FI68100C - Inloppslaoda foer en maskin som tillverkar fiberbana - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU ^ΟΐηΠ

·· (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT OOlUU

c (45) ^, ; ,.,.. j.

(51) Kv.lk.7int.CI.1 D 21 F 1/02 SUOMI —FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansökning 7826A5 (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 29.08.78 (23) Alkupäivä — Giltighetsdag 29.08.78 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 03· 03.79

Patentti- ja rekisterihallitus Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. _ 29.03.85

Patent- och registerstyrelsen ' ' Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd prioritet 02.09-77

Englanti-England(GB) 36838/77 (71) St. Anne's Board Mill Company Limited, St. Anne's Road, Bristol BSA AAD,

Eng 1 ant i-Eng 1 and(GB) (72) Michael David Newns, Whitchurch, Bristol, Brian William Attwood, Hanham, Bristol, Eng 1 anti-Eng 1 and(GB) (7^) Oy Koister Ab (5A) Kulturainan va1 mistuskoneen paine 1aatikko - Inloppslada för en maskin som tillverkar fiberbana Tämä keksintö liittyy sellaisten koneiden painelaatikoiden parannuksiin, joissa poistetaan vesi kuitumassasta tai -raaka-aineesta arkin muodostamiseksi, esim. paperin tai kartongin valmistuksessa .

Keksintö liittyy erityisesti sellaisen painelaatikon parannuksiin, jossa on osasto, jota kutsutaan alalla "räjähdyskammioksi", joka on kammio, jossa massan nopean virtauksen nopeus ja suunta muutetaan siten, että se nopeasti laajenee ja/tai iskee kammiossa olevaan esteeseen, jolloin virtaus hajoaa tai "räjähtää", jolloin pvörteisyyden syntyminen aiheuttaa massan sekoittumista ja hajoamista. Erästä tällaista räjähdyskammiota kuvataan GB-patenttijulkaisussa n:o 1 179 847.

Pitkäkuituista, katkojauhettua selluloosamassaa ei voi helposti käyttää hyödyksi painelaatikoissa, jotka sisältävät aikaisempaa tyyppiä olevan räjähdyskammion. Tämä vaikeus voitettiin 2 68100 keksinnöllä, joka on esitetty FI-patenttihakemuksessa n:o 761258, jossa painelaatikko käsittää suljetun räjähdyskammion, jossa on yläjuoksuseinä, alajuoksuseinä ja pari sivuseiniä , yläseinä ja pohjaseinä, jolloin yläjuoksu- ja alajuoksuseinät lähenevät toisiaan yläseinästä pohjaseinää kohti johtaen massan poistoaukkoon paine-laatikon pohjassa, jolloin massan tuloaukko on sijoitettu yläjuoksu-seinään ja suunnattu alajuoksuseinää kohti, niin että massan tulo-aukosta tuleva massasuihku osuu alajuoksuseinään lähinnä yläjuoksuja alajuoksuseiniä olevaa aluetta.

GB-patenttihakemuksessa n:o 7070 vuodelta 1977 (jaettu hakemuksesta n:o 19053/75)on esitetty GB-patenttihakemuksen n:o 19053/75 mukainen painelaatikko, jonka toteutusmuodossa alempi huuliaukon levy on lyhyempi kuin huuliaukon ylempi levy, yhdessä vedenpoistovälineen kanssa, joka voi olla lehtilaatikko tai imulaa-tikko, ja siinä vedenpoistoväline sijaitsee huuliaukon ylälevyn ulkonevan pään alla.

Oheisissa piirustuksissa: kuvio 1 esittää poikkileikkauskuvantoa GB-patenttihakemuksen n:o 19053/75 mukaisesta painelaatikosta; ja kuvio 2 esittää pöhjakuvantoa kuvion 1 näyttämästä laitteesta.

Kuvioissa 1 ja 2 näytetään räjähdyskammio 120, joka ulottuu koneen viiran 10 koko leveydellä ja joka käsittää suljetun metalli-laatikon, jonka poikkileikkaus on nelisivuinen ja jota rajoittavat tasaiset seinät 121-124, jotka ovat vastaavasti kammion yläjuoksu-seinä, alajuoksuseinä, yläseinä ja pohjaseinä. "Yläjuoksu" viittaa räjähdyskammion tulopuoleen.

Yläjuoksu- ja alajuoksuseinät konvergoivat yläseinästä pohja-seinää. Ylä- ja pohjaseinät ovat oleellisen yhdensuuntaiset ja ylä-juoksuseinä on oleellisen kohtisuora suhteessa koneen viiraan 10, jolloin yläjuoksu- ja alajuoksuseinän välinen lähenemiskulma on noin 25° ja ylä- ja pohjaseinän välimatka on suurempi kuin yläjuoksuja alajuoksuseinän välimatka kohdassa, jossa tämä on suurin. Ala-juoksuseinän 122 pohjaosassa on lähtöaukko 126 aivan pohjaseinän 124 vieressä. Lähtöaukko 126 on yhteydessä huuliaukon 139 kanssa leikkausvirtauskanavan 136 kautta. Huuliaukosta 139 massa tulee ohjatuksi viiralle 10.

tl 3 68100

Massan tuloputkia muodostavat putket B5, jotka ohjaavat massan räjähdyskammioon seinän 121 aukkojen 125 kautta. Aukot 125 ovat seinän 121 alaosassa sellaisessa asennossa, että massavirta tulee suunnatuksi kulmassa kohti alajuoksuseinää 122, niin että, virtaus putkista ei jatka suoraan lähtöaukkoon 126.

Massan tuloputket voidaan järjestää eri tavoin, niin että massa tulee syötetyksi räjähdyskammioon, jolloin kriteerinä on se, että kun massa tulee tuloputkista räjähdyskammioon suurella nopeudella, se tulee ohjatuksi ylöspäin, niin että se iskee alajuoksuseinään 122. Massa tulee sitten ohjatuksi alajuoksuseinästä 122 kohti ylä-seinää ja se saadaan kiertämään hyvin voimakkaasti kammiossa, niin että kasaantuneet kuitumöykyt tulevat revityiksi rikki. Kammion alaosassa oleva,hajotettu massa pakotetaan kohti lähtöaukkoa 126 ja isku kammion pohjaseinää 124 vasten saa aikaan jyrkän muutoksen virtaussuunnassa, mikä osaltaan vahvistaa hajottavaa vaikutusta. Johtuen räjähdyskammion rajoitetusta ja suljetusta rakenteesta saatu, hyvin nopea, erittäin pyörteinen, hajotettu, hyvin sekoittunut massa poistuu heti räjähdyskammiosta suhteellisen kapean lähtö-aukon 126 kautta.

Leikkausvirtauskanavan 136 muodostavat huuliaukon ylälevy 140 ja huuliaukon lyhyempi alalevy 141a. Lyhyen alalevyn 141a tarkoituksena on se, että on mahdollista käyttää hyvin muodostunutta massaa arkin tekoon heti massan lähdettyä räjähdyskammiosta, mikä vähentää höytäleiden muodostumista massassa sen kulkiessa rajahdyskammiosta arkintekoon ja kuitumatto voidaan muodostaa viiralla ylälevyn 140 alla ennen kuin massa tulee ulos ulosmenoaukosta 139 kosketukseen ulkoilman kanssa. Näin vältetään suihkun häiriöt, joita voi esiintyä, kun kuituliete suihkutetaan huuliaukosta ulkoilmaan ja ennen kuin liete laskeutuu viiralle ja jotka voivat aiheuttaa haitallisia juokvia ja höytäleiden muodostumista viiralla tehdyssä arkissa.

Taipuisa rintalauta 14b riippuu alas alalevyn 141a reunasta viiran 10 päälle ja estää massaa virtaamasta takaisin äalevyn 141a alitse.

Kuviossa 1 näytetään räjähdyskammio 120 suhteessa viiraan 10 ja se tunnetaan siitä, että vedenpoistoväline, kuten imulaatikko 16, sijaitsee viiran 10 alla heti huuliaukon alalevyn 141a takana. Imulaatikon 16 avoin alue voi ulottua huuliaukon ylälevyn 140 rajoille asti. Näin ollen viiralle 10 lasketusta, hyvin muodostu- 4 681 00 neesta massasta tulee vesi poistetuksi käytännöllisesti katsoen samalla kun se saavuttaa viiran. Näin ollen on selvää, että hyvin muodostunut arkki tai raina muodostuu hyvin lyhyellä välimatkalla (esim. 10-20 cm) ja että huomattavia säästöjä saavutetaan koneiston vaatimassa tilassa. Viiralla 10 olevasta, hyvin muodostuneesta rainasta voidaan edelleen poistaa vettä alalla jo tunnetuin keinoin.

Joskus on valmistettava raina, joka on leikkausvirtauskanavan 136 leveyttä kapeampi. Tämä voidaan tehdä rajoittamalla väliseinillä rainaa sen reunojen kohdalla, kun raina on viiralla 10, esim. kuvion 1 katkoviivojen 9 näyttämään leveyteen. Huono puoli on se, että viivojen 9 ulkopuolella oleva rainan aine menee hukkaan. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kapeamman huuliaukon levyjä 140, 141a, kuten kuvion 2 pistekatkoviivat 8 näyttävät. Vaikka tällöin ei mene ainetta hukkaan, on huono puoli se, että kapeampi huuli-aukko voi aiheuttaa massan kuitujen kasaantumista tai kokkaroitu-mista räjähdyskammion nurkkiin 7, jotka ovat huuliaukon lähellä.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on mainittujen haittojen poistaminen.

Tämän toteuttamiseksi keksinnölle on tunnusomaista, että ainakin toinen sivuseinä voi liikkua akselia pitkin suorassa kulmassa massan virtaussuuntaa vastaan räjähdyskammion läpi, jolloin sivuseinien muoto on oleellisen yhdenmukainen kammion poikkileikkauksen kanssa tehtynä suorassa kulmassa mainittua akselia vastaan, minkä ansiosta räjähdyskammion leveyttä voidaan muuttaa.

Massan lähtöaukko on mieluiten aukko, joka ulottuu alajuoksu-seinän poikki ja syöttää ulosmenohuuliaukkoon, jonka muodostavat huuliaukon vastakkaiset ylä- ja alalevyt, ja sivuseinä en mieluiten varustettu pidennyksellä, joka muodostaa sivuseinän huuliaukkoa varten, jolloin kammion sivuseinän liike kammiossa saa aikaan huuli-aukon sivuseinän vastaavan liikkeen huuliaukon leveyssuunnassa.

Painelaatikon vastakkaisissa päissä voidaan käyttää kahta tällaista sivuseinää, kumpikin varustettuna pidennyksellä.

Keksintöä kuvataan seuraavassa esimerkkinä ja viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa: kuvio 3 esittää kuvantoa toiselta puolelta keksinnön mukaisesta painelaatikosta; 5 68100 kuvio 4 esittää kuvantoa kuvion 3 painelaatikosta huolen 6 suunnassa; kuvio 5 esittää pöhjakuvantoa painelaatikosta; ja kuvio 6 esittää perspektiivikuvantoa painelaatikon osasta hajotettuna.

Kuviot 3-6 näyttävät painelaatikon 11, joka sisältää räjähdys-kammion 12, sarjan tuloputkia 13, jotka syöttävät kammioon 12, ja kapenevan ulosmenokanavan 14, joka syöttää räjähdyskammiosta 12 valmistusviiralle 10.

Painelaatikon 11 rakenne on samanlainen kuin kuvioiden 1 ja 2 mukaisen painelaatikon 120, mutta tämä on varustettu kiinteillä sivuseinillä (ei näytetty, mutta samansuuntaiset kuvion 1 tason kanssa), kun sitä vastoin kuvioiden 3-6 mukainen painelaatikko 11 on varustettu kahdella vistakkainsiirrettävällä sivueinällä 15, kumpikin yhdenmukainen painelaatikon sLvupoikkileikkauksen kanssa ja tarkoitettu siirrettäväksi liukuvana painelaatikkoon ja siitä ulos kuvion 4 suunnissa 5 asentoon, jonka näyttävät pistekatkovii-vat 15' kuvioissa 4 ja 5, so. suorissa kulmissa suhteessa kammion läpi virtaavaan massaan. Sivuseinien 15 säätö kammioon ja ulos suoritetaan tankojen 16 avulla, jotka on kiinnitetty seinien 15 ulkopuolisiin osiin. Tankoja 16 voidaan käyttää käsin tai koneella (ei näytetty).

Kuvioista nähdään,että kussakin sivuseinässä 15 on pääosa, joka on yhdenmukainen räjähdyskammion 12 kanssa ja pienempi osa tai pidennys, joka vastaa painelaatikon huuliaukon läpileikkausta 14. Joissakin sovellutuksissa ei sivuseinän 15 pienempi osa tai pidennys ole tarpeellinen, vaan sen sijaan tarvitaan kiinteää (liikkumatonta) sivuseinää huuliaukkoa 14 varten.

Keksintö tekee siis mahdolliseksi rä jähdyskammion leveyden muut tamisen räjähdyskammion sisällä ja tarvittaessa huuliaukon sisällä, jolloin vältetään mainitut vaihtoehtoiset haitat, jotka liittyvät rainan rajoittamiseen viiralla (joka johtaa jätteisiin) ja huuli-aukon leveyden pienentämiseen (joka aiheuttaa kuitukokkareita räjähdyskammion nurkissa).

Claims (3)

6 681 00

1. Kuiturainan valmistuskoneen painelaatikko, joka käsittää suljetun räjähdyskammion (12), jossa on yläjuoksuseinä, ala-juoksuseinä ja pari sivuseiniä (15), yläseinä ja pohjaseinä, jolloin yläjuoksu- ja alajuoksuseinät lähenevät toisiaan yläsei-nästä pohjaseinää kohti johtaen massan poistoaukkoon (14) paine-laatikon pohjassa, jolloin massan tuloaukko (13) on sijoitettu yläjuoksuseinään ja suunnattu alajuoksuseinää kohti, niin että massan tuloaukosta tuleva massasuihku osuu alajuoksuseinään lähinnä yläjuoksu- ja alajuoksuseiniä olevaa aluetta, tunnettu siitä, että ainakin toinen sivuseinä (15) voi liikkua akselia (16) pitkin suorassa kulmassa massan virtaussuuntaa vastaan räjähdyskammion läpi, jolloin sivuseinien (15) muoto on oleellisen yhdenmukainen kammion (12) poikkileikkauksen kanssa tehtynä suorassa kulmassa mainittua akselia (16) vastaan, minkä ansiosta räjähdyskammion (12) leveyttä voidaan muuttaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen painelaatikko, tunnettu siitä, että sen vastakkaisilla puolilla on kaksi tällaista sivuseinää (15), jolloin räjähdyskammion (12) leveys on muutettavissa painelaatikon jommaltakummalta tai kummaltakin puolelta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen painelaatikko, tunnettu siitä, että ainakin yksi huuliaukon sivuseinä koostuu kammion vastaavan sivuseinän (15) pidennysosasta, jolloin kammion jonkin tai kunkin sivuseinän liike kammiossa saa aikaan huuli-aukon jonkin tai kummankin sivuseinän liikkeen huuliaukon leveys-suunnassa.