FI67926C - Banddrivanordning - Google Patents

Description

\*jg**'A ΓΒ1 m/UULUTUSjULKAISU A ^ Q ° X

^ *' UTLÄGG NIN GSSKRiFT O / y έ. O

C (45) Patentti cy "r.r.: L ly 10 06 1905 Patent e:'Helat (51) Kv.lk-7lnt.CI.* F 16 D 67/00, B 41 F 17/00 SUOMI — FINLAND (21) Patenttihakemus — Patentansöknlng 801152 (22) Hakemispiivi — Ansökningsdag 11 . θ4.8θ /CI\ ' ' (23) Alkupäivä — Glltighetsdag 1 1.04.80 (41) Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 17*10.80

Patentti* ia rekisterihallitus , ....... ... . . ,. .. .

' ' (44) Nahtavaksipanon ja kuul.julkaisun pvm.— ~o or

Patent- och registerstyrelsen ' Ansökan utlagd och utl.skriften publlcerad zo.uz .03 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet 16.04.79 USA(US) 030694 (71) Midiand-Ross Corporation, 20600 Chagrin Boulevard, Shaker Heights,

Cleveland, Ohio 44122, USA(US) (72) Charles Aaron, West Caldwell, New Jersey, USA(US) (74) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (54) Hihnakäyttölaitteisto - Banddrivanordning Tämä keksintö koskee hihnakäyttölaitteistoa, joka käsittää pyörivän sylinterin, hihnankäyttölaitteen hihnan pitkittäisten reunaosien käyttämiseksi, joka hihna on viety sylinterin ja hihnankäyttölaitteen ympäri, ja nopeussäätöisen sylinterikäyttölaitteen sylinterin käyttämiseksi. Keksintö soveltuu erityisen hyvin käytettäväksi hihna-tyyppisissä painokoneissa ja se selitetään erityisesti niihin liittyen. On kuitenkin ilmeistä, että keksinnön puitteet ovat laajemmat ja että sitä voidaan käyttää hihnojen käyttämiseksi yleisesti katsoen. Se ei siis rajoitu hihnojen käyttämiseen hihnatyyppisissä painokoneissa.

Eräs esimerkki hihnatyyppisestä painokoneesta on esitetty US-patentissa 3 518 940. Päätön hihna on viety rullien ympäri ja sitä syötetään laatan ja painosylinterien välisen nipin läpi. Hihnaan on kiinnitetty taipuisat painolaatat, jotka siirtävät painokuviot pape-rirainalle tai vastaavalle, joka kulkee nipin läpi painosylinterin ympäri. Autotypia- ja moniväripainatuksessa sekä painetun rainan tarkaksi leikkaamiseksi on välttämätöntä pysyttää hihnan ja hihnan käyttölaite tarkasti kohdakkain. Eräs käyttöjärjestelmä tämän tarkkuuden ylläpitämiseksi käsittää hihnakäyttöhammaskehien käyttämisen laattasylinterin vastakkaisissa päissä, joiden hampaat tarttuvat pit- 2 67926 kittäissuunnassa välimatkan päässä toisistaan oleviin reikiin hihnan pitkittäisreunojen vieressä.

Esitetyntyyppisissä aikaisemmissa käyttöjärjestelmissä on hammas-kehät kiinnitetty suoraan laattasylinterin vastakkaisiin päihin ja ne pyörivät samalla nopeudella niin, että laattasylinteri myös siirsi käyttövoimaa hihnalle. Käytännössä ei ole mahdollista työstää laattasylin-teriä niin suurella tarkkuudella, että se käyttäisi hihnaa täsmälleen samalla nopeudella kuin käyttöhammaskehät. Jos laattasylinteri käyttää hihnaa hieman nopeammin tai hitaammin kuin käyttöhammaskehät, luistavat hihna ja käyttöhammaskehät toistensa suhteen ja kohdistus menetetään tai hihna katkeaa. Tämän ongelman voittamiseksi on hihnan käyttöhammaspyörät asennettu pyörimään itsenäisesti laattasylinteristä riippumatta, kuten on esitetty edellämainitussa US-patentissa. Vääntö-voima siirretään käyttöhammaspvöristä laattasylinteriin kytkimien kautta. Tämän lisäksi on laattasylinterin ulkopinta erittäin hyvin kiil-loitettu niin, että se luistaa helposti hihnan suhteen. Tämän järjestelmän avulla oletettiin että mikä tahansa pyrkimys suhteelliseen liikkeeseen hihnan ja käyttöhammaspyörien välillä voitaisiin eliminoida hihnan ja laattasylinterin välisen helposti tapahtuvan luistamisen ansiosta. On kuitenkin todettu, että sellainen ilmiö kuin taipuvien painolaattojen kokoonpuristuminen nipissä jarruttaa hihnaa välittömästi käyttöhammaspyörien läheisyydessä ja tätä jarrutusvoimaa ei voida eliminoida hihnan ja laattasylinterin tai laattasylinterin ja käyttöhammaspyörien välisen suhteellisen luistamisen avulla. Tästä syystä on todettu, että kohdistus joissakin tapauksissa menetetään, koska hammaspyörät hyppäävät yli hihnan suhteen.

Olisi toivottavaa saada aikaan järjestelmä hihnan ja hihnan käyttöhammaspyörien välisen suhteellisen liikkeen estämiseksi hihnan ja sen kannattamien painolaattojen tarkan kohdistamisen ylläpitämiseksi. Tämä on aikaansaatu esillä olevan keksinnön mukaisella hihnankäyttölaitteis-tolla, joka tunnetaan tuntoelimestä hihnan ja hihnankäyttölaitteen välisen suhteellisen liikkeen tunnustelemiseksi ja vääntövoimansäätölait-teesta sylinterinkäyttölaitteen sylinterille välittämän vääntövoiman lisäämiseksi tai vähentämiseksi tuntoelimestä saatujen signaalien perusteella siten, että estetään hihnan ja hihnankäyttölaitteen välistä suhteellista liikettä.

Esitetynlainen hihnatyyppinen painokone on varustettu lisävään-töä aikaansaavalla apulaitteella laattasylinteriä varten, jota käytetään tarpeen mukaan lisävääntövoiman syöttämiseksi laattasylinte-rille kun hihnan ja käyttöhammaskehien välillä mahdollisesti syntyy ti 67926 3 suhteellista liikettä. Tämä järjestelmä syöttää lisävetovoimaa hihnaan laattasylinterin kautta estämään kohdistuksen menetyksen.

Eräässä sopivassa rakennemuodossa on laattasylinterin ulkopinnassa ainetta, jonka kitkakerroin on suuri, käyttövetovoiman antamiseksi hihnalle.

Keksinnön erään sopivan aspektin mukaan käytetään tuntoelintä hihnan ja hihnan käyttöhammaskehien välisen pelättävissä olevan suhteellisen liikkeen tunnustelemiseksi, jonka jälkeen se valinnaisesti käyttää vääntövoiman apulaitetta tällaisen suhteellisen liikkeen estämiseksi .

Vääntövoiman apulaite voi olla rakenteeltaan useaa eri tyyppiä ja tuntoelin voi myös olla rakenteeltaan useaa eri tyyppiä. On jopa mahdollista käyttää vääntövoiman apulaitetta käsin kun lähestyvä luistaminen huomataan tai voidaan todeta mittareista tai vastaavista, jotka ovat kytketty hihnakäyttöön ja ilmoittavat lähestyvästä luistami-sesta.

Vääntövoiman apulaite voi välittää joko positiivista tai negatiivista vetovoimaa hihnaan hihnan siirtämiseksi eteenpäin tai sen jarruttamiseksi riippuen hihnan ja käyttöhammaskehien välisen lähestyvän suhteellisen liikkeen suunnasta.

On ilmeistä, että edelläesitetyt koneet erityisesti käsittävät hihnan parannetun käyttömekanismin. Tämä hihnan käyttömekanismi estää lisäksi hihnatyyppisessä painokoneessa hihnakohdistuksen menetyksen ja se on lisäksi suhteellisen helppokäyttöinen.

Keksintö selviää lähemmin seuraavasta laite-esimerkkejä koskevasta yksityiskohtaisesta selityksestä,jossa viitataan oheiseen piirustukseen, jossa: kuvio 1 esittää kaaviomaista perspektiivikuvaa painohihnasta, joka kannattaa taipuisia painolaattoja ja joka kulkee laatta- ja painosylinterien välisen nipin läpi; kuvio 2 osaleikkausta, joka esittää taipuisaa painolaattaa, jota kannattaa laatta-·ja painosylinterien välisen nipin läpi kulkeva hihna; kuvio 3 poikkileikkausta eräästä tämän keksinnön mukaisesta käyttömekanismista; kuvio 4 osittaista poikkileikkausta eräästä toisesta käyttöme-kanismista; kuvio 5 poikkileikkausta pääasiassa kuvion 4 viivaa 5-5 pitkin; kuviot 6-8 kaaviomaisesti vielä eräitä käyttöjärjestelmiä; kuvio 9 osittaista poikkileikkausta laattasylinterin toisessa 4 67926 päässä olevasta käyttöjärjestelmästä; kuvio 10 kuviota 9 vastaavaa osittaista poikkileikkausta laat-tasylinterin toisessa päässä olevasta käyttöjärjestelmästä; kuvio 11 osittaista poikkileikkausta pääasiassa kuvion 9 viivaa 11- 11 pitkin; kuvio 12 osittaista poikkileikkausta pääasiassa kuvion 9 viivaa 12- 12 pitkin; kuvio 13 tasokuvaa katsottuna pääasiassa kuvion 12 viivaa 13-13 pitkin; ja kuvio 14 kaaviokuvaa säätöjärjestelmästä kuvioiden 9-12 käyttöjärjestelmää varten.

Kuvio 1 esittää päätöntä, joustavaa synteettistä muoviainetta tai vastaavaa olevaa hihnaa, johon on kiinnitetty useita taipuisia painolaattoja 12. Painohihna A kulkee hihna- ja laattasylinterilait-teen B ympäri, joka toimii yhdessä painosylinterin 14 kanssa nipin määrittämiseksi, jonka kautta painohihna A ja painolaatat 12 kulkevat kuvioiden siirtämiseksi päättömälle paperirainalle tai vastaavalle 18. Kohdassa 20 on yleisesti esitetty painomustelaite musteen levittämiseksi painolaatoille 12, jotka kulkevat vastapäivään kuviossa 1 yhdessä painohihnan A kanssa laitteen B ympäri.

Kuviossa 2 on esitetty painohihna A, joka siirtyy oikealta vasemmalle painosylinterin 14 ja hihnakäyttö- ja laattasylinterilait-teen B välisen nipin läpi. Taipuvat painolaatat 12 puristuvat kokoon kun ne kulkevat nipin läpi ja tämä aiheuttaa kohouman taipuvassa painolaatassa 12 nipin tulopuolella ja tällainen kohouma on esitetty liioiteltuna kohdassa 24 kuviossa 2. Tämä kohouma kehittää nipin läpi kulkevassa painohihnassa A hyvin suuren vetovoiman tai liikevastuksen, ja se suuri vääntövoima, joka tarvitaan kohouman siirtämiseksi nipin läpi, voi johtaa käyttöhammaskehien hyppäämiseen painohihnan A edelle. Laattasylinterin pinnan erittäin hyvän kiillon takia ei laattasylinteri voi siirtää riittävää vetovoimaa painohihnaan kohouman aiheuttaman vetovoiman voittamiseksi. Päällystämällä laattasylinteri aineella, jonka kitkakerroin on suuri, lisäisi vetovoimaa, mutta aiheuttaisi taas sen ongelman, että laattasylinteri käyttäisi hihnaa eri nopeudella kuin käyttöhammaskehät.

Edelläesitetyn ongelman poistamiseksi ja hihnan ja hihnakäytön välisen suhteellisen liikkeen estämiseksi käytetään apulaitetta lisä-vääntövoiman syöttämiseksi laattasylinterille. Kuviossa 3 on esitet-

II

67926 5 ty eräs järjestelmä tämän aikaansaamiseksi. Laattasylinteri 30 on varustettu akseleilla 32, jotka on pyörivästi tuettu laakereissa 34. Laattasylinterin 30 ulkopinta on päällystetty tai peitetty kitka-aineella 38, jonka kitkakerroin on suuri. Kitka-aine 38 voi olla luonnon- tai synteettistä kumia tai muuta sopivaa kitka-ainetta ja se peittää sopivimmin laattasylinterin 30 koko ulkopinnan, koska epätasaisuudet kitka-aineessa 38 voi johtaa paino-ongelmiin. Kitka-aine 38 kykenee siirtämään suuren vetovoiman painohihnaan A tämän siirtämiseksi painosylinterin 14 ja laattasylinterin 30 määrittämän nipin läpi. On ilmeistä, että voitaisiin myös käyttää muuntyyppisiä vetovoimaa lisääviä järjestelmiä. Niinpä on esimerkiksi mahdollista käyttää useita hyvin pieniä reikiä, jotka ulottuvat laattasylinterin 30 pinnasta sisällä olevaan tyhjökammioon, joka on yhdistetty tyhjö-lähteeseen niin, että painohihna A pysyy kiinni laattasylinteriä 30 vastaan tyhjövoiman ansiosta. Reikien tulee olla hyvin pieniä niin, että laattasylinteri vielä muodostaa melkeinpä jatkuvan tukipinnan hihnaa varten ja estää epätasaisuuksista johtuvia painatusongelmia. Laattasylinteri on siis huokoinen niin, että huokosten sisäpäät ovat yhteydessä laattasylinterin sisätilan kanssa, joka on tyhjön alainen.

Hihnan käyttölaitteet C sijaitsevat laattasylinterin 30 päissä ja ne käsittävät akseleille 32 pyörivästi asennetut navat 40 sekä hammaskehät 42, jotka on sopivalla tavalla kiinnitetty napoihin 40. Hammaskehät 42 ovat varustettu kehän suunnassa välimatkan päässä toisistaan olevilla hampailla 46, jotka menevät pituusuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevien reikien 50 läpi, jotka kuviossa 1 ovat painohihnan A pitkittäisten reunojen läheisyydessä.

Käyttöhammaspyörät 54 ovat pyörivästi asennetut akseleille 32 käyttönavoista 40 ulospäin ja ne on sopivalla tavalla yhdistetty koneen käyttöakseliin 60 hammaspyörillä. Käyttöhammaspyörät 54 on mekaanisesti yhdistetty käyttönapoihin 40 sähkökuormakennojen 62 kautta. Sähkökuormakennot 62 ovat samantyyppisiä kuin sähköiset jännityksen mittarit ja niille on tunnusomaista, että niiden sähkövirtauksen vastus on muuttuva riippuen siitä jännityksestä, jolle kuormakenno on alttiina. Kuormakennoihin 62 kytketyt luistorenkaat 66, 68 ovat sähköharjojen 70, 72 kautta kytketyt säätöpiiriin ja sähkövirtaläh-teeseen.

Kuormakennoista 62 tulevat signaalit syötetään signaalivahvis-timeen 74, joka on liitetty vertailulaitteeseen 76, johon on syötetty referenssisignaali säädettävästä referenssisignaalilaitteesta 78, 6 67926 esimerkiksi kuviossa 3 esitetystä potentiometristä. Vertailulaite 76 vertaa referenssisignaalia kuormakennon signaaliin ja lähettää mahdollisen erosignaalin differentiaattoriin 80, joka määrittää onko differentiaalisignaali positiivinen tai negatiivinen. Positiiviset erosignaalit syötetään vahvistimen 84 kautta magneettiseen hiukkas-käyttökytkimeen 86, kun taas negatiiviset erosignaalit syötetään vahvistimen 88 kautta magneettiseen hiukkasjarruun 90.

Magneettinen hiukkaskytkin 86 on tunnettua tyyppiä ja käsittää yksinkertaisesti tuloakselilla 96 olevan pyörivän ulkoelimen, joka on säteensuunnassa välimatkan päässä menoakselilla 98 olevasta pyörivästä sisäelimestä. Säteensuuntainen väli pyörivien sisä- ja ulko-elinten välillä on täytetty magneettivaikutteisella jauheella ja kytkimen stattorissa oleva sähkökäämi ympäröi pyöriviä elimiä. Sähkö-käämin sähköistäminen saa aikaan magneettikentän, joka saattaa jauheen muodostamaan käyttöyhteyden pyörivien sisä- ja ulkoelinten välillä vääntövoiman siirtämiseksi. Siirrettävän vääntövoiman suuruus vaihtelee magneettikentän voimakkuuden mukaan, joka puolestaan vaih-telee sähkökäämin läpi virtaavan sähkövirran mukaan. Magneettinen hiukkasjarru 90 on rakenteeltaan vastaavantyyppinen ja menoakselilla 102 oleva pyörivä elin on yksinkertaisesti säteensuunnassa välimatkan päässä kiinteästä elimestä ja säteensuuntainen väli on täytetty magneettivaikutteisella jauheella. foneettisessa hiukkasjarrussa 90 olevan käämin sähköistäminen muodostaa yhteyden menoakselilla 102 olevan pyörivän elimen ja kiinteän elimen välille ja aikaansaa vaihdeltavan jarruvääntövoiman. Jarrustusvääntövoima vaihtelee magneettikentän voimakkuuden mukaan, joka puolestaan vaihtelee käämiin syötetyn sähkövirran mukaan.

Magneettisen hiukkaskytkimen 86 tuloakselia 96 käyttää koneen käyttöakseli 60 esimerkiksi hammastetun hihnan 106 avulla, joka menee sopivien käyttöakselilla 60 ja tuloakselilla 96 olevien hammaspyörien ympäri. Magneettisen hiukkaskytkimen 86 menoakseli 98 ja magneettisen hiukkasjarrun 90 menoakseli 102 on kytketty yhteen hammastetun hihnan 112 avulla, joka menee näillä akseleilla olevien sopivien hammaspyörien ympäri. Käyttöhihna 114 on viety kytkimen menoakselilla 98 olevien pyörien ja laattasylinterin 30 akselin 32 ulkopäähän kiinnitetyn hammas- tai hihnapyörän 16 ympäri.

Laitetta käytettäessä syötetään käyttövääntövoimaa käyttöhammas-pyöriin 54 koneen käyttöakselista 60. Käyttövääntövoima siirretään

II

7 67920 käyttöhammaspyöristä 54 kuormakennojen 62 kautta käyttönapoihin 40. Tämä pyörittää hammaskehiä 42, jotka siirtävät painohihnaa A eteenpäin. Säätölaitteet voidaan asettaa niin, että magneettinen hiukkas-kytkin 86 normaalitapauksessa syöttää riittävää vääntövoimaa laatta-sylinteriin 30 tämän pyörimisliikkeen ylläpitämiseksi. Siinä tapauksessa, että painohihnaan A vaikuttaa vetovoima, kuten edellä on esitetty, tarvitaan lisävääntövoimaa käyttöhammaspyöristä 54 napojen 40 käyttämiseksi. Hihnaan A vaikuttava veto aiheuttaa lisäkuorman kuor-makennoissa 62, jolloin vertailulaitteen 76 vastaanottama kuormaken-nosignaali kasvaa suuremmaksi kuin laitteen 78 kehittämä ja lähettämä referenssisignaali. Tämä positiivinen signaali syötetään erotte-lulaitteeseen 80, joka puolestaan syöttää sen magneettiseen hiukkas-kytkimeen 86 lisävääntövoiman syöttämiseksi laattasylinteriin 30 hammaspyörän 16 kautta, joka puolestaan syöttää lisävetovoimaa paino-hihnalle A sen siirtämiseksi eteenpäin hieman suuremmalla nopeudella kuin hammaskehät 42, jolloin hammaskehien kuormitus vähenee. Kun hammaskehiin 42 vaikuttava kuormitus vähenee, vähenee käyttöhammaspyöristä 54 syötetty tarvittava vääntövoima napojen 40 käyttämiseksi (kuormakennojen 62 rasitus pienenee) ja tämä pienentää kuormakennojen 62 kuormaa niin, että kuormakennosignaali jälleen pienenee ja pienentää magneettisen hiukkaskytkimen 86 siirtämää vääntövoimaa. Jos painokone pysäytetään nopeasti mahdollisen hätätilanteen takia voisi hihnan ja laattasylinterin massavoima siirtää painohihnan A hammaskehien 42 ohi, jolloin kohdakkaisuus menetettäisiin. Tämäntyyppinen tilanne johtaa kuitenkin siihen, että navat 40 pyrkivät käyttämään käyttöhammaspyöriä 54 vastakkaiseen pyörimissuuntaan niin, että kuormakennojen 62 kuormitus loppuu täysin tai vaikuttaa vastakkaiseen suuntaan. Vertailulaitteesta 76 tuleva kuormakennosignaali lähetetään tämän jälkeen erottelulaitteen 80 avulla magneettiseen hiukkas-jarruun 90 laattasylinterin 30 jarruttamiseksi estämään painohihnan A luistaminen hammaskehien 42 ohi.

Sen sijaan, että käytetään esitetynlaista käyttöjärjestelmän täysin automaattista toimintaa, on ilmeistä että on myös mahdollista yksinkertaisesti käyttää näkyviä mittareita tai vastaavia kuormakennojen 62 asemasta ja käyttää käsin säätölaitteita magneettisen hiukkaskytkimen 86 ja magneettisen hiukkasjarrun 90 siirtämän vääntövoiman säätämiseksi. Kuormakennojen 62 määrittämä tuntoelin tunnustelee mahdollisen suhteellisen liikkeen tai luiston painohihnan A ja 8 67926 käyttölaitteen C välillä. Tuntoelin tunnustelee suhteellisen pyörimisliikkeen käyttöhammaspyörien 54 ja käyttönapojen 40 välillä. Tuntoelin tunnustelee myös epäsuorasti muutoksen hihnan nopeudessa sen pitkittäisreunoista verrattuna käyttöhammaspyörien välissä olevan hihnan keskiosan nopeuteen. Tuntoelin toimii automaattisesti käyttäen laattasylinterin käyttölaitetta tai magneettisen hiukkaskytkimen 86 ja magneettisen hiukkasjarrun 90 määrittämän vääntövoiman apulaitetta. Tämän jälkeen syötetään lisävääntövoimaa valinnaisesti laat-tasylinteriin 30 lisävetovoiman antamiseksi painohihnalle Δ mahdollisen (ja ei-toivotun) suhteellisen liikkeen estämiseksi hihnan ja sen käyttölaitteen välillä. Laattasylinterin 30 painohihnalle antama vetovoima voi olla joko positiivinen käyttovetovoima tai jarruveto-voima.

Kuviossa 4 ja 5 on esitetty eräs toinen järjestelmä, jossa hihnan käyttölaite C käsittää yhdistetyn navan ja käyttöhammaspyörän 154, joka on pyörivästi asennettu akselille 32 ja on käyttöyhteydessä koneen käyttöakselin 60 kanssa hammastetun käyttöhihnan 156 kautta. Kuten kuviossa 5 on esitetty, painaa rulla 158 käyttöhihnan 156 jännitettyä puolta vasten. Rullaa 158 painaa sylinteri 160, jossa myös on sisäinen sähkövastus, joka vaihtelee rullaa 158 kannattavan sylinterin akselin 162 ulostyöntyvän osan pituuden mukaan. Sylinterin 160 läpi kulkevat säätösignaalit syötetään sähkömoottoriin 170, joka on hammaspyörän 172 kautta käyttöyhteydessä käyttöhammaspyörään 174, joka on kiinnitetty laattasylinterin akseliin 32 vääntövoimalisän syöttämiseksi laattasylinteriin 30. Kun painohihnan liikevastus kasvaa, tarvitsevat hammaskehät 42 lisävääntövoimaa ja tämä lisää jännitystä käyttöhihnan 156 siinä osassa, joka koskettaa rullaa 158, niin että rulla 158 siirtyy oikealle kuviossa 5 moottoriin 170 lähetetyn signaalin voimistamiseksi, joka tällöin suurentaa käyttövääntövoimaansa laattasylinteriin 30 painohihnaan vaikuttavan vetovoiman vähentämiseksi. Kun rullan 158 kanssa kosketuksessa olevan hihnan 156 osassa oleva jännitys ei enää vaikuta, työntyy rulla 158 jälleen ulospäin ja sähkömoottoriin 170 syötetty signaali pienenee, jolloin laattasylinteriin 30 syötetty käyttövääntövoima pienenee. Vaikka itse moottori 170 saa aikaan jarrutusvoiman kun se aktivoidaan hyvin alhaisella tasolla, on ilmeistä että on myös mahdollista käyttää lisämootto-ria tai -generaattoria jarruna jarruvoiman syöttämiseksi laattasylinteriin 30.

«I

67926 9

On ilmeistä, että voidaan käyttää monta muuta automaattista tuntolaitetta mahdollisen suhteellisen liikkeen tunnustelemiseksi hihnan ja hihnan käyttölaitteen välillä käyttämään vääntövoiman apulaitetta automaattisesti ja syöttämään lisävääntövoimaa laattasylin-teriin, joka puolestaan syöttää lisävetovoimaa painohihnaan suhteellisen luistamisen estämiseksi.

Sen sijaan että käytetään hihnakäyttöä ja laattasylinteriä yhteistoiminnassa painosylinterin kanssa nipin määrittämiseksi, jonka läpi painohihna liikkuu, on ilmeistä että monet muut järjestelmät ovat mahdollisia ja seuraavassa esitetään vain muutama tällainen vaihtoehtoinen järjestelmä. Kuviossa 6 on esitetty pyörivä painosylinteri 14, joka toimii yhdessä vapaasti pyörivän laattasylinterin 230 kanssa, jonka ympäri painohihnan A on viety, ja jota sylinteriä käyttää rumpu- ja hammaskehäjärjestelmä 232, joka vastaa kuvioiden 1-5 yhteydessä esitettyä hammaskehä- ja laattasylinterin käyttöjärjestelmää. Tämäntyyppinen järjestelmä ei ole yhtä hyvä kuin ensin esitetty järjestelmä, koska painohihnan A joustavuus vaikeuttaa kohdistamista ja painohihnan liitoskohta on altiina erittäin suurelle jännitykselle.

Kuviossa 7 on esitetty kuviota 6 vastaava järjestelmä, joka käsittää hammaskehä- ja rumpukäyttölaitteen 232, joka on sijoitettu lähelle vapaasti pyörivää laattasylinteriä 230. Vapaasti pyörivä li-särulla 234 täydentää järjestelmän. Tämä vähentää erehdyksiä kohdistamisessa ja lisää järjestelmään sopivaa minimihihnapituutta. Hihnan liitoskohta joutuu kuitenkin alttiiksi huomattavalle kuormitukselle.

Kuviossa 8 on esitetty suora kivipainojärjestelmä, jossa hihna A sisältää planograafista luonnetta olevia kivipainokuvia, jotka siirretään rainalle 18, joka on viety kumilla päällystetyn painoruin-mun 14' ympäri. Vaikka hihnalla A olevan kivipainokuva muodostetaan metallia tai muovia olevien jäykkien laattojen avulla, ilmenee kumilla päällystetyssä rummussa 14' sama kohoumavaikutus, mikä vaatii lisä-käyttövoimaa käyttöjärjestelmässä 232 olevien vastakkaisten käyttö-hammaskehien välissä olevaa keskirumpua varten.

Kaikissa esitetyissä järjestelmissä käsittää hihnan käyttöjärjestelmä hihnan käyttölaitteen, joka sijaitsee sen sylinterin vastakkaisissa päissä, jonka ympäri hihna on viety. Hihnan käyttölaite pyörii itsenäisesti sylinteristä riippumatta ja tuntoelintä käytetään mahdollisen suhteellisen liikkeen tunnustelemiseksi hihnan ja hihnan käyttölaitteen välillä. Tuntoelintä käytetään vääntövoiman apulait ι: 10 67926 teen käyttämiseksi, joka syöttää lisävääntövoimaa sylinteriin lisä-vetovoiman syöttämiseksi hihnaan ja hihnan ja hihnan käyttölaitteen välisen mahdollisen luistamisen estämiseksi. Sylinterin syöttämä lisävetovoima hihnaan voi olla joko vetovoimaa tai jarrutusvoimaa.

Kuvioissa 9-14 on esitetty toinen laattasylinterin käyttöjärjestelmä ja sitä varten tarkoitettu säätöjärjestelmä. Kuvioista 9 ja 10 ilmenee, että laattasylinterin 330 sylinterinmuotoinen ulkopinta on päällystetty tai peitetty aineella, jonka kitkakerroin on suuri, samoinkuin kuvioiden 3 ja 4 laattasylinterin 30 osalta. Laatta-sylinterin 330 vastakkaisissa päissä olevat akselit 332 ja 333 on pyörivästi tuettu tuissa 334 olevissa laakereissa 335. Laakerinkan-nattimen 336, 337 sopivat tuissa 334 oleviin sopiviin aukkoihin 338 laakereita 335 varten. Säteensuunnassa aukkojen 338 suhteen kulkevissa pitkittäisurissa 339 on laakerinkannattimissa 336, 337 olevat kiilat 341 estämään kannattimien pyöriminen tukien 334 suhteen samanaikaisesti kun ne sallivat kannattimien 336, 337 pitkittäissuuntaisen liikkumisen tukien 334 suhteen. Ulkopuoliset laakerinpitimet 342, 343 on kiinnitetty laakerinkannattimiin 336, 337.

Tukeen 334 on sopivasti kiinnitetty kuppimainen elin 346 peittämään ulkopuolinen laakeripidin 342 ja se on varustettu aukolla, joka on sama-akselinen laattasylinterin 330 pitkittäisakselin kanssa. Aukossa oleva kierteitetty mutteri 348 on sopivimman myös kiinnitetty kuppiin 346 pyörimis- tai pitkittäisliikkeen estämiseksi sen suhteen. Kierteinen käsipyörään 352 kiinnitetty akseli 350 menee kierteisesti mutterin 348 läpi. Laakeri 354 on sijoitettu akselille 350 ulkopuolisessa laakeripitimessä 342 olevaan aukkoon. Akselin 350 ja laakerin 354 välisen suhteellisen aksiaalisen liikkeen estää akselilla 350 oleva olake 356 ja akselille 350 kiinnitetty ulkopuolinen pidin 358. Laakerin 354 ja ulkopuolisen pitimen 342 välisen suhteellisen aksiaa-liliikkeen estää pitimeen 342 kiinnitetty vastakkainen pidin 360. Akseli 350 voi siis pyöriä, mutta ei liikkua aksiaalisuunnassa pitimen 342 suhteen. Akselille 350 kierretty lukkomutteri 364 on varustettu yhdellä tai useammalla siihen kiinnitetyllä kahvalla 366. Luk-komutterin 364 kiertäminen kiinni mutteria 348 vastaan estää akselin 350 pyörimisen. Lukkomutterin 364 löysääminen mahdollistaa akselin 350 pyörimisen kiertämällä käsipyörää 352 laakeripitimen 342 siirtämiseksi aksiaalisuunnassa. Tämä siirtää myös laakereita 335 aksiaalisuunnassa ja aiheuttaa laattasylinterin 330 rajoitetun aksiaalisuun- 67926 11 täisen siirtymisen hihnan ja sen kannattamien painolaattojen saattamiseksi samalle viivalle. Moniväripainatusta varten on välttämätöntä että painolaatat ovat tarkasti samalla viivalla eri painatusase-missa. Laattasylinterin rajoitetun aksiaalisiirron avulla on mahdollista hienosäätää painolaatat suoraviivaisuuden varmistamiseksi eri painoasemissa.

Käyttöhammaspyörät 370 ovat käyttöyhteydessä painokoneen pää-käyttöakselin kanssa. Hammaspyörät 370 on pulteilla kiinnitetty sähköisiin rengaspitimiin 372, joille on asennettu tasavälein neljä säh-kökosketusrengasta 374-377. Rengaspitimet 372 on pyörivästi asennettu akseleille 332, 333 laakereiden 380 ja 382 avulla.

Levypyörät 384 on sopivimmin pulteilla kiinnitetty laakerikan-nattimiin 336, 337 esimerkiksi samoilla pulteilla, jotka kiinnittävät sisäpuoliset laakeripitimet 386 kannattimiin 336, 337. Levypyörät 384 ovat siis lukitut pyörimistä vastaan. Levyjatkeet 388 ulkonevat levyistä 384 pääasiassa laattasylinterin 330 pitkittäisakselin suuntaisina välimatkan päässä käyttöhammaspyöristä 370. Jatkeet 388 ulottuvat käyttöhammaspyörien 370 yli ja niiden ulkopäihin liittyvät sisäänpäin suunnatut elimet 390 ulottuvat sisäänpäin käyttöhammaspyörien 370 vastakkaiselle puolelle. Harjatuet 392 on kiinnitetty elinten 390 vapaisiin päihin ja ne sijaitsevat käyttöhammaspyöristä 370 poispäin oleellisesti laattasylinterin 330 pitkittäisakselin suuntaisina neljän sähköharjan 404-407 kannattamiseksi, jotka toimivat yhdessä sähkökosketusrenkaiden 374-377 kanssa.

Siirtojärjestelmän asennuslaatat 412 on sopivimmin pulteilla kiinnitetty rengaskannattimiin 372 vastakkain siirtojärjestelmän asen-nuslaattojen 414 kanssa, jotka on sopivimmin pulteilla kiinnitetty kannattimiin 416 hihnan käyttöhammaskehiä 418 varten, joiden kehäham-paat 420 työntyvät painohihnan pitkittäisreunoissa oleviin reikiin, jolle hihnalle painolaatat on kiinnitetty. Hihnan käyttöhammaskehien kannattimet 416 on pyörivästi asennettu akseleille 332, 333 laakereiden 422, 424 avulla.

Kuvioista 12 ja 13 ilmenee että laattojen 412, 414 yläreunat on varustettu haarukalla 432, 434, jotka on tapeilla yhdistetty tankoihin 436, 438, jotka ovat kiinnitetyt siirtolaitteeseen 440, jonka sähkövastus vaihtelee sen jännityksen mukaan, joka siihen vaikuttaa. Kuviossa 12 numerolla 444 merkityt langat yhdistävät siirtolaitteen 440 harjoihin 404-407 sähkömoottorin aktivoinnin säätämiseksi, joka 12 67926 on käyttöyhteydessä hammaspyörään 450, joka kuviossa 10 on asennettu lyhyelle akselille 452, joka on kiinnitetty laattasylinterin 330 akseliin 333. Sähkömoottori käyttää laattasylinteriä 330 suoraan hammaspyörän 450 ja akselin 452 kautta. Hihnan käyttöhammaskehiä 418 varten tarvittava vääntövoima siirretään siirtolaitteiden 440 ja niiden asennuslaattojen 412-414 kautta käyttöhammaspyöristä 370.

Neljää harjaa 404-407 ja niiden kanssa yhdessä toimivia renkaita 374-377 käytetään yksinkertaisesti vain jatkuvan johtavuuden varmistamiseksi. Yhtä harja- ja rengasparia käytetään siirtolaitteen syöttöä ja toista paria siirtolaitteen tulostusta varten. Laitteen toimintaan ei siis vaikuta hetkellinen häiriö kunkin parin yhden harjan ja renkaan välisessä johtavuudessa mikä johtuu renkaan epätasaisuudesta tai harjan hyppimisestä.

Kuviossa 14 numerolla 460 merkitystä jännitelähteestä saadaan siirtolaitteeseen 440 jännite harjojen 404- 405 ja vastaavien renkaiden 374, 375 kautta. Siirtolaitteiden 440 läpi virtaavan sähkövirran voimakkuus vaihtelee siirtolaitteisiin vaikuttavan jännityksen mukaan ja tulostus siirtyy harjojen 406- 407 ja vastaavien renkaiden 376, 377 kautta vahvistimiin 462. Hammaskehät 420 tai 418 ovat yksilöllisesti mekaanisesti säädettävissä niin, että voidaan olla varmat siitä, että sama käyttövoima syötetään painohihnan kumpaankin vastakkaiseen reunaosaan. Tämän hammaskehän mekaanisen säädön takia syötetään vahvistimista tulevat signaalit vääntövoiman mittareihin 464, jotka määrittävät yksittäisiin siirtolaitteisiin vaikuttavan jännityksen ja jotka näkyvästi ilmoittavat käyttöhenkilöile siitä, että hammaskehän säätö on välttämätön. Hammaskehää säädetään kunnes paino-hihnan kumpaankin reunaosaan vaikuttavat käyttövoima on yhtä suuri, ja vääntövoiman mittarit 464 näyttävät samaa arvoa.

Vahvistimista 462 tulevat signaalit siirtyvät myös jännitteen tuntoreleisiin 466 jotka, kun liian suuri jännitys vaikuttaa siirto-laitteisiin, pysäyttävät pääkäyttölaitteen koko laitetta varten avaamalla normaalisti suljetut koskettimet 468, jotka sopivimmin ovat kytketyt voimanlähteen ja pääkäyttömoottorin väliin.

Vahvistimista 462 tulevat signaalit syötetään myös summaus- ja trimmauslaitteeseen 470, joka laskee vahvistimista 462 tulevat kaksi signaalia yhteen ja vertaa summaa referenssisignaaliin, jonka kehittää joko säädettävä alhaisen vääntövoiman asettelulaite 472 tai säädettävä suuren vääntövoiman asettelulaite 474.

n 67926

Painosylinteriä 14 voidaan siirtää laattasylinteriä B tai 330 kohti ja siitä poispäin. Kun painokone käynnistetään on painosylinteri 14 siirrettynä poispäin laattasylinteristä. Painosylinterin 14 asennon mukaan toimiva rajakytkin on varustettu koskettimella 476 asettelulaitteen 472 ja laitteen 470 välissä, joka laite on normaalisti suljettuna kun painosylinteri 14 on erillään laattasylinteristä 330. Rajakytkimessä on koskettimet 478 laitteen 474 ja laitteen 470 välissä, jotka koskettimet ovat auki kun painosylinteri 14 on erillään laattasylinteristä 330 ja suljetut kun painosylinteriä 14 siirretään toiminta-asentoonsa laattasylinterin 330 viereen. Kun laite käynnistetään, kehittää asettelulaite 472 signaalin laitteelle 470. Painosylinteri 14 siirtyy laattasylinteriä 330 päin ja saavuttaa lopuksi toiminta-asentonsa. Tällä hetkellä rajakytkin avaa koskettimen 476 ja sulkee koskettimet 478 niin, että laitteen toiminnan aikana laite 474 syöttää referenssisignaalin laitteeseen 470. Laitteesta 474 tulevaa haluttua tulosignaalia verrataan laitteessa 470 siirtolaitteista 440 todellisuudessa saatujen signaalien summaan. Mahdollisesti ilmenevä erosignaali syötetään vertailulaitteeseen 480, joka myös vastaanottaa signaaleja hihnan A pääkäyttölaitteeseen kytketystä nopeusmittarista 482 ja sähkömoottoriin 486 kytketystä nopeusmittarista 484, joka moottori on käyttöyhteydessä kuvion 10 hammaspyörään 450 ja käyttää suoraan laattasylinterin 330 akselia. Sähkö-moottori 486 on kytketty kuvion 10 hammaspyörään 450 kuviossa 14 esitetyn vaihteiston 488 kautta. Kuviossa 14 on esitetty vapaasti pyörivä rulla 492 painohihnaa A varten pelkästään selvyyden vuoksi.

Vertailulaitteeseen 480 syötettyjä signaaleja verrataan ja mahdollinen erosignaali syötetään tämän jälkeen moottorin säätölaitteeseen 500, joka tuottaa signaaleja moottorin 486 ankkxarijännitteen säätämiseksi ja laattasylinterin 330 nopeuden pitämiseksi suurin piirtein samana kuin hihnan A nopeus. Jos hammaskehät 418 vaikuttavat hihnaan A liian suurella vääntövoimalla, aiheuttaa siirtolaitteisiin 440 vaikuttava suurempi jännite sen, että moottoriin 486 syötetään enemmän käyttövääntövoimaa lisävääntövoiman siirtämiseksi suoraan laattasylin-terille 330. Jos siirtolaitteiden 440 kehittämä signaali on pienempi kuin laitteessa 474 asetettu, tarkoittaa tämä sitä, että hammaskehät pyrkivät vähentämään käyttövoimaa, so. hammaskehien aikaansaama käyt-tövetovoima pienenee alle sen tason, joka on välttämätön laitteen oikeaa toimintaa varten. Tämä voi johtua monesta eri syystä, mukaan-

Claims (7)

14 67926 lukien siitä syystä, että laattasylinterin 330 suoraan hihnalle syöttämä käyttövoima on liian suuri. Tästä syystä moottori 486 toimii generaattorina ja vaikuttaa laattasylinteriin 330 jarrustusvoimalla estäen laattasylinteriä 330 ajamasta hihnaa A hammaskehien 418 yli. Trimmauslaite 470 saa aikaan moottorin 486 suuremman herkkyyden ja sen tarkemman säätämisen kuin olisi mahdollista käyttämällä ainoastaan nopeusmittareiden 482 ja 484 signaaleja. Siitä huolimatta, että keksintö on esitetty ja selitetty tiettyjen sovellutusten pohjalta, on ilmeistä että asiantunteva voi tehdä siihen muutoksia ja muunnoksia keksinnön puitteissa.

1. Hihnankäyttölaitteisto, joka käsittää pyörivän sylinterin (B, 30), hihnankäyttölaitteen (40, 46) hihnan (A) pitkittäisten reunaosien käyttämiseksi, joka hihna (A) on viety sylinterin (B, 30) ja hihnankäyttölaitteen (40, 46) ympäri, ja nopeussäätoisen sylinterinkäyttölaitteen (62, 74, 86, 90 jne) sylinterin (B, 30) käyttämiseksi, tunnet-t u tuntoelimestä (62, 440) hihnan (A) ja hihnankäyttölaitteen (40, 46) välisen suhteellisen liikkeen tunnustelemisek-si ja vääntövoimansäätölaitteesta (86, 90, 486) sylinterin-käyttölaitteen (62, 74, 86, 90 jne) sylinterille (B, 30) välittämän vääntövoiman lisäämiseksi tai vähentämiseksi tunto-elimestä (62, 440) saatujen signaalien perusteella siten, että estetään hihnan (A) ja hihnankäyttölaitteen (40, 46) välistä suhteellista liikettä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hihnankäyttölaitteisto, tunnettu sylinterin (B, 30) vaippapinnalla 11 15 6 7 9 2 6 olevasta aineesta, jonka kitkakerroin on suuri.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen hihnankäyttö-laitteisto, tunnettu siitä, että tuntoelin (62, 440) toimii sylinterin (B, 30) ohi siirtyvän hihnan (A) nopeus-erojen tunnustelemiseksi verrattuna hihnan (A) nopeuteen hihnankäyttölaitteen (40, 46) ohi, ja sylinterinkäyttölait-teen (62, 74, 86, 90 jne) tai vääntövoimansäätölaitteen (86, 90, 486) valinnaiseksi käyttämiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen hihnankäyttölait-teisto, tunnettu siitä, että tuntoelin (440) tunnustelee hihnankäyttölaitteen (40, 46) välittämän vääntövoiman.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen hihnankäyttölait-teisto, tunnettu jarrutuslaitteesta (90) laattasy-linterin (30) pyörimisliikkeen jarruttamiseksi kun hihna (A) pyrkii ohittamaan hihnankäyttölaitteet (40). Patentkrav ;

1. Banddrivanordning bestäende av en roterbar cylinder (B, 30) , banddrivande anordningar (40, 46) för att driva längskanterna av ett band (A), vilket band (A) sträcker sig runt nämnda cylinder (B, 30) och de banddrivande anordnin-garna (40, 46), och en hastighetsreglerbar cylinderdrivan ordning (62, 74, 86, 90 osv) för drift av cylindern (B, 30), kännetecknad av avkänringsorgan (62, 440) för avkänning av relativ rörelse mellan bandet (A) och bandets orivanordning (40, 46) och en torsionskraftsregleranordning (86, 90, 486) för ökning eller minskning av den av cylinderdr ivanordningen (62, 74, 86, 90 osv) ästadkommna torsions-kraften pä cylindern (B, 30) pä basen av signaler erhällna frän avkänningsorganet (62, 440) sä, att relativ rörelse