokkia 315, joiden avulla putkijohto voidaan suoraan kytkeä purkausaukkoon 314.

Sulkuventtiilin avaamiseksi ovat avauselimet jousella 316 kuormitettu esiohjausventtiili 317 ja esiohjausjohdot 318, 319 kuristuskohtineen 320. Esiohjausventtiilin 317 avauksessa syntyy kuristuskohdan 320 vuoksi kalvon 310 kansipuolella alipaine, joka aiheuttaa kalvon 310 nousemisen ja vaikuttaa siten tulojohdon 309 ja purkausjohdon 314 väliseen yhteyteen.

Esiohjausventtiilin 317 avautuminen tapahtuu magneettisesti. Vielä selitettävässä kuvassa 9 vain osittain esitetyssä kytkinlaitteessa 350 on kestomagneetti 351, joka vaikuttaa yhdessä esiohjausventtiiliin 317 liittyvän meltorautalevyn 321 kanssa. Meltorautalevy 321 lepää lisälevyn 301 urassa 322, minkä vuoksi meltorautalevyn 321 ja kestomagneetin 351 välinen rako voidaan pitää erittäin pienenä siten, että esiohjausventtiilin 317 varma toiminta on taattu. Toinen tämän järjestelmän eduista on siinä, että esiohjausventtiilin 317 avaaminen mekaanisesti tai manuaalisesti ilman magneetin käyttöä ei käytännössä ole mahdollista.

Sulkuventtiilin 300 etuna on sen erittäin yksinkertainen huollettavuus. Kun pidätysrengas 304 poistetaan, voidaan lisälevy 301 poistaa, venttiili huoltaa ja jälleen sijoittaa paikoilleen. Putken 303 tiivistämiseksi ulospäin on lisälevy 301 varustettu pehmyttiivisteellä 323. Esiohjausjohtoon 318 voidaan vaikeuksitta 8 68719 rakentaa suodatin. Esiohjauksen likaantumisalttius on kuitenkin siksi, että esiohjausjohdon 318 suu on pohjan 305 yläpuolella, jo sangen pieni.

Kuvissa 10 ja 11 on esitetty putkea 303 pitkin siirrettävä kytkinlaite 350. Se koostuu neljäkäsmuotoisesta kytkinrungosta 352, kahdesta molemminpuolin kytkinrunkoa 352 kiinnitetystä sivu-seinämästä 353 kannatusrullineen 354, yhdestä kytkinrunkoon 352 laakeroidusta läpivientijohdolla 355 varustetusta kääntövarresta 356 ja kytkinrungossa 352 putken 303 sivulla olevasta esiohjaus-venttiiliä 317 ohjaavasta ohjauselimestä 357. Vapaassa päässään kääntövarressa 356 on liitäntäpää 358, johon putkenkytkinkappale 359 suulakkeineen 360 letkun 361 vastaanottamiseksi on ruuvattu.

Kääntövarsi 356 on reikätapin 362 varassa kääntyvä ja sen kautta paineväliaine putkesta 303 johdetaan yli painekaxtunion 363 1äp imeno j ohtoon 355.

Painekammion 363 pohjan läheisyydessä on johtosuuaukko 364, jonka kautta putkesta 303 tuleva paineväliaine johdetaan letkuun 361. Yhteyttä suuaukkoon 364 ja reikätapin 363 välillä voidaan tällöin käyttää erilaisten johtokomponenttien sijoittamiseen.

Kuten kuvasta 11 käy imi, muodostaa suuaukko 364 vasteen jousella 365 kuormitetulle takaiskukuulalle 366. Sivuseinämässä 353 olevan läpimenoaukon 367 kautta paineväliaine siirtyy sivuseinämään 353 kiinnitettyyn reikälaippaan 368, jonka koverrus muodostaa ulkopuolisen yhdysjohdon 369 suuaukon 364 ja reikätapin 362 sisäänmenon välillä. Tätä sivuseinämän 353 ulkopuolella olevaa yhteyttä voidaan käyttää siihen, että johtokomponentit, esim. paineensäätö-venttiili 370 ja öljykuppi 371 lisätään, kuten kaaviollisesti on esitetty kuvan 10 vasemmalla puolella. Sisäänmeno A edustaa tällöin tulojohtoa suuaukosta 364 ja B sisäänmenoa reikätappiin 362. On myös mahdollista liittää muita johtokomponentteja tai vain yksi ainoa johtokomponentti.

Painekammiossa 363 oleva avauselin käsittää reiällisen sisäkappaleen keskuskappaleineen 376 ja kiskojen 377 sitomat oh-jausseinät 378. Keskuskappaletta 376 painaa jousi 379. Lisäksi on olemassa yhteys, katso kuva 2, keskuskappaleen 376 ja kääntövarren 356 välillä yhdystangon muodossa 380 tiivistettynä kytkinrungossa tiivisteellä 381. Kun vetämällä letkusta 361 kääntövarsi 356 kään-

II

9 68719 tyy irti putkesta 303, liikkuvat aukaisue1imet, so. keskuskappa-le 375 kestomagneetteineen, irti putkesta 303 siten, että sulku-venttiilin 300 ohjauselin 357 ei toimi ja sulkuventtiili kytkin-laitteen kulkiessa ohi pysyy suljettuna. Kestomagneetin 351 sijasta voi keskuskappaleessa 376 olla ohjausrulla, joka toimii esiohjausventtiilin 317 venttiilitangolla. Ellei kääntövartta 356 vedetä, avautuu esiohjausventtiili 317 keskuskappaleen 376 väistyessä. Painekammioon 363 tunkeutuu paineväliaine, joka vaikuttaa tiivistyskalvon takapuolelle, joka täten painuu lisälevyä 301 vasten muodostaen painetiiviin sulun lisälevyn 301 ja kytkin-laitteen 350 välille.

Liitännän irroittamiseksi vähennetään painekammion 363 painetta ilmanpoistoventtiilillä 383, joka on kääntövarteen 356 liitetyn venttiilitangon 384 sulkema.

Sulkuventtiilin ja kytkinlaitteen eri osat voivat osaksi olla muovia tai metallia. Neljäkäsmuotoinen putki 303 on tarkoituksenmukaisesti puristeprofiilia, jolloin voidaan huomioida samalla kiskot lisälevyä 301 varten. Portaitten 302 yläpuoli muodostaa kulkupinnan 385 kytkinlaitteen 350 kannatusrullille 354. Putkeen 303 voidaan varata toinenkin kisko 386 kaihtimen 387 sijoitusta varten (kuva 12).

Kytkinlaitteen käyttö letkun 361 avulla edustaa erittäin yksinkertaista ratkaisua. Vedettäessä letkusta 361 vinosti, liitäntä saattaa irrota ja kytkinlaite 350 siirtyä putkella 303 avaamatta sulkuventtiiliä. Jos kytkinlaite 350 liikkuu ilman letkusta 361 vetämistä, tapahtuu suuaukon 364 tai letkun 361 liittyminen putkeen 303.

Selostetussa laitteessa ovat liitäntäelimet, erityisesti kalvot painekammion painejohdon puolesta tiivistystä varten, sijoitettu kytkinrunkoon.

Kuitenkin on mahdollista järjestää nämä kalvot myös paine-putkeen. Se merkitsee, että kukin sulkuventtiili tarvitsee yhden kalvon; yksi mahdollisesti tapahtuva kalvon kuluminen merkitsee tällöin useampien korvaamista.

Jos haaroitusjohdossa tarvitaan paineenosoitinta, voidaan kääntövarteen 356 (kuva 10) liittää manometri, joka on luettavissa alhaaltapäin.

Claims (16)

1. Laite haarajohdon kytkemiseksi irrotettavasti syöttö-johtoon, joka kuljettaa painevällainetta ja jossa on useita poistoventtiilejä, jotka on sovitettu keskinäisen välimatkan päähän toisistaan, jolloin kytkentä tapahtuu syöttöjohtoa pitkin siirrettävissä olevan kytkentärungon avulla, jossa on tuloaukko haara-johtoa varten ja joka avaa yhden poistoventtiileistä, kun haara-johdon tuloaukko on sovitettu kytkentäasentoon poistoventtiilin avulla, ja jolloin kytkentärunko tuloaukon asettamiseksi poisto-venttiilin kytkentää varten oikeaan asentoon käsittää välineet, jotka pitävät kytkentärungon kiinni ja tiivistävät sen vasten syöttöjohtoa paineväliaineen vaikutuksen avulla, tunnettu siitä, että poistoventtiilit (5-7,200,300) on varustettu kestomag-neettisesti ohjatuilla avauselimillä (2,3,245-250), jotka ovat yh-teistoimisia kytkentärungossa olevan kestomagneetin (21) kanssa, että kytkentärungossa on laukaisuelimet, jotka käsittävät paine-kammion (13), joka vaikuttaa tiivistysvälineisiin venttiilin ollessa auki, sekä elementtejä (22,73,357), jotka katkaisevat magneettipiirin ja purkavat painekammion paineen ja vapauttavat kytkentärungon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkentärunko käsittää painekammion (13,363), joka on yhteydessä tuloaukkoon (14), ja tiivistyskalvon (15,382), joka sijaitsee painekammiossa (13,363) ja ympäröi tuloaukkoa (14) ja sulkee sisäänsä asianomaisen poistoventtiilin istukan ja tiivistää poistoaukon ulospäin painekammiossa vallitsevan painevai-kutuksen avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäiseen tiivistyskalvoon (15,382), joka on sovitettu painekammioon (13,363) kuluttajapuolelle, kuuluu toinen kalvomainen tiivistyselementti (77) .

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että painekammioon (13,363) tulee kevennyskanava (16), jota ohjaa ohjausventtiilirunko (17,383), joka on yhteydessä laukaisuelimiin (22,67,73). 11 11 6871 9

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että laukaisuelimet on varustettu voimansiirrolla, edullisesti vipuvarsivoimansiirrolla, joka lisää poistoventtiiliin vaikuttavaa avausvoimaa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että vipuvarsivoimansiirtoon kuuluu vipuvarsi (18) , joka on toiselta puolelta yhdistetty nivelellä kytkentälaitteeseen (10,60,70,305), jota jousen (20) avulla pidetään sulkuasennossa ja joka kannattaa kestomagneettia (21,351).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että vipuvartta (18) voidaan käyttä painonapin (22) tai työntötangon (67) tai kääntövarren (73) tai letkun (361) avulla.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kussakin poistoventtiilissä on liikkuva venttiilirunko, joka on yhteistoiminen painejohdon (1) seinämässä olevan reiän (4) kanssa ja joka on yhdessä päässä venttiilivipuvartta (2), jonka toinen pää muodostaa magneettisesti aktiivisen osan (3), esim. me1tora utakappaleen.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että venttiilivipuvarteen (2) vaikuttaa sulkusuunnassa sul-kujousi (7).

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että poistoventtiili (200,300) on venttiili, jota ohjaa ohjausventtiili (245,246,317) ja jossa on sulkukalvo (242,310) poistoaukkoa (202,314) varten.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että poistoventtiili (300) ja sen avauselimet (316-321) , jotka ovat yhteistoimiset kytkentärungon (352) laukaisuelinten (357) kanssa, on laakeroitu erilliseen sisäosaan (301) , joka voidaan kiinnittää johdon seinämään (305).

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisäosa on levy (301), joka voidaan viedä johdon (303) kahden portaan (302) väliin ja jossa on pidätysrengaskiinnitys-laite, jolloin pidätysrengas (304) sijaitsee urassa (302'), joka on tehty portaisiin (302) ja levyyn (301).

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että avauselimiin kuuluu magneettiohjattu ohjausventtiili 6871 9 (317), jolloin toinen avausosa, esim. meltorautakappale (321), on levyn (301) syvennyksessä (322), kun taas toinen osa, kesto-magneetti (351), muodostaa osan laukaisuelimistä (357).

14. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kääntövarsi on muodostettu ontoksi kappaleeksi, joka yhdistää tuloaukon (364) haarajohtoon (361) .

15. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkentälaitteeseen on tuloaukon (364) ja vipuvarren (356) väliin asennettu valinnaisesti johtoelementtejä, esim. pai-neensäädin (370) ja/tai voitelulaite (371).

16. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että tuloaukon (364) ja vipuvarren (356) väliin on sovitettu takaiskuventtiili. 1« 13 6371 9