FI68138C - Faergtelevisionsmottagare med automatiskt styrsystem - Google Patents

Description

[77^71 γβι miKUU„LUTUSJULKA,SU

11 utlAggningsskrift οοΊόο c (45) : 7 1? 75 (51) Kv.lk.«/lnt.ci/ H 04 N 3/22, 9/62 SUOMI — FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 790437 (22) Hakemispiivi — Ansökningsdag 09 02.79 (FO (23) AlkupSIvi — Giltighetsdag 09.02.79 (41) Tullut julkiseksi — Blivlt offendIg jl 08 79

Patentti* ja rekisterihallitus Nihävik*ipanon ja kuul.julkaisun pvm. — -q «r

Patent- och registerstyrelsen ' ' Antökan utlagd och utl.skriften publicerad O . U_) . 05 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begird prioritet 10.02.78

Saksan Li ittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2805691.9 (71) Siemens Aktiengesellschaft, Berlin/MQnchen, DE; Wittelsbacherplatz 2, D-8000 Munchen 22, Saksan Liittotasava1ta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Rainer Dangschat, Landsham, Alfred Jeschke, Munchen, Helmut Leichtl, Mittenwald, Wolfgang Winkler, Egmating, Saksan Liittotasava1ta-Förbundsrepubl i ken Tyskland(DE) (74) Berggren Oy Ab (54) Automaattisella ohjausjärjestelmällä varustettu väritelevisio- vastaanotin - Färgtelevisionsmottagare med automatiskt styrsystem

Keksintö koskee automaattisella ohjausjärjestelmällä varustettua va staanotintä.

Tunnetuissa väritelevisiovastaanottimissa ohjataan rasterikor-jauksen, vaaka- ja pystypoikkeutuksen pulssiasteita yhdenmukaisesti. Nämä ohjausasteet ovat osittain integroituja ja osittain varustettuja erillisillä moduleilla.

Vaakapoikkeutuspääteasteen ohjausta varten tuottaa oskillaattori juovataajuisia värähtelyjä. Näitä verrataan lähettimen puoleisilla juovatahdistuspulsseilla ja vastaanottimen puoleisilla juovan-paluupulsseilla vaiheenvertailukytkennöissä (esim. phase locked loop). Vaihe-eroissa tuotetut säätöjännitteet toimivat oskillaattorin (VCO) tahdistamiseksi. Tasauspaikoiksi on yleensä varattu vaiheen sijainti ja oskillaattorin perustaajuus.

Pystypoikkeutuksen pääteasteen ohjaamiseksi tahdistetaan sahan-hammasgeneraattori (esim. sulkugeneraattorikytkentä) suoraan pysty tahdistuspulsseilla ja se ohjaa ohjauskytkennän kautta pystypoikkeutuksen pääteastetta. Poikkeutuskelan kuumenemisen aiheuttama 2 681 38 virran väheneminen kompensoidaan takaisinkytkennällä. Säätösuu-reet ovat tässä tavanomaisesti taajuus, kuvan korkeus ja lineaarisuus.

Kuvapinnalla ei elektronisäteiden poikkeutuskeskikohta osu yhteen kuvapinnan kaarevuuden keskipisteen kanssa. Tästä syystä vääristyy kuvapinnalle muodostettu neliö pystysuorine linjoineen koverasta tyynymäisesti. Vaakasuorien linjojen vääristymä on jo moderneissa inline-värikuvaputkissa säännöllisesti kompensoitu poikkeutuskentällä. Niin kutsutun itä-länsi-tyynyvääristymän korjaukseksi käytetään esim. tunnettua diodimodulaattorikytken-tää, joka moduloi jännitteen vaakapoikkeutuskäämin kautta niin, että juovanpoikkeutusvirta on kuvan keskikohdalla suurempi kuin kuvan alussa ja lopussa ja kuvataajuuteen katsottuna sillä on tunnyrimäinem kulku. Niin kutsuttujen diodimodulaattorikytkennän säätösuureita ovat modulaatioaste kuvataajuudella, symmetria (niin kutsuttu trapetsikorjaus) ja kuvan leveys.

Videokytkennän ja PAL-dekooderin analogisissa signaaliasteissa tasataan eli ohjataan esim. valkoisen tason, harmaan tasapainon ja sädevirranrajoituksen suureet.

Edellä yksittäisten pulssi- tai signaaliasteiden kohdalla kuvattujen tasattavien suureiden paikoissa käytetään potentiometrejä, jotka säädetään laitetta asennettaessa tai sen jälkeen testikuvan silmämääräisen arvioinnin jälkeen tai yhden elektrisen suureen mittauksen jälkeen käsin. Nämä säädöt ovat siten useimmiten subjektiivisia ja sitä paitsi kalliita.

DE-hakemusjulkaisusta 2 515 366 tunnetaan menetelmä väritelevisio-vastaanottimen ohjaamiseksi, jossa laitteen käytön aikana jatkuvasti verrataan oloarvoja potentiometrien avulla manuaalisesti asetettuihin ohjearvoihin, jolloin vastaanotin kuvasignaalien ja tahdistussignaalien ohella myöskin vastaanottaa testisignaalin, joka ennakolta määrättyinä ajankohtina sisältää kaksi signaali-arvoa, joilla on erisuuret ennakolta asetettavat valonvoimakkuuden arvot, ja jolloin mittausjännitteet johdetaan kuvaputken katodi-virrasta sekä verrataan annettuihin ohjejännitteisiin.

3 681 38

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada väritelevi-siovastaanotin, jossa on automaattinen ohjausjärjestelmä, jolloin ohjearvot itä/länsi-rasterikorjausta, kuvapoikkeutusta ja analogisia signaaliasteita - kuten valkotasoa, harmaabalanssia, elektronisuihkuvirran rajoitusta ja kuvaputken toimintapistettä -varten ovat automaattisesti syötettävissä.

Tämän tehtävän ratkaisemiseksi on keksinnölle tunnusomaista se, että se käsittää digitaalisen ohjausyksikön itä/länsi-rasterikor jauspääteasteen , luovapääteasteen ja kuvapääteasteen ohjausta varten; digitaalinen ohjausyksikkö muodostuu juovanlaskijasta, ohjelmoitavissa olevasta pysyvästä muistista ja logiikkapiiristä; itä/länsi-rasterikorjauksen sekä juovapoikkeutuksen oloarvot ovat varastoidut ohjelmoitavaan pysyvään muistiin, jolloin nämä ohjearvot on saatu siten, että automaattisessa ohjauksessa on kuvaruudulle aikaansaatu testikuva kuvanmuodostusgeneraattorin avulla, jota testikuvaa on riveittäin pyyhkäisty tunnustelujärjestelmällä, jolloin tasauslaskijän avulla oloarvoja on muutettu, kunnes ne yhtyvät tasauslaskijaan varastoitujen ohjearvojen kanssa, jonka jälkeen korjatut ohjearvot on automaattisen ohjausjärjestelmän ohjearvoina riveittäin siirretty ohjelmoitavaan kiinteään muistiin tiedonsiirtojohdon kautta, ja että logiikkapiiri on väritelevisiovastaanottimen käytössä sovitettu muodostamaan ohjelmoitavaan kiinteään muistiin riveittäin varastoiduista ohjearvoista ohjauspulsseja pääteasteille.

Keksintöäjatuksen tarkoituksenmukaisia sovellutuksia ilmenee epäitsenäisistä patenttivaatimuksista.

Keksinnön mukaisen väritelevisiovastaanottimen ja sen automaattisen ohjausjärjestelmän etuja esitetään malliesimerkkien avulla. Niihin kuuluvassa 4 681 38 piirustuksessa nähdään:

Kuva 1: keksinnön mukaisen väritelevisiovastaanottimen lohkokaavio; kuva 2: digitaalisen tahdistusmodulin periaatekytkentäkaavio; kuva 3: tahdistustapahtuman kaaviomainen esitys; kuva 4: pystypoikkeutuspääteasteen ohjaamiseksi tarkoitetun loogisen kytkennän periaatekytkentäkaavio; kuva 5: pystyasteen toiminta; kuva 6: rasterikorjauspääteasteen ohjaamiseksi tarkoitetun loogisen asteen periaatekytkentäkaavio; kuva 7: kuvion 6 mukaisen loogisen kytkennän alkuarvonmuodostuksen esitys; kuva 8: itä/länsi-korjauksen toiminta ja kuva 9: automaattisen tasauksen periaatekytkentäkaavio.

Kuva 1 esittää keksinnön mukaisen väritelevisiovastaanottimen lohko-kaaviota. Lähettimen vastaanottama signaali saapuu st-asteen (kanavan-valitsimen) 101, vt-asteen ja videoilmaisimen 102 kautta videosignaali-osaan ja PAL-dekooderiin 104 ja sieltä kuvaputkelle 105. Koska siirto lähettimeltä vastaanottimeen tapahtuu analogiatekniikalla, toimivat mainitut asteet analogiatekniikalla, koska analogisesti lähetettyjen hyötysignaalien kaksinkertainen muunto (kuvaputkea on ohjattava analogisesti) toisi mukanaan laatuhäviön eikä myöskään olisi taloudellisesti mielekästä.

Vt-asteelta 102 johdetaan äänipääteaste 103.

Väritelevisiovastaanotin sisältää digitaalisen ohjausyksikön 106, joka ohjaa rasterikorjauspääteastetta 107 sekä vaakapoikkeutus- 108 ja pystypoikkeuspääteastetta 109.

Vaakapoikkeutuspääteaste 108 ohjaa käämejä 110 ja 111, kun taas pysty-poikkeutuspääteaste 109 ohjaa vastaavia käämejä (kuviossa nähdään vain ylempi käämi 112) pystypoikkeutusta varten.

Digitaalisessa ohjausyksikössä 106 on juovalaskuri 113, joka varustetaan pysty- V tai vaaka-taajuuden H pulsseilla. Pulssit tuotetaan digitaalisella tahdistusmodulilla, joka on loogisessa kytkennässä 114. Looginen kytkentä 114 saa videosignaalin kytkinkondensaattorin 115 kautta videodemodulaattorilta 102.

681 38 5

Looginen kytkentä 114 sisältää tahdistusmodulin lisäksi kytkentöjä rasterikorjaus-, vaakapoikkeutus- ja pystypoikkeutuspääteasteiden 107, 108 ja 109 ohjaamiseksi.

Edelleen on digitaalisessa ohjausyksikössä 106 ohjelmoitavissa oleva pysyväismuisti 116, rakenteeltaan esim. PROM, EPROM, EAROM tai paris-topuskuroitu RAM sisältäen lähinnä 156 x8 bitin muistipaikkoja.

Ohjelmoitavissa oleva pysyväismuisti 116 sisältää informaation, jotka ovat tarpeellisia käytettäessä digitaalista ohjausyksikköä väri-televisiovastaanottimessa.

Edelleen tuottaa digitaalinen ohjausyksikkö 106 säätöjännitteet U ,

Ub' Uc' ^d' ^e*’*'Un' ^ot^a potentiometrien sijasta tasaavat video-signaaliosassa ja PAL-dekooderissa siellä tasattavat suureet, kuten esim. valkoisen tason, harmaan tasapainon, sädevirran rajoituksen automaattisesti .

Edelleen on kuviossa 1 havaittavissa anturijärjestelmä 117 kuvaputken 105 edessä. Tämä anturijärjestelmä 117 toimii automaattista tasausta varten vertailulaskijan 118 ja ulkoisen tietojensiirtojohdon 119 avulla. Vertailulaskijassa 118 verrataan edellä esitettyjä tasattavia suureita pitoarvoon ja välitaltioidaan. Kun pito- ja nykyarvo ovat yhtäpitäviä, pysyväismuisti 116 ohjelmoidaan laskijavälitaltion sisällöllä .

Kuviossa 2 on esitetty juovapääteasteen ohjausta varten olevan digitaalisen tahdistusmodulin periaatekytkentäkaavio. Siinä on tahdistus-pulssierotin 201, joka toimii analogisesti ja saa videosignaalin vi-deodemodulaattorilta (ei esitetty kuviossa). Lisäksi on tässä lähetteen tunnistus 202 ja portti 203 häiriön tukahduttamiseksi. Veräjä 203, joka on rakenteeltaan porttikytkentä, sulkeutuu, kun tahdistuspuls-sia ei vastaanoteta. Edelleen sisältää digitaalinen tahdistusmodulj värähtelykiteen 204, joka ohjaa ohjattavaa taajuuden jakajaa 205. Lisäksi tässä on vaiheenvertailu 206, samanaikaisilmaisin 207, kytkentä säätöjyrkkyyden rajoittamiseksi 208 ja toinen portti 209 (rakenteeltaan hilakytkentä). Portilla 209 saadaan ulostulopulssi , joka saatetaan vaihevertailuun 210 juovapääteasteen juovanpaluupulssin kanssa. Integraatioelimen, joka muodostuu vastuksesta 211 ja kondensaattorista 212, johdetaan säätöinformaatio analogiselle vaiheen- 6 681 38 siirtäjälle 213, joka ohjaa pulssin vastaavasti viivästetysti vaakapoikkeutuspääteasteen analogiseen ulostuloasteeseen 214.

Kuviossa ilmoitetut numerot 1-7 viittaavat kuviossa 3 oleviin numeroihin ja niitä selvitetään tämän kuvion avulla.

Kuvion 2 mukainen digitaalinen tahdistusmoduli toimii ohjattavan taajuuden jakajan periaatteen mukaisesti. Kidestabiililta tahtitaajuu-delta 204, jonka ei tarvitse olla juovataajuuden kokonaislukuista multippelia (esim. kaksinkertaista väriapukantoaaltotaajuutta 8,86 MHz) johdetaan vapaassa, tahdistamattomassa tilassa, so. kun kytken-nältä ei vastaanoteta tahdistuspulssia, jakamalla taajuuden jakajassa 205 taajuus, joka on mahdollisimman identtinen juovanpitotaajuuden 15,625 kHz kanssa. Tämä taajuus esittää tahdistusmodulin ja siten siihen liitetyn juovapääteasteen vaakasuoraa vapaakäyntitaajuutta.

Sen korkean stabilisuuden johdosta sitä voidaan käyttää suoraan vertai-lutaajuutena kuvataltioon taltioidun informaation toistoon (esim. teletekstin tai näyttötietojen).

Kun on vastaanotettu tahdistuspulssi, joka on käytettävissä tahdistus-pulssierottimen 201 ulostulossa, aktivoidaan lähetteen tunnistuksella 202 vaihevertailu 206, joka ratkaisun jälkeen, tapahtuuko ensimmäinen havaittu tahdistuspulssi ensimmäisellä vai toisella juovapuoliskolla saa aikaan tahdistuksen ohjattavan taajuudenjakajan 205 tahdistuspuls-sin ja ulostulopulssin välillä.

Mikäli ensimmäinen havaittu tahdistuspulssi on ensimmäisellä juova-puoliskolla (edelle kiirehtivä tapaus), saavutetaan lyhytaikaisella sulkemisella jakajan 205 vapautussisäänmenon FE kautta sen päätetaso vasta myöhemmin kuin vapaassa tilassa. Tällä tavoin vähenevä ajoittainen väli jakaja- ja tahdistuspulssin välillä vaikuttaa niin kauan jakajan 205 vapautukseen, kunnes on saavutettu vakavoitu tila.

Mikäli ensimmäinen havaittu tahdistuspulssi on toisella juovapuoliskolla (jäljessä kiirehtivä tapaus), palautetaan jakaja 205 ennen määrätyn jakosuhteen saavuttamista paluusisäänmenon RE kautta. Tämä taajuuden kohoaminen vähentää puolestaan ajallista väliä tahdistus-ja jakajapulssin välillä, kunnes molemmat etuluiskat ovat identtisiä.

681 38 7

Periaatteessa voitaisiin tahdistus saavuttaa yhden juovajakson aikana. Koska kuitenkin 10 %:a suuremmat poikkeamat pitotaajuudesta voivat tuhota puolijohteilla varustetun juovapääteasteen, taajuuden muutos rajoitetaan säätötapahtuman aikana porttikytkennöillä 208 sallittuun määrään.

Edelle kiirehtivässä tapauksessa jää vakaassa tilassa ajallinen poikkeama jakajapulssin etuluiskan ja tahdistuspulssin etuluiskan välille, joka on riippuvainen lopullisesta säätövahvistuksesta.

Tämä poikkeama poistetaan, kun saavutettaessa vakaa tila juovapääte-aste Hipaistaan suoraan tahdistuspulssin kanssa. Vakaa tila on silloin saavutettu, kun tahdistuspulssin etuluiska on ajallisesti jakajapulssin muodostaman portin 209 sisällä. Siten käytetään jakaja-pulssia ainoastaan vapaassa tilassa ja tahdistuksen aikana juovapääteasteen liipaisemiseksi. Tahdistetussa tilassa jakajapulssilla on apuoskillaattorin toiminta, joka tahdistuspulssin äkillisessä poisjäämisessä (esim. kytkettäessä toiselle ohjelmalähteelle) on käytettävissä lyhyellä ajallisella välillä seuraten. Tämä näennäissuoran tahdistuksen häiriöpulssivapautus on digitaalisesti muodostettujen ja siten ajallisesti tarkoin määriteltyjen porttien 209 sekä 203 johdosta vaihevertailun 206 sisäänmenossa varmistettu tahdistuspulssille suuressa määrin. Samanaikaisilmaisin 207 huolehtii tahdistuksen jäädessä pois portin 203 pikaisesta pidättämisestä nopean takaisinsaannin takaamiseksi.

Kytkentä jakajapulssilta tahdistuspulssille vakaassa tilassa mahdollistaa pienemmän kuin lO MHz:n jakajatahtitaajuuden käytön, koska siten vältetään digitaalitekniikassa esiintyvä kvantisointivirhe.

Tähän asti kuvatun järjestelmän ulostulopulssi (jakaja- tai tah-distuspulssi) johdetaan digitaaliseen vaiheilmaisimeen 210, joka välittää juovapääteasteen viivästyksestä riippuvaisen ajallisen välin juovanpaluupulssin ja ulostulopulssin välillä. Integraatioelimen 211, 212 kautta integroitu säätöinformaatio saa aikaan analogisesti toimivassa vaihesiirtäjäketjussa 213 molempien pulssien ajallisen samanaikaisuuden. Analogisen vaihesiirtäjäketjun 213 käyttö on tarpeellinen, jotta vältettäisiin digitaalisen vaihesiirtäjäelimen kvantisointivirhe.

Vaihesiirtäjäketjun ulostulopulssi U2 normalisoidaan laskuasteessa 681 38 8 214 juovapääteasteen kytkentätyypistä riippuvaiselle pulssileveydel-le ja johdetaan juovapääteasteelle ulostulovahvistimen kautta.

Ohjattavan taajuudenjakajan periaatteen mukaisella digitaalisella tahdistusmodulilla on verrattuna tavanomaisiin VC-oskillaattoreilla varustettuihin PLL-kytkentöihin joukko etuja. Kidestabiilista jakaja-tahti taajuudesta johtuen jää vapaakäyntitaajuuden tasaus pois, joka taajuus riippuu VC-oskillaattoreiden ollessa kyseessä ympäristöstä. Edelleen on digitaalisesti tuotetuilla ja siten ajallisesti tarkoin määritellyillä porttikytkennöillä suuri häiriöpulssivapaus mahdollista. Samoin mahdollistaa tahdistusmoduli nopean tahdistuksen ilman PLL-kytkennöissä olevaa suurta häiriöpulssivapauden häviötä.

Taajuuden muutos juovaa kohden on ainoastaan juovapääteasteelle sallitusta arvosta riippuvainen.

Kuviossa 3 on kaaviomaisesti esitetty tahdistustapahtuma. Kuviossa ylhäällä ja merkittynä numerolla 1 on esitetty kuvion 2 mukaisen värähtelykiteen 8,86 MHz:n tahtitaajuus. Kuvion 2 mukainen ohjattava taajuudenjakaja 205 antaa joka 64 ^us jakajapulssin. Kuviossa 3 on ylhäältäkäsin toisessa käyrässä esitetty vapaa jakajapulssi (ilman tahdistuspulssia). Seuraavat neljä käyrää 2, 3, 4, 5 esittävät tahdistus tapahtumaa edellekiirehtivässä tapauksessa, kun taas käyrät 2, 3, 6, 7 merkitsevät tahdistustapahtumaa jälkeenkiirehtivässä tapauksessa. Δφ merkitsee tällöin vaihe-eroa jakajapulssi -tahdistuspuls-si edellekiirehtivässä tapauksessa tai tahdistuspulssi -jakajapulssi jälkeenkiirehtivässä tapauksessa.

Kuva 4 esittää pystypoikkeutuspääteasteen ohjausta varten olevan loogisen kytkennän periaatekytkentäkaaviota. Rakenteella 156 x5 bitti varustetussa muistissa 401, joka on kuvion 1 mukaisen digitaalisen ohjausyksikön ohjelmoitavan pysyväismuistin osa, on kahdeksan sisäänmenoa A^-A^ juovanlaskijän (ei esitetty kuviossa) osoitteita varten ja neljä ohjelmointisisäänmenoa I^-I^. Neljä ulostuloa 0-^-0^ ovat toisaalta alkuarvomuodostuksen (limittimen 402) jakajaan ja toisaalta keskiarvomuodostuksen 403 moduliin yhdistettyjä. Limitin 402 muodostuu porteista,joita ohjaa kulloinkin kaksi RS-flip-flop'ia, jolloin ohjaus on osoitteesta riippuvainen.

Limittimestä 402 menee yhdeksän johtoa 9 bitin summaimen 404 sisään-menoihin . joka summain on muodostettu porttiryhmästä. Suirmaimessa 681 38 9 404 on yhdeksän ulostuloa Σ^-Σ^, jotka toisaalta johtavat 9 bitin erotuslaskurin 405, esim. 9 flip-flop1ista muodostetun, sisäänmenoi-hin A^-Ag, ja toisaalta sisäänmenoilla D^-Dg varustettuun 9 bitin välitaltioon 406 (9 D-flip-flo-'ia). 9 bitin erotuslaskijassa 405 on lisäksi sisäänmenot tahtitaajuutta T (8,86 MHz) varten ja S vaaka-taajuutta f varten. Erotuslaskijän 405 ulostulo johtaa toisaalta pystypoikkeutusasteeseen 407 ja toisaalta vapautussisäänmenoon FE. Välitaltiossa 406 on sisäänmenojen D-^-Dg lisäksi sisäänmenot T vaaka-taajuutta f ja paluupulssia R varten.

Muistista 401 johtaa ulostulo 0^. ohjausbittimuodostajaan 408, joka muodostuu porteista. Ohjausbittimuodostajalla 408 ohjataan kahdenkomple-mentin muodostajaa 409, jonka kolme ulostuloa Σ-^-Σ^ johtavat limitti-meen 402. Keskiarvomuodostusta 403 varten oleva moduli sisältää 3 bitin komparaattorin 410, joka muodostuu porteista ja joka on liitetty kahden TAI-elimen 411, 412, kahden JA-elimen 413, 414 ja EI-JA-elimen 415 kautta 3 bitin summaimeen 416 (muodostettu porteista). Edelleen sisältää keskiarvomuodostaja 403 3 bitin kytkimen 417 (3 D- flip-flop'ia), joka saa TAI-elimen 418 kautta vaakataajuuden f„ 0 H tai osoitteen 2 sisäänmenossa T. 3 bitin kytkimessä 417 on sisäänmenot D-^-D^ ja ulostulot 3 bitin komparaattorissa 410 on sisäänmenot A^-A^ 3 bitin kytkimeltä 417 ja sisäänmenot muistilta 401. Lisäksi on 3 bitin komparaattorissa 410 kolme ulostuloa A=B, A > B ja A^B varten. 3 bitin summaimessa 416 on kolme sisäänmenoa B^-B-j muistilta 401 ja sisäänmeno A^ 3 bitin komparaattorilta 410. 9 bitin summaimen 404, 9 bitin erotuslaskijän 405 ja 9 bitin välitaltion 406 ohjatessa pystypoikkeutuspääteasteen 407 ylempää kuvapuoliskoa ohjaa alempaa kuvapuoliskoa 9 bitin summain 420, 9 bitin erotuslaskija 421 ja 9 bitin välitaltio 422. 9 bitin summaimen 420 eteen on kytketty tietolukitus 424, jota ohjataan ohjaus-bittimuotoilulla 408.

Analoginen pystypoikkeutuspääteaste 407 muodostuu npn-transistorista 425, jonka kantaa ohjataan EI-JA-elimen 419 kautta. Lisäksi transistorin 425 emitteri on yhdistetty maahan. Transistorin 425 kollektori on diodin 427, kuristimen 428 ja käämin 429 (juovamuutajalla) kautta yhdistetty pystypoikkeutuskäämeihin 430, 431. Käämin 431 toinen pää on samoin liitetty maahan. Käämille 429 käännetty käämin 430 pää on yhdistetty integraattorikondensaattorin 432 kautta maahan.

681 38 10

Edelleen pystypoikkeutuspääteasteessa 407 on pnp-transistori 433, jonka kantasignaali johdetaan laskijan 405 ulostulolta. Kondensaattorin 433 emitteri on yhdistetty maahan. Lisäksi transistorin 433 kollektori on diodin 435, kuristimen 436, käämin 437 (juovamuun-taj alla) kautta yhdistetty käämeihin 430, 431.

Transistorilla 425 ohjataan ylempää kuvapuoliskoa ja transistorilla 433 alempaa kuvapuoliskoa.

Pystypoikkeutuspääteaste 407 toimii vuorovaihe-D-toiminnassa ja se syötetään juovanpiirtojännitteellä juovapääteasteesta. Tämän pysty-pääteasteen ohjaamiseksi tarvitaan kaksi juovataajuista suorakulma-pulssia, joissa on nouseva tai vähenevä pulssileveys. Pulssileveyden nouseminen tai väheneminen juova juovalta puolikuvan aikana määrätään kuvion 4 mukaisella loogisella kytkennällä.

Kymmenvaiheista binäärilaskinta, joka on rakennettu 10 flip-flop'ista (ei esitetty kuviossa) ja voi olla rakenteeltaan asynkroninen tai synkroninen laskija, ohjataan sen tahtisisäänmenossa kaksinkertaisen juovataajuuden pulsseilla. Tämän laskijan kahdeksaan korkeampi-arvoiseen paikkaan voidaan ottaa 8 bitin osoitteet, jolloin yksi osoite vastaa puolikuvan kahta juovaa. Nämä 8 bitin osoitteet sijoitetaan muistin 401 osoitesisäänmenoihin A^-A^. Muisti voi olla, kuten jo kuvattu, rakenteeltaan PROM, EPROM, EAROM tai paristopus-kuroitu RAM.

Yllämainittujen suorakaidepulssien tuottamiseksi D/A-muuntajassa tarvitaan juovaa kohden tarpeellisessa erottelutarkkuudessa 9 bitin sana. Taltiopaikkojen säästämiseksi ei käytetä 9 bitin sanoja juovaa kohden, vaan taltioidaan näiden 9 bitin sanojen muutos osoitteelta osoitteelle (yksi osoite vastaa puolikuvan kahta juovaa). Näin vähenee taltiopaikkatarve 312 x9 bitistä 156 x5 bittiin. Nämä 5 bitin sanat muokataan kuvion 4 mukaisessa loogisessa kytkennässä D/A-muuntajalle tarvittaviin 9 bitin sanoihin. Nousevalla pulssi-leveydellä varustetun suorakulmapulssin muodostamiseksi lisätään edellisten juovien 9 bitin sanaan määrätty arvo muistista, vähenevällä pulssileveydellä varustetun suorakulmapulssin ollessa kysymyksessä vastaavasti vähennetään (suurempi pulssileveys vastaa 9 bitin sanan korkeampaa arvoa).

1 1 681 38 Vähenevällä pulssileveydellä varustettuja suorakulmapulsseja varten täytyy kuvan alussa muodostaa niin kutsuttu alkuarvo, tästä sitten vähentää vastaavat muista 401 saadut arvot. Tämä alkuarvo on 9 bitin sana ja samoin taltioitu muistiin 401. 9 bitin sanaa ei voida suo raan taltioida 5 bitille järjestettyyn muistiin. Tästä syystä kytketään 9., korkein arvoltaan oleva bitti kiinteästi ja taltioidaan neljä korkeampiarvoista bittiä osoitteeseen 0 ja neljä alempiarvoista bittiä osoitteeseen 1. Nämä 4 bitin sanat kootaan seuraavassa kuvatulla kytkennällä 9 bitin alkuarvoon.

Muistin 401 ulostulot 0^-04 kytketään osoitteen O aikana limittimen 402 kautta 9 bitin summaimen 404 sisäänmenoihin A^-Ag. Summaimen 404 sisäänmeno Ag on loogisesti 1. Muut summaimen 404 A-sisäänmenot ovat samanaikaisesti loogisesti 0. Sisäänmenot B^-Bg on kytketty yhteen välitaltion 406 ulostuloihin Q^-Qg (rakenteeltaan pulssin reunalla ohjattuja D-flip-flop'eja).

Välitaltio 406 asetetaan kuvan alussa kuvataajuisella pulssilla loogisesti 0:ksi. Summaimen 404 B-sisäänmenoissa on siten osoitteen 0 aikana samoin loogisesti O. Summainsisäänmenoissa I(--Zg on siten sisäänmenoissa A^-Ag oleva 4 bitin sana ja summainulostulossa loogisesti 1. Muut Σ-ulostulot johtavat loogisesti O.

Muut sisäänmenot I^-Ig on yhdistetty yhdeksänvaiheisen binäärisen tahdistuslaskijän 405 esivalintasisäänmenoihin A^-Ag. Sen lisäksi summaimen 404 ulostulot on yhdistetty välitaltion 406 tietosisään-menoihin D^-Dg.

Noin 2 yus, sen jälkeen kun tiedot ovat tahdistuslaskijän esivalinta-sisäänmenoissa ja välitaltion 406 sisäänmenoissa, on tahdistuslaski-jan 405 säätösisäänmenossa S ja välitaltion 406 tahtisisäänmenossa T pulssi ja tiedot otetaan välitaltioon 406 ja tahdistuslaskijaan 405. Tahdistuslaskijän 405 ulostulo on yhdistetty sen vapautussisään-menoon FE.

Laskijan 405 tahtisisäänmenossa on kaksinkertainen väriapukantoaalto-taajuus (8,86 MHz) tai samankaltaisen aikajakson joku muu kidesta-biili taajuus.

S-sisäänmenossa olevalla pulssilla otetaan esivalintasisäänmenon tiedot ja laskija 405 alkaa nyt näistä tietoarvoista alkaen laskea.

681 38 12

Laskutahti vastaa noin 100 ns:a. Kun laskija on saavuttanut tason, että sen ulostulo on loogisesti 1 (vastaa desimaalisesti 511), se pysäytetään vapautussisäänmenonsa FE kautta. Ajankohta, jolloin laskijan taso 511 saavutetaan, on siten suoraan riippuvainen esivalin-tasisäänmenossa olevasta tietoarvosta.

Laskutapahtuman aikana on laskijan ulostulossa loogisesti O, lasku-tapahtuman lopusta seuraavaan pulssiin (sitä seuraavalla juovalla) asetussisäänmenossa S loogisesti 1. Siten syntyy laskijan 405 ulostulossa juovataajuinen suorakulmapulssi, jonka pulssileveys on riippuvainen esivalintasisäänmenoissa olevasta tietoarvosta. Tämä suorakulmapulssi toimii pystypoikkeutuspääteasteen 407 ohjaamiseksi.

Osoitteessa 1 luetaan muistista 401 alkuarvon neljä alempiarvoista bittiä. Limitin 402 on tällä välin asettanut muistin ulostulot Ο1-Ο4 summaimen 404 sisäänmenoille A^-A^. Osoitteesta 1 olevat tiedot ovat siten summainsisäänmenoissa. Summainsisäänmenoissa B ovat viisi korkeampiarvoista alkuarvon bittiä, jotka ovat välital-tiossa 406, oikealla paikalla. Summaimen 404 ulostulossa on nyt käytössä 9 bitin alkuarvo. Asetinpulssilla tämä arvo otetaan jälleen tahdistuslaskijaan 405 ja välitaltioon 406. Muokkaus tahdistuslaski-jassa 405 tapahtuu, kuten jo osoitteen 0 kohdalla on kuvattu, ja määrää suorakulmapulssileveyden juoville 3 ja 4.

Osoitteesta 2 osoitteeseen 155 on taltioitu erotusarvot 4 bitin sanoina. Viides bitti on ohjausbitti. Nämä tiedot on muokattava, ennen kuin ne annetaan summainasteille.

Kuhunkin osoitteeseen taltioitu 4 bitin sana on jaettava kuhunkin osoitteeseen kuuluvalle kahdelle juovalle. Tämän tehtävän ottaa keskiarvonmuodostusta 403 varten oleva kytkentä. Limitin 402 muistin 401 ulostulossa kytkee tästä syystä osoitteesta 2 osoitteeseen 155 muistiulostulot 0^-0^ keskiarvonmuodostajän 403 sisäänmenoille.

Kolme korkeampiarvoista bittiä saapuu 3 bitin välitaltion 417 tieto-sisäänmenoille D^-D^, komparaattorin 410 sisäänmenoille B^-B^ ja 3 bitin summaimen 416 sisäänmenoille B^-B^. Summaimen 416 ulostulossa on kahdella jaettu tietoarvo (siirrettynä yhtä paikkaa oi kealle) käytettävissä. Jos kysymyksessä on keskiarvonmuodostajän sisäänmenossa olevan arvon (0^-0^) kohdalla parillisesta luvusta, on ulostulossa suoraan käytettävissä kahdella jaettu arvo (02_0^)/ 13 681 38 jota voidaan muokata edelleen näitä molempia juovia varten. Jos O1-O4 sitä vastoin on pariton luku, syntyy jaossa jäännös (alempiarvoisin paikka 0^ vastaa loogisesti 1), mikä on otettava huomioon. Ratkaisun, onko tämä jäännös laskettava yhteen kulloinkin kyseessä olevan osoitteen ensimmäisellä vai toisella juovalla suorittaa 3 bitin komparaattori 410. Se vertaa edellisen osoitteen puolitettua arvoa (välitaltioidaan 3 bitin kytkimessä 417) edessä olevan osoitteen puolitettuun arvoon. Jos ensin mainitun osoitteen tietoarvo on suurempi tai yhtä suuri toiseksimainitun kanssa, jäännös summataan ensimmäiseen juovaan, muutoin toiseen juovaan. Jäännöksen yhteen-laskeminen tapahtuu 3 bitin summaimessa 416.

Keskiarvonmuodostajän 403 ulostulossa on siten käytettävissä erotus-arvot juova juovalta. Vähenevällä pulssileveydellä varustettujen suorakulmapulssien tuottamiseksi (ylempi kuvanpuolisko, aloitetaan ylemmästä kuvareunasta) on nämä erotusarvot vähennettävä yllämainituista alkuarvoista, lisääntyvällä pulssileveydellä varustettuja suorakulmapulsseja varten laskettava yhteen 0:sta alkaen. Yhteenlaskua varten (alempi kuvanpuolisko alku kuvan keskeltä) voidaan erotusarvot antaa tietosulun 424 kautta 9 bitin summaimen 420 sisään-menolle ja tuottaa suorakulmapulssit, kuten yllä on kuvattu, tahdis-tuslaskijalla 421.

Vähennystä varten täytyy ensin muodostaa erotusarvoista kahdenkomple-mentti (laskea yhteen komplementtimuodostus ja loogisesti 1) ja sitten antaa summaimen 404 sisäänmenoihin. Suorakulmapulssien tuottaminen tahdistuslaskimessa 405 tapahtuu kuten yllä on kuvattu.

Nyt on toivottavaa aloittaa yhteenlasku, ei jo kuvan alussa tai vasta kuvan keskellä, vaan ensimmäisen kuvapuoliskon aikana, ja vähentämistä ei tule voida pysäyttää kuvan keskellä, vaan toisen kuvapuoliskon aikana (limitys). Tämä saadaan aikaan ohjausbitillä, joka on käytettävissä muistin 401 ulostulossa 0^ jokaisen osoitteen kohdalla. Keskiarvonmuodostajän ulostulon ja 9 bitin summaimen 420 sisäänmenon välissä on tietosulku 424, joka muodostuu kolmesta JA-elimestä varustettuna kulloinkin kahdella sisäänmenolla. Kulloinkin yhdessä sisäänmenossa ovat erotusarvot, muut kolme sisäänmenoa on yhdistetty ohjausbittijohtoon. Erotusarvojen yhteenlaskeminen ensimmäisessä kuvapuoliskossa voi nyt tapahtua, kun ohjausbittijohto johtaa loogisesti 1, muussa tapauksessa saadaan kaikissa tietosulun ulostuloissa loogisesti O (ei yhteenlaskua).

681 38 14

Kahdenkompleiuenttimuodostajassa 409, jonka ulostulot johtavat 9 bitin summaimeen 404 vähentämistä varten, on ohjaussisäänmeno SE, jolla komplementtimuodostajan ulostulot voidaan asettaa loogisesti O. Tämä ohjaussisäänmeno on yhdistetty ohjausbittijohtoon. Siten voidaan toisessa kuvapuoliskossa estää ohjausbitin avulla vähentäminen.

Kuviossa 5 on esitetty pystypoikkeutusvirta I juovasta riippuvaisena. Käyrää 501 varten vastaa tällöin 1. tai 313. juovan vasen kuvanreuna ja 312. tai 625. juovan oikea kuvanreuna.

Kuvion 5 toisessa osassa on esitetty ohjauspulssit T pystypoikkeutuk-sen npn-astetta vasten (ensimmäinen puolikuva rivi 1-312) ja kuvion 5 alemmassa osassa ohjauspulssit T pystypoikkeutuksen pnp-astetta varten (toinen puolikuva rivi 313-625). Edelleen on kuviossa 5 esitetty limityksen alue kuvan keskellä.

Pääteastetta varten, joka ei toimi vuorovaihetoiminnalla tai muista syistä ei tarvitse virranlimitystä kuvan keskellä, voidaan alkuarvosta vähennettävät tietoarvot taltioida jo kahden komplementtina, niin että tässä tapauksessa voivat toiminnat ohjausbitin muokkaselle 408, kahdenkomplementtimuodostukseile 409, 9 bitin välitaltiolle 422, 9 bitin erotuslaskijalle 421, 9 bitin summaimelle 420 ja tietosululle 424 jäädä pois.

Kuvio 6 esittää rasterikorjauksen pääteasteen ohjausta varten olevan loogisen asteen periaatekytkentäkaaviota. Pystytahdistuspulssi asetetaan pystypulssin muokkauksen 602, TAI-elimen 602 kautta juovalaskijalle 603. 9 bitin juovalaskija 603 muodostuu esim. 9 flip-flop'ista ja siinä on palautussisäänmeno R ja laskusisäänmeno A taajuutta 2 fH varten. Juovalaskijän 603 kahdeksan ulostuloa on yhdistetty muistin 604 kahdeksaan sisäänmenoon A^-A^. Muisti 604 on rakennettu 156 x4 bitin muistina ja se voidaan yhdistää kuvion 4 muistin 401 kanssa kuvion 1 mukaiseksi ohjelmoitavaksi pysyväismuis-tiksi 116.

Edelleen on rasterikorjauspääteasteen ohjausta varten olevassa loogisessa kytkennässä samalla tavoin kuin pystypoikkeutuspääteasteen ohjausta varten olevassa loogisessa kytkennässä (kts. kuvio 4) limitin 605, summain 606, erotuslaskija 607 ja välitaltio 608.

15 681 38

Erotuslaskijalta 607 johdetaan pulssit rasterikorjauspääteasteelle 609. Rasterikorjauspääteaste 609 muodostuu npn-transistorista 610, jonka kantaa ohjataan laskijalla 607 ja jonka emitteri on yhdistetty maahan. Transistorin 610 kollektori on yhdistetty käämin 611 ja kondensaattorin 612 kautta maahan; toisaalta kollektorilta kulkee käämin 611 kautta liitos vaakapoikkeutuspääteasteelle. EI-JA-elin 613 tuottaa palautuspulssin R.

Kuviossa 7 on kuvion 6 suurennettu osaleikkaus varustettuna alku-arvonmuodostuksen esityksellä. Limittimessä 605 on esitetty suunnan asetus juovalle 1 katkoviivoin ja kaikille muille juoville suoralla viivalla. Suunnan asetuksen saa tällöin aikaan suunnan asetin 701. Edelleen on kuviossa 7 nähtävissä summainaste 606. 9 bitin välitaltio 608 sekä erotuslaskijän 607 osa.

Kuviossa 6 esitetty kytkentä toimii itä/länsi-rasterivääristymän poistamiseksi, jossa on kovera-parabelin muotoinen kulku, useimmiten virhemaksin ollessa vaakasuorassa kuvan keskilinjassa. Tätä varten lisäksi täytyy yksittäisten juovien olla riippuen niiden hetkellisestä pystypoikkeutuksesta muuttuvia. Esitetty kytkentä ohjaa esim. diodi-modulaattoripääteastetta D-toimintaa varten, jonka pääteasteen virran-kulku määräytyy ohjaussignaalin pulssileveydestä.

Binäärinen juovapulssilaskija 603, joka on esim. rakennettu 9 flip-flop' ista, muodostaa muistiosoitteita yksittäisille juoville. Muistissa 604 palautetaan sitten jokaisessa osoitteessa kyseessä olevalle juovalle tyypillinen binääriarvo, joka määrää sen pituuden. Nämä juovapituusinformaatiot saapuvat nyt juova juovalta tahdistuslaski-jan 607 tietosisäänmenoihin, jolle laskijalle johdetaan myös tahti-taajuus, joka on paljon suurempi kuin juovataajuus. Juovan alussa alkaa laskija 603 laskea annetusta tietoarvosta alkaen ylöspäin kytkennällä määrättyyn lukuun asti. Laskijan laskiessa sen ulostulossa on tila O, muutoin 1. Muistin 604 binääriset tietoarvot muunnetaan siis pulssileveyksiksi joilla voidaan ohjata pääte-astetta.

Nyt on ilmennyt, että kulloinkin neljän rivin osoitteenmuodostus (so. puolikuvan joka toinen juova) antaa tuloksena riittävän korjaus-erottelun. Muistiossa tarvitsee olla siis vain 156 osoitetta 312 osoitteen asemasta. Jotta saataisiin yhtenäinen muistitoiminta, muodostetaan, kuten edellä kuvattu, myös pystypoikkeutusta varten 681 38 16 ainoastaan 156 osoitetta. Puuttuvat väliarvot ei-ohjelmoiduille juoville saadaan sitten kuviossa 4 kuvatulla interpolointilogiikalla (keskiarvomuodostaja 403).

Osoitteenlaskin 603 ja muisti 604 voivat siten olla rasterikorjauk-selle ja pystypoikkeutukselle identtisiä.

Täysi juovapituus on määrätty 9 bitin informaatiossa. Koska ainoastaan suhteellisen pienen osan täytyy olla rasterikorjausmodulaatiota ja kuvan leveyden säätöä varten muuttuva ja loppuosa pysyy vakiona, on tarkoituksenmukaista taltioida vakioarvo pystypoikkeutusjakson alussa ainutkertaisesti ja sijoittaa seuraaviin osoitteisiin ainoastaan erotus edellä olevaan osoitteeseen nähden.

Tämä vakio alkuarvo on määritelty 8 bitin lausekkeella, jonka korkeam-piarvoiset neljä bittiä tallennetaan osoitteeseen O ja loput osoitteeseen 1. Seuraavien osoitteiden kohdalla on taltioitu kulloinkin vain erotus kyseessä olevan ja edellä olleen osoitteen välillä.

Alkuarvon tuottamiseksi asetetaan osoitteen O kohdalla tietoulostulot 0^-0^ (korkeampiarvoiset) limittimen 605 haaroittimen kautta summaimen 606 A-sisäänmenoihin 5-8. Koska summaimen 606 B-sisään-menoissa ei ole informaatiota, saapuu Σ-ulostuloihin 5-8 osoitteen 0 sana 0-^-0^. Summaimen 606 kaikki ulostulot on yhdistetty sekä tah-distuslaskijän 607 tietosisäänmenoihin että myös välitaltion 608 D-sisäänmenoihin. Välitaltion 608 ulostulot ottavat sisäänmenoinfor-maation tahtipulssilla, joka esiintyy kulloinkin juovan alussa.

Välitaltion 608 ulostulot on johdettu summainasteen 606 B-sisäänmenoil-le (A+B = Σ).

Alkuarvon kahdentumisen kiertokulussa summain 606 -välitaltio 608 -summain 606 välttämiseksi ehkäistään välitaltion 608 tahtipulssi juovalle 2 ja kytketään limittimen 605 haaroitin ennen juovan 2 alkua (yhä vielä osoite 0). Neljä korkeampiarvoista bittiä ovat nyt neljällä "alempiarvoisella" summainsisäänmenolla A-^-A^. Tämä tarkoittaa, että juova 1 muodostetaan osoitteen O neljästä korkeam-piarvoisesta bitistä ja juova 2 neljän korkeampiarvoisen bitin summasta summainsisäänmenoissa A1~A4 ja B^-Bg, koska aikaisemmin tahtipuls-si oli asettanut juovaa 1 varten summainulostulot Σ Σ välitaltion O o 608 kautta summaimen 606 B-sisäänmenoihin 5-8.

681 38 1 7

Osoitetta 1 varten asetetaan summainsisäänmenot A4-Ag O:lie ja si-säänmenot B^-Bg osoitteen 0 0^-0^:ään. A^-A^issä ovat alkuarvon neljä alempiarvoista bittiä, niin että summa (°l“°4)os. 1 + ^°l-04^0s. o'sta, joka vastaa alkuarvoa, saapuu erotuslaskijaan. Neljän alempiarvoisen bitin kahdentuminen kiertokulussa vältetään tahtipulssin ehkäisemisellä juovalla 4.

Seuraavat osoitteet tuottavat A-sisäänmenoihin ainoastaan enää erotukset niiden esiosoitteisiin nähden, joiden sisältö on väli-taltion 608 kautta samanaikaisesti summaimen 606 B-sisäänmenoissa. Siten on voimassa = Dm + . m = 2, 3, 4, ....155, jossa sisäl- tö Dm on aina 2 vierekkäistä juovaa varten puolikuvassa.

Virhepoikkeaman ääriarvojen kohdalla (normaalisti ainoastaan kuvan keskellä) muuttavat korjausarvot etumerkkiään. Muisti sisältää vähennysvaiheita varten jo korjausarvon kahden komplementin.

Kahden komplementin yhteenlaskemisessa on täytettävä 9 bitin sanan vapaat paikat, josta sanasta tuotetaan osoitetta kohden vain muuttuva osa, l:llä. Tästä syystä informaatiolla on muistiulostulossa 0^ vähennysvaiheen aikana arvo 1 (muutoin O) ja se asetetaan limittimen 605 suuntaerottimella (paitsi alkuarvonmuodostuksen aikana) summain-sisäänmenoille A^-Ag.

Jokaisen pystypoikkeutusjakson lopussa palautetaan välitaltion 608 D-flip-flop1 it.

9 bitin erotuslaskija 607 laskee kuten pystypoikkeutuksen ohjaus-kytkennässä sen tietosisäänmenossa olevasta arvosta 8,86 MHz:n tahdilla lukuun 511 ja pysäytetään sitten. Jokaisen juovajakson alulla se ottaa uusia tietoja summaimelta 606. Sen ulostulo on laskemisen aikana 0:ssa ja muutoin juovajakson loppuun asti l:ssä.

Siten syntyy korjaustiedoista riippuvaisilla muuttuvilla toimintasuhteilla varustettu pulssijono virrankulun ohjaamiseksi analogisesti toimivassa pääteasteessä.

Kuviossa 8 on esitetty itä/länsi-korjauksen toiminta juovajaksolle T. Ylhäällä ja alhaalla lasketaan pienellä tietoarvolla, kun taas keskiosaa varten tietoarvo on suuri.

18 681 38

Kuviossa 9 on esitetty digitaalisella ohjausyksiköllä varustetun väritelevisovastaanottimen analogisten signaaliasteiden automaattisen tasauksen periaatekytkentäkaavio. Kuvaputki 901 juovitetaan anturi-järjestelmällä 902, joka on liitetty vertailulaskijaan 903. Vertai-lulaskija 903 on yhdistetty testikuviogeneraattoriin 904, joka on puolestaan yhdistetty analogisiin signaaliasteisiin 905. Toisaalta on vertailulaskija 903 yhdistetty tiedonsiirtojohdon 906 kautta digitaalisessa ohjausyksikössä olevaan kytkentään 907, joka toimii analogia-asteiden tasaamiseksi. Tasausosassa 907 on huomattavissa ohjelmoitava pysyväismuisti 908, joka on yhdistetty D-flip-flop'ien 909, 910, 911 kautta asetineliminä toimivien niin kutsuttujen 2 R-R-vastusverkostoon, jotka muuntavat binääriset tietoarvot virta-suureiksi. Nämä johdetaan sitten toimintavahvistimen 912 kautta, jonka rinnalle on kytketty vastus 913, analogisiin signaaliasteisiin 905 tasausjännitteenä. Analogisia signaaliasteita 905 ohjataan st-tai vt-asteilla 914.

Lisäksi on kuviossa 9 huomattavissa osoitelaskin ja tahdistaja 916, jota tarvitaan kytkentä- ja palautusastetta varten.

Tasausosa 907 varustetaan vertailujännitteellä tasajännitelähteestä.

Anturijärjestelmä 902 ottaa tasauksen aikana testikuviogeneraatto-rilta 904 kuvapinnalle esitetyn näytön avulla tai kytkennässä olevien sähköisten suureiden mittauksen kautta nykyarvot ja välittää ne vertailulaskijalle 903. Näitä nykyarvoja muutetaan laskijalla 903 ja sisäisellä ohjausyksiköllä niin kauan, kunnes ne ovat saavuttaneet pitoarvonsa. Nämä välitaltioidaan sitten tasauslaskijän RAM:iin ja siirretään myöhemmin pysyväismuistiin 908.

Vertailusuureet voivat tällöin olla taltioituna vertailulaskijassa 903 tai anturien paikkojen kautta annettuina kuvapinnan edessä.

Valkoisen tason tasaus

Kun väritelevisiokuvan katsojan tulee saada valkoisen vaikutelma, täytyy kolmen perusvärin, punaisen, vihreän ja sinisen, voimakkuuksien olla aivan tietyssä suhteessa toisiinsa (0,3 P + 0,59 V + 0,11 S).

Tämä säädetään kolmen väripääteasteen, jotka ohjaavat kuvaputkielek-trodeja vahvistuksella. Nämä tunnetut pitoarvot taltioidaan kiinteästi vertailulaskijaan 903 ja verrataan anturijärjestelmästä 902 681 38 19 tuotettuihin nykyarvoihin.

Laskija 903 muuttaa nyt ulkoisen tiedonsiirtojohdon 906 ja tasaus-osan 907 kautta väriasteiden vahvistusta niin kauan, kunnes pitoja nykyarvon erotus on tuulut 0:ksi.

Anturijärjestelmä 902 on järjestetty kuvapinnan eteen ja se voi esim. muodostua kolmesta fotodiodista, joista jokainen vastaanottaa suoda-tinlaitteen kautta kulloinkin vain kolmen värilaadun yhden valon.

Loppuarvot pidetään binääriarvoina ensin laskijan 903 hajasaanti-muistissa (RAM) ja siirretään tasauksen loputtua pysyväismuistiin 908, joka televisiotoiminnassa tuottaa vertailulaskijän sijasta toimintatiedot.

Tiedot ohjaavat nykyisten potentiometrien sijasta käyttöön otettuja digitaalisia asetinelimiä ja niiden tulee olla jatkuvasti käytettävissä laitteen ollessa kytkettynä päälle.

Näin voi esim. joka kerta, kun laite kytketään päälle, laskijakyt-kentä kutsua pysyväismuistin 908 kyseessä olevat osoitteet ja siten johtaa sen sisällön välitaltioille (esim. D-flip-flop'it, siirto-rekisterit tai varausmuistit, niin kutsutut CCD:t), joiden ulostulossa ne ovat koko kytkentääjän.

Edelleen on olemassa mahdollisuus toistaa osoitteiden selaamista jaksottain elektronisuihkun näkymättömien paluuvaiheiden aikana.

Asetineliminä käytetään kuvion 9 mukaisesti niin kutsuttuja 2 R-R-tai R 2n-vastusverkostoja, jotka muuntavat binääriset tietoarvot virtasuureiksi.

Samalla tavalla voidaan tasata analogisten signaaliasteiden muita positioita, kuten esim. harmaan tasapainoa, sädevirranrajoitusta ja kuvaputken työpistettä. Riippumatta muistin 908 sanaleveydestä voidaan tiedot johtaa selattaessa limittimen kautta kuinka monelle välitaltiolle tahansa.

Positioiden tasaus, joita on kokemuksenmukaisesti laitteen kestoiän aikana säädettävä uudestaa, voi tapahtua siten, että potentiometrit 20 681 38 säilytetään, mutta ne säädetään moottorikäyttöisellä tasaustyöka-lulla, jonka käyttöä ohjaa anturi vertailulaskijän kautta.

Muisti 908 on tarkoituksenmukaisesti siten asennettu, että siinä on sekä digitaalisille pulssiasteille että analogisille signaali-asteille tarpeelliset muistipaikat. Esimerkiksi analogisten signaa-liasteiden, joissa on yhteensä 64 bittiä, 10 tasauspositiota varten muistia suurennetaan 156 x8 bitistä 164 x8 bittiin.

Itä/länsi-rasterikorjauksen ja pystypoikkeutuksen tasaus Itä/länsi-rasterikorjauskytkennän tehtävänä on suoristaa kuvaputki-geometriasta johtuen tyynymäisesti sisäänpäin kaartuneet pystysuorat rasterilinjät. Tätä varten on juovapoikkeutusvirtoja suurennettava kuvan keskiosaan päin.

Poikkeutuskulma on verrannollinen poikkeutusvirtaan ja se määrätään pysyväismuistissa 908 kyseessä olevan osoitteen kohdalla asetetun binääriluvun suuruudella.

Automaattisessa tasauksessa tuotetaan testikuviogeneraattorilta 904 pystysuora kirkas linja kuvapinnalle 901. Sen välimatka kuvapinnan keskikohdasta on juovapituuden mitta. Anturijärjestelmänä 902 toimii esim. fotodiodi, jota voidaan moottorin avulla siirtää kiskolla (esim. vasemmalla) kuvanreunalla määrätyllä nopeudella ylhäältä alas. Koska ainoastaan puolikuvan joka toiselle juovalle, so. täyskuvan joka neljännelle juovalle, järjestetään osoite ja tiedot, on siirretyn anturijärjestelmän 902 nopeus oltava siten, että se esiintyy elektronisuihkun jokaisessa kuvanpyyhkäisyssä vielä osoitettavassa juovaryhmässä. Vaihtoehtoisesti siirrettävän fotodiodin tilalla voitaisiin asentaa myös anturijärjestelmä 902 muodostuen listasta, jossa on 156 osoitetta vastaava määrä diodeja. Anturina toimivien fotodiodien suunta- ja toimintaherkkyyttä voidaan parantaa optisilla välineillä, kuten esim. linsseillä ja himmentimillä.

Vertailulaskija 908 korottaa säädön alussa tietoarvoa ensimmäiselle juovalle (jolloin tämä vastaavasti levenee) niin kauan, kunnes yllä mainittu testikuvio saavuttaa anturipaikan ja siten vapauttaa tiedon laskijalle 903. Ensimmäisellä juovalla on nyt toivottu pituus ja sen tietoarvoa ei enää koroteta anturinilmoituksesta johtuen, vaan 681 38 21 välitaltioidaan 8 bitin alkuarvona osoitteilla 0 ja 1 laskijan 903 RAM:ssa. Tapahtuma toistuu nyt joka neljännelle juovalle, jolloin ainoastaan säilytetään tietomuutos edelliseen osoitteeseen nähden, so. juoville taltioidaan erotukset AD = D - D jolloin mää- n n n-4' J 0 ritelmän mukaisesti vastaa alkuarvoa ja n voi olla 4, 8, 12 ... .

Maksimaalinen korjausarvo osuu normaalisti yhteen kuvapinnan vaakasuoran keskilinjan kanssa. Tämän jälkeen seuraavat D-arvot ovat siis negatiivisia ja ne taltioidaan vertailulaskijassa kahden komplementtina, niin että tuloksena saadaan digitaalisen ohjausjärjestelmän summainasteissa tapahtuvan myöhemmän muokkauksen yhteydessä vähennys.

Välitaltion osoitteen muodostus ja kuvaputken 901 elektronisuihkun poikkeutus tahdistetaan testikuviogeneraattorilla 904. Välitaltion sisältö siirretään päätetyn laitteen tasauksen jälkeen digitaalisen ohjausyksikön pysyväismuistiin 908, joka tuottaa väritelevisiovas-taanottimen toimintatiedot.

Tässä menetelmässä on se etu, että se tuottaa riippumatta asetin-elinten tai kuvaputken ja poikkeutusjärjestelmien ominaispiirteistä tarkan korjauksen.

Samankaltaisella tavalla tapahtuu pystyasteiden tasaus.

Jotta ensin yleensäkin tuotettaisiin testikuvio, on tarkoituksenmukaista, että vertailulaskijän 903 pysyväismuistissa on empiirinen ohjelma. Yllä kuvattu menetelmä, fotodiodin käyttö, jota esim. askel-moottorilla siirretään asteittain ylhäältä alaspäin kuvapinnan edessä, tai mainitun diodilistan käyttö, kirjaa sitten tarkat tiedot vertailulaskijän 903 RAM:iin. Myös tässä muodostetaan ensin alkuarvo. Kulloinkin neljälle seuraavalle juovalle välitetään sitten myös ainoastaan erotus edellä olevaan osoitteeseen nähden ja taltioidaan se.

Ylemmässä kuvapuoliskossa tietoarvot laskevat kuvan keskiosaan asti, so. AD:t ovat negatiivisia. Kuvan keskikohdan ja alemman kuvareu-nan välissä ne ovat positiivisia. Lisäohjausbitillä, joka on jokaisessa tietoarvossa, määrätään digitaalisessa ohjausyksikössä pääteas-tekytkennässä oleva kuvankeskivirta (limitys).

22 681 38

Keksinnön mukainen digitaalinen ohjausyksikkö muodostuu esimerkiksi 2 nopeasta loogisesta kytkennästä n. 9 MHz:iin asti (esim. I L), hitaasta loogisesta kytkennästä (esim. MOS-teknologia) ja 156 x8 bitin ohjelmoitavasta pysyväismuistista. Kuvattu täysautomaattinen tasaus voi tapahtua C-ohjatusti.

Claims (11)

23 Patenttivaatimukset 6 813 8

1. Automaattisella ohjausjärjestelmällä varustettu väritele-visiovastaanotin, tunnettu siitä, että se käsittää digitaalisen ohjausyksikön (106) itä/länsi-rasterikorjauspääteasteen (106), luovapääteasteen (108) ja kuvapääteasteen (109) ohjausta varten, - digitaalinen ohjausyksikkö (106) muodostuu juovanlaski- jasta (113), ohjelmoitavissa olevasta pysyvästä muistista (116; 908. ja logiikkapiiristä (114), itä/länsi-rasterikorjauksen sekä juovapoikkeutuksen olo-arvot ovat varastoidut ohjelmoitavaan pysyvään muistiin (116; 908), jolloin nämä ohjearvot on saatu siten, että automaattisessa ohjauksessa on kuvaruudulle (105; 901) aikaansaatu testikuva kuvanmuodostusgeneraattorin (904) avulla, jota testikuvaa on riveittäin pyyhkäisty tunnustelu-järjestelmällä (117; 117), jolloin tasauslaskijän (118; 903) avulla oloarvoja on muutettu, kunnes ne yhtyvät tasauslaskijaan varastoitujen ohjearvojen kanssa, jonka jälkeen korjatut ohjearvot on automaattisen ohjausjärjestelmän ohjearvoina riveittäin siirretty ohjelmoitavaan kiinteään muistiin (116; 908) tiedonsiirtojohdon (119; 906) kautta, ja että logiikka piiri (114) on väritelevisiovastaanottimen käytössä sovitettu muodostamaan ohjelmoitavaan kiinteään muistiin (116; 908) riveittäin varastoiduista ohjearvoista ohjaus-pulsseja pääteasteille (107, 108, 109).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen väritelevisiovastaanotin, tunnettu siitä, että vain ensimmäisen juovan ohjearvot ovat varastoidut kiinteään muistiin (106), kun taas muille juoville on varastoitu vain ohjearvojen erot ensimmäisen juovan ohjearvoon nähden.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen väritelevisiovastaanotin, tunnettu siitä, että vain puolikuvan joka toisen juovan ohjearvot ovat varastoidut kiinteään muistiin (116).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen väritelevisiovastaanotin, tunnettu siitä, että se käsittää ohjelmoitavan kiinteän muistin (116), jossa on 156 8-bitin muistipaikkaa. 24 681 38

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen väritelevisio-vastaanotin, tunnettu siitä, että digitaalinen ohjausyksikkö lisäksi käsittää tasausosan (907) analogisille signaaliasteille, ts. valkotasoa, harmaabalanssia, elektroni-säteen virran rajoitusta, kuvaputken työpistettä varten, jolloin tasausosa käsittää ohjelmoitavan kiinteän muistin (908), joka kaksiasentoisten D-kiikkujen (909, 910, 911) tai varaus-kytkentätyyppiä olevien siirtorekisterien kautta ovat yhdistetyt toimieliminä toimiviin 2-R-R- tai R2n-vastusverkkoihin, jotka muuttavat kiinteään muistiin sisältyvät binääriset tieto-arvot virtasuureiksi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen väritelevisiovastaanotin, tunnettu siitä, että väritelevisiovastaanottimessa on 64-bitin muistipaikkoja käsittävä kiinteä muisti (116; 908) analogisten signaaliasteiden tasauskohtia varten.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen väritelevisiovastaanotin, tunnettu siitä, että se käsittää kiinteän muistin (116; 908), johon sisältyvät sekä analogisten signaaliasteiden tasaus-kohdat että digitaalisesti ohjattujen pääteasteiden (107, 108, 109) ohjearvot.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen väritelevisiovastaanotin, tunnettu siitä, että se käsittää ohjattavan kiinteän muistin (116; 908), jossa on 164 8-bitin muistipaikkaa.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen väritelevisio vastaanotin, tunnettu siitä, että digitaalinen ohjausyksikkö kuvanpoikkeutuksen pääteasteen (407) ohjausta varten käsittää muistin (401), jossa ovat varastoidut kuvan alkamisen alkuohjearvo sekä tämän alkuohjearvon muutokset joka toista kuvajuovaa varten, ja että se käsittää keskiarvomuodostajän (403) , joka suorittaa jakamisen kahdelle kuhunkin osoitteeseen kuuluvalle juovalle, että se käsittää ensimmäisen laskijan (405), joka synnyttää suorakaidepulssin kuvapoikkeutuksen pääteasteen (407) ohjausta varten ylemmässä kuvapuoliskossa, muokkaamalla muistiin (408) sisältyviä arvoja välimuistin (406) summaimella (404) sekä kahden komponentin muodostajalla (409), ja että se käsittää toisen laskijan, joka synnyttää suorakaidepulssin kuva- 25 681 38 poikkeutuksen pääteasteen (407) ohjausta varten alemmalle kuva-puoliskolle, muokkaamalla muistiin (401) sisältyviä arvoja sum-maimen (420) tiedonestopiirin (424) sekä toisen välimuistin (422) avulla.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen väritelevisiovastaanotin, tunnettu siitä, että keskiarvonmuodostaja (403) käsittää 3-bitin komparaattorin (410), 3-bitin itsepitävän kytkimen (417) ja 3-bitin summaimen (416).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukainen väritelevisiovastaanotin, tunnettu siitä, että digitaalinen ohjausyksikkö itä/länsi-rasterikorjauksen ohjausta varten käsittää muistin (604), johon on varastoitu ohjearvot yksittäisiä juovia varten, ja että se käsittää laskijan (607), joka synnyttää pulsseja kuvapoikkeutuksen pääteasteen (609) ohjausta varten summaimen (606) ja välimuistin (608) avulla, muistiin varastoiduista arvoista.