FI68480C - Anordning foer justering av elektronstraolar i ett faergbildroer - Google Patents

Description

1 68480

Laite värikuvaputken elektronisäteiden asettelemiseksi

Keksintö koskee laitetta konvergenssin, värin-puhtauden ja rasterin asettelemiseksi värikuvaputkessa, 5 jonka kaulaan on sovitettu kolme tasossa olevaa elektro-nisädettä synnyttävä elektronisäteiden muodostusjärjes-telmä.

Ne kolme elektronisädettä, jotka tällainen elektronisäteiden muodostusjärjestelmä lähettää, täytyy tälläi-10 sissä kuvaputkissa sovittaa reikälevyllä niin, että kaikki kolme elektronisädettä osuvat reikälevylle saman aukon läpi. Tätä sovitusta nimiteään konvergoinniksi.

Tämä sovitus saavutetaan yksinkertaisimmin siten, että kaikki kolme elektronisädettä poikkeutetaan yksitellen, 15 kuten on kuvattu esim. DE - hakemusjulkaisussa 2722477. Tämän julkaisun mukaisella rakenteella saavutetaan helposti kunkin elektronisäteen poikkeutus käytännössä riippumattomasti muista elektronisäteistä. Mutta tämän yksittäissädepoikkeutuksen ohella on mahdollinen myös 20 kaikkien kolmen elektronisäteen yhteinen poikkeutus elektronisäteiden tasossa värinpuhtauden asettelemiseksi ja elektronisäteiden tason suhteen kohtisuora poikkeutus rasterin asettelemiseksi. Kokonaisrakenne on kuitenkin varsin komplisoitu, epästabiili ja kustannuksia 25 aiheuttava. DE-hakemusjulkaisussa 2612607 on myös kuvattu kuvaputken kaulan sisään sovitettu laite konvergenssin, värinpuhtauden ja rasterin asettelemiseksi.

Siinä sovitetaan renkaanmuotoinen lanka tai nauharengas elektronisäteiden muodostusjärjestelmään ja se magneti-30 soidaan ulkoapäin siten, että elektronisäteet asetellaan halutulla tavalla. Sen johdosta, että käytetään yhtä ainoaa yhtä ilmaväliä lukuunottamatta suljettua renkaanmuotoista nauharengasta, on kuvattu rakenne hyvin yksinkertainen ja stabiili. Elektronisäteiden toisistaan 35 riippumaton siirtäminen ei ole kuitenkaan mahdollista.

2 68480

Keksinnön tehtävänä on muodostaa laite konvergenssin, värin puhtauden ja rasterin asettelemiseksi värikuva-putkessa, jonka kaulaan on sovitettu kolme tasossa olevaa elektronisädettä synnyttävä elektronisäteiden muodostus-5 järjestelmä, joka laite koostuu elektronisäteiden muodostus järjestelmään kiinnitetystä, ulkoa magnetisoitavasta, ainakin yhtä ilmaväliä lukuunottamatta suljetusta lanka- tai nauharenkaasta, joka ympäröi elektronisäteiden tasoa vastaan kohtisuoraa pintaa, joka on symmetrinen keskim-10 itäisen elektronisäteen läpikulkupisteen tämän pinnan läpi suhteen, ja joka laite mahdollistaa elektronisäteiden asettelemisen oleellisesti toisistaan riippumattomasti ja joka kuitenkin tästä huolimatta on rakenteeltaan yksinkertainen ja stabiili ja yksinkertaisesti asennettavissa.

15 Tehtävän ratkaisu ilmenee ensimmäisestä patentti vaatimuksesta. Käytetään pitkänomaista lanka- tai nauha-rengasta, jonka pitkä akseli on elektronisäteiden tasossa ja lyhyt sitä vastaan kohtisuorassa. Tällä renkaan geometrian sovituksella tasossa olevien elektronisäteiden suhteen on 20 saavutettavissa oleellisesti parempi poikkeutetcavuus, erityisesti elektronisäteiden likimain toisistaan riippumaton poikkeutettavuus. Lankarenkaan pitkät sivut voivat silloin olla toistensa suhteen yhdensuuntaiset, mikä mahdollistaa erityisen yksinkertaisen kiinnityksen kai-25 kille kolmelle elektronisäteelle yhteisen maljamaisen elektrodin sisä tai ulkopuolelle.

Kulloinkin elektronisäteiden muodostusjärjestelmän tai renkaan magnetisoimiseen vaadittavan magnetointi-yksikön rakenteen mukaan on osoittautunut tarkoituksen-30 mukaiseksi muuttaa renkaan muotoa jonkin verran, erityisesti muodostaa toistensa kanssa yhdensuuntaiset pitkät sivut siten, että pitkien sivujen keskinäinen eätäisyys pienenee ulkoa keskelle päin, tai että pitkät sivut on jaettu kolmeen suunnilleen yhtä pitkään osa-alu-35 eeseen, joista ulommissa osa-alueissa keskinäinen etäisyys on suurempi kuin keskimmäisessä osa-alueessa.

3 68480

Kun rengas asetetaan maljamaiseen elektrodiin, jonka muoto vastaa renkaan muotoa, on edullista muodostaa rengas yhdestä kappaleesta yhdellä ilmavälillä, ja asettaa tämä rengas joustavasti elektrodiin. Renkaan 5 putoaminen elektrodista estetään alunperin elektrodiin muodostettujen pykälien avulla. Erityisesti renkaan muodon ollessa monimutkainen on kuitenkin osoittautunut tarkoituksenmukaisesti muodostaa rengas kaksiosaiseksi kahdella ilmavälillä ja kiinnittää nämä yksittäisosat 10 toisistaan erilleen pykälien, elektrodeista meistettyjen sidelevyjen tai hitsauksen avulla.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin kuuden kuvion esittämien suoritusmuotoesimerkkien avulla.

Kuvio 1 on kuvanto maljamaisesta, kolmelle elektroni-15 säteelle yhteisestä elektrodista, johon on asetettu keksinnön mukainen magnetisoitava rengas.

Kuvio 2 esittää leikkausta kuvion 1 mukaisesta elektrodista kuvion 1 linjaa II-II pitkin.

20 Kuvio 3 esittää magnetisoinnin vaikutusaluetta useille elektronisäteille tunnetussa elektronisäteiden asettelutaitteessa.

Kuvio 4 esittää magnetisoinnin vaikutusalueita eri elektronisäteille keksinnönmukaisessa 25 laitteessa.

Kuviot 5 a-c esittävät keksinnönmukaisen, magnetisoi-tavan renkaan eri suoritusmuotoja.

Kuviot 6 on pitkittäisleikkaus elektronisäteiden muodostus järjestelmästä, jossa on kulloinkin kolmelle elektronisäteelle yhteiset elektrodit, joihin on kiinnitetty keksinnön mukaiset magnetisoitavat renkaat.

4 68480

Kuvio 1 ja. kuvio 2 esittävät maljamaisen elektrodin 1, Elektrodi on piirretty todellisessa mittakaavassa ja vastaa osaa tavallisen elektronisä-teiden muodostusjärjestelmän fokusointielektrodista. Soikeassa maljassa 2 on kolme aukkoa elektronisäteille 5 r,g,b, joista r tarkoittaa, että tämä elektronisäde virittää värikuvaputken loistepinnalle punaiset (rot) juovat. Vastaavasti virittävät molemmat muut elektroni-säteet vihreät (griin) vast, siniset (blau) loisteaine-juovat. Tämän elektrodin maljaan on sovitettu kahdesta ]_g osasta koostuva, poikkileikkaukseltaan pyöreä lankarengas 3 ja kiinnitetty pykälien 4 avulla maljamaisen elektrodin sivuseiniin. Rengas 3 koostuu tavanomaisesti tällaisiin tarkoituksiin käytetystä materiaalista. Renkaan ja koko elektrodin mitat ovat havaittavissa kuviosta, jolloin ^5 siitä ilmee, että maljan 2 pitkien yhdensuuntaisten sivujen välinen etäisyys on noin 9,4 mm.

Magneettikentän vaikutusta kolmeen elektronisätee-seen tähän asti tunnetussa laitteessa ja keksinnön mukaisessa laitteessa kuvataan nyt kuvioiden 3 ja 4 avulla.

2Q Kuvio 3 esittää kuvantoa ympyränmuotoisesta lankarenkaas-ta 5, joka ympäröi kolmea tasossa olevaa elektronisä-dettä r,g,b. Magnetisoitavalle renkaalle on merkitty kaksi magneettinapaa N ja S, jotka sijaitsevat tarkasti vasemmanpuoleisen elektronisäteen r ylä-vast. alapuo-25 lella. Näin muodostetun kentän vaikutuksesta poikkeutetaan tätä elektronisädettä r oikealle. Voimistamalla tai heikentämällä kenttää tai vaihtamalla sen napaisuutta voidaan elektronisädettä siirtää eri matkoja eri suuntiin. Kuvattu magnetisointi on valittu mielivaltaisesti.

3Q Reaalinen magnetisointi riippuu luonnollisesti siitä, mihin suuntaan elektronisädettä todellisuudessa tulee siirtää.

5 68480

On ilmeistä että kuvatun kentän avulla ei vaikuteta ainoastaan vasempaan elektronisäteeseen r. vaan esim. myös keskimmäiseen elektronisäteeseen g. Kentän voimakkuus ja siten myös elektronisäteeseen kohdis-5 tettu siirtovoima pienenee etäisyyden navoista neliöön verrannollisesti. Tarkasteltaessa seuraavassa kahden tai jopa kaikkien kolmen elektronisäteen liikkeen riippuvuutta tietyn magnetisoinnin vaikutuksesta lähdetään siitä, että liikkeet ovat oleellisesti 2o toisistaan riippumattomia, kun elektronisäteitä, joita ei oikeastaan tulisi siirtää, siirretään kolmannes tai vähemmän kuin aseteltavaa elektronisädettä.

Jos nyt tarkastellaan magneettinapoja N ja S, kuten ne on merkitty, siis magneettirenkaalla suoraan 25 vasemman elektronisäteen ylä-vast. alapuolella, niin käänteisesti magneettinavasta elektronisäteeseen etäisyyden neliöön verrannollisesti vähenevistä siirto-voimista ilmenee, että esim. keskellä olevaa elektroni-sädettä g siirretään noin puolella siitä voimasta 20 kuin vasenta elektronisädettä r ja oikeaa elektronisädettä b noin neljänneksellä siitä voimasta kuin vasenta elektronisädettä r.

Kuviossa 3 on edelleen esitetty kulma-alueet, joiden sisällä tapahtuu kaikkien kolmen tai vain 25 kahden elektronisäteen toisistaan riippuva siirto.

Ylhäältä kuviossa 3 on esitetty kulma-alue r.g.b, joka on noin 60° ja jossa magnetisoinnilla kaikkia kolmea sädettä siirretään toisistaan riippuvasti. Vastaava kulma-alue ulottuu luonnollisesti myös magnetisoita-30 van rengaan alemman osa-alueen yli. Riippuvuuden määrittelynä pätee edelleen, että sädettä siirretään riippuvaisesti toisesta silloin, kun sitä ulostulo-sädettä siirrettäessä siirretään kolmannes tai enemmän siitä mitä ulostulosädettä. Katkoviivalla on 35 edelleen esitetty kulma-alue gb, jonka sisällä magnetisoinnilla elektronisäteitä g ja b voidaan siirtää vain toisistaan riippuvaisesti. Tämä kulma-alue on 6 68480 noin 300°. Peilikuvamaisesti pystysuoran symmetria-akselin suhteen laitteeseen muodostuu luonnollisesti samanlainen kulma-alue rg, jossa magnetisoitaessa elek-tronisäteitä r ja g voidaan siirtää vain toisistaan 5 riippuvaisesti. Siten on ilmeistä, että tässä laitteessa koko magnetisoitavalla ympyränmuotoisella lankarenkaalla ei ole ainuttakaan alueetta, jossa magnetisoinnilla elektronisädettä voitaisiin siirtää täysin riippumattomasti ainakin toisesta elektronisä-10 teestä. Tällöin on kuten jo yllä on mainittu, edelletty, että elektronisäteen siirto on silloin riippumaton toisesta, kun toista elektronisädettä siirretään kolmannes tai vähemmän kuin ensimmäistä elektroni-sädettä.

15 Kuvioon 4 on samoin merkitty ne, keksinnönmukaisen, magnetisoitavan, pitkänomaisen lankarenkaan alueet, joiden sisällä magnetisoinnilla saadaan aikaan kahden tai jopa kaikkien kolmen elektronisäteen toisistaan riippuva siirto. On ilmeistä, että koko renkaalla ei 20 ole ainoatakaan aluetta, jonka sisäpuolella magnetisoinnilla vain kaikkia kolmea elektronisädettä siirrettäisiin toisistaan riippuvaisesti. Koko renkaalla on jopa vain kaksi lyhyttä aluetta gb, joiden sisällä magnetisoinnilla elektronisäteitä g ja b siirretään 25 toisistaan riippuvaisesti. Vastaavasti on vielä kaksi aluetta r,b, joita kuitenkaan samoinkuin kuviossa 3 ei ole esitetty.

Edeltävästä on selvästi havaittavissa ,että magne-tisoitavan renkaan sovittaminen tasossa olevien elektroni-30 säteiden geometriaan aikaansaa oleellisen parannuksen tähän asti tunnetun ympyränmuotoisen renkaan suhteen. Yksittäiset elektronisäteet voidaan asetella käytännöllisesti katsoen toisistaan riippumatta. Tämä merkitsee merkittävää ajansäästöä värikuvaputken konvergens-35 sin, värin puhtauden ja rasterin asettelemisessa.

7 68480

Keksinnönmukainen laite on rakenteeltaan yksinkertainen ja stabiili ja se voidaan asentaa tukevasti ja varmasti tunnettujen elektronien muodostusjärjestelmien elektro-deihin tai elektrodeille. Uusi mahdollisuus, että huoli-5 matta yksinkertaisesta rakenteesta elektronisäteet konvergenssin asettelemiseksi voidaan siirtää oleellisesti toisistaan riippumattomasti, ei luonnollisestikaan sulje pois sitä, että vastaavalla magnetisoinnilla voidaan säteitä siirtää yhdessä värin puhtauden ja rasterin 10 asettelemiseksi. Mahdollisuus yhteiseen siirtämiseen jää siis jäljelle samalla kun riippumattoman siirron mahdollisuus yksinkertaisemmalla rakenteella saadaan edullisesti lisää.

Kuvioissa 5a-c esitetään erilaisia keksinnönmukaisen 15 laitteen suoritusmuotoja. On ajateltavissa, että lanka-renkaan 3 magnetisoiva megnetisointilaite on asetettava värikuvaputken ympyränmuotoisen kaulan ympärille. Tämä johtaa siihen, että ne keksinnönmukaisen lankarenkaan alueet, jotka ovat lähellä keskimmäistä elektronisädettä 20 keksinnönmukaisen lankarenkaan geometrian johdosta sijaitsevat hyvin kaukana magnetisointilaitteesta. Siten ei lankarenkaan keskimmäisen elektronisäteen lähellä olevien alueiden kytkentä ole niin hyvä kuin kytkentä alueisiin, jotka ovat lähellä ulompia elektronisäteitä.

25 On ilmennyt, että tämä symmetriseksi rakennetun magneti-sointilaitteen yhteydessä johtaa siihen, että keskimmäistä sädettä ei voida siirtää niin voimakkaasti kuin ulompia elektronisäteitä. Tämä puute voidaan korjata joko epäsymmetriseksi rakennetulla magnetisointilaitteella 30 tai myös laitteilla, jollaisia on esitetty kuvioissa 5a tai b. Kuvio 5a esittää lankarenkaan 3 suoritusmuotoa, jossa renkaan pitkien sivujen keskinäinen etäisyys pienenee ulkoapäin keskustaa, siis keskimmäistä elektroni-sädettä g kohti. Siten siirtyvät renkaalla olevat mag- 8 68480 neettinavat lähemmäksi keskimmäistä elektronisädettä g, jolloin myös mahdollistuu ulompien elektronisäteiden siirtoa vastaavan suuruinen siirto. Kuvion 5a mukainen lankarengas on jaettu kahteen osaan, jotka asennettaessa elektrodin kupuun kootaan yhteen, jolloin ne muo- r dostavat ilmavälit 6. Kuvio 5b esittää lankarenkaan 3 t> suoritusmuotoa, jossa pitkät sivut on jaettu kolmeen likimain yhtä pitkään osa-alueeseen, joista ulommissa keskinäinen etäisyys on suurempi kuin keskimmäisessä osa-alueessa. Tämän laitteen vaikutus on sama kuin 10 kuvion 5a yhteydessä kuvattu. Magneettisella langalla olevat magneettinavat siirtyvät lähemmäksi keskimmäistä elektronisädettä. Rengas on taas koottu kahdesta osasta, jotka törmäävät toisiinsa ilmaväleissä 6. Suoritusmuotoja voidaan luonnollisesti muunnella vielä 15 muullakin tavoin. Tämä riippuu voimakkaasti käytettyjen elektrodien sisäisestä rakenteesta ja käytetyn magneettisen renkaan muodosta. Kuvio 5c esittää esim. rengasta, jonka langan vahvuus on tähänastista suurempi. Kun verrataan kuvioon 1 niin havaitaan, että 20 pelkästään kohottamalla lankarenkaan vahvuutta ulompien elektronisäteiden läpikulkuaukot renkaan läpi osittain peittyvät. Kuvion 5c mukaisesti on tällöin muodostettu lovet 7 renkaaseen niihin paikkoihin, jotka muuten peittäisivät säteiden läpikulkuaukot.

25 Kuvio 6 esittää leikkausta elektronisäteiden muodostusjärjestelmästä 8, jossa on maljamaiset elektrodit. Viitenumerolla 1 on siinä merkitty se elektrodi, joka on esitetty lähemmin kuvioissa 1 ja 2. Muut elektrodit on merkitty viitenumeroilla 10-13. Elektrodi 10 täl-30 löin ns. sylinteri, elektrodi 11 ns. ohjaushila, elektrodi 12 fokusointihilan alaosa, jolle elektrodi 1 muodostaa yläosan ja lopuksi on anodihilaa merkitty viitenumerolla 13. Elektrodisäteiden muodostusjärjestelmää ympäröi vielä renkaanmuotoinen konvergenssimalja, jota 35 kuitenkaan ei ole lähemmin esitetty kuviossa 6. Edelleen 9 68480 on kuvioon katkoviivalla merkitty valikoima lankaren-kaan 3 asennuspaikkoja. Lankarengas 3.12 sijaitsee elektrodin 12 ulkopinnalla, lankarengas 3,1 elektrodin 1 ulkopinnalla ja lankarengas 3.13 elektrodin 13 sisällä, Sijainti elektrodin 1 sisällä esitettiin jo 5 kuvioissa 1 ja 2. Lankarengas voidaan kuitenkin asentaa myös muihin elektrodeihin sisä- tai ulkopuolelle ja erityisesti myös renkaanmuotoiseen konver-genssimaljaan. Lankarenkaat 3 on kaikissa kuvioissa kuvattu pyöreiksi langoiksi, koska kaupan olevilla 10 magneettisilla aineilla on yleensä tämä muoto. On kuitenkin luonnollisesti mahdollista käyttää poikkileikkaukseltaan pyöreän langan asemasta lankaa, jolla on nelikulmainen tai muu mielivaltainen poikkileikkaus. Lankarenkaat kiinnitetään pykälien 4, kuten on 15 esitetty esim. kuviossa 2, tai elektrodeista meistettyjen sidelevyjen avulla tai hitsaamalla. Kulloinkin valitulla kiinnitystavalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä keksinnön kanssa ja se kuuluu ammatillisen taittamisen piiriin.

Claims (9)

68480

1. Laite konvergenssin, värin puhtauden ja rasterin asettelemiseksi värikuvaputkessa, jonka kaulaan on 5 sovitettu kolme tasossa olevaa elektronisädettä synnyttävä elektronisäteiden muodostusjärjestelmä, joka laite koostuu elektronisäteiden muodostusjärjestelmään kiinnitetystä, ulkoa magnetisoitavasta ainakin yhtä ilmaväliä lukuunottamatta suljetusta lanka- tai nauharenkaasta, joka 10 ympäröi elektronisäteiden tasoa vastaan kohtisuoraa pintaa, joka on symmetrinen keskimmäisen elektronisäteen lä-pikulkupisteen tämän pinnan läpi suhteen, tunnettu siitä, että lanka- tai nauharenkaan (3) muodostama pinta on pitkänomainen, jolloin pitkä akseli on elektronisätei-15 den tasossa ja lyhyt akseli sitä vastaan kohtisuorassa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että renkaan (3) pitkät sivut ovat keskenään yhdensuuntaiset.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, t u n - 20. e t t u siitä, että pitkät sivut on jaettu kolmeen likimain yhtä pitkään osa-alueeseen, joista ulommissa keskinäinen etäisyys on suurempi kuin keskimmäisessä osa-alueessa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, t u n - 25. e t t u siitä, että renkaan pitkien sivujen keskinäinen etäisyys lyhenee ulkoa keskelle päin.

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että rengas (3) on sovitettu säteidenmuodostusjärjestelmän (8) konvergenssimaljän 30 sisään.

6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että rengas (3) on asetettu elektronisäteiden muodostusjärjestelmän (8) maljamaisen hilan (1, 10, 11, 12, 13) ulkopuolelle, jossa muodostusjärjes-35 telmässä kulloinkin kaikilla kolmella elektronisäteellä (r, g, b) on yhteiset hilat. 68480

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että rengas (3) on asetettu elek-tronisäteiden muodostusjärjestelmän (8) maljamaiseen hilaan (1, 11, 12, 13), jossa muodostusjärjestelmässä on 5 kulloinkin kaikilla kolmella elektronisäteellä (r, g, b) yhteiset hilat.

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että rengas (3) on muodostettu yhdestä kappaleesta, jossa on yksi ilmaväli (6).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että rengas (3) on muodostettu kahdesta kappaleesta, jolloin siinä on kaksi ilmaväliä (6) . 68480